Raamattu on kokonaisuus, sekä Vanha että Uusi Testamentti yhdessä.
Se on pyhää Jumalan Sanaa, eikä mitään yksittäistä asiaa pidä ottaa erikseen ja alkaa sitä älyllisten pohdintojen perusteella painottaa.
Eri tapahtumat ja opetukset painottuvat tietysti eri tavoin Raamattua rukoillen lukevan kohdalla eri elämänvaiheissa, kun Pyhä Henki avaa uskovan silmiä.
Joskus historialliset tapahtumat puhuttelevat enemmän, joskus Jeesuksen opetukset, joskus apostolien kirjeet jne.
Ei VT:n kirjoitusten kirjaimellisella kerronnalla ole samanlaista merkitystä kristityille kuin mitä ne olivat ja ovat juutalaisille. Esimerkiksi voisi ottaa eläinuhrit. Miksi sinä kerta toisensa jälkeen otat esille tuon älyllisen pohdinnan negatiivisessa valossa? Eikö Jumala ole luonut järjen käytettäväksi? Sekö olisi jotenkin hengellisempää, että uskova voisi jotenkin intuitiivisesti paremmin tietää Raamatun tekstien tarkoituksen kuin esimerkiksi tutkimalla niitä niiden periaatteiden mukaisesti kuin mitä Raamattu itse opettaa?
Olen kuunnellut jonkin raamattutunnin, jossa juuri VT:n eläinuhreihin enemmän paneutuneella vetäjällä oli niiden pohjalta paljon syvällistä hengellistä sanomaa Jeesukseen uskoville.
Sillä kerralla ja siinä tilanteessa uhrit siis todella olivat tärkeä asia kristityillekin.
"Niinkuin kirjoitettu on: "mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut ja minkä Jumala on valmistanut niille, jotka häntä rakastavat".
Mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta, sillä Henki tutkii kaikki, Jumalan syvyydetkin.
Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.
Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut;
ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.
Hengellinen ihminen sitä vastoin tutkistelee kaiken, mutta häntä itseään ei kukaan kykene tutkistelemaan.
Sillä: "kuka on tullut tuntemaan Herran mielen, niin että voisi neuvoa häntä?" Mutta meillä on Kristuksen mieli."
(1. Kor. 2: 9-16)
Tuossa kehoitetaan tutkimaan hengellisiä asioita hengellisesti.
Jumalan Sana puhuu yliluonnollisista asioista, jotka aukeavat oikein vain rukoilevalle uskovalle.
Tietysti Raamattua voidaan tutkia myös kielitieteellisesti, semanttisesti, historiallisesti, arkeologiasta käsin, runollisesti, uskontotieteellisesti jne.,
eikä siitä ole mitään haittaa, jos tutkijalla on kuitenkin usko Raamattuun Jumalan pyhänä ilmoituksena ja oppaana.
Mutta jos Pyhä Henki ei ole avaamassa Raamattua lukevan ja sitä tutkivan hengellisiä silmiä, on suuri vaara joutua harhaan, pelkkien älyllisten pohdintojen ja ihmislogiikan mukaisten johtopäätösten upottavalle suolle.
