Kirjoittaja Aihe: Tarvitseeko Jumala armolahjojamme?  (Luettu 8821 kertaa)

tikli

  • Vieras
Vs: Tarvitseeko Jumala armolahjojamme?
« Vastaus #15 : 06.06.14 - klo:11:18 »
Aloituksen kysymykseen..Jumala ei niitä tarvitse kuin välillisesti mutta ihminen tarvitsee aivan suoranaisesti. Armolahjat ovatkin Jumalan lahjaa ja jos hän ei niitä anna niitä ei myöskään ole. Niiden kautta ja välityksellä Pyhä Henki vie aina ihmistä Jumalan suuntaan. Voi tietysti olla että ihminen siitä huolimatta kääntyy pois, mutta se ei ole Jumalan tahto.

Tuli Daavista mieleeni että kyllä hän tiesi Jumala käskyt kun lankesi naiseen, vasta kun Naatan-profeetta sanoi 'sinä olet se mies' hän katui ja kääntyi Jumalan puoleen.

Tuli tuosta mainitsemastasi Daavidin tapauksesta vielä jatkoajatuksia mieleen, että joskus tarvitaan joko profetiaa tai tiedon sanoja siksikin, että ihminen herää siihen todellisuuteen, että Jumala todellakin näkee ja kuulee kaiken.

Ihminen on niin etevä salaamaan itseltään jopa omiakin totuuksiaan.

Ja myöskin selittämään itselleen, niin synnin kuin rikoksenkin oikeutetuksi teoksi, jopa Raamattua tukena käyttäen ja silloin tarvitaan suoraa ja kohtikäyvää Jumalan totuutta, joka  tosiaankin herättä ihmisen ja tuo valoon jopa hänelle itselleen ne pimeyden kätköt, joita mieli on peittänyt milloin minkäkinlaisella lainapeitteellä.

Usein nuo lainapeitteetitkin kulkevat joillain hyvinkin hurskailla nimityksillä, kuten "Jumalan valtakunnan työn tähden" tai "Kristuksen nimen kunniaksi" yms.
« Viimeksi muokattu: 06.06.14 - klo:11:20 kirjoittanut tikli »

Poissa otav otah

  • Viestejä: 20
Vs: Tarvitseeko Jumala armolahjojamme?
« Vastaus #16 : 06.06.14 - klo:11:21 »
1970-luvulla karismaattisuuden rantautuessa varsinaisena liikkeenä Suomeen armolahjat saivat paljon huomiota. Kirkoissakin puhuttiin yleisen pappeuden periaatteesta ja tunnusomaista oli, että armolahjat saatiin suoraan Pyhältä Hengeltä 1.Kor.12;11 mukaisesti: ”Mutta kaiken tämän vaikuttaa yksi ja sama Henki, jakaen kullekin erikseen, niinkuin tahtoo”.

Yleisen pappeuden periaate on nyt jäänyt taka-alalle ja on siirrytty voideltujen johtajien erityisen auktoriteetin aikakaudelle. Heidän jakamansa voitelu ja profetoimisen tehtävä on tämän ajan kristillisyyden voittoisin muoto joka puolella maailmaa.
Raamatun mukaan lopun aikana nousee suuria voideltuja (kristos), jotka tekevät suuria ihmeitä ja tunnustekoja. Ymmärrykseni mukaan Pyhä Henki ei ala kilpailla näiden kanssa ihmeillä eikä merkeillä, ei kuuluisuudella eikä näkyvyydellä. Hän on jäänyt sinne, missä Häntä vielä oikeasti tarvitaan: Syntiensä alla kamppailevien, sairaiden, pienien ja vähäisten uskovien raihnaaseen joukkoon…

Meidän on myös hyvä huomata, että Pyhä Henki on jo vuodatettu kaiken lihan ylle, mutta kaikki eivät näytä tyytyvän tähän. Pyhään Henkeen kohdistuva luopumus on Pyhän Hengen pilkkaa. (Hebr.10;29 ”pilkkaa armon Henkeä” ei tarkoita ivaamista, vaan halpana pitämistä.) Viimeisten aikojen ”hengen vuodatus” eli karismaattisen aikakauden luopumus on juuri siitä, että ei olla tyytyväisiä siihen Pyhän Hengen toimintaan, mikä Hänelle sopii. Sen sijaan halutaan ihmeitä tekevä Henki, joka antaa meille ajallista onnea ja menestystä.

Armolahjat eivät kuulu evankeliumin keskiöön. Siellä on vain Kristus ja Kristuksen evankeliumi. Mitä hyötyä meille olisi siitä, vaikka kaikki kirkot ja pyhäköt täyttyisivät profetoinnista. Meillä on jo Jumalan sana, mihin ei tarvitse eikä saa mitään lisätä. Jos me emme rakasta sitä, niin kaikki profetoiminen on turhaa.

Ihmeitä tapahtuu niiden elämässä, jotka eivät niitä pyydä, vaan etsivät Jumalan tahtoa Hänen Sanansa mukaan. Armolahjat ovat pelkkä väline Jumalan valtakunnassa. Päämäärä on Hengen hedelmä.




tikli

  • Vieras
Vs: Tarvitseeko Jumala armolahjojamme?
« Vastaus #17 : 06.06.14 - klo:11:31 »
Oli mielenkiintoista lukea tuota tekstiäsi, sillä juuri tuossa pohtiessani sitä, että mitkä tekijät sitten johtavat ihmisiä näihin väärin ilmestyksiin ja sielullisten "armolahjojen" toimintoihin, tulin siihen tulokseen, että yksi tekijä saattaa olla se, että ei haluta tyytyä siihen, mitä Jumala antaa ja jakaa, tai jättää antamatta ja jakamatta ja siksi lähdetään rakentamaan niitä omia tikapuita taivaaseen.

Jos viesrustoverilla on esim.profetoimisen lahja, saattaa herätä eräänlaista hengellistä kateutta, joka sitten ajaa ihmisen "ostamaan" armolahjoja väärällä rahalla ja silloin aletaan olemaan noita Simonin veneessä matkustajina.

Mutta varsin surullista on se, että sekoitamme näiden väärien toimijoiden sekaan ja alle Jumalan todelliset lahjat, eli heitämme lapsen pois pesuveden mukana.'

Ilman oikeaa, ei voi olla myöskään väärää ja jäljittelevää versiota.

Helena

  • Vieras
Vs: Tarvitseeko Jumala armolahjojamme?
« Vastaus #18 : 06.06.14 - klo:11:48 »
Aloituksessa mainitun korinttolaiskirjeen luvun pohjalta vaikuttaisi siltä, että armolahjat on tarkoitettu toimimaan rakkaudessa. Niinkuin muutenkin koko seurakunnan toiminta niin evankelioinnissa, opetuksessa kuin keskinäisessä yhteydessäkin, perustautuu rakkaudellisuuteen. Veljellisen (ja sisarellisen) rakkauden vallitessa, keskitytään siihen, mikä on Jumalan tahdon mukaista, koska rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa.

Jeesus, ruumiin Vapahtaja, on suuri esimerkkimme ja esikuvamme tässäkin. Uskon, että Jumala tahtoo pukea seurakuntansa mielenlaatuunsa (Fil. 2), että maailma uskoisi, kun ihmiset näkevät "kuinka he rakastavat toisiaan."

Olen saanut olla seurakunnassa, jossa armolahjat ovat toimineen raittiisti yhteiseksi hyödyksi. Paavali kirjoittaa, että armolahjat on tarkoitettu seurakunnan rakentumiseksi ja niinkuin otav otah kirjoittaa, hedelmän tuottamiseksi Kristuksessa.
« Viimeksi muokattu: 06.06.14 - klo:11:50 kirjoittanut Helena »

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2461
Vs: Tarvitseeko Jumala armolahjojamme?
« Vastaus #19 : 06.06.14 - klo:12:19 »
Juu kyllä Jumala antaa edelleen armolahjoja länsimaissakin,
ja on lukemattomia lähetystyön kautta syntyneitä uusia seurakuntia esim. Latinalaisessa Amerikassa ja Kiinassa, joissa tapahtuu ilmeisesti aivan kristinuskon alkuaikojen kaltaista Hengen vuodatusta.

Se on tietysti Herran suuri lahja.

Paavali korostaa kuitenkin moneen kertaan, että rakkaus on paljon tärkeämpää kuin armolahjat.
Tässä yhteydessä hän tarkoittaa ilmeisesti varsinkin uskonveljien rakastamista.

En voi olla ajattelematta, että Kristuksen maanpäällisen seurakunnan hajoaminen monenlaisiin eriseuroihin, lahkoihin, kirkkokuntiin jne. olisi osittain rakkauden puutetta.
Kun omassa porukassa koetaan Hengen läheisyyttä ja saadaan armolahjoja, syntyy kilpailuasetelma ja ylhäältä alaspäin katsova asenne naapuriporukoihin nähden.

"Meillä helluntailaisilla on enemmän kuuliaisempia ja pyhittyneempiä uskovia kuin tuolla toisella.
Olemme enemmän Herran siunaamia.
Eihän tuolla luterilaisella ryhmällä ole edes armolahjoja. 
Siellä ei paranneta sairaita eivätkä he saa profetioita.  Kiitos Herralle, että me olemme armoitetumpia."

"Nuo ortodoksit ovat aivan harhassa taikauskoisine suitsukkeineen ja ikoneineen.
Ja nuo baptistit ovat käsittäneet koko kasteasian aivan väärin. 
Siksi Herra ei annan heille samanlaista Hengen sadetta kuin meille."

"Nuo helluntailaiset ovat maanisia hihhuleita kyseenalaisine kielilläpuhumisineen ja keksittyine profetioineen.  Vain meillä vakailla kansanlähetysläisillä on oikea usko ja oikea tieto, ja siksi meilläkin on monilla kielilläpuhumisen armolahja."

"Lestadiolaiset ovat harhaoppisia.  He luulevat vain itse pääsevänsä Taivaaseen, ja kuitenkin heidän sisäsiittoisessa porukassaan tehdään kauheita syntejä.
Kiitos että me vapaakirkkolaiset olemme puhtaita ja saamme Hengen lahjoja."

Onko tämä sitä rakkautta, jota Paavali pitää paljon tärkeämpänä kuin Pyhän Hengen armolahjoja?

Oletan että meidän pitäisi tavoitella ja opetella ensin rakkautta ja opettaa ennen kaikkea sitä, miten toisenlaisia Jeesuksen lauman lampaita rakastetaan käytännössä.
Paavalihan asettaa armolahjat toissijaiseen asemaan rakkauteen nähden.

 "Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.

 Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää, mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi.

Ja vaikka minä jakelisin kaiken omaisuuteni köyhäin ravinnoksi, ja vaikka antaisin ruumiini poltettavaksi, mutta minulla ei olisi rakkautta, ei se minua mitään hyödyttäisi."
(1. Kor. 13: 1-3)

Joo.  En ole perustamassa mitään uutta Rakkaudellisten uskovien seurakuntaa.
Minulla on erityisen vähän rakkautta, joten olisin ko. seurakunnan heikoin lenkki.
En myöskään kannata ekumeniaa enkä yhteiskristillisyyttä nykyisessä muodossaan.

Mutta lopunajat ovat aivan ilmeisesti käsillä.
Epäilen että Herra suorastaan pakottaa uskovaisia kaatamaan porukoiden välillä olevia kaunaan ja omahyväisyyteen pohjautuvia raja-aitoja, kun Jeesusta Herrakseen tunnustavia aletaan länsimaissakin vainota.

Ketään ei voi käskeä rakastamaan tai edes sietämään hengellisesti toisinajattelijoita, mutta siihen Herra meitä kuitenkin Sanassaan vakavasti kehottaa.

tikli

  • Vieras
Vs: Tarvitseeko Jumala armolahjojamme?
« Vastaus #20 : 06.06.14 - klo:12:34 »
Lainaus
Paavali korostaa kuitenkin moneen kertaan, että rakkaus on paljon tärkeämpää kuin armolahjat.

Näin on, eikä edes ainoastaan Paavali, vaan mielestäni koko evankeliumin ydin ja punainen lanka on ja kulkee nähdäkseni koko ajan rakkauden merkityksessä, tärkeydessä ja jopa välttämättömyydessä.

Alkaen: Hän rakasti niin paljon.... Joh. 3:16
Päättyen: Kerran, usko muuttuu näkemiseksi, toivo kiitokseksi,
mutta rakkaus pysyy rakkautena.
« Viimeksi muokattu: 06.06.14 - klo:12:35 kirjoittanut tikli »

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Tarvitseeko Jumala armolahjojamme?
« Vastaus #21 : 06.06.14 - klo:12:37 »
Ketään ei voi käskeä rakastamaan tai edes sietämään hengellisesti toisinajattelijoita, mutta siihen Herra meitä kuitenkin Sanassaan vakavasti kehottaa.

Jospa nämä kristilliset foorumit voisivat toimia tässä tehtävässä ikäänkuin jonkinlaisina "kuivaharjoittelupaikkoina"… Solterossa olen näkemässä jotain positiivista muutosta esim. luterilaisten suhteen. Hyvä.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

tikli

  • Vieras
Vs: Tarvitseeko Jumala armolahjojamme?
« Vastaus #22 : 06.06.14 - klo:12:41 »
Mutta kaiken kaikkiaan, tuo Jumalallinen
rakkaus on hyvin mielenkiintoinen asia.

Eli liikutaan ikäänkuin samoilla alueilla,
kuin pyhityksenkin kanssa, sillä Jumalallinen
rakkauskaan ei ole meidän itsemme aikaansaamaa,
emmekä me kykene sitä itse itseemme rakentamaan,
vaan se on Jumalan työtä meissä ja siksi olen useinkin
kysynyt myöskin omalla kohdallani: "Herra, miksi minulla
on sitä niin vähän?? Miksi en ole saanut enempi voimaa
rakastaa??"

Sillä kai meillä jokaisella uskovalla on kuitenkin halu rakastaa??

Mutta miksi meillä kuitenkin on niin kovin vähän rakkautta??
« Viimeksi muokattu: 06.06.14 - klo:12:42 kirjoittanut tikli »

Lydia

  • Vieras
Vs: Tarvitseeko Jumala armolahjojamme?
« Vastaus #23 : 06.06.14 - klo:12:41 »
Ymmärrän asian niin että armolahjat ilman rakkautta olivat kuin ei mitään, se ei poissulje armolahjojen tärkeyttä Raamatussa, joka käskee pyytämään ja haluamaan parhaita lahjoja jopa.
Täyttykää Hengellä, taas ollaan siinä..meihin vuodatetaan rakkautta Jumalalta jota itsessämme näyttää olevan aika mitättömän vähän.
« Viimeksi muokattu: 06.06.14 - klo:12:48 kirjoittanut Lydia »

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Tarvitseeko Jumala armolahjojamme?
« Vastaus #24 : 06.06.14 - klo:12:46 »
Miksi en ole saanut enempi voimaa
rakastaa??"

Ehkäpä meillä on liikaa (omaa) voimaa?
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2461
Vs: Tarvitseeko Jumala armolahjojamme?
« Vastaus #25 : 06.06.14 - klo:13:07 »
Ketään ei voi käskeä rakastamaan tai edes sietämään hengellisesti toisinajattelijoita, mutta siihen Herra meitä kuitenkin Sanassaan vakavasti kehottaa.

Jospa nämä kristilliset foorumit voisivat toimia tässä tehtävässä ikäänkuin jonkinlaisina "kuivaharjoittelupaikkoina"… Solterossa olen näkemässä jotain positiivista muutosta esim. luterilaisten suhteen. Hyvä.
Jaa.  En ole itse huomannut mitään muutosta itsessäni.
Olen kuten ennenkin sitä mieltä, että luterilaisessa opetuksessa on enemmän pielessä kuin esim. helluntailaisessa.
Kaikkihan on punnittava Raamatun Sanalla.

Mutta luterilaisten joukossa on aivan samanlaisia uudestisyntyneitä, Pyhällä Hengellä täytettyjä Jeesuksen lapsia kuin esim. vapaissa suunnissa.

Uskonnollisten järjestelmien nimillä ja niiden opeilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko niissä Jeesuksen omia.

Olenhan itsekin tullut uskoon luterilaisessa yhteydessä.
Alusta alkaen olen tiennyt ja uskonut olevani aivan samalla tavalla Jeesuksen uhriverellä lunastettu ja Hänen kutsuunsa myönteisesti vastannut kuin nekin uskovat, jotka kuuluvat johonkin toiseen ryhmittymään. 

Ihmisten laatimat opilliset korostukset tai kummalisetkaan oppirakennelmat (vauvavalelu, ikonit, liiallinen tunnekokemusten korostus, sielulliset parantamiset ja käärmeiden nostelut, homoseksualistien siunaaminen, naisopettajuus yms.)
eivät estä Jumalan työtä silloin, kun Hän kutsuu ihmistä omaan joukkoonsa.

Siksi noihin oppeihin ja harhaoppeihin ei kannata tuijottaa eikä niitä vatvoa ja repostella (minunkaan), vaan kiittää Herraa siitä, mitä Hän rakkaudessaan tekee meille syvälle langenneen ihmislauman jäsenille, jotka haluamme tunnustaa Jeesuksen henkilökohtaiseksi Vapahtajaksemme.

Poissa Mice

  • Viestejä: 1651
Vs: Tarvitseeko Jumala armolahjojamme?
« Vastaus #26 : 06.06.14 - klo:13:50 »
Usko ilman oppia on kuin kaarnalaiva tsunamissa.

Miksi Jumala kutsuisi opettajia jos oppi olisi vähäpätöinen asia? Kukaan meistä ei tule pelkällä opilla autuaaksi, mutta ei tule ilman oppiakaan. Terveeseen uskoon kuuluu oppi ja keskustelu opista. Moni haluaa ohittaa sen turhana tai hankalana. Lopulta kuitenkin jokaisella on oppinsa ja painotuksensa. Onnellinen se, joka ymmärtää erehtymisen mahdollisuuden ja silti uskaltaa elää uskoaan todeksi. Se on kuitenkin varma, että jos perustana on Kristus Jeesus, niin pohja ei petä.
Ihmisroska

Lydia

  • Vieras
Vs: Tarvitseeko Jumala armolahjojamme?
« Vastaus #27 : 06.06.14 - klo:14:00 »
Ei evankeliumi ja Pyhän Hengen lahjat ole toinen toistaan poissulkevia, vaan kaikki mitä Raamattu opettaa on just niin kuin on kirjoitettu. Tuntuu kummalliselta jos puhutaan armolahjoista keskustelua yritetään kääntää toiseen suuntaan jollakin toisella Jumalan sanan totuudella.
Yleisesti tämä.

Poissa Mice

  • Viestejä: 1651
Vs: Tarvitseeko Jumala armolahjojamme?
« Vastaus #28 : 06.06.14 - klo:14:08 »
Koitko Lydia, että kirjoitukseni oli tarkoituksellista kääntämistä pois aiheesta? Mielestäni se oli vastaus edeltävään keskusteluun. Tuntuu kummalliselta jos ei saa keskustella ilman että aletaan ohjeistamaan mistä pitäisi keskustella.

Armolahjat kuuluvat uskoon. Niistä suurimpana pelastus Jeesuksessa.
« Viimeksi muokattu: 06.06.14 - klo:14:10 kirjoittanut Mice »
Ihmisroska

Lydia

  • Vieras
Vs: Tarvitseeko Jumala armolahjojamme?
« Vastaus #29 : 06.06.14 - klo:14:12 »
En tarkoittanut, kirjoitin yleisesti ja sillä tarkoitin mitä on ollut nähtävissä useaan kertaan foorumilla eri ketjuissa.