Natanael: Homma menee näköjään näin:
Esität jonkun väitteen tai kommentin johon pitää ottaa kantaa.
Kun joku vastaa, et osallistu keskusteluun.
Sitten jonkun ajan kuluttua otat asian uudelleen esiin.
Sitten joku vastaa, mutta taaskaan et osallistu keskusteluun.
Väitteesi on hämmästyttävä, mielestäni keskustelua käydään koko ajan ja pyrin siihen osallistumaan. Välillä olen tosin matkoilla ja silloin saattaa tulla hetkellisiä taukoja.
Tulisi pitää mielessä, että keskustelijoilla on eri taustat ja lähtökohdat. Aiheetkaan eivät ole ihan yksinkertaisia ja vastaus - ollakseen asiallinen - vaatii aina oman kypsyttelyaikansa. Usein käy niin, että keskustelussa esiin noussut hyvä ajatus jää itämään ja synnyttää uusia ajatuksia, mikä lienee eräs uskonnollisenkin keskustelun tarkoitus.
Itse olen saanut näistä keskusteluista paljon ajattelun aineksia ja kertonut myös avoimesti omasta henkisestä/hengellisestä kehityskaarestani, joka jatkuu edelleenkin. Mitään lopullisesti lukkoon lyötyjä - sanoisin fundamentalistisia - asenteita ei minulla ole, pyrin olemaan mahdollisimman avoin eri mielipiteille.
Keskustelun tarkoitus lienee, että osallistujat saavat siitä jotain. Jopa viisastuvat!
Luen parhaillaan entisen uskonnon opettajani Olavi Aulan kirjaa "Kristikunnan koulussa. Johdatus kristilliseen ajatteluun ja elämään " (1964). Suosittelen, on lukemisen arvoinen.