Kirjoittaja Aihe: Hyvä Paimen  (Luettu 1693 kertaa)

Poissa kalamos

  • Viestejä: 491
  • Kάλαμος
    • kalamos.keskustelu.info
Hyvä Paimen
« : 05.08.14 - klo:09:16 »
Lainaus
Minä olen ovi.
Kuka ikinä tulee sisälle minun kauttani, hän pelastuu.
Hän käy sisälle ja ulos ja löytää laitumen.

Varas ei tule muuta kuin varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan.
Minä olen tullut tuomaan elämän ja yltäkylläisyyden.

Minä olen se hyvä paimen.
Hyvä paimen antaa henkensä lampaiden edestä.

Mutta kun palkkalainen, joka ei ole paimen ja jonka omia lampaat eivät ole,
näkee suden tulevan, hän jättää lampaat ja pakenee.
Susi saa lampaat saaliikseen ja hajottaa lauman.
Palkkalainen pakenee, sillä hänet on palkattu, eikä hän välitä lampaista.

Minä olen hyvä paimen.
Minä tunnen omani, ja minun omani tuntevat minut,
niin kuin Isä tuntee minut ja minä tunnen Isän.

Minä annan henkeni lampaiden edestä.
Minulla on myös muita lampaita, jotka eivät ole tästä lammastarhasta.
Niitäkin minun tulee johdattaa, ja ne kuulevat minun ääneni,
ja on oleva yksi lauma ja yksi paimen.

Isä rakastaa minua, koska minä annan henkeni ottaakseni sen takaisin.
Kukaan ei sitä minulta ota, vaan minä annan sen itse.
Minulla on valta antaa se, ja minulla on valta ottaa se takaisin.
Tämän käskyn minä olen saanut Isältäni.
   Joh 10:9-18

Jeesus puhui lammastarhasta eli kiviaitauksesta, jossa on pieni kulkuaukko,
johon paimen istahti yöksi täyttäen tuon aukon eli tullen turvalliseksi oveksi.
Kukaan lampaista ei voinut ohittaa paimenta eli ovea paimenta herättämättä.
Ja mikä tärkeintä – susi ei päässyt tarhaan paimenen ohi.
Paimen oli siis tuon tarhan ovi.

Sitten aamulla paimen eli ovi nousi tuosta oviaukosta
ja lähti johdattamaan lampaitaan viheriäisille niityille ja veden ääreen.
Ja lampaat seurasivat sitä.
Eli lampaat olivat koko ajan turvallisesti Oven takana.
Kun lammaslauma tuli virvoittavien vesien ääreen,
paimen pysähtyi ja lampaat saivat juoda ja virvoittua.

Pian saman veden ääreen tuli toisiakin lammaslaumoja. Ja kaikki litkivät vettä.
Lampaat olivat kohta aivan sekaisin keskenään.
Mutta sitten kun tämä meidän paimenemme,
joka ensimmäiseksi tuli laumansa kanssa veden ääreen,
päätti jatkaa laumansa kanssa matkaa,
hän päästi kutsuäänen. Ja mitä tapahtui.
Vain hänen omat lampaansa tuosta monien laumojen lampaiden joukosta
tunnistivat juuri tuon paimenen äänen.
Ja niin koko sekamelskasta vain tuon paimenen lauman lampaat lähtivät liikkeelle.
Muut lampaat eivät tunnistaneet sitä ääntä ja jäivät edelleen paikoilleen. 

Sitten paimen jatkoi ja vain oman laumansa kanssa
vihreille niityille syömään ja lepäämään.
Ja yön lähestyessä vei laumansa taas kiviaitaukseen turvaan
ja asetttui itse istuma-asentoon täyttäen aitauksessa olevan oviaukon.

Tällaisessa laumassa Hyvän Paimenen johdatuksessa
ja turvallisen portin sisäpuolella me saamme Jeesuksen omina olla ja vaeltaa.
Kάλαμος yksi ruoko suuressa kaislameressä, jota Tuuli huojuttaa.