Jumalan sanaa ei voi, eikä saa muuttaa alkuperäisestä. Jos jokin asia on epäselvää, se on jätettävä siihen, ehkä Jumala jossakin vaiheessa kirkastaa Pyhän Henkensä kautta tuon kohdan. Tulkinnoissa ne virheet tulevat, kun tulkitsemaan ryhtynyt ei tunne riittävästi kaikkien 66 pyhän kirjoituksen sisältöä, eikä alkukieliä ja kirkkohistorioita ja ryhtyy tekemään omai tulkintoja yhden ja kahden jakeen perusteella jostakin kirjeestä tai kirjoituksesta. Jokainen tulkinta pitää tutkia, kestääkö se samassa linjassa kaikkien 66 pyhän kirjoituksen kanssa, ellei niin silloin on tulkittu väärin.
Keskeisiltä pelastukseen liittyviltä kirjoituksiltaan Raamattu vahvistaa saman asian monilta eri kanteilta eri kirjeissä ja kirjoituksissa, kuitenkin yhtäpitävästi.
Sanassa pysyminen aiheuttaa usein ristiriitoja, eikä se ihme ole, erilaisia seurakuntia paljon ja opetus niissä joskus hyvinkin puutteellista, opillisessa mielessä.
Uskonnossa on hyvin paljon tunnejohteisuutta, usko Kristukseen edellyttää tiukkaa Jumalan sanan faktoissa pysymistä, kristinuskon keskeisissä kysymyksissä. Ns. ehdonvallan asia ovat sitten erikseen, niiden kanssa kukin toimii sillä tavalla, kun parhaaksi näkee ja kokee.