Puimatanner
Puimatanner => Laki ja evankeliumi => Aiheen aloitti: Vastavoima - 09.11.13 - klo:15:19
-
Ketju jaettu omaksi aiheekseen. Lydia.
Mal 5
14 Te sanotte: "Herran palveleminen on turha; ja mitä hyötyä siitä on ollut, että me olemme hänelle suorittaneet säädetyt tehtävät ja että olemme vaeltaneet murheellisina Herran Sebaotin kasvojen edessä.
15 Nyt me kiitämme julkeitten onnea. Ne, jotka tekevät sitä, mikä jumalatonta on, ne tulevat raketuiksi. He kiusaavat Jumalaa, mutta pelastuvat."
-
Vastavoima:
"Miten voi lähestyä Jumalaa että Hän VARMASTI lähestyy minua ??
nousen keittiö pöydälle ?? vai mitä "
Vaikka Jumalankin pilkka annetaan anteeksi, niin silti pidän vääränä, että tällainen jatkuva rienaus (vain yksi esimerkki) sallitaan ja muilla luetetaan.
-
Vastavoima:
"Miten voi lähestyä Jumalaa että Hän VARMASTI lähestyy minua ??
nousen keittiö pöydälle ?? vai mitä "
Vaikka Jumalankin pilkka annetaan anteeksi, niin silti pidän vääränä, että tällainen jatkuva rienaus (vain yksi esimerkki) sallitaan ja muilla luetetaan.
En missään tapauksessa kannata ja halua suosia Jumalan pilkkaa. Itse näen - tämä on siis vain oma mielipiteeni, ei foorumin - että Vastiksen välillä turhankin värikkäät ilmaukset ovat jobimaisia epätoivon ilmauksia sille kokemukselle, että Jumala vaikenee.
Siis että Jumala ei puhu, eikä tunnu mitenkään välittävän.
Uskon, että jokaisella uskovalla on samanlaisia lyhyemmän tai pidemmän aikaa kestäviä kokemuksia jossain vaiheessa elämässään.
Kaikki eivät vain sano sitä ääneen varsinkaan silloin kun tilanne on päällä.
Itse asiassa se, että vaikeista asioista usein vaietaan, tekee kokemukset vaikeammaksi.
Jos siihen vielä lisätään se, että toiset uskovaiset, syystä tai toisesta ovat viereltä häipyneet tai tuossa tilanteessa häipyvät, tilanne vain pahenee.
Jos sinä pidemmän aikaa uskossa olleena osaat ohjata ja auttaa, uskon että hän niin kuin kaikki muut täällä ovat kiitollisia.
Minä itse olen kaikkea muuta tyyppiä kuin sielunhoitaja.
Omalta osaltani voin kuitenkin allekirjoittaa vastaavantyyppisen Jumalan vaikenemisen kokemuksen kuin mitä Vastis tuo viesteissään julki.
Omalla kohdallani olen kokenut Jumalan puhuvan vain Raamatun kautta sekä osoittavan valtasuuruuttaan luonnon ihmeellisyyksien avulla.
"Jospa Jumala suvaitsisi musertaa minut, ojentaa kätensä ja katkaista elämäni langan!"
"Opettakaa minua, niin minä vaikenen; neuvokaa minulle, missä olen erehtynyt."
"Kun ajattelen: leposijani lohduttaa minua, vuoteeni huojentaa minun tuskaani, niin sinä kauhistutat minua unilla ja peljästytät minua näyillä. Mieluummin tukehdun, mieluummin kuolen, kuin näin luurankona kidun.
Olen kyllästynyt, en tahdo elää iankaiken; anna minun olla rauhassa, sillä tuulen henkäystä ovat minun päiväni.
Mikä on ihminen, että hänestä niin suurta lukua pidät ja että kiinnität häneen huomiosi, tarkastat häntä joka aamu, tutkit häntä joka hetki?
Etkö koskaan käännä pois katsettasi minusta, etkö hellitä minusta sen vertaa, että saan sylkeni nielaistuksi?
Jos olenkin syntiä tehnyt, niin mitä olen sillä sinulle tehnyt, sinä ihmisten vartioitsija? Minkätähden asetit minut maalitauluksesi, ja minkätähden tulin itselleni taakaksi?
Minkätähden et anna rikostani anteeksi etkä poista pahaa tekoani? Sillä nyt minä menen levolle maan tomuun, ja jos etsit minua, niin ei minua enää ole."
"Minun sieluni on kyllästynyt elämään; minä päästän valitukseni valloilleen ja puhun sieluni murheessa, minä sanon Jumalalle: 'Älä tuomitse minua syylliseksi; ilmaise minulle, miksi vaadit minua tilille."
-
Silloin, kun Jumala vastasi Jobille tuulispäästä, puhuiko hän korvin kuultavasti?
1 Silloin Herra vastasi Jobille tuulispäästä ja sanoi:
2 "Kuka olet sinä, joka taitamattomilla puheilla pimennät minun aivoitukseni?
Tämä ketju pitää varmaan kohta jakaa kahtia -> Vaikeneeko Jumala?
-
Jumala puhuu sanassaan ja siihen Jeesuskin turvautui mitä on kirjoitettu. Sinun pitää ottaa se itsellesi Jumalan puheena ja iloita siitä. Olla kuin Maria Jeesuksen jalkojen juuressa..siis vastis Jeesuksen lähellä, mikä voisi olla suurempaa ja arvokkaampaa. Miksi kapinoit kun sinulla on Jumalan lupaukset, anova saa ja etsivä löytää.
HERÄÄÄÄTYYYS... :)
-
Silloin, kun Jumala vastasi Jobille tuulispäästä, puhuiko hän korvin kuultavasti?
1 Silloin Herra vastasi Jobille tuulispäästä ja sanoi:
2 "Kuka olet sinä, joka taitamattomilla puheilla pimennät minun aivoitukseni?
Tämä ketju pitää varmaan kohta jakaa kahtia -> Vaikeneeko Jumala?
Tee jako heti, mielummin!
-
"Kaikki" kipuiluni kulminoituu eli on kohdistettu tähän:
Herra, Daavidin poika, armahda minua.
Jo VT:stä voidaan todeta jotain millä on paikkansa tänäkin päivänä:
Niin Daavid lähti sieltä ja pääsi pakoon Adullamin luolaan. Ja kun hänen veljensä ja koko hänen isänsä perhe kuulivat sen, tulivat he sinne hänen luoksensa.
Ja hänen luoksensa kokoontui kaikenlaista ahdingossa olevaa, velkaantunutta ja katkeroitunutta väkeä, ja hän rupesi heidän päämiehekseen. Näin liittyi häneen noin neljäsataa miestä.
Jeesus haluaa olla niiden(kin) päämies, jotka ovat ahdingossa, ovat velkaantuneita monin tavoin tai jotka ovat (ainakin toisten mielestä) katkeroituneita.
Tuo maininta neljästä sadasta miehestä ei ole tuossa turhan päiten. Heistä kerrotaan myöhemmin, kuinka he taistelivat voitokkaasti.
-
Ketjun aihe voisi olla 'Puhuuko Jumala' sillä samasta asiasta on kysymys.
Millaisia asioita Jumala puhuu ihmiselle ylipäätään?
Muistan henkilön jolle Jumala puhui kauppareissun tapahtumia ja kaikenlaista mitä ihminen olisi muutoinkin voinut havaita ja ymmärtää. Eli tarkoitan etten ihan usko tuollaiseen.
-
Kuulin viime yönä Jumalan puhuvan.
Näin voin sanoa, koska koin samanlaisen kokemuksen kuin on sen jälkeen, kun on kysynyt
jotakin ja saanut siihen vastauksen.
Minua haukuttiin eilen hyvin ankarasti. Siis ihminen haukkui.
Yöllä rukoilin Jumalalta poikkeuksellisen suoraan, ikään kuin hätähuudonomaisesti,
että tilanne selviäisi ja ymmärtäisin, oliko haukkuminen aiheellista.
Jumala vastasi heti antamalla harvinaisen syvän rauhan.
Tajusin että minua solvannut henkilö oli väärässä. En ollut syyllistynyt sellaiseen, mistä minulle
soitettiin ilkeästi poskea.
Vastaus tuli aivan selvästi Jumalalta eikä omasta mielestäni.
-
Ihanaa! Tällainen Jumala juuri on.
-
Se on hienoa ja mahtavaa kun Jumala ei käsittele ihmisiä massana, jokainen on uniikki ja Hän on oikeamielinen kaikille, kukaan ei ole paremmassa asemassa muihin nähden, sen pitäisi antaa sitä turvallisuuden tunnetta rikkimenneillekkin ihmisille. Jumala puhuu ja vaikuttaa kun vain pysähdymme kuuntelemaan ja kuulemaan.
Jumala on puhunut minulle asioita paljonkin. Hän tietää mitä tietoa ja rohkaisua ihminen tarvitsee kuhunkin elämän vaiheeseen. Luottamus olisi se ykkösjuttu kun vain sen aina muistaisi. Olen monta kertaa yrittänyt omin voimin ja avuin selviytyä asioista jotka olisin voinut heti luovuttaa pois. Soltero kertoi edellä ikävästä välikohtauksesta jossa JUmala osoitti että ei ollut hänen syy..jotakin kurjaa olen myös tässä vime aikoina joutunut kokemaan. Jumala voi antaa rauhansa kaikkeen.
-
Voit rukoilla vaikka Isä meidän rukousta. Lähestykää minua niin minä lähestyn teitä, näin on luvattu, eikä siinä ole erityismainintaa ettei koskisi Vastista.
-
Jumala on vastannut minulle viime aikoina ilmoittamalla- ei yliluonnollisilla
sanoilla tms., vaan Raamatun ja rukouksen kautta-
että minun pitää odottaa.
Saan olla rauhassa ja antaa ajan kulua.
Jotakin suurta ja hyvää tapahtuu aikanaan.
Tämä voi koske Vastavoimaakin.
Jos Jumala tuntuu olevan kaukana ja oma usko heikkoa, se ei haittaa mitään.
Jumala silti ON. Hän ei kutistu eikä häviä mihinkään minun
tuntemusteni mukana.
Herra on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti.
-
Tärkein asia on saada synnit anteeksi ja päästä Jumalan lapseksi. Sitten voi ihan rauhassa olla Jumalan edessä. Hän ei koskaan lakkaa puhumasta sanansa kautta eikä Pyhä Henki vaikene uskovan elämässä, hän ohjaa, opastaa, nuhtelee, varoittaa, rohkaisee, kirkastaa Jeesusta Kristusta.
Eikö tämä ole jotakin?
-
Rukous ei tarvitse aina olla hyvin muotoiltuja lauseita, eikä monisanaisuutta.
Joskus rukous ei ole sanoja ollenkaan, vaan hengessä huokaamista jonkun
asian vuoksi.
Joskus näen toisten ihmisten olemuksesta, että he sisimmässään huokailevat,
vaikka eivät edes pyri näyttämään sitä päällepäin. Ja jos minä huomaan sitä
toisissa, niin varmaankin he huomaavat sitä myös minussa. Ja jos ihmiset
osaavat toisistaan lukea tällaisen asian, niin aivan varmasti Jumala sen
myös meistä näkee ja kuulee - sydämen huokaukset, sisimmän hiljaiset
rukoukset.
Jumalan vastaus voi olla myös yhtä hiljainen. Meillä voi olla varmuus, että Jumala
järjestää jonkun asian tietyllä tavalla. Se voi olla vain aavistus - mutta silti
sisimmässämme olemme asiasta varmoja, tavalla jota en oikein osaa selittää.
-
Pyysin Jumalaa avuksi vaikeaan asiaan jonka kanssa olen yksin eikä tuntunut sille että selviän. Jumala puhui minulle, ihmettelin etten ennen ole tätä asiaa näin ajatellut mutta näinhän se on. Johdatuin kuuntelemaan puheen jossa minulle aivan tuntematon puhuja sanoi aivan samat sanat jotka sain noin tuntia ennen.
-
Ilo kuulla vastauksesta, jonka sait. :)
-
Jälleen kerran alkoi soida mielessäni tämä laulu:
Suuri on Herra, suuri Hän on
suurempi muita, Herramme on.....
Vaihtuissa aikain, sama Hän on
suuri on Herra, muuttumaton!
KIITOS, YLISTYS JA KUNNIA JUMALALLE!!!
ps.
Tämä on muuten se oma kiitosvirteni,
joka alkaa aina ensimmäisenä soida päässäni,
sielussani ja suussani, kun sydämeni alkaa
ylistämään Jumalaa. ;D
Se tulee...tulee vaan, vaikka mitä muuta
yrittäisin sanoa ja ajatella ja se on aika
mielenkiintoinen tilanne tällaiselle itsepäiselle
ihmiselle. :)