Kirjoittaja Aihe: Miten tulkita Raamattua oikein?  (Luettu 26489 kertaa)

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Miten tulkita Raamattua oikein?
« Vastaus #120 : 14.10.16 - klo:22:16 »
Crystalvoicen ajatuksiin uskosta Jeesukseen kommentoin, että tämä Jumalan lahjoittama usko on kanavana, jonka välityksellä Jeesuksen vanhurskaus ja elämä jokapäiväisessä arjessa konkretisoituu aitoina, tapahtuvina asioina. Jeesus on Elämä.
Palaan tähän viestiini vielä. Oletko Crystalvoice funtsannut asioita tältä kantilta, että uskossaoleminen on suhde henkilöön, siis persoonaan? Kun Raamattua lukee, tämä varmastikin sieltä selkeästi nousee esiin. Jeesus esimerkiksi sanoo, että tulkaa minun tyköni, niin minä annan teille levon. Hän myös lupaa rauhansa omilleen, vaikka maailmassa on ahdistus. Jeesus myös kehottaa seuraamaan itseään ja mm. sanoo, että "minä teen teistä ihmisten kalastajia". Hän myös sanoo olevansa omissaan sisäisesti, Pyhässä Hengessä. Ja tämä kaikki omistetaan ja eletään todeksi uskon kautta.

Ja mitä tulee arkipäiväiseen, jokapäiväiseen elämään, Jeesus on lupauksensa mukaan kanssamme "joka päivä". Mitäpä muuta se voisi ollakaan, koska Hän on  omissaan. Kukaan ei ole yksin, eikä omassa varassaan missään elämäntilanteessa. Kuolemastakin sanotaan, että se on voitto.

Totta kai tiedän, mistä puhut. Olenhan ollut vuosikausia uskossa.
Olen sitten vaan saanut väärän käsityksen ajatuksistasi, kun kuvittelin, että etsit vastauksia. Mutta hyvä näin. Johdatusta ja siunausta elämääsi.

Olen ollut elävässä uskossa aikoinaan pitkään, mutta viime aikoina en niinkään. Hetkittäin voin uskoa, mutta en tasajatkuisesti.

Minulla on tapana tarkastella myös uskon sisältöön liittyviä asioita kriittisesti. Näin myös ennen uskoontuloa aikoinaan 90-luvulla. Kun minulla on tapana asennoitua myös kristinuskoon (eli siihen, jota ei saisi ehkä kriittisesti lainkaan arvioida monen uskovan mielestä) sillä tavalla, että se on uskottava tai objektiivinen tosiasia väitteidensä puolesta (myös sen väitteen puolesta, että uskovan kokema Jeesus-Persoona on objektiivista todellisuutta myös riippumatta subjektin kokemasta tunteesta Jeesuksen läsnäolosta) minulle vain siinä tapauksessa, jos se tarjoaa riittävästi todistusaineistoa uskottavuutensa tai objektiivista todellisuutta vastaavuutensa tukemiseksi ja riittävästi hyväksyntää järjeltä, niin siitä seuraa, että edes uskoa Jeesuksen yliluonnolliseen olemassaoloon ei meikäläisestä enää oikein (ainakaan tasajatkuisesti) löydy. Se usko, joka minussa on varmuudella, on kohteetonta uskoa, joka tulisi "täytetyksi", jos järki tai todistusaineisto sen täyttäisi riittävällä tavalla. En ole siis enää "elävässä" uskossa, vaan niin kuin sanoit, etsimisvaiheessa, toistamiseen, niin kuin aikoinaan ennen uskooontuloani 90-luvulla.
« Viimeksi muokattu: 14.10.16 - klo:22:21 kirjoittanut crystalvoice »

Ifa

  • Vieras
Vs: Miten tulkita Raamattua oikein?
« Vastaus #121 : 14.10.16 - klo:22:21 »
Kiitos selvennyksestä. Voisiko todistusaineisto olla sitä, mitä Jumala on konkreettisesti tehnyt elämässäsi, tai yleisemmin kaikkien uskovien elämässä? Tämä tuli ekaksi mieleen. Ainakin omalla kohdallani epäuskon ja epäilyn vyöryessä, Jumalan (suuret) teot kohdallani ovat aivan vastaansanomaton todiste Hänen olemassaolostaan ja luotettavuudestaan.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Miten tulkita Raamattua oikein?
« Vastaus #122 : 14.10.16 - klo:22:41 »
Mielestäni on hyvin vaikeaa muodostaa riittävän hyvin perusteltua mielipidettä siitä, miten Raamattua tulkitaan oikein. Yleisimmin uskovien piirissä raamatuntulkintatavat perustellaan tulkinnoilla Raamatusta, mikä ei mielestäni ole hyvää perustelua.

Putosin rattailta tuon jälkimmäisen lauseen kohdalla.
Voisitko hieman avata tuon viisauden sisältöä?
Esimerkki voisi auttaa.

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Miten tulkita Raamattua oikein?
« Vastaus #123 : 15.10.16 - klo:01:48 »
Kiitos selvennyksestä. Voisiko todistusaineisto olla sitä, mitä Jumala on konkreettisesti tehnyt elämässäsi, tai yleisemmin kaikkien uskovien elämässä? Tämä tuli ekaksi mieleen. Ainakin omalla kohdallani epäuskon ja epäilyn vyöryessä, Jumalan (suuret) teot kohdallani ovat aivan vastaansanomaton todiste Hänen olemassaolostaan ja luotettavuudestaan.

Minulle ainakaan uskovien kärsimykset, varhaiset kuolemat tai suuret ja jatkuvat vastoinkäymiset eivät ole todisteita siitä, että Hyvää Jumalaa ei olisi niiden tähden olemassa. Päinvastoin. Jos uskovan elämä olisi helppoa, se todistaisi Uuden testamentin opetusta vastaan.

Jos joutuisin suureen lentokoneonnettomuuteen, jossa sadat ihmiset kuolisivat, mutta minä olisin ainoa eloonjäänyt, niin en ajattelisi, että Jumalan varjelus oli mukana, sillä sadat ihmiset näet kuolivat ympäriltäni. Ihminen niin helposti ajattelee asioita liian itsekeskeisesti. Vaikka minulle on käynyt monessa suhteessa ajallisessa mielessä hyvin (toistaiseksi), miljoonille ja taas miljoonille käy ajallisessa ja inhimillisessä mielessä koko ajan huonosti. Esim. yli kymmenen lasta kuolee nälkään minuutin aikana. Jumala ei varjele heitä kuolemalta ja kiduttavilta kuolemaan johtavilta kärsimyksiltä. Kauhistuttavaa ajatella sitä massiivista tuskan määrää tai laatua, mikä on jatkuvaa todellisuutta ihmis- ja eläinkunnassa.

Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 553
Vs: Miten tulkita Raamattua oikein?
« Vastaus #124 : 15.10.16 - klo:08:59 »
Voi hyvänen aika sentään! Kenelle Sinä saarnaat? Minulleko?

Ilmeisesti sinullekkin. Kaikille joita Raamatun sanoma kiinnostaa. Niille jotka lukevat näitä viestejä. 

Ajatteletko Ifa niin, ettet sinä enään mitään tarvitse? Vai miksi kysyit?  :)

Poissa Taisto

  • Viestejä: 2279
Vs: Miten tulkita Raamattua oikein?
« Vastaus #125 : 15.10.16 - klo:10:35 »
Kiitos selvennyksestä. Voisiko todistusaineisto olla sitä, mitä Jumala on konkreettisesti tehnyt elämässäsi, tai yleisemmin kaikkien uskovien elämässä? Tämä tuli ekaksi mieleen. Ainakin omalla kohdallani epäuskon ja epäilyn vyöryessä, Jumalan (suuret) teot kohdallani ovat aivan vastaansanomaton todiste Hänen olemassaolostaan ja luotettavuudestaan.

Minulle ainakaan uskovien kärsimykset, varhaiset kuolemat tai suuret ja jatkuvat vastoinkäymiset eivät ole todisteita siitä, että Hyvää Jumalaa ei olisi niiden tähden olemassa. Päinvastoin. Jos uskovan elämä olisi helppoa, se todistaisi Uuden testamentin opetusta vastaan.

Jos joutuisin suureen lentokoneonnettomuuteen, jossa sadat ihmiset kuolisivat, mutta minä olisin ainoa eloonjäänyt, niin en ajattelisi, että Jumalan varjelus oli mukana, sillä sadat ihmiset näet kuolivat ympäriltäni. Ihminen niin helposti ajattelee asioita liian itsekeskeisesti. Vaikka minulle on käynyt monessa suhteessa ajallisessa mielessä hyvin (toistaiseksi), miljoonille ja taas miljoonille käy ajallisessa ja inhimillisessä mielessä koko ajan huonosti. Esim. yli kymmenen lasta kuolee nälkään minuutin aikana. Jumala ei varjele heitä kuolemalta ja kiduttavilta kuolemaan johtavilta kärsimyksiltä. Kauhistuttavaa ajatella sitä massiivista tuskan määrää tai laatua, mikä on jatkuvaa todellisuutta ihmis- ja eläinkunnassa.
Valitsemasi filosofinen tie asioiden selvittämiseksi taitaa olla pitkä ja kivinen tie, valitettavasti.

Esim. lasten nälkään kuolemiseen voisi suhtautua vaikka niin, että auttaa rahallisesti niin että edes muutamat lapset saavat ruokaa.
Koko nälänhädän ongelmaa ei yksi ihminen voi ratkaista - eikä tarvitsekaan. Eikä ihmis- ja eläinkunnan tuska helpotu myöskään sillä,
että pelkästään pyörittelee näitä asioita päässään. Eikä sillä helpotu myöskään oma tuska tai tietoisuus siitä että tällaista globaalia tuskaa
on laajalti olemassa. Jos sen sijaan uskovan tie on käytännöllisen uskon tie, niin sen kautta voi paremmin päästä selville asioista.
Melko käytännöllinen ("raadollinen") on myös kristinuskon lähtökohta: Jeesus antoi itsensä tapettavaksi.

Jos kuitenkin haluat omin ajatuksin päästä asioista selville, niin se on (ehkä) mahdollinen tie. Voi tosin tulla matkalla kolhuja polviin, jos kompastut kiviin.
Mutta luulisin, että jos asioiden selviäminen onnistuu sitä tietä kulkemalla, niin se tapahtuu samaan tapaan kuin Paavalilla: "Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana".
Jotakin samantapaista oli myös siinä, kun Jobin ystävät puhuivat paljon mielestään viisaita sanoja. Asian ratkaisu oli kuitenkin sellainen,
että tuli sanoja aivan toisesta ulottuvuudesta. Ja kas vain, Jobin ystävien puheet jäivät sen rinnalla täysin "roskaksi".

Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 553
Vs: Miten tulkita Raamattua oikein?
« Vastaus #126 : 15.10.16 - klo:11:01 »
crystalvoicen kirjoituksiin on keskityttävä tarkasti, jos mielii ymmärtää (vähänkin) hänen kirjoituksiaan.

crystalvoice: "Minulle ainakaan uskovien kärsimykset, varhaiset kuolemat tai suuret ja jatkuvat vastoinkäymiset eivät ole todisteita siitä, että Hyvää Jumalaa ei olisi niiden tähden olemassa. Päinvastoin. Jos uskovan elämä olisi helppoa, se todistaisi Uuden testamentin opetusta vastaan."

Tämäkin kohta osoittaa että hän on hyvin nöyrällä tavalla Kaikkivaltiaaseen Jumalaan suhtautuva henkilö. Kuten joskus totesin, en ymmärrä miten tulit tuohon johtopäätökseen, mutta johtopäätös on oikea.

Ei ole näet lainkaan itsestäänselvää, että uskovaksi tunnustautuva uskoisi kaikkivaltiaaseen Jumalaan. Siis Jumalaan joka voi tehdä sellaisiakin asioita, joista ihminen ei käsitä alkuunkaan omissa ihmismielen mukaan johdonmukaisissa aivoituksissaan.

Esimerkki on M. Lutheri opetuksista:

 III
Eksyttäjät

Hurmahenget kieltävät ensimmäisen uskonkappaleen

Mitäpä puuttuu meidän hurmahengiltämme ja sakramenttien halveksijoilta kuin se, etteivät.he tiedä eivätkä tahdo tietää mitään meidän lapsenuskostamme: "Minä uskon Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan."

Mitä on vesi?, he sanovat. Vesi on vesi, kuinka on mahdollista, että se voisi pestä pois synnin ja pelastaa meidät kuolemasta?

He eivät usko Jumalaa olevan, sillä he kieltävät hänen tyonsä. He kuulevat kyllä korvillaan ja sanovat suullaan: "Minä uskon Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen", mutta sydämessään he eivät sitä usko.

-Sillä kun hän itse sanoo: "Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi, mutta joka ei usko, se kadotetaan", ja kun kaikki on mahdollista hänelle, joka on kaikki luonut, miksi sitten ei olisi mahdollista, että vesi samassa puhdistaa ihmisen ja tekee hänet autuaaksi? Jumalalle ei mikään ole mahdotonta, sanoo enkeli Gabriel Marialle.

Samoin voitaisiin myös sanoa toisista uskonkappaleista: kuinka se on mahdollista?

Kuinka on mahdollista, että Jumala voi tulla ihmiseksi ja syntyä vaimosta ilman miestä ainoastaan Pyhän Hengen kautta ja puhtaasta neitsyestä?

Kuinka on mahdollista, että neitsyt voi tulla raskaaksi ja synnyttää pojan? Eihän neitsyt voi olla äiti eikä äiti voi olla neitsyt?

Järki sanoo, ettei kukaan voi olla samalla kertaa puhdas neitsyt ja äiti. Ja totta onkin, ettei mikään järki saa näitä sopimaan yhteen. Mutta usko saa ne hyvin sovituiksi yhteen ja sanoo:

"Sinä mieletön, Jumala on kaikkivaltias, sentähden on hänelle kaikki mahdollista." 

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Miten tulkita Raamattua oikein?
« Vastaus #127 : 15.10.16 - klo:12:43 »
Kiitos selvennyksestä. Voisiko todistusaineisto olla sitä, mitä Jumala on konkreettisesti tehnyt elämässäsi, tai yleisemmin kaikkien uskovien elämässä? Tämä tuli ekaksi mieleen. Ainakin omalla kohdallani epäuskon ja epäilyn vyöryessä, Jumalan (suuret) teot kohdallani ovat aivan vastaansanomaton todiste Hänen olemassaolostaan ja luotettavuudestaan.

Minulle ainakaan uskovien kärsimykset, varhaiset kuolemat tai suuret ja jatkuvat vastoinkäymiset eivät ole todisteita siitä, että Hyvää Jumalaa ei olisi niiden tähden olemassa. Päinvastoin. Jos uskovan elämä olisi helppoa, se todistaisi Uuden testamentin opetusta vastaan.

Jos joutuisin suureen lentokoneonnettomuuteen, jossa sadat ihmiset kuolisivat, mutta minä olisin ainoa eloonjäänyt, niin en ajattelisi, että Jumalan varjelus oli mukana, sillä sadat ihmiset näet kuolivat ympäriltäni. Ihminen niin helposti ajattelee asioita liian itsekeskeisesti. Vaikka minulle on käynyt monessa suhteessa ajallisessa mielessä hyvin (toistaiseksi), miljoonille ja taas miljoonille käy ajallisessa ja inhimillisessä mielessä koko ajan huonosti. Esim. yli kymmenen lasta kuolee nälkään minuutin aikana. Jumala ei varjele heitä kuolemalta ja kiduttavilta kuolemaan johtavilta kärsimyksiltä. Kauhistuttavaa ajatella sitä massiivista tuskan määrää tai laatua, mikä on jatkuvaa todellisuutta ihmis- ja eläinkunnassa.
Valitsemasi filosofinen tie asioiden selvittämiseksi taitaa olla pitkä ja kivinen tie, valitettavasti.

Esim. lasten nälkään kuolemiseen voisi suhtautua vaikka niin, että auttaa rahallisesti niin että edes muutamat lapset saavat ruokaa.
Koko nälänhädän ongelmaa ei yksi ihminen voi ratkaista - eikä tarvitsekaan. Eikä ihmis- ja eläinkunnan tuska helpotu myöskään sillä,
että pelkästään pyörittelee näitä asioita päässään. Eikä sillä helpotu myöskään oma tuska tai tietoisuus siitä että tällaista globaalia tuskaa
on laajalti olemassa. Jos sen sijaan uskovan tie on käytännöllisen uskon tie, niin sen kautta voi paremmin päästä selville asioista.
Melko käytännöllinen ("raadollinen") on myös kristinuskon lähtökohta: Jeesus antoi itsensä tapettavaksi.

Jos kuitenkin haluat omin ajatuksin päästä asioista selville, niin se on (ehkä) mahdollinen tie. Voi tosin tulla matkalla kolhuja polviin, jos kompastut kiviin.
Mutta luulisin, että jos asioiden selviäminen onnistuu sitä tietä kulkemalla, niin se tapahtuu samaan tapaan kuin Paavalilla: "Niinpä minä todella luen kaikki tappioksi tuon ylen kalliin, Kristuksen Jeesuksen, minun Herrani, tuntemisen rinnalla, sillä hänen tähtensä minä olen menettänyt kaikki ja pidän sen roskana".
Jotakin samantapaista oli myös siinä, kun Jobin ystävät puhuivat paljon mielestään viisaita sanoja. Asian ratkaisu oli kuitenkin sellainen,
että tuli sanoja aivan toisesta ulottuvuudesta. Ja kas vain, Jobin ystävien puheet jäivät sen rinnalla täysin "roskaksi".

Jobin ystävillä on sama näkemys kuin joillakin Vanhan testamentin profeetoilla: Jumala rankaisee ihmistä kärsimyksillä ja menetyksillä, koska ihminen on tehnyt syntiä. Eli Jobin ystävien näkemys on sinänsä ihan raamatullinen. Jobin kirjan opetus kuitenkin on, että ystävien näkemys ei pidä Jobin kohdalla paikkaansa. Jumalahan vain koettelee Jobia, saadaksemme tietää, onko hän Jumalaan luottavainen, vaikka mitä suurimmat hirvittävyydet tapahtuisivat hänelle.

Läheskään kaikkia kärsimyksiä eläin- ja ihmiskunnassa ei todellakaan voi laittaa pahojen ihmisten syyksi. Ei maailma muuttuisi paratiisiksi ja kärsimyksettömäksi paikaksi, vaikka kaikista ihmisistä tulisi yht`äkkiä pyhimyksiä. Kärsimys kuuluu sinänsä kaikkien eläinten ja ihmisten elämään. Sen tarkoitus on saada ihminen luopumaan turhasta intohimoisesta tarrautumisesta katoavaan, joka tarrautuminen synnyttää vain kärsimystä. Kun ihmisestä tulee ikään kuin irrationaalisen luontonsa sivustaseuraaja, joka ei ole enää irrationaalisen puolensa sätkynukke, hän on saavuttanut jo melkoisen sisäisen rauhan tai horjumattomuuden eikä pelkää enää kuolemaa, koska se on päinvastoin vapauttaja tästä pahasta ja kärsimyksenalaisesta maailmasta.

Minusta olisi uskovana jotenkin hävettävää ja itsekeskeistä kiittää Jumalaa siitä, että Hän on (uskovan mielestä) estänyt jotain triviaalia harmia tapahtumasta, sillä samalla Jumala ei estä miljoonien kohdalla hirvittäviä asioita tapahtumasta tai puutu ihmeenomaisessa mielessä kärsivien ihmisten elämiin.

Esim. viimeisen tuhannen vuoden aikana vähintään 15 miljoonaa ihmistä on kuollut luonnononnettomuuksissa tuskallisilla tavoilla. Monet ovat jääneet suremaan onnettomuuksissa kuolleita rakkaitaan. Onnettomuudet eivät ole olleet ihmisten syytä. Noin miljoona ihmistä tekee vuoden aikana itsemurhan. Jumala ei itsemurhaajia ole ihmeellisellä tavalla vapauttanut tuskista, jotta heidän ei olisi tarvinnut turvautua epätoivoiseen ratkaisuun. Useat miljoonat läheiset kärsivät sen tähden suunnattomasti. Nälkään kuolee vähintään 20 000 ihmistä päivässä. Ihmisiä on kuollut massiivisesti nälkään myös silloin, kun esim. nykyistä rikasta ihmiskunnan osaa ei ollut olemassa. Nykyäänhän me voisimme estää esim. länsimaisina ihmisinä lähes kaikki nälänhätä, jos toimisimme toisin. Mutta läheskään kaikkea nälänhätä-kurjuutta ja nälkään kuolemisia ei voi laittaa ihmisen syyksi. Ja vaikka esim. tänä päivänä voisi, Jumala voisi silti kaikkivallallaan tehdä ihmeitä ja estää edes joskus edes pienten lasten kiduttavaa nälänhätää ilman ihmiskättä. Kulkutauteihin on pelkästään keskiajasta viime vuosisadan alkuun asti kuollut vähintään yli sata miljoonaa ihmistä. Malariaan kuolee joka tunti noin 300 ihmistä. Pelkästään vuonna 1918 influenssa tappoi 50 miljoonaa ihmistä. Liikenneonnettomuuksissa kuolee yli miljoona ihmistä vuodessa. Ennen viime vuosisataa on joukkotuhoissa tapettu vähintään 130 miljoonaa ihmistä; viime vuosisadalla puolestaan on tapettu ehkä noin 300 miljoonaa ihmistä. Tuskin monikaan noista kuolemista on ollut kivuton, sillä kaikenlaisia ihmisiä on kidutettu kuoliaiksi, haudattu elävänä, silvottu, hukutettu, hakattu, raiskattu, poltettu ja puukotettu hengiltä. Ihmiskunnan kärsimyslistaa voisi helposti jatkaa vaikka kuinka paljon. Henkinen väkivalta on tietenkin myös kauheaa. Useita kymmeniä miljoonia lapsia pahoinpidellään henkisesti ja fyysisesti joka vuosi. Eläinten kärsimyksiä ei tule myöskään unohtaa. Sadat miljoonat eläimet kärsivät vuosittain, monet kuolevat brutaalilla tavalla.

Kaikkien näiden tosiasioiden edessä tuntuu järkyttävältä, kun esim. jossain karismaattisessa kokouksessa joku ihan lavalla kiitollisena ylistää muiden kuullen Jumalaa siitä, että niskakipu hellitti. Jos Jumala näkee hyväksi parantaa niskakivun (joka lähtee monilla ilman rukoustakin), jotta Häntä ylistettäisiin tai Häneen uskottaisiin, niin miksi Hän ei puutu todella järkyttäviin kärsimyksiin? Tuntui melkoiselta tietämättömyydeltä ellei sitten suoranaiselta säädyttömyydeltä, kun eräs uskova kerran sanoi minulle jumalanpalveluksen jälkeen, että uskovan ei tarvitse nähdä nälkää, sillä Jumalan sanassa sanotaan, että "Herra ei salli vanhurskaan nälkää nähdä" (San. 10:3a). Tosiasiat puhuvat väitettä vastaan. Tai sitten meidän pitäisi olettaa, että kaikki nälästä kärsivät tai nälkään kuolleet ovat olleet epävanhurskaita jumalattomia.
« Viimeksi muokattu: 15.10.16 - klo:12:48 kirjoittanut crystalvoice »

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Miten tulkita Raamattua oikein?
« Vastaus #128 : 15.10.16 - klo:13:15 »

Ei ole näet lainkaan itsestäänselvää, että uskovaksi tunnustautuva uskoisi kaikkivaltiaaseen Jumalaan. Siis Jumalaan joka voi tehdä sellaisiakin asioita, joista ihminen ei käsitä alkuunkaan omissa ihmismielen mukaan johdonmukaisissa aivoituksissaan.

Esimerkki on M. Lutheri opetuksista:

 III
Eksyttäjät

Hurmahenget kieltävät ensimmäisen uskonkappaleen

Mitäpä puuttuu meidän hurmahengiltämme ja sakramenttien halveksijoilta kuin se, etteivät.he tiedä eivätkä tahdo tietää mitään meidän lapsenuskostamme: "Minä uskon Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan."

Mitä on vesi?, he sanovat. Vesi on vesi, kuinka on mahdollista, että se voisi pestä pois synnin ja pelastaa meidät kuolemasta?

He eivät usko Jumalaa olevan, sillä he kieltävät hänen tyonsä. He kuulevat kyllä korvillaan ja sanovat suullaan: "Minä uskon Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen", mutta sydämessään he eivät sitä usko.

-Sillä kun hän itse sanoo: "Joka uskoo ja kastetaan, se tulee autuaaksi, mutta joka ei usko, se kadotetaan", ja kun kaikki on mahdollista hänelle, joka on kaikki luonut, miksi sitten ei olisi mahdollista, että vesi samassa puhdistaa ihmisen ja tekee hänet autuaaksi? Jumalalle ei mikään ole mahdotonta, sanoo enkeli Gabriel Marialle.


Luther itse on hyvä esimerkki siitä miten hän oli taustansa vanki niin, ettei hän pystynyt irtautumaan kaikista katolisen kirkon harhaopeista.

Kaikkivaltias Jumala ei todellakaan tarvitse ainetta (vettä) voidakseen pestä ihmisen synneistä ja voidakseen uudestisynnyttää hänet.

"Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu", sanoo Raamattu, mutta tuo kaste ei tapahdu vedellä, vaan se on kaste Pyhällä Hengellä.


Jeesus itse selittää, että hän tarkoittaa vedellä Pyhää Henkeä.

"37 Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon.
38 Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat."
39 Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen"

Poissa Taisto

  • Viestejä: 2279
Vs: Miten tulkita Raamattua oikein?
« Vastaus #129 : 15.10.16 - klo:13:31 »
Kaikkien näiden tosiasioiden edessä tuntuu järkyttävältä, kun esim. jossain karismaattisessa kokouksessa joku ihan lavalla kiitollisena ylistää muiden kuullen Jumalaa siitä, että niskakipu hellitti. Jos Jumala näkee hyväksi parantaa niskakivun (joka lähtee monilla ilman rukoustakin), jotta Häntä ylistettäisiin tai Häneen uskottaisiin, niin miksi Hän ei puutu todella järkyttäviin kärsimyksiin? Tuntui melkoiselta tietämättömyydeltä ellei sitten suoranaiselta säädyttömyydeltä, kun eräs uskova kerran sanoi minulle jumalanpalveluksen jälkeen, että uskovan ei tarvitse nähdä nälkää, sillä Jumalan sanassa sanotaan, että "Herra ei salli vanhurskaan nälkää nähdä" (San. 10:3a). Tosiasiat puhuvat väitettä vastaan. Tai sitten meidän pitäisi olettaa, että kaikki nälästä kärsivät tai nälkään kuolleet ovat olleet epävanhurskaita jumalattomia.
Karismaattisuus onkin kummallinen asia ... sellaisten tilaisuuksien järjestäjien ja paikalle kutsuttujen "vauhtisaarnaajien"
motiivit kannattaa asettaa suurennuslasin alle. Kuten evlutkristitty sanoi jokunen päivä sitten, motiivina taitaa olla vallan- ja rahanhimo.
Näennäisiä paranemisia käytetään sumeilematta ko. toiminnan mainostamiseen. Sinisilmäisiä kuulijoita viilataan linssiin, kerta toisensa jälkeen.

Mutta yleisemminkin on hyvä asia, että tuot esille ristiriitoja uskovien puheiden ja käytännön ilmiöiden välillä, tai Raamatun tekstien (tai niiden asiayhteydestä irrotetun käytön) välillä. On hyvä, jos uskaltaa asettaa omat käsityksensä kyseenalaisiksi. Meillä monilla on siinä vielä oppimista.

Jos Raamatussa vaikuttaa olevan selvä ristiriita, niin asiaan kannattaa porautua syvemmälle: mitä jokin lause itse asiassa tarkoittaa, ja missä
tilanteessa se on totta ja missä ei. Asioiden kärjistämiset ovat yksi kirjallinen "tyylikeino" Lähi-Idän maissa. Myös Raamatussa. Se, että lauseita viljellään absoluuttisina totuuksina, ei aina ole oikein.

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Miten tulkita Raamattua oikein?
« Vastaus #130 : 15.10.16 - klo:14:04 »
Kaikkien näiden tosiasioiden edessä tuntuu järkyttävältä, kun esim. jossain karismaattisessa kokouksessa joku ihan lavalla kiitollisena ylistää muiden kuullen Jumalaa siitä, että niskakipu hellitti. Jos Jumala näkee hyväksi parantaa niskakivun (joka lähtee monilla ilman rukoustakin), jotta Häntä ylistettäisiin tai Häneen uskottaisiin, niin miksi Hän ei puutu todella järkyttäviin kärsimyksiin? Tuntui melkoiselta tietämättömyydeltä ellei sitten suoranaiselta säädyttömyydeltä, kun eräs uskova kerran sanoi minulle jumalanpalveluksen jälkeen, että uskovan ei tarvitse nähdä nälkää, sillä Jumalan sanassa sanotaan, että "Herra ei salli vanhurskaan nälkää nähdä" (San. 10:3a). Tosiasiat puhuvat väitettä vastaan. Tai sitten meidän pitäisi olettaa, että kaikki nälästä kärsivät tai nälkään kuolleet ovat olleet epävanhurskaita jumalattomia.
Karismaattisuus onkin kummallinen asia ... sellaisten tilaisuuksien järjestäjien ja paikalle kutsuttujen "vauhtisaarnaajien"
motiivit kannattaa asettaa suurennuslasin alle. Kuten evlutkristitty sanoi jokunen päivä sitten, motiivina taitaa olla vallan- ja rahanhimo.
Näennäisiä paranemisia käytetään sumeilematta ko. toiminnan mainostamiseen. Sinisilmäisiä kuulijoita viilataan linssiin, kerta toisensa jälkeen.

Mutta yleisemminkin on hyvä asia, että tuot esille ristiriitoja uskovien puheiden ja käytännön ilmiöiden välillä, tai Raamatun tekstien (tai niiden asiayhteydestä irrotetun käytön) välillä. On hyvä, jos uskaltaa asettaa omat käsityksensä kyseenalaisiksi. Meillä monilla on siinä vielä oppimista.

Jos Raamatussa vaikuttaa olevan selvä ristiriita, niin asiaan kannattaa porautua syvemmälle: mitä jokin lause itse asiassa tarkoittaa, ja missä
tilanteessa se on totta ja missä ei. Asioiden kärjistämiset ovat yksi kirjallinen "tyylikeino" Lähi-Idän maissa. Myös Raamatussa. Se, että lauseita viljellään absoluuttisina totuuksina, ei aina ole oikein.

Vanhan testamentin Saarnaajan kirjan kirjoittajalla on toisenlainen väite, joka on selvästi realistinen näkemys asioista: "Kaikkea olen tullut näkemään turhina päivinäni: on vanhurskaita, jotka hukkuvat vanhurskaudessaan, ja on jumalattomia, jotka elävät kauan pahuudessaan" (Saarn. 7:16). Ja: "On turhuutta sekin, mitä tapahtuu maan päällä, kun vanhurskaita on, joiden käy, niinkuin olisivat jumalattomain tekoja tehneet, ja jumalattomia on, joiden käy, niinkuin olisivat vanhurskaitten tekoja tehneet. Minä sanoin: sekin on turhuutta" (Saarn. 8:14). Psalmin 73 kirjoittajalla on myös ihan erilainen näkemys kuin esim. joillakin Vanhan testamentin profeetoilla, joiden mukaan kärsimykset ja menetykset kohtaavat kansaa tai ihmisiä siitä syystä, että ne ovat tehneet syntiä tai olleet jumalattomia. Kyseisen psalmin mukaan nimenomaan jumalattomat menestyvät ja ovat vaivoista vapaita koko elämänsä, mutta hurskas kärsii ja saa kuritusta joka aika.

Jobin kirjan sanoma on mielestäni myös eräänlaista menestysteologiaa, sillä lopulta Job saa kuitenkin "korvausta" menetyksistään myös ajallisessa mielessä.

Ehkä olisi niin, että jos hurskaus vallitsisi maailmassamme, nälkää ei ehkä kenenkään tarvitsisi nähdä (San. 10:3a)? Ainakin nykyaikana meillä olisi kaikki keinot estää nälänhätää, mutta olemme yksilöinä ja kansoina niin jumalattomia, että emme toimi vanhurskaasti, vaan mässäilemme, ajamme omaa etuamme ja tuhlaamme rahojamme turhuuteen ja turhamaisuuden palvelukseen.

Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 553
Vs: Miten tulkita Raamattua oikein?
« Vastaus #131 : 15.10.16 - klo:14:26 »
Niin totta kirjoitat crystalvoice, kun Herra elää. Mikään ei ärsytä enemmän kuin tekpyhyys.
Rehellisyys on sitä että on sinut vallitsevan todellisuuden kanssa, ja turvautuu kaikessa Jumalaan.

Poissa Taisto

  • Viestejä: 2279
Vs: Miten tulkita Raamattua oikein?
« Vastaus #132 : 15.10.16 - klo:15:08 »

Ehkä olisi niin, että jos hurskaus vallitsisi maailmassamme, nälkää ei ehkä kenenkään tarvitsisi nähdä (San. 10:3a)? Ainakin nykyaikana meillä olisi kaikki keinot estää nälänhätää, mutta olemme yksilöinä ja kansoina niin jumalattomia, että emme toimi vanhurskaasti, vaan mässäilemme, ajamme omaa etuamme ja tuhlaamme rahojamme turhuuteen ja turhamaisuuden palvelukseen.
Oletko ajatellut tehdä parannuksen tällaisesta ilmiselvästä vääryydestä, siis siitä että et auta toisia vaikka voisit?
Jos olet ajatellut tai päättänyt tehdä parannuksen, niin missä määrin? Onko riittävä auttamisen taso se, että voit ajatella:
"jos kaikki tekevät suhteessa omaan taloudelliseen tilanteeseensa samoin kuin minä, niin nälänhätä poistuu maailmasta"?
Tai jos et ole päättänyt tehdä sitä, niin miksi?

Ja nämä minun kysymykseni eivät tarkoita sitä, että olisin itse jokin huippuesimerkki josta muuta voisivat ottaa mallia...
vaan haluan itsekin pohtia tätä kysymystä. Rehellisessä pohtimisessa on kylläkin sellainen vaara, että joutuu moraalisesti
tiukille itsensä kanssa. Ja sehän on vain hyvä asia, jos joutuu.

Ifa

  • Vieras
Vs: Miten tulkita Raamattua oikein?
« Vastaus #133 : 15.10.16 - klo:17:58 »
Kiitos selvennyksestä. Voisiko todistusaineisto olla sitä, mitä Jumala on konkreettisesti tehnyt elämässäsi, tai yleisemmin kaikkien uskovien elämässä? Tämä tuli ekaksi mieleen. Ainakin omalla kohdallani epäuskon ja epäilyn vyöryessä, Jumalan (suuret) teot kohdallani ovat aivan vastaansanomaton todiste Hänen olemassaolostaan ja luotettavuudestaan.

Minulle ainakaan uskovien kärsimykset, varhaiset kuolemat tai suuret ja jatkuvat vastoinkäymiset eivät ole todisteita siitä, että Hyvää Jumalaa ei olisi niiden tähden olemassa. Päinvastoin. Jos uskovan elämä olisi helppoa, se todistaisi Uuden testamentin opetusta vastaan.

Jos joutuisin suureen lentokoneonnettomuuteen, jossa sadat ihmiset kuolisivat, mutta minä olisin ainoa eloonjäänyt, niin en ajattelisi, että Jumalan varjelus oli mukana, sillä sadat ihmiset näet kuolivat ympäriltäni. Ihminen niin helposti ajattelee asioita liian itsekeskeisesti. Vaikka minulle on käynyt monessa suhteessa ajallisessa mielessä hyvin (toistaiseksi), miljoonille ja taas miljoonille käy ajallisessa ja inhimillisessä mielessä koko ajan huonosti. Esim. yli kymmenen lasta kuolee nälkään minuutin aikana. Jumala ei varjele heitä kuolemalta ja kiduttavilta kuolemaan johtavilta kärsimyksiltä. Kauhistuttavaa ajatella sitä massiivista tuskan määrää tai laatua, mikä on jatkuvaa todellisuutta ihmis- ja eläinkunnassa.
Mielessäni on lähinnä henkilökohtaiset, suuret ongelmat. Näitä voisi olla esim. vaikeat, traumaattiset tapahtumat ja kokemukset alkaen lapsuudesta, vakavat sairaudet, hätätilanteet tms., joissa Jumala on tavalla ja toisella ilmestynyt. Tarkoitan asioita, joiden kohdalla on selkeä ero ennen-jälkeen välillä, ja sattuman tai tavanomaisen ratkaisun mahdollisuudet on poissuljetut.

Poissa crystalvoice

  • Viestejä: 494
Vs: Miten tulkita Raamattua oikein?
« Vastaus #134 : 15.10.16 - klo:19:06 »

Ehkä olisi niin, että jos hurskaus vallitsisi maailmassamme, nälkää ei ehkä kenenkään tarvitsisi nähdä (San. 10:3a)? Ainakin nykyaikana meillä olisi kaikki keinot estää nälänhätää, mutta olemme yksilöinä ja kansoina niin jumalattomia, että emme toimi vanhurskaasti, vaan mässäilemme, ajamme omaa etuamme ja tuhlaamme rahojamme turhuuteen ja turhamaisuuden palvelukseen.
Oletko ajatellut tehdä parannuksen tällaisesta ilmiselvästä vääryydestä, siis siitä että et auta toisia vaikka voisit?
Jos olet ajatellut tai päättänyt tehdä parannuksen, niin missä määrin? Onko riittävä auttamisen taso se, että voit ajatella:
"jos kaikki tekevät suhteessa omaan taloudelliseen tilanteeseensa samoin kuin minä, niin nälänhätä poistuu maailmasta"?
Tai jos et ole päättänyt tehdä sitä, niin miksi?

Ja nämä minun kysymykseni eivät tarkoita sitä, että olisin itse jokin huippuesimerkki josta muuta voisivat ottaa mallia...
vaan haluan itsekin pohtia tätä kysymystä. Rehellisessä pohtimisessa on kylläkin sellainen vaara, että joutuu moraalisesti
tiukille itsensä kanssa. Ja sehän on vain hyvä asia, jos joutuu.

Enpä tällä hetkellä lahjoita yhteenkään osoitteeseen rahaa, kun oma taloustilanne on huonompi kuin koskaan. Lidlin 60 sentin hernekeittopurkkeihin ja kaikkeen muuhun huippuhalpaan ruokaan on joutunut turvautumaan päivittäin. Mutta silloin, kun on mennyt paremmin, en ole kyllä juurikaan antanut rahaa esim. Punaiselle ristille (vaikka se voisi olla meidän kaikkien ykköskohde), vaan kristillisille lähetysyhdistyksille.

Köyhyydessä Suomessa on ne hyvät puolet, että oppii todella elämään säästeliäästi ja oppii arvostamaan henkisiä asioita enemmän kuin materiaalisia asioita. En esim. pidä kuin minimivalaistuksen päällä, käytän shampoota puolta aikaisempaa vähemmän, ostan aina halvimmista kaupoista halvimmat tuotteet, käytän sisätiloissa vain risoja vaatteita, siivoan vain silloin, kun on todella tarve siihen, leikkaan itse omat hiukseni, en stressaa itseäni turhilla ulkomaanmatkoilla, keskityn olennaiseen henkisessä tai hengellisessä elämässä jne.

Maailman yksi ongelma taitaa olla liikakansoitus. Väkeä sikiää liian paljon. Jos ruokkisimme kaikki, pitäisi kuitenkin taata se, ettei maapallo liikakuormittuisi ihmismassoista.
« Viimeksi muokattu: 15.10.16 - klo:19:13 kirjoittanut crystalvoice »