Kirjoittaja Aihe: Kaipaako sota yhtä miestä?  (Luettu 5532 kertaa)

Poissa Adina

  • Viestejä: 416
Vs: Kaipaako sota yhtä miestä?
« Vastaus #15 : 29.10.13 - klo:12:06 »
Entäpä jos tarvitaan uskovien herääminen että yleensä lähdetään  liikkeelle sinne missä tarvitaan evankeliumia, unissaan on hankalaa liikkua ja varsin puhua mitään.  ::)

Tuo on totta,  käytiin eräässä seurakunnassa kokouksessa, puhujat joita oli useampia puhuivat enimmäkseen omista teoistaan..lopulta kuului seurakuntasalista jo haukottelua
"kuorossa". Siinä tuli elävästi mieleeni että seurakunta taitaa nukkua ::)
Kol. 3:2
   
Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä.

Saldo

  • Vieras
Vs: Kaipaako sota yhtä miestä?
« Vastaus #16 : 29.10.13 - klo:15:54 »
Epäilen hiukan, että kun korostetaan herätyksen olevan vain uskovien
heräämistä ja evankeliointi vain uskovien hengenelämän virkistämistä,
kysymyksessä on laiskuus.

On huomattavasti kivampaa ja taloudellisesti tuottoisampaa kiertää uskovien kokouksissa
pitämässä jyliseviä vuodatuksia synnissä nukkuvien hirveästä tulevaisuudesta
kuin mennä julistamaan Jumalan tulevaa tuomiota esim. tanssiravintoloihin,
joissa riehuu saatanan henki.

On miellyttävämpää jutella ja rukoilla rohkaisevasti uupuneiden ja sairaiden uskovaisten kanssa
kuin mennä kadulle kertomaan Jeesuksesta niille, jotka eivät Häntä tunne.

Tämä on yleisin ja oikea päätelmä, ja pätee silloin, kun ei olla sisäistetty Jeesuksen sanomaa:
"Sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä".

Eli laiskuuden kitkeminen tai sen havaitseminen ei ratkaise mitään. Voi olla ahkera ja touhuta asian, nimittäin Jumalan asian piloille. Ei tekeminen seurakunnassa ole laiskuuskysymys vaan "heräämiskysymys". Eli herätä ymmärtämään, että kuljemme valmiissa teoissa.

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2462
Vs: Kaipaako sota yhtä miestä?
« Vastaus #17 : 29.10.13 - klo:19:32 »
Epäilen hiukan, että kun korostetaan herätyksen olevan vain uskovien
heräämistä ja evankeliointi vain uskovien hengenelämän virkistämistä,
kysymyksessä on laiskuus.

On huomattavasti kivampaa ja taloudellisesti tuottoisampaa kiertää uskovien kokouksissa
pitämässä jyliseviä vuodatuksia synnissä nukkuvien hirveästä tulevaisuudesta
kuin mennä julistamaan Jumalan tulevaa tuomiota esim. tanssiravintoloihin,
joissa riehuu saatanan henki.

On miellyttävämpää jutella ja rukoilla rohkaisevasti uupuneiden ja sairaiden uskovaisten kanssa
kuin mennä kadulle kertomaan Jeesuksesta niille, jotka eivät Häntä tunne.

Tämä on yleisin ja oikea päätelmä, ja pätee silloin, kun ei olla sisäistetty Jeesuksen sanomaa:
"Sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä".

Eli laiskuuden kitkeminen tai sen havaitseminen ei ratkaise mitään. Voi olla ahkera ja touhuta asian, nimittäin Jumalan asian piloille. Ei tekeminen seurakunnassa ole laiskuuskysymys vaan "heräämiskysymys". Eli herätä ymmärtämään, että kuljemme valmiissa teoissa.
Monet tanssipaikoilla, kaduilla ym. todistavista uskovista eivät pelkästään
"touhua ahkerasti ymmärtämättä, että he eivät tehdä mitään ilman Jeesusta".

Kaikki tunnustuksellinen herätyskristillisyys ei siis "pilaa Jumalan asiaa".

Osallistuin aikanaan Kansanlähetyksen piirissä traktaatteja levittämällä ja Jeesuksesta todistamalla erilaisiin katuaktioihin (esim. 1970-luvulla Tampereella).
Kokoonnuimme aina ensin rukoilemaan ja pyytämään Herralta viisautta toimintaamme
ja Pyhän Hengen ohjausta siten, että kohtaamme ihmisiä, joita Herra itse haluaa kutsua.
Usein rukoilimme kielillä ja olipa joskus muitakin Hngen lahjoja käytössämme.

Olen omin korvin kuullut, kuinka joku on joskus sanonut tulleensa herätyksen tilaan ja
aikanaan uskoonkin sen kautta, että joku "uskovainen hörhö" tarjosi hänelle aikanaan
jotakin paperinpalaa ja sössötti Jeesuksesta.