Mitä mieltä olette ulkolaisten puhujien kutsumisesta ylipäätään Suomeen? Mikä se tarve voisi olla todellisesti?
Mielestäni perusvika on opissa.
Opetetaan, että pitäisi uudelleen täyttyä Hengellä - erityisenä ja erillisinä kokemuksina.
Opetuksen pitäisi olla, että Hengellä ollaan täytettynä jatkuvasti.
Kun opetus painottaa erillisiä kokemuksia, niitä pyritään järjestämään ja sitten onkin erilaisia 'Pyhällä Hengellä täyttymisen iltoja'
Siis niille uskoville, jotka oman kertomuksensa mukaan ovat jo kastettuja Pyhällä Hengellä.
Oikeasti on kyse tietyntyyppisen tunnekokemusten metsästyksestä, jolla ei ole mitään tekemistä Hengellä täyttymisen kanssa.
Hengen täyteyden estää vain synti ja sen anteeksisaamiseen on ihan eri lääkkeet.
Sitten kun kotimaiset voimat tunnekokemusten ja tietyn 'hengellisen' ilmapiirin luomiseksi loppuvat, tarvitaan ulkolaisia uusine temppuineen.
Näissä kokemuksissa on se ongelma, että kun tietyn tyyppiseen kokemukseen tottuu, sitä haluaa aina vain lisää -
se on vähän niin kuin huume, uskonnollinen huume.
Jonkun aikaa sitä nautittuaan se ei enää riitä, vaan tarvitaan jotain enemmän.
Kohta ollaankin sitten ihan oudoissa kuvioissa, joissa
'on katoamattoman Jumalan kirkkaus muutettu katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi'
ja
'on vaihdettu Jumalan totuus valheeseen ja kunnioitettu ja palveltu luotua enemmän kuin Luojaa'
ja sen seuraukset ovat yhteisötasolla nähtävissä..
(Room.1)
