Kirjoittaja Aihe: Kaatumisilmiö  (Luettu 1757 kertaa)

Paikalla Paulus

  • Viestejä: 6775
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Kaatumisilmiö
« : 03.07.14 - klo:18:42 »
En löytänyt aiheesta vanhaa keskustelua, siksi aloitan ihan uuden.

Olen miettinyt tätä kaatumisilmiötä vuosikausia ja tullut siihen tulokseen, että Jumala ei kaada ystäviään. Ainakaan taaksepäin. Tähän tulokseen voi tulla pelkästään Raamattua lukemalla.

Minua kiinnosti pitkään Telppäsniityn tapahtumat seurauksineen. Olen itsekin ollut talkoissa heinäpellolla ja sen kokemuksen mukaan siellä ei puhuttu mitään Jumalan sanaa eikä edes sinnepäinkään. Rivoja olivat jutut.

Yllätyksekseni löysin erikoisen kaatumiskuvauksen Aapeli Saarisalon kirjasta Erämaan vaeltaja Paavo Ruotsalainen:

"Näin syntyneen herätyksen aikana tuli erittäin tunnetuksi mies, jonka nimi oli Juhana Martikainen. Tämä ennen rivo ja pahankurinen mies oli ymmärrykseltään perin yksinkertainen ja vähätietoinen. Mutta kerrotaan, että hän herättyään näkemään Jumalan vihan kaatui äkkiä horrostilassa maahan kuin kuollut."
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Paikalla Paulus

  • Viestejä: 6775
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Kaatumisilmiö
« Vastaus #1 : 09.07.14 - klo:21:41 »
Löysin koneeltani tähän liittyvän vanhan kirjoituksen vuodelta 2007:

Tanskalainen kaatajapappi lopetti kaatamisen

Kokemuksista tuli itsetarkoitus

"Minun oli lopetettava huomatessani, että saatoin itse ohjailla yliluonnollisia ilmiöitä. Mutta kun pyysin Jumalaa puuttumaan asioihin, ihmisten kaatuminen loppui."

Näin kertoo tanskalainen pastori Normand Andersen ilmiöistä, joita liittyy moniin tämän ajan herätyksiin kaikkialla kristikunnassa.

Kauan ennen kuin kukaan oli kuullutkaan mitään ns. Toronton siunauksesta, Normand Andersenin kokouksissa Tanskassa oli eniten erikoisia ilmiöitä. Oli aivan tavallista, että ihmiset, joiden puolesta hän rukoili, kaatuivat.

"Tämä tapahtui kymmenkunta vuotta sitten. Silloin uskoin täysin näihin ilmiöihin. Uskoimme, että kaikki mitä tapahtui, oli Jumalasta. Olimme aivan vilpittömiä ja halusimme vain sitä, mikä oli lähtöisin Jumalasta", Andersen kertoo.

Andersen tuli levottomaksi huomatessaan, että hän itse kykeni ohjailemaan näitä ilmiöitä. Hän saattoi päättää kokouksen pitämisestä - ja ihmisten kaatumisesta. Aluksi hän pani kätensä ihmisten päälle, ja he kellahtivat lattialle. Vähitellen kävi niin, että hänen tarvitsi vain nostaa kätensä ja ihmiset kaatuivat. Ihmisiä alkoi tulla hänen luokseen pyytämään: Minäkin haluan kokea tämän. "Sitten he sulkivat silmänsä, antautuivat käsiini ja kaatuivat."

"Päätin puhua asiasta Jumalan kanssa, sillä olin epävarma siitä, minkä asian kanssa oikein olin tekemisissä", hän sanoo.

"Siksi rukoilin: 'Jumala, sinä tiedät, mitä tapahtuu. Ellei tämä ole sinusta, annan tämän kyvyn takaisin sinulle. Ota sinä se hoitoosi ja ohjaa asioita. Minä en halua ohjailla mitään enkä ketään.' Sen jälkeen ei kukaan ole enää kaatunut."
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

wakan

  • Vieras
Vs: Kaatumisilmiö
« Vastaus #2 : 10.07.14 - klo:04:26 »
Onpa ilahduttavaa lukea tuollaisesta kaatajapapista, joka on niin rehellinen, että kykenee kyseenalaistamaan oman toimintansa, vaikka se merkitsisi sen myöntämistä, että kaikki ei ole omassa toiminnassa ollut kohdallaan. Yllättävän harvoin kuulee noin rehellisestä itsekriittisyydestä.

Paikalla Paulus

  • Viestejä: 6775
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Kaatumisilmiö
« Vastaus #3 : 10.07.14 - klo:08:29 »
Onpa ilahduttavaa lukea tuollaisesta kaatajapapista, joka on niin rehellinen, että kykenee kyseenalaistamaan oman toimintansa, vaikka se merkitsisi sen myöntämistä, että kaikki ei ole omassa toiminnassa ollut kohdallaan. Yllättävän harvoin kuulee noin rehellisestä itsekriittisyydestä.

Näitä tämän ajan hengellisenä pidettyjä ilmiöitä, on ilmennyt kautta aikojen. Yllättävää siinä on se, että niitä tapahtuu muidenkin uskontojen piirissä. Niistä on kuvauksia myös vanhoissa kirjoissa. Sain juuri tiedon tapauksesta, joka on kerrottu 1917 julkaistussa Arthur Hjelltin kirjassa Damaskosta Jerusalemiin. Kuvaus on muslimien kokouksesta, jossa pitkän ylistyssession jälkeen oli myös parantamistoimintaa.

Muistan lukeneeni eräästä saksalaisesta(?) papista. jota nämä oudot ilmiöt vaivasivat. Hän meni puhujanpönttöön ja käski Jeesuksen nimessä ilmiöiden lakkaavan. Ja ne lakkasivat. Minulla on jossain mapissa lehtileike tästä tapauksesta, joka on tapahtunut ehkä 90-luvun lopulla tai 2000-luvun alussa.


« Viimeksi muokattu: 10.07.14 - klo:10:11 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Paikalla Paulus

  • Viestejä: 6775
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Kaatumisilmiö
« Vastaus #4 : 10.07.14 - klo:10:15 »
Kaatajapapin kerkomuksella on vielä jatkoa:

Kristus puuttui

"Tulin tuona aikana huomaamaan, etteivät ne, jotka kokivat tämän yhä uudestaan, kokeneet millään tavoin Kristusta elämässään. Kaiken keskellä ihmiset alkoivat sen sijaan panetella toisiaan, ja ikäviä asioita tuli esiin."

"Noiden aikojen jälkeen Jumalan Henki on vetänyt minua enemmän kaiken ytimeen, siihen, ettei tehtävämme ole ensisijaisesti merkkien ja ihmeiden kokeminen. Meidän on palattava Kristuksen ristin luo ja Kristuksen evankeliumiin, sillä siitä usko syntyy. Kristuksen evankeliumista lähtee Jumalan varsinainen voima, jota Jumala itse ohjaa."

Andersen vertaa näitä tapahtumia siihen, mitä tapahtui Elian ollessa luolassa Horebinvuorella. Silloin tapahtui maanjäristys ja nousi tulenlieska. "Herra ei kuitenkaan ollut kummassakaan niistä", Raamatussa sanotaan. Tätä Andersen tarkoittaa monilla "maanjäristyksillä" ja "tulenlieskoilla", joita esiintyy nykyisessä kristikunnassa.

"Elämme viimeisistä viimeisiä päiviä ennen Herramme Jeesuksen Kristuksen paluuta. Näinä aikoina hyökätään raivoisasti juuri sen evankeliumin kimppuun, jota Paavali luonnehtii meille kerta kaikkiaan annetuksi."

Andersen viittaa siihen, että tunnettu norjalainen pappi sanoi 30 vuotta sitten, että viimeinen taistelu, johon Jumalan seurakunta joutuu, on taistelu todellisesta evankeliumista.

"Paavali sanoo, että vaellamme uskossa emmekä näkemisessä. Se merkitsee, ettei ole kysymys siitä, että aisteillamme pitää olla jotain koettavaa. Usko tarttuu Jumalan sanaan ja evankeliumiin."

Juuri tämä näkyy nykyisin kahtena suuntauksena. On niitä, jotka pitäytyvät uskoon, ja niitä, joilla täytyy olla elämyksiä aina. Elämyksethän eivät muuta ihmistä eivätkä anna sitä sisältöä, jota he syvimmiltään kaipaavat: Jeesusta Kristusta.

ARNOLD R. LÆRUM
Norjalaisessa kristillisessä päivälehdessä (Dagen 1.2.1996)
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell