kalamos kirjoitti näin;
"Mutta ei Jeesus siis suinkaan syntynyt haudassa.
Psalmi 2 puhuu syntymisestä."
Paavali todisti, että toisessa psalmissa puhutaan nimenomaan Kristuksen ylösnousemuksesta, haudan pimeydessä tapahtuneesta ihmeestä;
26 Miehet, veljet, te Aabrahamin suvun lapset, ja te, jotka Jumalaa pelkäätte, meille on tämän pelastuksen sana lähetetty.
27 Sillä koska Jerusalemin asukkaat ja heidän hallitusmiehensä eivät Jeesusta tunteneet, niin he tuomitessaan hänet myös toteuttivat profeettain sanat, joita kunakin sapattina luetaan;
28 ja vaikka he eivät löytäneet mitään, mistä hän olisi kuoleman ansainnut, anoivat he Pilatukselta, että hänet surmattaisiin.
29 Ja kun he olivat täyttäneet kaiken, mikä hänestä on kirjoitettu, ottivat he hänet alas puusta ja panivat hautaan.
30 Mutta Jumala herätti hänet kuolleista.
31 Ja hän ilmestyi useina päivinä niille, jotka olivat tulleet hänen kanssansa Galileasta Jerusalemiin ja jotka nyt ovat hänen todistajansa kansan edessä.
32 Ja me julistamme teille sen hyvän sanoman, että Jumala on isille annetun lupauksen täyttänyt meidän lapsillemme, herättäen Jeesuksen,
33 niinkuin myös TOISESSA PSALMISSA on kirjoitettu: 'Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä olen sinut synnyttänyt'.
34 Ja että hän herätti hänet kuolleista, niin ettei hän enää palaja katoavaisuuteen, siitä hän on sanonut näin: 'Minä annan teille pyhät ja lujat Daavidin armot'.
Uskothan kalamos sen.
Miksi katkaisit lainauksesi juuri ennen ratkaisevaa jaetta 35.
Sentähden hän myös toisessa paikassa sanoo:
'Sinä et salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta'. Otan sen nyt tähän vielä Aapeli Saarisalon käännöksen mukaan:
Sen tähden myös toisaalla sanoo:
'Et salli Pyhäsi nähdä maatumista.' Siis tuo Pyhä eli Jumalan ainosyntyinen Poika ei nähnyt katoavaisuutta.
Se ruumis, joka pantiin hautaan nousi ylös kirkastettuna ylösnousemusruumiina.
Hauta on tyhjä, mutta sinne pantu ruumis ei ole mihinkään kadonnut.
Eli Jumalan ainosyntyinen Poika tuli Isän rinnalta/helmasta/povesta
taivaasta maan päälle syntyen ihmislapseksi
ruumiissa, jonka Isä oli neitsyen kohtuun valmistanut,
ja siten Jeesus oli Ihmisen Poikana altis katoavaisuuteen,
sillä jos Hän olisi tehnyt syntiä, niin Hän ei olisi noussut kuolleista.
Ja nyt puhutaan tietenkin vain Jeesuksen ruumiista.
Hänen henkensä ei ollut haudassa sekuntiakaan,
sen Hän antoi Isän käsiin, ja se voimallistettiin välittömästi.
Ja niin Jumalan ainosyntyinen Poika astui alas tuonelaan ja julisti siellä voittonsa
ja otti tuonelan ja kuoleman avaimet ja saaliin mukaansa
ja oli hetkeä myöhemmin Jumalan Paratiisissa
vastaanottamassa ristin ryöväriä, jolle oli luvannut:
"tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa."