Kirjoittaja Aihe: Valtava ahdistus kalvinismista  (Luettu 42143 kertaa)

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Valtava ahdistus kalvinismista
« Vastaus #285 : 01.05.18 - klo:16:14 »
Kiva lukea  Natanaelin, KeNin, Peneriktus16n henkilökohtaisia kertomuksia. Helppo verrata mun omaan juttuun vähän aikaisemmin ketjussa.

Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 553
Vs: Valtava ahdistus kalvinismista
« Vastaus #286 : 01.05.18 - klo:16:38 »
Kaikenlaisia opetuksia on. Toinen toistaan huonompia, tai parempia, riippuen siitä kummalta puolen asiaa tarkastellaan.

Perusasia on kuitenin se, että me kristityt yhdessä ponnistelisimme voittaaksemme kansaa Kristukselle.

Jeesus löytää omansa eri nimisten "toimijoiden" joukosta, olen siitä täysin vakuuttunut. Uskon myös että erilaisia oppeja julistetaan, että puhdas kulta erottuisi palavien ainesten joukosta.

Meitä Jeesuksen seuraajia siis koetellaan moninaisilla asioilla, yksi näistä koetuksista on Kristuksen pois harhaan johtavat opit ja opetukset. Näille yhteinen tekijä on paremmaksi tuleminen, (kehon jalostuminen), tavalla taikka toisella.

Ihminen alkaa helposti luottamaan siihen, minkä hän näkee, taikka kourissaan tuntee. Usko Jumalan lupauksiin joita emme vielä näe, jotka voittaa omakseen yksin uskolla, yksin armosta, yksin kristuksen tähden, siihen (totuus) paholainen laittaa aina sorkkansa väliin.

Vanha vihtahousu halitsee myös valkeuden enkelin haamiussa esiintymisen, taitavasti. Se muuttaa Jumalan sanaa vain senverran vähän pieleen, ettemme huomaisi minne päin meitä viedään. Kun se saa kristityt kiistelemään toistensa kanssa, niin se on saavuttanut jo yhden tärkeän päämääränsä.

Totuutta (pelastusta) etsivä katselee ja kuuntelee huuli pyöreänä, mikä näistä kiistelijoistä on oikeassa tai oikeammassa, vai onko kukaan?

Pelastuksen kannalta toisarvoiset asiat ns. lillukanvarret ovatkin tavanomaisin kiistelyn aihe kristityillä. Aivan kun me syntiset pelastuisimme olemalla oikeammassa kun muut ihmiset.

Emme pelastu, me pelastumme siksi, että Kristus kuoli puolestamme ja sovitti syntivelkamme, ja me pääsemme tästä lahjasta osallisiksi uskon kautta, jonka antaa Jumala. Meillä ei siis ole mitään eturivin paikkoja tarjolla kristinuskossa.

Olemme kutsukorttien jakajia Karitsan suurelle ehtoolliselle. Olemme armahdettuja syntisiä, kun meillä on usko Kristukseen. 
« Viimeksi muokattu: 01.05.18 - klo:16:43 kirjoittanut evlutkristitty »

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Valtava ahdistus kalvinismista
« Vastaus #287 : 01.05.18 - klo:16:45 »
Ehkä tähän ketjuun sopii luontevasti kuvata lyhyesti omaa hengellistä polkua ja sitä mistä tänään olen vakuuttunut ja millaiset seikat (joitakin niistä) siihen ovat vaikuttaneet. Oma taustani on pitkälle helluntaiherätyksessä ja myöhemmin vapaa skr:ssa, jossa edelleen olen ainakin nimellisesti mukana, mutta huomaan että uskonnäkemyksissäni koko lailla kaukana, etäällä noista.

Monenlaista ahdistusta ja vastausta vaille jääneitä kysymyksiä noiden em. herätysliikkeiden parissa olen joutunut käymään. Tai kysymyksiini on ehkä tullut liiankin selkeitä vastauksia ja ratkaisuehdotuksia, joiden mukaan en ole pystynyt toimimaan.

 Reilu 10 vuotta sitten osallistui ns. sielunhoitoterapia koulutukseen, mihin liittyi henk.kohtainen sielunhoito/hengellinen ohjaus. Ko. sielunhoitaja oli sairaalateologi, jonka kanssa kävin paljon mielenkiintoisia keskusteluja ja koska seurustelen paljon kirjojen kanssa, joten niitäkin keskustelu sivusi. Sain joitain vinkkejä kirjoista joihin en aiemmin ollut perhetynyt ja niistä oli iso apu.

Keskeisimmät löydöt, jotka omalle hengelliselle elämälle ovat olleet merkittäviä noiden kirjojen ja niiden uskonnäkemystä edustavien opettajien kautta olen tehnyt ovat liittyneet nimenomaan lain ja evankeliumin erottamiseen yhteen merkittävään Raamatun tulkinnan avaimeen. Muita aivan keskeisiä; ristinteologia, kristinuskon paradoksaalinen luonne, uskon vanhurskaus, evankeliumin salaisuus- luonne.. Tietysti tämä kamppailu jatkuu näiden kanssa jatkuvasti edelleenkin. Ts. löytöjä tarvitsee tehdä päivittäin..Evankeliumi löytää minut vain syntisenä..Ja evankeliumihan on itse asiassa henkilö, Jeesus Kristus..

Itselleni merkittäviä opettajia on useita, mutta jos yhden haluan mainita, niin hän on Rovasti Olavi Peltola. Hänellä on myös kotisivut, missä on paljon opetuksia. Tarvetta on ollut sukeltaa paljon teologisiinkin kysymyksiin. Siihen liittyen olen saanut paljon ajatuksia ja herätteitä mm. Suomen teologisen instituutin sivuilta ja mm. Iustitia- kirjasarjojen sisällöistä.

Joo vaikutteita ja virtauksia on yhä lisääntyvässä määrin, eikä sitä voi kaikkea vapaasti päästää omaan ajatteluun. On pakko alkaa pohtia missä mennään ja ottaa kantaa ja jopa oppia määrittelemään millä perustalla itse seisoo.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Valtava ahdistus kalvinismista
« Vastaus #288 : 01.05.18 - klo:16:53 »
Kaikenlaisia opetuksia on. Toinen toistaan huonompia, tai parempia, riippuen siitä kummalta puolen asiaa tarkastellaan.

Perusasia on kuitenin se, että me kristityt yhdessä ponnistelisimme voittaaksemme kansaa Kristukselle.

Jeesus löytää omansa eri nimisten "toimijoiden" joukosta, olen siitä täysin vakuuttunut. Uskon myös että erilaisia oppeja julistetaan, että puhdas kulta erottuisi palavien ainesten joukosta.

Meitä Jeesuksen seuraajia siis koetellaan moninaisilla asioilla, yksi näistä koetuksista on Kristuksen pois harhaan johtavat opit ja opetukset. Näille yhteinen tekijä on paremmaksi tuleminen, (kehon jalostuminen), tavalla taikka toisella.

Ihminen alkaa helposti luottamaan siihen, minkä hän näkee, taikka kourissaan tuntee. Usko Jumalan lupauksiin joita emme vielä näe, jotka voittaa omakseen yksin uskolla, yksin armosta, yksin kristuksen tähden, siihen (totuus) paholainen laittaa aina sorkkansa väliin.

Vanha vihtahousu halitsee myös valkeuden enkelin haamiussa esiintymisen, taitavasti. Se muuttaa Jumalan sanaa vain senverran vähän pieleen, ettemme huomaisi minne päin meitä viedään. Kun se saa kristityt kiistelemään toistensa kanssa, niin se on saavuttanut jo yhden tärkeän päämääränsä.

Totuutta (pelastusta) etsivä katselee ja kuuntelee huuli pyöreänä, mikä näistä kiistelijoistä on oikeassa tai oikeammassa, vai onko kukaan?

Pelastuksen kannalta toisarvoiset asiat ns. lillukanvarret ovatkin tavanomaisin kiistelyn aihe kristityillä. Aivan kun me syntiset pelastuisimme olemalla oikeammassa kun muut ihmiset.

Emme pelastu, me pelastumme siksi, että Kristus kuoli puolestamme ja sovitti syntivelkamme, ja me pääsemme tästä lahjasta osallisiksi uskon kautta, jonka antaa Jumala. Meillä ei siis ole mitään eturivin paikkoja tarjolla kristinuskossa.

Olemme kutsukorttien jakajia Karitsan suurelle ehtoolliselle. Olemme armahdettuja syntisiä, kun meillä on usko Kristukseen.

Juu tuossa ekassa lauseessa ilmaisit sen olennaisen ongelma:kaikenlaista opetusta liikkuu.
Jos ei uskalla pysähtyä tutkailemaan kuulemaansa ja näkemäänsä, niin silloin on vaara tulla nenästä vedetyksi tavalla tai toisella.

Otin tuon oman kokemukseni kalvinismista juuri esille siitä syystä, että se vetää nenästä eri tavalla kuin äärikarismaattisuus. Se vetoaa loogisuudellaan ja siihen että sen kannattajat näyttävät tutkivan Raamattua huolellisesti.

Mutta sama on Jehovan todistajien kanssa.
On tyrmistyttävää miten laajalle levinnyt se on ja miten organisoitunut uskonto se on.

Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 553
Vs: Valtava ahdistus kalvinismista
« Vastaus #289 : 01.05.18 - klo:16:53 »
Pyhä Henki on ovenvartijana Kristukseen uskovan sydämessä. HÄN ilmoittaa milloin opetus on menossa ohi Kristuksen ja Jumalan armon.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Valtava ahdistus kalvinismista
« Vastaus #290 : 01.05.18 - klo:16:55 »
Itse lähestyn asiaa toisin päin tai en siis mene jonkun tunnustuksen mukaan, vaikka tutkin niitä. Tutkin ymmärtääkseni erilaisia ajatteluja.
Pääpaino on kuitenkin siinä miten Raamattu opettaa tai opettaisi, jos ymmärtäisi.


Sen jälkeen, kun heitin romukoppaan kaikki, päätin aloittaa nollasta. Alkaen siitä onko Jumala olemassa vai ei.
Tarvitsin riittävät perustelut itselleni monestakin asiasta. Sellaiset, mitkä riittää minulle.
Aika pian huomasin uskovani monestakin opista toisin kuin lähiympäristö.
Sen verran realisti olen, että ajattelen, etten voi ainoa ihminen maailmassa, joka ajattelee jostain uskon opin kohdasta tietyllä tavalla.
Jos olen ainoa, todennäköisesti olen väärässä.

Joissakin jutuissa on pitänyt etsiä pitkään ja ihmetellä miten suurin osa uskovia lukee Raamattua ihan kummalla tavalla.

Lain ja evankeliumin suhde oli tosi iso kamppailu.
Sitten päädyin Pyhän Hengen kasteessa eri linjoille kuin helluntaisukuni.
Sitten myös Pyhän Hengen täyteydessä ja voitelussa ja armolahjojen toiminnassa.
Väärät karismaattisuuden ilmenemät saivat kyytiä jo 30 vuotta sitten.
Viime vuosina olen ihmetellyt lopun ajan tapahtumia, Israelin asemaa.
Useamman vuoden olen hämmästellyt miksi VT on käytännössä heitetty seurakunnissa romukoppaan. Sitä tapaa lukea VT:ia, minkä opin lapsuuteni seurakunnassa ei enää juurikaan ole.

Tääkin oli tosi kiva lukea.
Itse juuri sain sen ikään kuin lahjana Herralta miten Herra junailee pelastushistoriaa kautta koko historian. Se alkoi siitä kun luin Raamattua Amazon Firestä ja olin laittanut teksin hieman isommaksi joten koko sivu ei näy yhdellä kertaa ja oli niin kuin pakko keskittyä tarkemmin juuri siihen mitä lukee. ;D

Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 553
Vs: Valtava ahdistus kalvinismista
« Vastaus #291 : 01.05.18 - klo:16:56 »
Juuri näin sandia. On tärkeätä kertoa muillekin omista kokemuksistaan kristittynä. Koskaan ei tiedä mikä "kolahtaa" jollekin lukijoista.  ;)

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Valtava ahdistus kalvinismista
« Vastaus #292 : 01.05.18 - klo:17:03 »
Juuri näin sandia. On tärkeätä kertoa muillekin omista kokemuksistaan kristittynä. Koskaan ei tiedä mikä "kolahtaa" jollekin lukijoista.  ;)

Juu tuossa on hyvin toimivan kristityn foorumin arvo.
Varmaan on paljon ihmisiä jotka kaipaavat juuril tuollaista rakentavaa henkireikää.

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Valtava ahdistus kalvinismista
« Vastaus #293 : 07.11.20 - klo:02:47 »
Mielestäni kalvinismissa on eräs äärimmäisen syvä ristiriita, joka murentaa sen täysin. Kalvinistien mukaan ihmisillä ei ole vapaata tahtoa Jumalan edessä, mutta ihmiset ovat kuitenkin vastuullisia ja syyllisiä olentoja Jumalan edessä. Jos tai kun kalvinisti kokee synnintuntoa Jumalansa edessä, ja ajattelee tarvitsevansa sovintoa jne., niin se älyllisesti oikeutetussa ja moraalisesti perustellussa mielessä kuitenkin edellyttää sen, että ihmisellä on Jumalan edessä vapaa tahto, sillä ei sellaista olentoa, joka toimii kokonaan kausaliteetin varassa, voi tuomita siitä, mitä hän tekee, tai syyttää synnistä. Jos tai kun vapaata tahtoa ei ihmisellä Jumalan edessä ole, ei ole myöskään vastuuta perimmäisessä mielessä siitä, mitä tekee. Kalvinisti voi sanoa, että vapauden puutteen ja vastuun todellisuuden välisessä ristiriidassa on kyse mysteeristä, mutta kyseessä on sellainen ristiriita, joka tuhoaa älyllisesti ja moraalisesti perustellun ajatuksen ihmisen vastuusta, synnistä ja syyllisyydestä.

« Viimeksi muokattu: 07.11.20 - klo:02:53 kirjoittanut crystalvoice »

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Valtava ahdistus kalvinismista
« Vastaus #294 : 07.11.20 - klo:15:33 »
Ihminen on kalvinismin mukaan lähtökohtaisesti paha synnin takia. Ja sellaisenaan ansainnut kadotuksen pahuudestaan ja pahoista teoistaan. Siksi armo on ehdoton, Jumala on valinnut toiset pelastukseen, toiset jättää pelastamatta. Siksi Jeesus kuoli AINOASTAAN näiden valittujen puolesta.

He käyttävät mm. Faraota esimerkkinä tästä. Farao kapinoi Jumalaa vastaan, koska niin ihminen tekee pahuudessaan. Mutta häntä ei oltu valittu pelastukseen. Silti Jumalan kunnia tuli esille hänenkin kohtalonsa kautta.  Roomalaiskirje puhuu tästä.

Itse ajattelen että heidän premissinsä sekä johtopäätökset ovat vääriä, siis valhetta.

 Heidän mukaansa moni niistäkin jotka EIVÄT ole valittuja pelastukseen näyttävät tulevan uskoon. Mutta he tulevat luopumaan uskosta, mikä osoittaa, että he eivät olleet valittuja.

Minulla tuli valtava ahdistus kalvinismista, kun tajusin että uskovanakaan en voi olla täysin turvallisella mielellä, että olen yksi valitusta JA Jeesus on kuollut puolestani. Koskapa uskossa pysyminen loppuun asti on heillä se AINOA absoluutti. Eli kalvinismi sittenkin perustaa kaiken ihmiseen!!! Ja täten halveksii Kristuksen lunastustyötä.

Heh tuli mieleen Monty Pythonin elokuvaan kohta missä heidän piti vastata oikein asetettuihin kysymyksiin ekalla kerralla. Jos ei näin tee, tuhoutuu automaattisesti. Kaverilta kysyttiin mikä on lempivärisi. Hän vastasi ensin että sininen, mutta sitten sanoi ei, ei eikun vaaleanpunainen! Tästä syystä hän joutui tuhoon.

Noi värit saattoivat olla eri, mutta tuossa oli sen komedian tapahtumien kulku.
« Viimeksi muokattu: 07.11.20 - klo:16:03 kirjoittanut sandia »

Poissa papi

  • Viestejä: 42
Vs: Valtava ahdistus kalvinismista
« Vastaus #295 : 07.11.20 - klo:23:04 »
Jos kalvinismi olisi totta, niin kenenkään ei tarvitsisi huolehtia iankaikkisuudestaan tai kenenkään ei tarvitsisi evankelioida. Vaan kaikki ne jotka Jumala on valinnut, pääsevät tavalla tai toisella taivaaseen. Se miten, on Jumalan murhe.

Poissa kimble

  • Viestejä: 14
  • Ole minulle armollinen Herra
Vs: Valtava ahdistus kalvinismista
« Vastaus #296 : 11.01.21 - klo:22:18 »
Jeesus sovitti kaikki ihmiset Ristillä mutta silti kaikki ihmiset eivät pelastu,,mutta ne pelastuvat jotka ottavat hänet vastaan ja uskovat Häneen. Kalvinismi on mielestäni todella paha harhaoppi ja sotii koko Evankeliumin sanomaa vastaan..Jos sinä olet ottanut Jeesuksen elämään uskon kautta, olet pelastunut ja vaikka kuka tulisi sanomaan sinulle että et ole pelastunut niin hän ei tiedä mistä puhuu..
Paljon kertoo jo se että heitä kutsutaan kalvinisteiksi yhden miehen nimen mukaan Kalvin ..(kertoo jo paljon mistä on kysymys). opit myös perustuvat Hänen kirjoitustensa mukaan lue vääränlaisten Raamatun tulkintojen mukaisesti.
« Viimeksi muokattu: 11.01.21 - klo:22:37 kirjoittanut kimble »

Poissa Jopo

  • Viestejä: 379
Vs: Valtava ahdistus kalvinismista
« Vastaus #297 : 18.03.21 - klo:13:48 »
Itseäni ahdistaa ylivoimaisesti eniten perinteinen opetus kadotuksesta. Tuska joka ei koskaan pääty. Ajettelipa sitä kenen kohdalle tahansa.

Ja kun sen rinnalla vielä ajatellaan sitä, että Jumala tietää kaiken jo ennalta. Syntymästä asti, jopa aiemminkin. Nekin miljoonat ketkä eivät Jeesukseen tule uskomaan. Myöskin pelastuvien joukon. Joka Raamatun valossa näyttää vähemmistöltä.

Nuo asiat saa aina mietteliääksi, kun puhutaan Jumalan rakkaudesta. Miten iloita Jumalan rakkaudesta? Miten siitä kertoa?

En odota mitään kevyitä kommentteja monen vuosikymmenen ahdinkoon.
"Ääretön meri armoa on Kristuksessa, en luule voivani koskaan käsittää sitä. On myös ääretön määrä syntiä sydämessäni. En usko koskaan täydellisesti voivani käsittää sitä"(Antti Achrenius)

Poissa Magda-sisko

  • Viestejä: 120
Vs: Valtava ahdistus kalvinismista
« Vastaus #298 : 18.03.21 - klo:14:23 »
Itseäni ahdistaa ylivoimaisesti eniten perinteinen opetus kadotuksesta. Tuska joka ei koskaan pääty. Ajettelipa sitä kenen kohdalle tahansa.

Jeesus puhui kadotuksesta enemmän kuin esimerkiksi taivaasta. Meitä - myös minua - täällä maan kahleissa se ahdistaa. Joku on laatinut opin, että kaikki ihmiset pelastuvat, mutta se ei muuta Jumalan sanan tosiasiaa. Että ihminen on elänyt syntisesti muutamia vuosikymmeniä, ja saa rangaistukseksi päättymättömän piinan? En voi käsittää minäkään.
On kuitenkin huomioitava, että Raamattu on kirjoitettu ihmisen kielelle, Jumalan maailmoja ja ajatuksia emme voi ymmärtää tässä lihallisessa tilassa. Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vain USKOA. Uskoa, että Jumalan tuomiot ovat sittenkin vanhurskaat ja pyhät, vaikka emme nyt niistä tajuakaan mitään.


Ja kun sen rinnalla vielä ajatellaan sitä, että Jumala tietää kaiken jo ennalta. Syntymästä asti, jopa aiemminkin. Nekin miljoonat ketkä eivät Jeesukseen tule uskomaan. Myöskin pelastuvien joukon. Joka Raamatun valossa näyttää vähemmistöltä.

Jotkut sanovat jostain asiasta, että se ei voi olla väärin, koska niin monet on sitä mieltä. Väärin. Sinä vähemmistön edustaja yksin voit olla oikeassa ja tuhannet väärässä.

Nuo asiat saa aina mietteliääksi, kun puhutaan Jumalan rakkaudesta. Miten iloita Jumalan rakkaudesta? Miten siitä kertoa?

Kun Pyhä Henki täyttää, silloin iloitaan. Iloitaan siitä, että Herra on hyvä, koska Sana sanoo niin. Kerrotaan Jeesuksesta ja hänet ristiinnaulittuna meidän syntiemme edestä, mihin Paavalikin päätyi.
Ilmestyskirjassa sanotaan parikin kertaa, että Hän on pyyhkivä kaikki kyyneleet silmistämme. Minä ajattelen, että me itkemme kovasti viimeisellä tuomiolla, kun Jumala panee täytäntöön vihansa kaikkea pahuutta kohtaan. Me itkemme säälistä ja myötätunnosta kun näemme tuttujemme katoavan syöveriin. Mutta Jumala pyyhkii pois muistomme ja kyyneleemme. Hänen luonaan meitä odottaa autuus, josta on poistunut kaikki ahdistus.


En odota mitään kevyitä kommentteja monen vuosikymmenen ahdinkoon.
Jos joku luulee jotakin tietävänsä, ei hän vielä tiedä, niinkuin tietää tulee. - Paavali

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Valtava ahdistus kalvinismista
« Vastaus #299 : 18.03.21 - klo:17:24 »
Itseäni ahdistaa ylivoimaisesti eniten perinteinen opetus kadotuksesta. Tuska joka ei koskaan pääty. Ajettelipa sitä kenen kohdalle tahansa.

Ja kun sen rinnalla vielä ajatellaan sitä, että Jumala tietää kaiken jo ennalta. Syntymästä asti, jopa aiemminkin. Nekin miljoonat ketkä eivät Jeesukseen tule uskomaan. Myöskin pelastuvien joukon. Joka Raamatun valossa näyttää vähemmistöltä.

Nuo asiat saa aina mietteliääksi, kun puhutaan Jumalan rakkaudesta. Miten iloita Jumalan rakkaudesta? Miten siitä kertoa?

En odota mitään kevyitä kommentteja monen vuosikymmenen ahdinkoon.

Jäin miettimään tuota. Ja se on todella ahdistava ajatus, ja mietin että miten asiaa voisi ymmärtää.
En yritä poistaa tuskaasi tai antaa tyhjentäviä vastauksia, mutta kerron mitä tuli mieleen.

Jos katson tai ainakin yritän katsoa ihmiskuntaa sellaisenaan kuin se on ja kaikkea mitä täällä tapahtuu niin mikro- kuin makrotaholla kaikkineen, niin sekin on melko kauheaa. ja lopulta ihmiselämä täällä maan päällä loppuu.
Kärsimyksen määrä ihmiskunnass kaikkineen on järkyttävä.

Ihminen kaipaa hyvyyttä, kauneutta, rakkautta, mutta usein itsekin saa aikaan tuhoa toisille ja itselle.
Eli asiat eivät ole hyvin.
Mitä kaueammas kristillisen ihmiskäsityksen ennen omaavista alueista mennään, uskaltaisin ainakin teoriassa väittää, että siellä on vieläkin enemmän pimeyttä ja tuskaa.

Eli olisi itseasiassa täysin epäloogista ajatella että ihminen voisi säilyttää hyvyyden jos hänen sielunsa tuottaisi samaa iankaikkisuudessa kuin täällä maailmassa.
Eli vaikka jos Jumala päästäisi kaikki taivaaseen, missä kaikki on hyvin, kuinka kauan se kestäisi?