Vielä jotain tästä Matt.evk. 7:än kohdasta:
21. Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten
valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
22. Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me
sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet
ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
23. Ja silloin minä lausun heille julki:
'Minä en ole koskaan teitä
tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.
24.
Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja
tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen,
joka huoneensa kalliolle rakensi.
25. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja
syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut,
sillä se oli kalliolle perustettu.
26. Ja jokainen, joka
kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi.
27. Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät
sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri."
On huomattava, että tuossa sanotaan, että Jeesus ei ollut
koskaan tuntenut heitä.
Tuskin silloin oli kysymys valvovasta Jumalan lapsesta?
Ja jälleen kerran tässäkin kohdin kuitenkin puhutaan teoista.
Joka kuulee minun Sanani ja
tekee niiden mukaan.
Eli täydessä balanssissa Jaak. kirjeen 2. luvun kanssa ovat nämä Jeesuksen sanat.
Tarvitaan siis kumpikin,
USKO ja
TEOT. Eli Matteuksessa mainituilta puuttui
usko, sillä Jeesus ei ollut
koskaan tuntenut heitä.
Tässä on muuten osa niistä Jeesuksen sanoista, mitä Hän tuossa edellä puhui ja joista Hän mainitsi, "jokainen joka kuulee nämä minun sanani".
Matt. 7
16. Heidän hedelmistään te tunnette heidät.
Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?
17. Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä,
mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä.
18. Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä
huono puu kasvaa hyviä hedelmiä.
Eli viittausta tuolla edellä mainitsemaani arkielämän kristillisyyteen, esim. ihmissuhteisiimme, työhömme, arjen vaintoihimme, jne.
Eli jälleen kerran on kysymys teoista, eli Hengen meissä aikaansaamasta hedelmästä.
Mutta miksi niin moni karsastaa hengellisten asioiden yhteydessä teoista puhumista ja mieltää sen aina lain alla olemiseksi, vaikka Jeesus itse puhui teoista paljonkin, kuten muutkin UT kirjeet?
ps. Anteeksi runsassanaisuuteni, mutta oli ihan mielenkiintoinen aihe oma aamuhartauksensa olla tämän asian kanssa Isän kasvojen edessä ja tutkia Sanastaan, mitä, miksi ja miten.