Puimatanner

Puimatanner => Seurakunta => Aiheen aloitti: Tosikko - 22.12.13 - klo:15:39

Otsikko: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 22.12.13 - klo:15:39
Tämän sunnuntain kirkkovuoden teksti. 4. adventti

Ensimmäinen lukukappale

1. Moos. 21: 1-7

Herra piti huolen Saarasta, kuten oli sanonut, ja täytti antamansa lupauksen. Saara tuli raskaaksi ja synnytti Abrahamille hänen vanhoilla päivillään pojan. Se tapahtui juuri siihen aikaan, jonka Jumala oli ilmoittanut. Pojalleen, jonka Saara oli synnyttänyt, Abraham antoi nimeksi Iisak. Kahdeksantena päivänä Iisakin syntymästä Abraham ympärileikkasi hänet, kuten Jumala oli käskenyt. Abraham oli satavuotias, kun hänen poikansa Iisak syntyi. Saara sanoi: ”Jumala on antanut minulle aiheen iloon ja nauruun, ja jokainen, joka tästä kuulee, iloitsee ja nauraa minun kanssani.” Ja Saara sanoi vielä: ”Kuka olisi tiennyt sanoa Abrahamille: 'Saara imettää poikia'? Ja nyt minä kuitenkin olen synnyttänyt pojan hänen vanhoilla päivillään.”

Toinen lukukappale

Hepr. 6: 13-19

Antaessaan Abrahamille lupauksensa Jumala vannoi omaan nimeensä, koska ei ollut ketään suurempaa, jonka nimeen hän olisi vannonut. Hän lupasi: ”Minä siunaan sinua runsain määrin ja annan sinulle runsaasti jälkeläisiä”, ja kärsivällisesti odotettuaan Abraham sai, mitä hänelle oli luvattu.
    Ihmiset vannovat jonkun itseään suuremman nimeen. Vala merkitsee heille asian vahvistusta, se lopettaa kaikki vastaväitteet. Siksi myös Jumala vannoi lupauksensa takeeksi vielä valan. Hän tahtoi tällä erityisellä tavalla osoittaa niille, joita lupaus koskee, että hänen päätöksensä ei muutu. Noilla kahdella järkähtämättömällä sanallaan, joissa hän, Jumala, ei voi valehdella, hän tahtoi rohkaista meitä, hänen turviinsa paenneita, ja kannustaa pitämään kiinni toivosta, joka on edessämme. Se toivo on elämämme ankkuri, luja ja varma.

Evankeliumi

Matt. 1: 18-24 (1. vuosikerta)

Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa.
    Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”
    Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut:
      - Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan,
      ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel -
      se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.
Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Paulus - 22.12.13 - klo:17:22
Ev.lut kirkkoa on kritisoitu jäykkyydestä, jonka on katsottu ainakin osittain johtuvan juuri siitä käytännöstä, että vuoden tekstit valitaan ennakkoon ja että tekstit ovat samat jokaisessa kirkossa kunakin kirkkopyhänä.

Harvemmin puhutaan siitä, että papit eivät voi aina puhua lempitekstistään (kuten vapaissa suunnissa), vaan että tämä käytäntö pakottaa heidät katsomaan asioita useammasta näkökulmasta. Minulla oli kerran tilaisuus olla pienimuotoisessa kokoontumisessa, jossa oli mukana emerituspiispa Yrjö Sariola. Kysyin Sariolalta, että miten pappi voi toimia siinä tapauksessa, jos hän saakin sydämelleen kokonaan toisen tekstin, josta hän haluaisi kirkkokansalle puhua. Sariola sanoi, että se toinen aihe on vain ujutettava siihen puheeseen.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Soltero - 22.12.13 - klo:17:25
Päiväkokouksen juontaja ja pastori käyttivät varmaan 780 kertaa sanaa joulu. 
Adventista ei onneksi enää muistettu hössöttää.
Ja kaikki laulut iänikuisia joululauluja.

Pohjanoteeraus:  Sydämeeni taas joulun teen, synnytän taas mielessäni Jeesus-lapsen uudelleen ja uudelleen ja uudelleen...

Ja Sylvian joululaulu, täysin maallinen renkutus, veisattiin oikein valtavalle taululle heijastettuna:

"Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin,
istun oksalla uljaimman puun,
miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin
ja sää aina kuin toukokuun.
Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään,

ah, tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään,
ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi
,
sen runsaammat riemut ken kertoilla voi!"

Muistan tuon laulun 70-luvulta kun olin täällä Välimerellä jouluja.
Lemmen laulelmat ja vaahtoava viini herkistivät silloin
silmäkulman kostumaan tästä(kin) laulusta.


Ja kaiken huipuksi Varpunen jouluaamuna- oikein kuoron vetämänä.
Siinähän laulajan kuollut veli ruumiillistuu jälleensyntymän kautta linnuksi.
Kammottava esitys.

Miksi tällaisia lauletaan helluntaiseurakunnan kokouksissa?

P.S.  Tämä tuli aivan väärän osioon.  Haittaako mitään?
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 22.12.13 - klo:17:43
Harvemmin puhutaan siitä, että papit eivät voi aina puhua lempitekstistään (kuten vapaissa suunnissa), vaan että tämä käytäntö pakottaa heidät katsomaan asioita useammasta näkökulmasta. Minulla oli kerran tilaisuus olla pienimuotoisessa kokoontumisessa, jossa oli mukana emerituspiispa Yrjö Sariola. Kysyin Sariolalta, että miten pappi voi toimia siinä tapauksessa, jos hän saakin sydämelleen kokonaan toisen tekstin, josta hän haluaisi kirkkokansalle puhua. Sariola sanoi, että se toinen aihe on vain ujutettava siihen puheeseen.

Juuri näin. Itse olen ottanut tavaksi lukea kirkkovuoden tekstit etukäteen, jolloin olen heti sisällä siitä mitä saarna ehkä sisältää.  Joskus tosiaan huomaa että pappi ohittaa tekstit ja puhuu siitä mikä on lempiaihe.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Paulus - 22.12.13 - klo:17:51
Ja kaiken huipuksi Varpunen jouluaamuna- oikein kuoron vetämänä.
Siinähän laulajan kuollut veli ruumiillistuu jälleensyntymän kautta linnuksi.
Kammottava esitys.

Miksi tällaisia lauletaan helluntaiseurakunnan kokouksissa?

Huomaan, että olen Solteron kanssa aika monesta asiasta samaa mieltä.

En ole paljoakaan käynyt h-seurakunnan tilaisuuksissa, mutta olen todella yllättynyt, jos tallaisia lauluja siellä lauletaan. Onko minulla ollut väärä mielikuva helluntailaisten kristillisyydestä?

Tarvittaisiin jonkinlainen uskonpuhdistus, että hengellisistä tilasuuksista poistettaisiin epäraamatulliset viisut. Ja muut epäpyhät renkutukset.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Soltero - 22.12.13 - klo:19:05
Ja kaiken huipuksi Varpunen jouluaamuna- oikein kuoron vetämänä.
Siinähän laulajan kuollut veli ruumiillistuu jälleensyntymän kautta linnuksi.
Kammottava esitys.

Miksi tällaisia lauletaan helluntaiseurakunnan kokouksissa?

Huomaan, että olen Solteron kanssa aika monesta asiasta samaa mieltä.

En ole paljoakaan käynyt h-seurakunnan tilaisuuksissa, mutta olen todella yllättynyt, jos tallaisia lauluja siellä lauletaan. Onko minulla ollut väärä mielikuva helluntailaisten kristillisyydestä?

Tarvittaisiin jonkinlainen uskonpuhdistus, että hengellisistä tilasuuksista poistettaisiin epäraamatulliset viisut. Ja muut epäpyhät renkutukset.
Ehkä täällä ulkosuomaisille tarkoitetussa hell.srk:ssa ei ole oikein tyypillistä hell.meininkiä, koska varsinkin näissä sunnuntain yleisötilaisuuksissa ("Turistikirkolla") oletetaan (ja kai toivotaan) käyvän aika paljon muitakin
kuin perinteisesti vaapaasuuntauksellisia ihmisiä, siis kirkkouskovaisia tai jopa uskosta osattomia.
Ei haluta peljästyttää porukkaa liian "lahkolaisella" tyylillä.

Mielestäni se ei ole oikein hyvä, koska tulee hiukan mielistelyvaikutelma.
Varsinkin tämän syksyn tllaisuudet ovat olleet etupäässä hyvin "uskonnollisia ja hartaita".
Mutta minun mielipidettäni ei ole kysytty, ja voin sitä paitsi olla väärässä.  Ehkä enemmistö iloitsee
suuresti.

Lisäksi tuossa Los Pacosin toimipisteessaä, jonka vieressä asun, on tilaisuuksia, joissa käy vain
srk:n jäseniä tai muuten vapaasuuntauksellisia, joten tilaisuudet ovat perinteellisempiä.
Ehtoolliskokoukset, kerran/kk, ovat olleet erittäin täyspainoisesti (ja raittiisti) Hengen täyteisiä,
samoin viime kesän kokoukset,
jotka olivat ns. vapaaehtoisten vetämiä, koska "viralliset" olivat lomalla Suomessa tai muualla.

Missään ei pidä liioitella.  Lahkohenkisyys ei ole hyvä, mutta kirkollisten ihmisten mielsitelykään ei ole
rehellistä.

HUOM:  Tämä keskustelu (n. 3 viimeistä) tuli vahingonlaukauksen takia väärään osioon.
Voitaneenkohan siirtää jonnekin sopivampaan?
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Jees-mies - 22.12.13 - klo:19:31
HUOM:  Tämä keskustelu (n. 3 viimeistä) tuli vahingonlaukauksen takia väärään osioon.
Voitaneenkohan siirtää jonnekin sopivampaan?
Siirrellään vaikka Seurakunta-alueelle.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Paulus - 22.12.13 - klo:20:36
Missään ei pidä liioitella.  Lahkohenkisyys ei ole hyvä, mutta kirkollisten ihmisten mielsitelykään ei ole
rehellistä.

Täällä olen havainnut tavallaan päinvastaisen ilmiön. Olen ollut mukana ev.lut. kirkon aikuistyössä ja jopa erään piirin vetäjänäkin, vaikka en kuulu seurakuntaan. Joukossamme ovat olleet sulassa sovussa helluntailaiset, vapaakirkolliset, luterilaiset ja ns. seurakunnattomat. Ja kun syyskauden päätöstilaisuutta on vietetty yleensä kirkonmenoin, niin jumalanpalvelus on pidetty aivan ilmeisesti lyhimmän kaavan mukaan.

Kysyin eräältä "helluntaipastorilta", joka oli mukana vaimonsa kanssa ehtoollisellakin, että eikö hänellä ole mitään ongelmia osallistua luterilaiselle ehtoolliselle. Hän sanoi, ettei hän osallistu luterilaiselle ehtoolliselle, vaan hän tulee Herran pöytään!
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Soltero - 22.12.13 - klo:21:07
Missään ei pidä liioitella.  Lahkohenkisyys ei ole hyvä, mutta kirkollisten ihmisten mielsitelykään ei ole
rehellistä.

Täällä olen havainnut tavallaan päinvastaisen ilmiön. Olen ollut mukana ev.lut. kirkon aikuistyössä ja jopa erään piirin vetäjänäkin, vaikka en kuulu seurakuntaan. Joukossamme ovat olleet sulassa sovussa helluntailaiset, vapaakirkolliset, luterilaiset ja ns. seurakunnattomat. Ja kun syyskauden päätöstilaisuutta on vietetty yleensä kirkonmenoin, niin jumalanpalvelus on pidetty aivan ilmeisesti lyhimmän kaavan mukaan.

Kysyin eräältä "helluntaipastorilta", joka oli mukana vaimonsa kanssa ehtoollisellakin, että eikö hänellä ole mitään ongelmia osallistua luterilaiselle ehtoolliselle. Hän sanoi, ettei hän osallistu luterilaiselle ehtoolliselle, vaan hän tulee Herran pöytään!
Tuollainen on hyvä juttu.
Täälläkin on varmaan ihmisiä, jotka käyvät sekä vapaauuntauksellisissa että luteril. tilaisuuksissa.

Hell.srk:n pastori sanoo aina ennen ehtoollista, että tämä ehtoollinen on tarkoitettu kaikille Jeesukseen henk.kohtaisesti uskoville, riippumatta siitä, mihin srk:an kuuluu.
Mutta se on siis tarkoitetttu kuitenkin vain uskovaisille, ei kaikille ihmisille, kuten luter. puolella.

En tiedä, onko täällä mitään virallista yhteistyötä eri ulkosuomalaisseurakuntien välillä. 
En ole kuullut sellaisesta.
Sitäkään en tiedä, paljonko luter. messuissa yms. käy ihmisiä, koska en ole osallistunut.
Hell.tilaisuuksissa lähes kaikki istuinpaikat ovat aina täynnä. 
Joskus otetaan lisätuolejakin käytävälle.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Paulus - 22.12.13 - klo:21:18
Hell.srk:n pastori sanoo aina ennen ehtoollista, että tämä ehtoollinen on tarkoitettu kaikille Jeesukseen henk.kohtaisesti uskoville, riippumatta siitä, mihin srk:an kuuluu.
Mutta se on siis tarkoitetttu kuitenkin vain uskovaisille, ei kaikille ihmisille, kuten luter. puolella.

Normaalissa jumalanpalveluksissa käyvää kirkkokansaa tuskin pitäisi mennä erottelemaan, että tuo on vain muodon vuoksi ja tuo tosissaan. Annetaan se tehtävä mieluusti Jumalalle. Jumalattomat eivät ole kovin aktiivista kirkkoväkeä, siitä saatiin tänään todiste valtakunnallisissa uutisissa.

Viime aikoina erinäiset kohu-uutiset ovat vaikuttaneet sen, että kirkosta eroamista on tapahtunut tavallista enemmän. Mutta yllätys - yllätys, kirkon uhritulot ovat kuitenkin pysyneet kutakuinkin samalla tasolla. Minulle se kertoo siitä, että uhraajat ja kirkkokansa on valtaosaltaan uskovia, vaikka eivät näytä aina täyttävän niitä kriteerejä, joita me asetamme. Vain Jumala tuntee sydämet.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 22.12.13 - klo:21:24
Luterilaisessa kirkossa on periaatteessa suljettu ehtoollinen. Eli vain luterilaiset kastetut ja konfirmoidut sekä heidän alaikäiset lapsensa tai kummilapsensa saavat ehtoollista.
Käytännössä tätä ei valvota, kirkkoherran vastuulla. Luther-säätiöllä on tiukempi kuri.
Vapaakirkossa on avoin ehtoollinen, jokaiselle uskovalle
Perinnehelluntailaisilla useimmin on suljettu ehtoollinen, mutta nykyisin avoimia ehtoollisia varsinkin kaupungeissa.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Soltero - 22.12.13 - klo:21:27
Hell.srk:n pastori sanoo aina ennen ehtoollista, että tämä ehtoollinen on tarkoitettu kaikille Jeesukseen henk.kohtaisesti uskoville, riippumatta siitä, mihin srk:an kuuluu.
Mutta se on siis tarkoitetttu kuitenkin vain uskovaisille, ei kaikille ihmisille, kuten luter. puolella.

Normaalissa jumalanpalveluksissa käyvää kirkkokansaa tuskin pitäisi mennä erottelemaan, että tuo on vain muodon vuoksi ja tuo tosissaan. Annetaan se tehtävä mieluusti Jumalalle. Jumalattomat eivät ole kovin aktiivista kirkkoväkeä, siitä saatiin tänään todiste valtakunnallisissa uutisissa.

Viime aikoina erinäiset kohu-uutiset ovat vaikuttaneet sen, että kirkosta eroamista on tapahtunut tavallista enemmän. Mutta yllätys - yllätys, kirkon uhritulot ovat kuitenkin pysyneet kutakuinkin samalla tasolla. Minulle se kertoo siitä, että uhraajat ja kirkkokansa on valtaosaltaan uskovia, vaikka eivät näytä aina täyttävän niitä kriteerejä, joita me asetamme. Vain Jumala tuntee sydämet.
Juu, ei kirkkoon tms. rukoushuoneisiin tulijoita tietenkään pidä erotella uskovaisuuden perusteella.

Mutta ennen ehtoollista jonkun vastuunalaisen (kirkossa tietysti papin) pitäisi kuitenkin mainita,
että Jeesus kehotti uskovaisia opetuslapsiaan viettämään ehtoollista Hänen muistokseen-
siis että ehtoollinen on Jeesuksen Herrakseen tunnustavien keskinäinen muistoateria.

Jokainen leivän ja viinin nauttija tietää tietysti vain itse Jumalan edessä, kuuluuko hän Jeesuksen
omiin vai ei.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 22.12.13 - klo:21:34
Luterilaisessa kirkon jokaisessa ehtoollistilaisuudessa (messussa) aluksi tunnustetaan omat synnit jumalan edessä. Ja jumala on luvannut että jokainen katuva saa syntinsä anteeksi, sen jälkeen on hyvä käydä herran pöytään. Luterilaisessa kirkossa ehtoollinen ei ole vain muistoateria vaan paljon enemmän.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Lydia - 22.12.13 - klo:21:36
Tosikko, mitä ajattelet siitä jos käy ehtoollisella vain tavan vuoksi?
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Paulus - 22.12.13 - klo:21:47
Tosikko, mitä ajattelet siitä jos käy ehtoollisella vain tavan vuoksi?

Vaikka kysymys oli Tosikolle, niin saanen omasta puolestani vastata:
Kukaan meistä ei voi tietää sitä, kuka käy tavan vuoksi, emmekä aina itsekään. Ja onko sekään kiellettyä? Luulen, että olen käynyt ehtoollisella tavan vuoksi vuosikausia (ei-luterilaisessa seurakunnassa). Ehkä monille muille on käynyt samoin.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Lydia - 22.12.13 - klo:21:49
Tarkoitin lähinnä niitä jotka eivät ole uskossa, anteeksi epätarkka kysymys.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Paulus - 22.12.13 - klo:21:52
Tarkoitin lähinnä niitä jotka eivät ole uskossa, anteeksi epätarkka kysymys.

Eikös Sana sano, että joka nauttii Herran aterian erottamatta sitä muusta, syö ja juo tuomiokseen? Asia tuskin tarvitsee meidän peukalointiamme, Jumala hoitaa senkin aikanaan.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Soltero - 22.12.13 - klo:21:54
Luterilaisessa kirkon jokaisessa ehtoollistilaisuudessa (messussa) aluksi tunnustetaan omat synnit jumalan edessä. Ja jumala on luvannut että jokainen katuva saa syntinsä anteeksi, sen jälkeen on hyvä käydä herran pöytään. Luterilaisessa kirkossa ehtoollinen ei ole vain muistoateria vaan paljon enemmän.
Ei kannattaisi varmaan käyttää ilmaisua ehtoollinen, jos kyseessä on jokin uskonnollinen toimitus,
joka ei ole Raamatun mukainen.
Ehtoollinen on hyvin selvästi määritelty evankeliumeissa ja esim. Paavalin kirjeissä:

"Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni."
 Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan."  (Luuk. 22: 19-20)

"Sentähden, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen."
(1. Kor. 11:27)
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Natanael - 22.12.13 - klo:22:20
Tarkoitin lähinnä niitä jotka eivät ole uskossa, anteeksi epätarkka kysymys.

Eikös Sana sano, että joka nauttii Herran aterian erottamatta sitä muusta, syö ja juo tuomiokseen? Asia tuskin tarvitsee meidän peukalointiamme, Jumala hoitaa senkin aikanaan.
Mielestäni tuo ei ole ihan noin yksioikoinen juttu. Aika harvalle tavalliselle suomalaiselle ehtoollinen on vain syömistä. Jonkinlainen kunnioitus on useimmilla olemassa.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Lydia - 22.12.13 - klo:22:25
Entä tilanne kun menee ehtoolliselle ja siinä pyytää syntejään anteeksi jotta voisi osallistua siten ettei tuomittaisi, onko synnintunnustus siinä ihan todellinen katumuksen kanssa vai jotakin muuta edellä olevaa?
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Natanael - 22.12.13 - klo:22:33
Entä tilanne kun menee ehtoolliselle ja siinä pyytää syntejään anteeksi jotta voisi osallistua siten ettei tuomittaisi, onko synnintunnustus siinä ihan todellinen katumuksen kanssa vai jotakin muuta edellä olevaa?
Minultakin on joku kirkossa kysynyt voisiko hän mennä sillä ajatuksella, että kysyjä koki jotenkin huonouttaan. Muistaakseni jotenkin rohkaisin menemään.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Soltero - 22.12.13 - klo:22:53
Entä tilanne kun menee ehtoolliselle ja siinä pyytää syntejään anteeksi jotta voisi osallistua siten ettei tuomittaisi, onko synnintunnustus siinä ihan todellinen katumuksen kanssa vai jotakin muuta edellä olevaa?
Ennen sille ehtoolliselle osallistumista, josta Raamattu puhuu, pitää tulla uskoon.
Pelkkä osallistuminen papin lausumaan synnintunnustukseen ei tee kenestäkään Jeesuksen omaa.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Lydia - 22.12.13 - klo:23:02
Uskovakin voipi olla tilanteessa ettei ilman synnintunnustusta uskalla ottaa ehtoollista, sekin voi hieman arveluttava anteeksipyyntö.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Paulus - 23.12.13 - klo:06:08
Minulla on semmoinen tunne, että ehtoollinen ei ole lainkaan niitä varten, jotka ajattelevat olevansa sille kelvolliset. Eivät silti niillekään, jotka siihen pilkkamielessä osallistuvat.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Paulus - 23.12.13 - klo:06:20
Tarkoitin lähinnä niitä jotka eivät ole uskossa, anteeksi epätarkka kysymys.

Eikös Sana sano, että joka nauttii Herran aterian erottamatta sitä muusta, syö ja juo tuomiokseen? Asia tuskin tarvitsee meidän peukalointiamme, Jumala hoitaa senkin aikanaan.

Mielestäni tuo ei ole ihan noin yksioikoinen juttu. Aika harvalle tavalliselle suomalaiselle ehtoollinen on vain syömistä. Jonkinlainen kunnioitus on useimmilla olemassa.

Ajattelin lähinnä niitä, joille rippikoulu ja ehtoollinen olivat vain aikuistumisen riitti, johon piti osallistua, että tuli naimakelpoiseksi ja pääsi muutenkin rellestämään. Sellaista esiintyi minun nuoruudessani, toivottavasti ei enää.

Minulla on semmoinen (ehkä vääräkin) käsitys, että vapaissa suunnissa elämänsä eläneellä on jossain määrin virheellinen kuva luterilaisesta ehtoollisesta ja luterilaisista uskovista ylipäätään. Kun olen tullut lähemmin tuntemaan heitä, niin minun on pitänyt tehdä parannusta monista täysin vääristä ja farisealaisista käsityksistäni, jotka ovat perustuneet vain luuloihini.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Soltero - 23.12.13 - klo:12:43
Tarkoitin lähinnä niitä jotka eivät ole uskossa, anteeksi epätarkka kysymys.

Eikös Sana sano, että joka nauttii Herran aterian erottamatta sitä muusta, syö ja juo tuomiokseen? Asia tuskin tarvitsee meidän peukalointiamme, Jumala hoitaa senkin aikanaan.

Mielestäni tuo ei ole ihan noin yksioikoinen juttu. Aika harvalle tavalliselle suomalaiselle ehtoollinen on vain syömistä. Jonkinlainen kunnioitus on useimmilla olemassa.

Ajattelin lähinnä niitä, joille rippikoulu ja ehtoollinen olivat vain aikuistumisen riitti, johon piti osallistua, että tuli naimakelpoiseksi ja pääsi muutenkin rellestämään. Sellaista esiintyi minun nuoruudessani, toivottavasti ei enää.

Minulla on semmoinen (ehkä vääräkin) käsitys, että vapaissa suunnissa elämänsä eläneellä on jossain määrin virheellinen kuva luterilaisesta ehtoollisesta ja luterilaisista uskovista ylipäätään. Kun olen tullut lähemmin tuntemaan heitä, niin minun on pitänyt tehdä parannusta monista täysin vääristä ja farisealaisista käsityksistäni, jotka ovat perustuneet vain luuloihini.
Olen ollut suurimman osan elämästäni luterilainen uskova.
Irtaannuin kirkosta (en eronnut) ensimmäisen kerran silloin, kun Raamatun Sanaa alettiin tietoisesti katsoa
läpi sormien, annettiin periksi feministeille ja ruvettiin nimittämään naisia papeiksi.
Raamattuun uskovana en enää voinut mennä messuihin ja muihin tilaisuuksiin, jossa Jumalan Sanaa
opettaa Jumalan Sanan vastaisesti nainen.

Toinen askel oli se, kun ev.lut. kirkko alkoi maailmaa mielistelläkseen väittää Raamatun vastaisesti, että homoseksualismi on vaihtoehtoinen seksuaalisuuden toteuttamistapa vanhanaikaisen heterouden rinnalla.
Kun mentiin niin alas, että kahden miehen tai kahden naisen välisiä seksiliittoja alettiin siunata Jeesuksen nimessä, ja
homoseksualisteja aletaan vihkiä keskenään "kristilliseen avioliittoon",
en enää voinut osallistua tuollaisen uskonnollisen järjestelmän toimintaan.

Tietenkin kirkkoon kuuluu paljon uudestisyntyneitä uskovia.
Myös osa papeista on Raamatun mukaisesti uskossa eläviä, mutta koska he ovat sitoutuneet kirkon
epäkristilliseen opetukseen ja käytäntöihin, on mahdoton ajatus, että voisin kokosydämisesti kuunnella
heidän (siis miespappien) saarnoja tai osallistua ehtoolliselle.
Opetukseen ei voi luottaa,
koska pappien on pakko totella kirkon johdon määräyksiä.

Ainoa mahdollisuus päästä mukaan seurakuntayhteyteen oli hakeutua uskonsuuntaan, jossa suuri osa seurakunnista
vielä toimii Raamatun mukaisesti, siis esim. ei hyväksy naisia opettamaan Jumalan Sanaa
ja suhtautuu homoseksualisimiin syntinä.

Tämän paikkakunnan helluntaiseurakunta on näissä asioissa raamatullinen (eli kristillinen),
vaikka on jo olemassa helluntaikirkko, jossa maallistuminen on saanut jonkin verran jalansijaa.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Paulus - 23.12.13 - klo:13:59
Ainoa mahdollisuus päästä mukaan seurakuntayhteyteen oli hakeutua uskonsuuntaan, jossa suuri osa seurakunnista
vielä toimii Raamatun mukaisesti, siis esim. ei hyväksy naisia opettamaan Jumalan Sanaa
ja suhtautuu hiomoseksualisimiin syntinä.

Tulin uskoon kirkon piirissä ja muutettuani paikkakuntaa en löytänyt kirkon piiristä paikkaani ja liityin erääseen vapaan suunnan seurakuntaan. Jälkeenpäin ajatellen liittyminen oli virhe, mutta ehkäpä sekin vaihe kuului Jumalan kasvatussuunnitelmaan kohdallani. Kun sitten 90-luvulla seurakuntaani tuli  paljon epäterveitä ilmiöitä, niin se johti siihen, että jouduin jättämään seurakunnan ja sen jälkeen olen ollut (ihmisten näkökulmasta) seurakunnaton.

Se, että kaikki tuntemani seurakunnat on saastutettu epäterveillä asioilla, on estänyt liittymisen niihin. En mielestäni ole kuitenkaan kärsinyt tästä "irtolaisuudesta", koska kristittyjen yhteyttä olen saanut kokea sen eri muodoissa.

Erilaisia harhoja hyväksytään kaikissa yhteisöissä ja liittymisen on estänyt se, että pitäisi valita joku määrä harhoja, joiden kanssa voisi elää. Suurin harha kaikissa tuntemissani seurakunnissa on se, että niissä sekoitetaan kohtalokkaalla tavalla laki ja evankeliumi keskenään. Se merkitsee kummankin vesittämistä. Harhaisenkin seurakunnan voisi hyväksyä, jos siellä olisi mahdollista avoimesti käsitellä näitä kysymyksiä. On jotenkin paradoksaalista että ainoastaan luterilaisissa kuvioissa se on mahdollista siksi, ettei siellä ole ns. seurakuntakuria.

Ei tämä kuitenkaan mitään uutta ole. Vilho Rantanen kertoo kirjassaan Matkanäkyjä (1976) eräästä Vapaakirkon saarnaajakokouksesta kuinka eräs vanhimmista saarnaajaveljistä (Jalmari Raitio) käytti rohkean puheenvuoron, jossa hän väitti, että suurimmalta osalta saarnaajista puuttui evankeliumi. Raition mukaan evankeliumin julistajia oli heidän joukossaan vain yhden käden sormin laskettava määrä. Suurin osa julisti lakia ja puolilakia.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Soltero - 23.12.13 - klo:14:23
Minulla on semmoinen tunne, että ehtoollinen ei ole lainkaan niitä varten, jotka ajattelevat olevansa sille kelvolliset. Eivät silti niillekään, jotka siihen pilkkamielessä osallistuvat.
Ehtoollinen on tietysti tarkoitettu kaikille uudestisyntyneille uskoville, jotka tunnustavat Jeesuksen
omaksi Herrakseen myös toisille ihmisille (en tarkoita liturgista kuorossa mumistua "uskontunnustusta" kirkossa).

Ei siihen tarvita mitään erityiskelvollisuutta, ainoastaan usko Jeesukseen omana Vapahtajanaan.

Tähän on Raamatussa opastusta:
"Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä?"  (2. Kor. 13:5)
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Paulus - 23.12.13 - klo:14:32
Tähän on Raamatussa opastusta:
"Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä?"  (2. Kor. 13:5)

Tässäkin on hyvä keskustelun aihe: Miten ihminen koettelee, että onko uskossa?
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Lydia - 23.12.13 - klo:14:43
Varmaan peilaa Jumalan sanalla.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Soltero - 23.12.13 - klo:14:48
Tähän on Raamatussa opastusta:
"Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä?"  (2. Kor. 13:5)

Tässäkin on hyvä keskustelun aihe: Miten ihminen koettelee, että onko uskossa?
Tätä asiaa ei varmaan saa selville muualta kuin Raamatusta.
Näistä kohdista ainakin näkyy jotakin siitä, mitä uskossa oleminen on:

"Siitä me tiedämme pysyvämme hänessä ja hänen pysyvän meissä, että hän on antanut meille Henkeänsä.
 Ja me olemme nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi.
 Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa."
(1. Joh. 4:13-15)

"Sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan."  (Room. 10:10)

"jos te vain pysytte uskossa, siihen perustuneina ja siinä lujina, horjahtamatta pois sen evankeliumin toivosta, jonka olette kuulleet, jota on julistettu kaikessa luomakunnassa taivaan alla ja jonka palvelijaksi minä, Paavali, olen tullut."  (Kol. 1:23)

"Niinkuin te siis olette omaksenne ottaneet Kristuksen Jeesuksen, Herran, niin vaeltakaa hänessä,
 juurtuneina häneen ja hänessä rakentuen ja uskossa vahvistuen, niinkuin teille on opetettu; ja olkoon teidän kiitoksenne ylitsevuotavainen."  (Kol. 2: 6-7)
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Paulus - 23.12.13 - klo:16:21
Lainaan tekstiä, joka on jo täällä toisaalla. Siinä tulee aika hyvin esille se, miten itse itseäni koettelen.

Omassa sisäisessä prosessissa jumaluusoppini on supistunut kahteen Raamatun jakeeseen:

Ensimmäinen on realistinen kuvaus siitä millainen minä olen. Jae löytyy Jeesuksen vuorisaarnasta, Matt. 5:3: “Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.”

Itsessään köyhät julistetaan autuaiksi ja heille luvataan taivasten valtakunta. Voisiko enempää toivoa? Mutta tähän köyhyyteen luvataan rikkautta. 1. Kor. 1:30:
“Mutta hänestä on teidän olemisenne Kristuksessa Jeesuksessa, joka on tullut meille viisaudeksi Jumalalta ja vanhurskaudeksi ja pyhitykseksi ja lunastukseksi…”

Siinä on lääkettä hengelliseen köyhyyteen. Näiden kahden jakeen varassa seisoo koko kristillisyyteni — ja mikä parasta, kuka tahansa, missä tahansa, jolla on tämä sama tunnustus — suuntaan katsomatta on minun veljeni ja sisareni.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 24.12.13 - klo:21:24
Luterilaisessa kirkon jokaisessa ehtoollistilaisuudessa (messussa) aluksi tunnustetaan omat synnit jumalan edessä. Ja jumala on luvannut että jokainen katuva saa syntinsä anteeksi, sen jälkeen on hyvä käydä herran pöytään. Luterilaisessa kirkossa ehtoollinen ei ole vain muistoateria vaan paljon enemmän.
Ei kannattaisi varmaan käyttää ilmaisua ehtoollinen, jos kyseessä on jokin uskonnollinen toimitus,
joka ei ole Raamatun mukainen.
Ehtoollinen on hyvin selvästi määritelty evankeliumeissa ja esim. Paavalin kirjeissä:

"Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni."
 Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan."  (Luuk. 22: 19-20)

"Sentähden, joka kelvottomasti syö tätä leipää tai juo Herran maljan, hän on oleva vikapää Herran ruumiiseen ja vereen."
(1. Kor. 11:27)

Aivan vapaiden suuntien mehukatti hetkiä kaikki eivät suostu nimittään ehtoolliseksi, mutta minulle se on ihan sama.

Katekismus sanoo asiasta http://www.evl.fi/katekismus/sakramentit/39.html
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 24.12.13 - klo:21:26
Tosikko, mitä ajattelet siitä jos käy ehtoollisella vain tavan vuoksi?

Raamattu kertoo että jeesuskin kävi usen tapansa mukaan synagoogassa, joten ei lainkaa huono syy.

Luukkaan evankeliumi:
4:16   Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaa
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Lydia - 24.12.13 - klo:21:31
Tosikko, mitä ajattelet siitä jos käy ehtoollisella vain tavan vuoksi?

Raamattu kertoo että jeesuskin kävi usen tapansa mukaan synagoogassa, joten ei lainkaa huono syy.

Luukkaan evankeliumi:
4:16   Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaa


Siis tarkoitin jos vain on tapana mennä joskus ehtoolliselle vaikka ei ole uskossa?
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 24.12.13 - klo:21:31
Uskovakin voipi olla tilanteessa ettei ilman synnintunnustusta uskalla ottaa ehtoollista, sekin voi hieman arveluttava anteeksipyyntö.

Aivan, tämä on kuulemani mukaan joissakin vapaiden suuntien seurakunnissa opetus, ehtoollinen on tarkoitettu vain varmoille uskoville vahvistukseksi.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Lydia - 24.12.13 - klo:21:34
Uskovakin voipi olla tilanteessa ettei ilman synnintunnustusta uskalla ottaa ehtoollista, sekin voi hieman arveluttava anteeksipyyntö.

Aivan, tämä on kuulemani mukaan joissakin vapaiden suuntien seurakunnissa opetus, ehtoollinen on tarkoitettu vain varmoille uskoville vahvistukseksi.

Tuollaista en ole kuullut, eikä koskaan missään olla sanottu etteikö voisi osallistua ehtoolliseen, kehoitettu kyllä sanan mukaan tutkimaan itseään.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 24.12.13 - klo:21:34
Tosikko, mitä ajattelet siitä jos käy ehtoollisella vain tavan vuoksi?

Raamattu kertoo että jeesuskin kävi usen tapansa mukaan synagoogassa, joten ei lainkaa huono syy.

Luukkaan evankeliumi:
4:16   Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaa


Siis tarkoitin jos vain on tapana mennä joskus ehtoolliselle vaikka ei ole uskossa?

Tarkoitatko että vain tunne siitä että on vahvasti uskova, tekee kelvolliseksi?

Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Lydia - 24.12.13 - klo:21:36
Tosikko, mitä ajattelet siitä jos käy ehtoollisella vain tavan vuoksi?

Raamattu kertoo että jeesuskin kävi usen tapansa mukaan synagoogassa, joten ei lainkaa huono syy.

Luukkaan evankeliumi:
4:16   Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaa


Siis tarkoitin jos vain on tapana mennä joskus ehtoolliselle vaikka ei ole uskossa?

Tarkoitatko että vain tunne siitä että on vahvasti uskova, tekee kelvolliseksi?

Ei, vaan aivan uskosta osaton, menee joskus kirkkoon ja ehtoolliselle.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 24.12.13 - klo:21:36
Uskovakin voipi olla tilanteessa ettei ilman synnintunnustusta uskalla ottaa ehtoollista, sekin voi hieman arveluttava anteeksipyyntö.

Aivan, tämä on kuulemani mukaan joissakin vapaiden suuntien seurakunnissa opetus, ehtoollinen on tarkoitettu vain varmoille uskoville vahvistukseksi.

Tuollaista en ole kuullut, eikä koskaan missään olla sanottu etteikö voisi osallistua ehtoolliseen, kehoitettu kyllä sanan mukaan tutkimaan itseään.

Itse olen kuullut. Paavalin ehtoollisopetuksen lopun osan korostusta on jossakin ollut voimakasta.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Soltero - 24.12.13 - klo:21:38
Uskovakin voipi olla tilanteessa ettei ilman synnintunnustusta uskalla ottaa ehtoollista, sekin voi hieman arveluttava anteeksipyyntö.

Aivan, tämä on kuulemani mukaan joissakin vapaiden suuntien seurakunnissa opetus, ehtoollinen on tarkoitettu vain varmoille uskoville vahvistukseksi.
Se että ehtoollinen on tarkoitettu Jeesukseen uskoviksi tunnustautuvien yhteiseksi muistoateriaksi, ei ole vapaiden suuntien keksintö, vaan alkuperäinen Jeesuksen opetus.
En ymmärrä, miten siitä tulisi "mehukatti-hetki", jos sitä viettävät vain uskovat.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 24.12.13 - klo:23:20
Tämän päivän kirkkovuoden teksti:

Ensimmäinen lukukappale

Jes. 11: 1-5

Iisain kannosta nousee verso,
vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää.
Hänen ylleen laskeutuu Herran henki,
viisauden ja ymmärryksen henki,
taidon ja voiman henki,
totuuden tuntemisen ja Herran pelon henki:
hänen ilonsa on totella Herraa.
Hän ei tuomitse silmämitalla
eikä jaa oikeutta korvakuulolta
vaan antaa heikoille oikean tuomion
ja ajaa vakaasti maan köyhien asiaa.
Hän lyö väkivaltaista sanansa sauvalla
ja surmaa huultensa henkäyksellä väärintekijän.
Vanhurskaus on hänellä varustuksena
ja uskollisuus vyönä hänen uumillaan.

TAI

Miika 5: 1-4

Sinä Betlehem, sinä Efrata,
sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa!
Mutta sinun keskuudestasi
nousee Israelille hallitsija.
Hänen juurensa ovat muinaisuudessa,
ikiaikojen takana.
Herra jättää Israelin vain siksi ajaksi,
kun synnyttäjä synnyttää.
Sitten israelilaisten luokse palaavat
heidän jäljelle jääneet veljensä.
Hallitsija on nouseva
ja kaitseva heitä Herran voimalla.
Herra, hänen Jumalansa,
antaa hänelle vallan ja kunnian.
He saavat elää rauhassa,
sillä hänen valtansa ulottuu maan ääriin saakka.
Hän tuo rauhan.

TAI

Jer. 23: 5-6

- Tulee aika, sanoo Herra,
jolloin Daavidin suvusta nousee Vanhurskas Verso.
Hän on kuningas,
joka hallitsee viisaasti
ja saattaa maassa voimaan oikeuden ja vanhurskauden.
Hänen aikanaan Juuda saa avun
ja Israel elää turvassa.
Häntä kutsutaan tällä nimellä:
”Herra on meidän vanhurskautemme”.

Toinen lukukappale

Ap. t. 13: 16-26

Paavali nousi, viittasi kädellään ja alkoi puhua:
    ”Kuulkaa minua, israelilaiset, ja te muut, jotka pelkäätte Israelin Jumalaa! Jumala valitsi isämme, ja kun he olivat Egyptissä, vieraassa maassa, hän teki heistä suuren kansan ja johdatti heidät väkevällä kädellään sieltä pois. Neljänkymmenen vuoden ajan hän autiomaassa sieti kansansa niskurointia, ja hän hävitti Kanaanin maasta seitsemän kansaa ja jakoi näiden maat israelilaisille perintömaaksi. Tähän kaikkeen kului noin neljäsataaviisikymmentä vuotta. Sen jälkeen hän antoi heille tuomareita profeetta Samuelin aikaan saakka. Kun he sitten pyysivät itselleen kuningasta, Jumala antoi heille Saulin, Kisin pojan, Benjaminin heimosta, ja Saul hallitsi neljäkymmentä vuotta. Sitten Jumala pani hänet viralta ja nosti heille kuninkaaksi Daavidin. Daavidista hän myös antoi todistuksen: ’Minä olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan, mieleni mukaisen miehen. Hän on kaikessa toteuttava minun tahtoni.’
    Daavidin jälkeläisistä Jumala on lupauksensa mukaan antanut Israelille Pelastajan, Jeesuksen. Hänen edellään kulki Johannes, joka julisti Israelin kansalle, että kaikkien tuli kääntyä ja ottaa kaste. Kun Johannes oli matkansa päässä, hän sanoi: ’En minä ole se, joksi te minua luulette. Minun jälkeeni tulee toinen, jonka kenkiäkään minä en kelpaa riisumaan.’
    Veljet, Abrahamin jälkeläiset, ja te muut, jotka pelkäätte Jumalaa! Juuri meille on lähetetty sanoma tästä Pelastajasta.”

Evankeliumi

Luuk. 2: 1-14

Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.
    Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.
    Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen:
      - Jumalan on kunnia korkeuksissa,
      maan päällä rauha
      ihmisillä, joita hän rakastaa.

Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 24.12.13 - klo:23:22
Tosikko, mitä ajattelet siitä jos käy ehtoollisella vain tavan vuoksi?

Raamattu kertoo että jeesuskin kävi usen tapansa mukaan synagoogassa, joten ei lainkaa huono syy.

Luukkaan evankeliumi:
4:16   Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaa


Siis tarkoitin jos vain on tapana mennä joskus ehtoolliselle vaikka ei ole uskossa?

Tarkoitatko että vain tunne siitä että on vahvasti uskova, tekee kelvolliseksi?

Ei, vaan aivan uskosta osaton, menee joskus kirkkoon ja ehtoolliselle.

Mistä sinä voit tietää että joku on uskosta osaton? Tai kukaan muukaan? Näkyykö se pukeutumisesta tai meikkaamisesta?
Jospa syynä on jumala vetäänhäntä puoleensa, voisko sellaista tapahtua?
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Natanael - 24.12.13 - klo:23:31
Tosikko, mitä ajattelet siitä jos käy ehtoollisella vain tavan vuoksi?

Raamattu kertoo että jeesuskin kävi usen tapansa mukaan synagoogassa, joten ei lainkaa huono syy.

Luukkaan evankeliumi:
4:16   Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaa


Siis tarkoitin jos vain on tapana mennä joskus ehtoolliselle vaikka ei ole uskossa?

Tarkoitatko että vain tunne siitä että on vahvasti uskova, tekee kelvolliseksi?

Ei, vaan aivan uskosta osaton, menee joskus kirkkoon ja ehtoolliselle.

Mistä sinä voit tietää että joku on uskosta osaton? Tai kukaan muukaan? Näkyykö se pukeutumisesta tai meikkaamisesta?
Jospa syynä on jumala vetäänhäntä puoleensa, voisko sellaista tapahtua?
Eipä tuossa puhuttu mitään kenenkään tietämisestä. Kaipa se joku voi yrittää ehtoollisen kautta lähestyä Jumalaa. Silti voi olla mielipide siitä onko oikein uskosta osattoman mennä ehtoolliselle.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 24.12.13 - klo:23:42
Tosikko, mitä ajattelet siitä jos käy ehtoollisella vain tavan vuoksi?

Raamattu kertoo että jeesuskin kävi usen tapansa mukaan synagoogassa, joten ei lainkaa huono syy.

Luukkaan evankeliumi:
4:16   Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaa


Siis tarkoitin jos vain on tapana mennä joskus ehtoolliselle vaikka ei ole uskossa?

Tarkoitatko että vain tunne siitä että on vahvasti uskova, tekee kelvolliseksi?

Ei, vaan aivan uskosta osaton, menee joskus kirkkoon ja ehtoolliselle.

Mistä sinä voit tietää että joku on uskosta osaton? Tai kukaan muukaan? Näkyykö se pukeutumisesta tai meikkaamisesta?
Jospa syynä on jumala vetäänhäntä puoleensa, voisko sellaista tapahtua?
Eipä tuossa puhuttu mitään kenenkään tietämisestä. Kaipa se joku voi yrittää ehtoollisen kautta lähestyä Jumalaa. Silti voi olla mielipide siitä onko oikein uskosta osattoman mennä ehtoolliselle.

Niin tai tulemalla hengelliseen/uskonnolliseen tilaisuuteen kuten jumalanpalvelukseen. Ja toki jokainen kuppikunta voi itse määritellä kuka heidän uskonnäkemykseestään on osaton. Itselläni ei ainakaan taito siitä riitä.
Toki minunkin miestä vakaumuksellisen ateistin ei kannattaisi tulla ehtoolliselle.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Natanael - 24.12.13 - klo:23:58
Ja toki jokainen kuppikunta voi itse määritellä kuka heidän uskonnäkemykseestään on osaton. Itselläni ei ainakaan taito siitä riitä.
Toki minunkin miestä vakaumuksellisen ateistin ei kannattaisi tulla ehtoolliselle.
Vastasit johonkin muuhun kuin kysyttyyn. Ei nyt ollut kyse siitä kuka tai millä perusteella joku on uskosta osaton, vaan siitä, että jos joku on uskosta osaton, voiko hän osallistua ehtoolliselle.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 25.12.13 - klo:00:00
Ja toki jokainen kuppikunta voi itse määritellä kuka heidän uskonnäkemykseestään on osaton. Itselläni ei ainakaan taito siitä riitä.
Toki minunkin miestä vakaumuksellisen ateistin ei kannattaisi tulla ehtoolliselle.
Vastasit johonkin muuhun kuin kysyttyyn. Ei nyt ollut kyse siitä kuka tai millä perusteella joku on uskosta osaton, vaan siitä, että jos joku on uskosta osaton, voiko hän osallistua ehtoolliselle.

Vastasin tuossa kyllä...

Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Natanael - 25.12.13 - klo:00:02
Ja toki jokainen kuppikunta voi itse määritellä kuka heidän uskonnäkemykseestään on osaton. Itselläni ei ainakaan taito siitä riitä.
Toki minunkin miestä vakaumuksellisen ateistin ei kannattaisi tulla ehtoolliselle.
Vastasit johonkin muuhun kuin kysyttyyn. Ei nyt ollut kyse siitä kuka tai millä perusteella joku on uskosta osaton, vaan siitä, että jos joku on uskosta osaton, voiko hän osallistua ehtoolliselle.

Vastasin tuossa kyllä...
Vain vakaumukselliset ateistitko ovat uskosta osattomia?
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 25.12.13 - klo:00:12
Ja toki jokainen kuppikunta voi itse määritellä kuka heidän uskonnäkemykseestään on osaton. Itselläni ei ainakaan taito siitä riitä.
Toki minunkin miestä vakaumuksellisen ateistin ei kannattaisi tulla ehtoolliselle.
Vastasit johonkin muuhun kuin kysyttyyn. Ei nyt ollut kyse siitä kuka tai millä perusteella joku on uskosta osaton, vaan siitä, että jos joku on uskosta osaton, voiko hän osallistua ehtoolliselle.

Vastasin tuossa kyllä...
Vain vakaumukselliset ateistitko ovat uskosta osattomia?

No, tietenkin myös vakaumukselliset toisen uskonnon tunnustajat. Onko tarkoitus siis etsiä ryhmiä jotka eivät voisi osallistua kristilliselle ehtoolliselle, jopa niin että heidät erottaisi ulkoisesta olemuksesta?




Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Natanael - 25.12.13 - klo:00:15

No, tietenkin myös vakaumukselliset toisen uskonnon tunnustajat. Onko tarkoitus siis etsiä ryhmiä jotka eivät voisi osallistua kristilliselle ehtoolliselle, jopa niin että heidät erottaisi ulkoisesta olemuksesta?
Ei vaan keskustella periaatteesta, onko oikein, että uskosta osaton osallistuu ehtoolliselle.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 25.12.13 - klo:00:20

No, tietenkin myös vakaumukselliset toisen uskonnon tunnustajat. Onko tarkoitus siis etsiä ryhmiä jotka eivät voisi osallistua kristilliselle ehtoolliselle, jopa niin että heidät erottaisi ulkoisesta olemuksesta?
Ei vaan keskustella periaatteesta, onko oikein, että uskosta osaton osallistuu ehtoolliselle.

Silloin periaatteessa pitäisi määritellä mitä sana uskosta osaton tarkoittaa.

Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Soltero - 25.12.13 - klo:00:21
Raamattu määrittelee sen, kuka ihminen on uskovainen eli elämänsä Jeesukselle luovuttanut.
Jokainen uudestisyntynyt uskova myös itse tietää olevansa uskossa.

Toisten ihmisten uskovaisuudesta ei voi eikä tarvitse mennä mitään varmaa sanomaan.
Siksi esim. meidän seurakunnassamme on hyvä käytäntö, että pastori sanoo ennen ehtollisen nauttimista, että ehtoollinen on tarkoitettu kaikille, jotka uskovat henkilökohtaisesti Jeesukseen.

Se laittaa ihmisen miettimään omalla kohdallaan, onko uskossa, eli kuuluuko ehtoollinen hänelle vai ei.
Jos joku tuossa tilanteessa haluaa antaa elämänsä Jeesukselle, asia on tietysti kunnossa ja ehtoollinen kuuluu hänellekin.
Mutta uskonelämän aluksi on tietysti aiheellista käsitellä uudestisyntymistä muutenkin kuin vain ehtoollista nauttimalla, siis ainakin ottamalla asia puheeksi pastorin
tai jonkun muun paikalla olevan uskovan kanssa.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Natanael - 25.12.13 - klo:00:24

No, tietenkin myös vakaumukselliset toisen uskonnon tunnustajat. Onko tarkoitus siis etsiä ryhmiä jotka eivät voisi osallistua kristilliselle ehtoolliselle, jopa niin että heidät erottaisi ulkoisesta olemuksesta?
Ei vaan keskustella periaatteesta, onko oikein, että uskosta osaton osallistuu ehtoolliselle.

Silloin periaatteessa pitäisi määritellä mitä sana uskosta osaton tarkoittaa.
Tässä yhteydessä määrittelisin uskosta osattoman sellaiseksi, joka ei usko Jeesukseen henkilokohtaisesti syntiensä sovittajana.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 25.12.13 - klo:16:13

No, tietenkin myös vakaumukselliset toisen uskonnon tunnustajat. Onko tarkoitus siis etsiä ryhmiä jotka eivät voisi osallistua kristilliselle ehtoolliselle, jopa niin että heidät erottaisi ulkoisesta olemuksesta?
Ei vaan keskustella periaatteesta, onko oikein, että uskosta osaton osallistuu ehtoolliselle.

Silloin periaatteessa pitäisi määritellä mitä sana uskosta osaton tarkoittaa.
Tässä yhteydessä määrittelisin uskosta osattoman sellaiseksi, joka ei usko Jeesukseen henkilokohtaisesti syntiensä sovittajana.

Siinä on yksi määritelmä. Perinnehelluntailaisissa pitää olla myös aikuiskastettu (mahdollista myös alle 18v), jotta on heidän uskonkäsityksen uskosta osallinen ja kelvollinen ehtoolliselle.

Joidenkin mielestä pieni lapsi ei voi uskoa jeesukseen.

Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Natanael - 25.12.13 - klo:16:20

No, tietenkin myös vakaumukselliset toisen uskonnon tunnustajat. Onko tarkoitus siis etsiä ryhmiä jotka eivät voisi osallistua kristilliselle ehtoolliselle, jopa niin että heidät erottaisi ulkoisesta olemuksesta?
Ei vaan keskustella periaatteesta, onko oikein, että uskosta osaton osallistuu ehtoolliselle.

Silloin periaatteessa pitäisi määritellä mitä sana uskosta osaton tarkoittaa.
Tässä yhteydessä määrittelisin uskosta osattoman sellaiseksi, joka ei usko Jeesukseen henkilokohtaisesti syntiensä sovittajana.

Siinä on yksi määritelmä. Perinnehelluntailaisissa pitää olla myös aikuiskastettu (mahdollista myös alle 18v), jotta on heidän uskonkäsityksen uskosta osallinen ja kelvollinen ehtoolliselle.

Joidenkin mielestä pieni lapsi ei voi uskoa jeesukseen.
Tuskinpa perinnehelluntailaiset ovat pyrkimässä luterilaiselle ehtoolliselle, josta kai tässä ketjussa alkujaan oli puhe.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 25.12.13 - klo:16:37

No, tietenkin myös vakaumukselliset toisen uskonnon tunnustajat. Onko tarkoitus siis etsiä ryhmiä jotka eivät voisi osallistua kristilliselle ehtoolliselle, jopa niin että heidät erottaisi ulkoisesta olemuksesta?
Ei vaan keskustella periaatteesta, onko oikein, että uskosta osaton osallistuu ehtoolliselle.

Silloin periaatteessa pitäisi määritellä mitä sana uskosta osaton tarkoittaa.
Tässä yhteydessä määrittelisin uskosta osattoman sellaiseksi, joka ei usko Jeesukseen henkilokohtaisesti syntiensä sovittajana.

Siinä on yksi määritelmä. Perinnehelluntailaisissa pitää olla myös aikuiskastettu (mahdollista myös alle 18v), jotta on heidän uskonkäsityksen uskosta osallinen ja kelvollinen ehtoolliselle.

Joidenkin mielestä pieni lapsi ei voi uskoa jeesukseen.
Tuskinpa perinnehelluntailaiset ovat pyrkimässä luterilaiselle ehtoolliselle, josta kai tässä ketjussa alkujaan oli puhe.

Ahdasmielisimmät eivät juu.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Natanael - 25.12.13 - klo:16:44

No, tietenkin myös vakaumukselliset toisen uskonnon tunnustajat. Onko tarkoitus siis etsiä ryhmiä jotka eivät voisi osallistua kristilliselle ehtoolliselle, jopa niin että heidät erottaisi ulkoisesta olemuksesta?
Ei vaan keskustella periaatteesta, onko oikein, että uskosta osaton osallistuu ehtoolliselle.

Silloin periaatteessa pitäisi määritellä mitä sana uskosta osaton tarkoittaa.
Tässä yhteydessä määrittelisin uskosta osattoman sellaiseksi, joka ei usko Jeesukseen henkilokohtaisesti syntiensä sovittajana.

Siinä on yksi määritelmä. Perinnehelluntailaisissa pitää olla myös aikuiskastettu (mahdollista myös alle 18v), jotta on heidän uskonkäsityksen uskosta osallinen ja kelvollinen ehtoolliselle.

Joidenkin mielestä pieni lapsi ei voi uskoa jeesukseen.
Tuskinpa perinnehelluntailaiset ovat pyrkimässä luterilaiselle ehtoolliselle, josta kai tässä ketjussa alkujaan oli puhe.

Ahdasmielisimmät eivät juu.
Et taida haluta vastata kysymykseen, kun jatkuvasti väistelet.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 25.12.13 - klo:16:55

No, tietenkin myös vakaumukselliset toisen uskonnon tunnustajat. Onko tarkoitus siis etsiä ryhmiä jotka eivät voisi osallistua kristilliselle ehtoolliselle, jopa niin että heidät erottaisi ulkoisesta olemuksesta?
Ei vaan keskustella periaatteesta, onko oikein, että uskosta osaton osallistuu ehtoolliselle.

Silloin periaatteessa pitäisi määritellä mitä sana uskosta osaton tarkoittaa.
Tässä yhteydessä määrittelisin uskosta osattoman sellaiseksi, joka ei usko Jeesukseen henkilokohtaisesti syntiensä sovittajana.

Siinä on yksi määritelmä. Perinnehelluntailaisissa pitää olla myös aikuiskastettu (mahdollista myös alle 18v), jotta on heidän uskonkäsityksen uskosta osallinen ja kelvollinen ehtoolliselle.

Joidenkin mielestä pieni lapsi ei voi uskoa jeesukseen.
Tuskinpa perinnehelluntailaiset ovat pyrkimässä luterilaiselle ehtoolliselle, josta kai tässä ketjussa alkujaan oli puhe.

Ahdasmielisimmät eivät juu.
Et taida haluta vastata kysymykseen, kun jatkuvasti väistelet.

Ei minulla ole  kykyä määritellä toisen ihmisen sieluntilaa, jos sitä halusit tietää. Luterilaiselle ehtoollisella voi tulla kirkkoon kuuluva, konfirmoitu ja lisäksi heidän konfimoimaton lapsensa yhdessä vanhempiensa tai kummin kanssa. Ehtoolliselle tulijaa kehotetaan jokaisessa jumalanpalveluksessa alussa tunnustamaan kaikki syntinsä ja ottamaan sen jälkeen synninpäästön. Ehtoolliselle tulija myös tunnustaa uskonsa ennen ehtoollista. En tiedä miten pappi voisi porautua siinä vaiheessa jos joku valheellisesti tulisikin tämän jälkeen ehtoolliselle?

http://www.evl.fi/katekismus/sakramentit/38.html

Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Natanael - 25.12.13 - klo:17:13

No, tietenkin myös vakaumukselliset toisen uskonnon tunnustajat. Onko tarkoitus siis etsiä ryhmiä jotka eivät voisi osallistua kristilliselle ehtoolliselle, jopa niin että heidät erottaisi ulkoisesta olemuksesta?
Ei vaan keskustella periaatteesta, onko oikein, että uskosta osaton osallistuu ehtoolliselle.

Silloin periaatteessa pitäisi määritellä mitä sana uskosta osaton tarkoittaa.
Tässä yhteydessä määrittelisin uskosta osattoman sellaiseksi, joka ei usko Jeesukseen henkilokohtaisesti syntiensä sovittajana.

Siinä on yksi määritelmä. Perinnehelluntailaisissa pitää olla myös aikuiskastettu (mahdollista myös alle 18v), jotta on heidän uskonkäsityksen uskosta osallinen ja kelvollinen ehtoolliselle.

Joidenkin mielestä pieni lapsi ei voi uskoa jeesukseen.
Tuskinpa perinnehelluntailaiset ovat pyrkimässä luterilaiselle ehtoolliselle, josta kai tässä ketjussa alkujaan oli puhe.

Ahdasmielisimmät eivät juu.
Et taida haluta vastata kysymykseen, kun jatkuvasti väistelet.

Ei minulla ole  kykyä määritellä toisen ihmisen sieluntilaa, jos sitä halusit tietää. Luterilaiselle ehtoollisella voi tulla kirkkoon kuuluva, konfirmoitu ja lisäksi heidän konfimoimaton lapsensa yhdessä vanhempiensa tai kummin kanssa. Ehtoolliselle tulijaa kehotetaan jokaisessa jumalanpalveluksessa alussa tunnustamaan kaikki syntinsä ja ottamaan sen jälkeen synninpäästön. Ehtoolliselle tulija myös tunnustaa uskonsa ennen ehtoollista. En tiedä miten pappi voisi porautua siinä vaiheessa jos joku valheellisesti tulisikin tämän jälkeen ehtoolliselle?

http://www.evl.fi/katekismus/sakramentit/38.html
En ole kenenkään sieluntilasta kysynyt yhtään mitään. Tuolla edellä kyselin periaatteellista kantaasi, voiko ehtoolliselle osallistua uskosta osaton. Tai tarkemmin: Onko mielestäsi oikein, että ehtoolliselle osallistuu uskosta osaton? 'Oikein' tarkoittaa tässä näkemystäsi miten asia on Raamatun mukaan. Ilmeisesti sinulle perusteluksi riittää luterilaisen kirkon käytäntö.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 25.12.13 - klo:21:08

No, tietenkin myös vakaumukselliset toisen uskonnon tunnustajat. Onko tarkoitus siis etsiä ryhmiä jotka eivät voisi osallistua kristilliselle ehtoolliselle, jopa niin että heidät erottaisi ulkoisesta olemuksesta?
Ei vaan keskustella periaatteesta, onko oikein, että uskosta osaton osallistuu ehtoolliselle.

Silloin periaatteessa pitäisi määritellä mitä sana uskosta osaton tarkoittaa.
Tässä yhteydessä määrittelisin uskosta osattoman sellaiseksi, joka ei usko Jeesukseen henkilokohtaisesti syntiensä sovittajana.

Siinä on yksi määritelmä. Perinnehelluntailaisissa pitää olla myös aikuiskastettu (mahdollista myös alle 18v), jotta on heidän uskonkäsityksen uskosta osallinen ja kelvollinen ehtoolliselle.

Joidenkin mielestä pieni lapsi ei voi uskoa jeesukseen.
Tuskinpa perinnehelluntailaiset ovat pyrkimässä luterilaiselle ehtoolliselle, josta kai tässä ketjussa alkujaan oli puhe.

Ahdasmielisimmät eivät juu.
Et taida haluta vastata kysymykseen, kun jatkuvasti väistelet.

Ei minulla ole  kykyä määritellä toisen ihmisen sieluntilaa, jos sitä halusit tietää. Luterilaiselle ehtoollisella voi tulla kirkkoon kuuluva, konfirmoitu ja lisäksi heidän konfimoimaton lapsensa yhdessä vanhempiensa tai kummin kanssa. Ehtoolliselle tulijaa kehotetaan jokaisessa jumalanpalveluksessa alussa tunnustamaan kaikki syntinsä ja ottamaan sen jälkeen synninpäästön. Ehtoolliselle tulija myös tunnustaa uskonsa ennen ehtoollista. En tiedä miten pappi voisi porautua siinä vaiheessa jos joku valheellisesti tulisikin tämän jälkeen ehtoolliselle?

http://www.evl.fi/katekismus/sakramentit/38.html
En ole kenenkään sieluntilasta kysynyt yhtään mitään. Tuolla edellä kyselin periaatteellista kantaasi, voiko ehtoolliselle osallistua uskosta osaton. Tai tarkemmin: Onko mielestäsi oikein, että ehtoolliselle osallistuu uskosta osaton? 'Oikein' tarkoittaa tässä näkemystäsi miten asia on Raamatun mukaan. Ilmeisesti sinulle perusteluksi riittää luterilaisen kirkon käytäntö.

Onko sinun tapanasi epäillä kaikkien motiiveja jotka käyvät seurakunnassasi? Luterilainen näkemys on raamatun mukainen.

Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Soltero - 25.12.13 - klo:21:10
Luterilainen ehtoolliskäytäntö ei ole Raamatun opetuksen mukainen.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 25.12.13 - klo:21:14
Luterilainen ehtoolliskäytäntö ei ole Raamatun opetuksen mukainen.

Kiitos mielipidekirjoituksestasi.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Soltero - 25.12.13 - klo:21:22
Luterilainen ehtoolliskäytäntö ei ole Raamatun opetuksen mukainen.

Kiitos mielipidekirjoituksestasi.
Tämä on keskustelufoorumi.
Kirjoitan täällä omia kokemuksiani, näkemyksiäni, tietojani ja mielipiteitäni.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 25.12.13 - klo:21:29
Luterilainen ehtoolliskäytäntö ei ole Raamatun opetuksen mukainen.

Kiitos mielipidekirjoituksestasi.
Tämä on keskustelufoorumi.
Kirjoitan täällä omia kokemuksiani, näkemyksiäni, tietojani ja mielipiteitäni.

Aivan, sehän on selvä, erilaiset näkemykset raamatusta on sallittuja.
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Tosikko - 01.01.14 - klo:23:05
Jeesuksen nimessä. Katsokaas kalenterissa, tammikuun 1. päivänä ei ole kenenkään nimipäivää. Jeesus sain kast.. öö ympärileikkauksesen yhteydessä myös nimen.

Tammikuun ensimmäinen päivä sai kirkollisen sisältönsä jo ennen kuin sitä vietettiin kalenterivuoden vaihtumisen päivänä. Päivä on ns. joulun oktaavi (kahdeksas päivä, viikon kuluttua vietettävä jälkijuhla). Kuvaus Jeesuksen lapsuudesta on ehtinyt ympärileikkaukseen ja nimenantoon asti, ja siihen liittyen tekstit puhuvat Jeesuksen nimen merkityksestä. Muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei meille ole annettu. Jeesus-nimi merkitsee ’Herra on apu, Herra pelastaa’. Siihen nimeen on turvallista luottaa alkavana vuotena.

Ensimmäinen lukukappale

Jes. 43: 1-3

Ja nyt - näin sanoo Herra,
joka sinut loi, Jaakob,
joka sinut muovasi, Israel:
- Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut.
Minä olen sinut nimeltä kutsunut,
sinä olet minun.
Kun kuljet vesien halki, minä olen sinun kanssasi,
kun virtojen poikki, ne eivät tempaa sinua mukaansa,
kun astut tulen lävitse,
sinä et pala
eikä liekki sinua polta.
Minä, Herra, olen sinun Jumalasi.
Minä, Israelin Pyhä, olen sinun pelastajasi.

Toinen lukukappale

1. Joh. 5: 1-5

Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on syntynyt Jumalasta, ja jokainen, joka rakastaa isää, rakastaa myös hänen lastaan. Siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, että rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjään. Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa. Kaikki, mikä on syntyisin Jumalasta, voittaa maailman. Ja tämä on se voitto, tämä on maailman voittanut: meidän uskomme.
    Kuka sitten voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?

Evankeliumi

Joh. 14: 12-14

Jeesus sanoo:
    ”Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. Minä menen Isän luo, ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa. Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen.”
Otsikko: Vs: Kirkkovuoden teksti
Kirjoitti: Vastavoima - 04.01.14 - klo:11:58
Jeesuksen nimessä. Katsokaas kalenterissa, tammikuun 1. päivänä ei ole kenenkään nimipäivää. Jeesus sain kast.. öö ympärileikkauksesen yhteydessä myös nimen.

Tammikuun ensimmäinen päivä sai kirkollisen sisältönsä jo ennen kuin sitä vietettiin kalenterivuoden vaihtumisen päivänä. Päivä on ns. joulun oktaavi (kahdeksas päivä, viikon kuluttua vietettävä jälkijuhla). Kuvaus Jeesuksen lapsuudesta on ehtinyt ympärileikkaukseen ja nimenantoon asti, ja siihen liittyen tekstit puhuvat Jeesuksen nimen merkityksestä. Muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei meille ole annettu. Jeesus-nimi merkitsee ’Herra on apu, Herra pelastaa’. Siihen nimeen on turvallista luottaa alkavana vuotena.

Ensimmäinen lukukappale

Jes. 43: 1-3

Ja nyt - näin sanoo Herra,
joka sinut loi, Jaakob,
joka sinut muovasi, Israel:
- Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut.
Minä olen sinut nimeltä kutsunut,
sinä olet minun.
Kun kuljet vesien halki, minä olen sinun kanssasi,
kun virtojen poikki, ne eivät tempaa sinua mukaansa,
kun astut tulen lävitse,
sinä et pala
eikä liekki sinua polta.
Minä, Herra, olen sinun Jumalasi.
Minä, Israelin Pyhä, olen sinun pelastajasi.

Toinen lukukappale

1. Joh. 5: 1-5

Jokainen, joka uskoo, että Jeesus on Kristus, on syntynyt Jumalasta, ja jokainen, joka rakastaa isää, rakastaa myös hänen lastaan. Siitä me tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, että rakastamme Jumalaa ja noudatamme hänen käskyjään. Sitähän Jumalan rakastaminen on, että pidämme hänen käskynsä, eivätkä ne ole raskaita noudattaa. Kaikki, mikä on syntyisin Jumalasta, voittaa maailman. Ja tämä on se voitto, tämä on maailman voittanut: meidän uskomme.
    Kuka sitten voittaa maailman, ellei se, joka uskoo, että Jeesus on Jumalan Poika?

Evankeliumi

Joh. 14: 12-14

Jeesus sanoo:
    ”Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. Minä menen Isän luo, ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa. Mitä te minun nimeeni vedoten pyydätte minulta, sen minä teen.”

Hyvä että tutkit ja luet Pyhiä Kirjoituksia jotka ovat annettu Pyhälle Israelille, siunatulle "juutalais" kansalle, Pyhälle siemenelle ja Pyhien Israelilaisen kautta meille.

mitä arvelet,
Lainaus
Jeesuksen nimessä. Katsokaas kalenterissa, tammikuun 1. päivänä ei ole kenenkään nimipäivää. Jeesus sain kast.. öö ympärileikkauksesen yhteydessä myös nimen.

Kenen Nimen Jumalan Poika sai ja Kuka sen antoi ?
Enkeli Gabriel ??

Luuk. 1:19 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä, ja minä olen lähetetty puhumaan sinulle ja julistamaan sinulle tämän ilosanoman.

Mitä Pyhä enkeli, Gabriel julisti ?

32 Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen,

35 Enkeli vastasi ja sanoi hänelle: "Pyhä Henki tulee sinun päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut; sentähden myös se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.

26 Kuudentena kuukautena sen jälkeen Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galilean kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret,
27 neitsyen tykö, joka oli kihlattu Joosef nimiselle miehelle Daavidin suvusta; ja neitsyen nimi oli Maria.
28 Ja tullessaan sisälle hänen tykönsä enkeli sanoi: "Terve, armoitettu! Herra olkoon sinun kanssasi."
29 Mutta hän hämmästyi suuresti siitä puheesta ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi tarkoittaa.
30 Niin enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä.
31 Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus.
32 Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen,
33 ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman."

Nyt Jeesus, Jumala Poika itse todistaa että tämä on Isän nimi eli Aabrahamin Jumalan oma nimi?

Joh. 17:6 Minä olen ilmoittanut sinun nimesi ihmisille, jotka sinä annoit minulle maailmasta. He olivat sinun, ja sinä annoit heidät minulle, ja he ovat ottaneet sinun sanastasi vaarin.

Joh. 17:26 Ja minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja teen vastakin, että se rakkaus, jolla sinä olet minua rakastanut, olisi heissä ja minä olisin heissä."

Onko Isä, Pyhä Aabrahamin Jumala, ja Jumalan Poika, Yksi ja sama?