Olen huomannut maailmalla liikkuessani, että jehovantodistajat ja mormonit ovat paljon aktiivisempia sanomansaattajia kuin kristityt.
Olen joskus (aika harvoin) ottanut puheeksi hengelliset asiat tilanteessa,
jossa sellaisista ei ole tapana puhua (esim. vieraan samalle puistonpenkille istuvan kanssa).
Aika pian henkilö kysyy, mitä lahkoa tai oppia edustan.
Kun sanon olevani tavallinen Jumalaan uskova kristitty, se aiheuttaa hiukan ihmetystä.
Kerran eräs mies sanoi, että "minä olen keskustellut näistä asioista ennenkin muiden jehovien kanssa".
Kun sanoin, että en ole jehovantodistaja, hän vastasi: "Samaa porukkaahan te uskovaiset kuitenkin olette kaikki."
Ihmisillä on hyvin hataria tietoja hengellisistä asioista, ja uskonnot ja opit menevät sekaisin.
Siksi ei ole ihme, että myös nykypävän areiolaisuudet ja muuta harhaopetukset leviävät.
Raamatun perussanomia ei tietysti voidakaan tuntea,
koska tunnustuksellista kristinuskon opetusta ei enää anneta lapsille,
ja kirkollisten pappien saarnatkin vaikuttavat lähinnä amatööripsykologisilta
ihmissuhdepohdinnoilta.
