Lienee tämäkin näitä Jumalan paradokseja. Mitä lähempänä olemme Jeesusta, Hänen pyhyttään ja puhtauttaan, Sitä enemmän tarvitsemme Hänen armoaan ja anteeksi antamustaan.
Paulus on kyllä myös oikeassa. Rosenius opetti aikanaan. Palvelija on palkkalainen, ja saa korvauksen työstään, mutta voi sen menettää koska tahansa, ja joutua lähtemään hakemaan uutta palveluspaikkaa. Uskollinen palvelija toki varmasti saa olla loppuun saakka, joutumatta tielle. Silti hänellä ei ole kodissa kuin ylöspito.
Lapsi taas on perillinen. Hän omistaa kaiken, Isän rakkauden ja hyväksynnän syntymänsä kautta.
Isä rakastaa lastaan, silloinkin kun tämä on tuhma, eikä hylkää häntä.