Minua häiritsee aika ajoin lehtien palstoille ilmaantuva psykopaatti- ja narsistikeskustelu. "OLIN NAIMISISSA NARSISTIN KANSSA". Yleensä nuo jutut maalailevat kauhukuvia ex-puolisosta, joka oli kauhea ihminen, täydellinen vastakohta nykyiselle avomiehelle... Sitten mainitaan, ettei narsisti voi parantua koskaan. Sitten on vielä narsistien uhrien vihaamisyhdistyksiä, joihin voi liittyä jos kokee tulleensa narsistin tai peräti psykopaatin uhriksi. Jopa seurakunnassa voi olla paheksuvaa puhetta narsisteista ja psykopaateista.
Ja kuitenkin, Raamattu opettaa, että Jeesuksen veressä on voima muuttaa ihminen. Kun Jeesuksen veri pesee veriruskeat synnit pois, ne tulevat villanvalkoisiksi. Herra ottaa kivisydämen pois ja antaa tilalle lihasydämen.
On totta, että jos olemme toisen ihmisen suorastaan rikollisessa vaikutuspiirissä, Jumalan tahto voi olla, että lähdemme pois sellaisen ihmisen vaikutuspiiristä, jopa lopullisesti. Me emme kuitenkaan saa lausua sellaista tuomiota tuosta ihmisestä, ettei hän voi koskaan parantua. EI! Meidät on kutsuttu siunaamaan, ei kiroamaan.
Jeesus opettaa ruokkimaan vihamiehen, kun hänellä on nälkä ja antamaan juomaa, kun hänellä on jano. Rakkaus murtaa, viha kovettaa. Siunataan niitä, jotka vihaavat meitä. Kuljetaan Jumalan johdatuksessa, niin emme eksy, eikä hiuskarvakaan taitu päästämme Herran sallimatta.
Jos olen oikein ymmärtänyt, niin narsismi on monessa tapauksessa
lääketieteellisesti luokiteltu parantumattomaksi persoonallisuuden häiriöksi.
Samoin kuin esim keliakia on lääketieteellisesti parantumaton.
Tunnen kyllä yhden uskovan, joka sai kokea sen ihmeen että keliakia parani.
Miksipä ei sitten narsismistakin voisi parantua.
Olen ollut tekemisissä muutaman narsistisen henkilön kanssa. Ja olen huomannut
todeksi sen, mitä heistä on sanottu: että narsistin kanssa voi elää vain, jos ruokkii hänen
narsismiaan, eli kehuu ja palvoo häntä. Jos sitä ei tee, jää jäljelle kaksi vaihtoehtoa:
voi yrittää jatkaa sitä, että on hänen kanssaan tekemisissä (jolloin tulee vaikeuksia ja
elämä voi olla aivan hirveää) tai sitten ei enää ole missään tekemisissä hänen kanssaan.
Narsistin kanssa elämisen hirveys voi olla sitä luokkaa, että en yhtään ihmettele jos joku
sanoo että narsisti ei voi koskaan parantua. Jos nimittäin häntä yrittää parantaa eli
asettuu vastustamaan hänen suurta egoaan, niin "sairaus" vain lujittaa otettaan. Jos taas myötäilee
häntä, niin narsismi vain jatkuu ja vahvistuu entisestään. Kummassakin tapauksessa siis
paraneminen vaikuttaa olevan mahdoton asia.
Toinen asia on sitten se, että Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.