Harvoin koen, että Jumala auttaa tai saa oman mielensä mukaisen rukousvastauksen.
(Jotkut tuntuvat kyllä aina saavan mielekkään rukousvastauksen, en usko sitä.)
Vaikeita kysymyksiä, joihin ei ole vastausta, koska on tyydyttävä uskoon eikä näkemiseen.
Kyllä "perisyntiset" ihmisetkin pystyvät auttamaan toisia useimmiten ja kumma kyllä ns. uskovaiset ovat haluttomampia auttamaan kuin jotkut muut. Mahdollisuudet, olosuhteet, luonne ja lahjat vaikuttavat. Kuulunee psykologian asiaan.
Emme siis ymmärrä luonnostamme Jumalaa, kuin teologisesti ja silloin käytännössä, kun ns. hyvin käy. Omin voimin uskominen on minusta mahdotonta ja ihmiset ovat eri vaiheessa jne. Mahdoton on myös perimmältään selittää, mitä usko on.
Ihmisillä ja henkimaailmalla on kyky auttaa ja vahingoittaa, muttei antaa ikuista elämää eikä pelastaa kuolemalta. Jumalan Kaikkivaltius on meille salattu.