Kirjoittaja Aihe: Millä tavoin olet kokenut Jumalan rakkautta?  (Luettu 488 kertaa)

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Millä tavoin olet kokenut Jumalan rakkautta?
« : 10.12.21 - klo:14:18 »
Niin, tämä aloitus todella viittaa kokemuksiin.

Toinen kirjoittaja laittoi tänne seuraavan Raamatun kohdah eilen:
Jesaja 40
1 -- Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne.
2 Puhukaa lempeästi Jerusalemille ja kertokaa sille, että sen pakkotyö on päättynyt, että sen syyllisyys on sovitettu, sillä kaksin verroin on Herran käsi sitä kurittanut kaikista sen synneistä.
3 Ääni huutaa: -- Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme! [Luuk. 3:4-6 : Bar. 5:7; Mark. 1:3]
4 Täyttykööt notkot, alentukoot huiput, mäet madaltukoot, vuorten louhikot tasoittukoot!

Tämä seurakuntaa käsittelevässä ketjussa. Olin itse puolestani esittänyt lievästi pessimistisen arvion siitä, kykeneenkö seurakunta olemaan hoivapaikka uskoville.

Tuota kautta tuli alustuksen kysymys mieleen ja jäin pohtimaan sitä omalla kohdallani.

Eli kuinka Jumala osoittaa omalleen rakkautta, siis ihan kokemuksellisesti siitä huolimatta, että seurakunnat ovat niin vajavaisia kuin ovat.

Minulle hän osoitti ensin rakkautta niiden uskovien kautta, jotka toimivat luterilaisen kirkon parissa aikana jolloin siinä seurakunnassa oli paljon nuorisoherätystä.
Herra oli johtanut seurakuntaan pohjanmaalaisen nuoren sairaanhoitajan ja myös tämän veljen, jotka molemmat toimivat ikäänkuin herätyksen airueina.

Tästä sairaanhoitajasta lähti huolenpitoa ja rakkautta aivan yliluonnollisen paljon ja se teki minunkin olemiseni seurakunnassa mahdolliseksi. Hän antoi kaiken aikansa seurakuntanuorille niinä vuosina. Aina iloinen, positiivinen, kaikki huomioonottava, jonka luokse aina voi mennä jos jokin asia painoi tai ahdisti.

Tulee nyt mieleen Paavalin kommentit miten hän kantoi tuollaista huolta jonkin seurakunnan suhteen. En muista missä kohtaa se on.

Rakkaus ja huolenpito tuli hyvin konkreettisesti vastaan tässä henkilössä.
Olemme yhä ystäviä, mutta nyt ikäänkuin tasavertaisempia, silloin hän oli hengellinen äitini.

Kun menin Helsinkiin opiskelemaan, rukoilin Herralta rukousystävää. Hänet tapasin Helsingin bussi nro 40:ssä istumassa vastaapäätä minua. Viisikymppinen uskova rouva, joka asui Haagassa kuten minäkin.
Hänen luonaan 19 vuotiaana kokoonnuimme kaksistaan lukemaan Raamattua ja rukoilemaan viikoittain.
Eli hän oli minulle tuollainen turva.

Hän on varmaan jo Herran luona. Miehensä tuli uskoon eläkeiässä. Rouva oli nuoresta asti uskoontultuaan pian naimisiin menon jälkeen nöyrtynyt Jumalan sanan edessä olemaan miehelleen vaimo sen mukaan mitä Raamattu opettaa.

Menin 20-21 kesäisenä Englantiin kesäksi au pairiksi, koska enkku oli pääkieleni ja se vaati että olen englanninkielisessä maassa joitain kuukausia.
Olin rukoillut Herralta matkatoveria, kun en ollut ikinä yksin ulkomailla, enkä todellakaan tiennyt mistään mitään.
Se löytyi Silja Linen kannelta. Tyttö seisoi vieressäni, ja koin että Herra sanoi että tuossa on matkaseurueesi.

Päätin varoa hurmahenkisyyttä enkä uskonut sitä ja kävelin pois.
No Herra tuli avuksi siinä, että tapasin tämän tytön. Nimittäin sitten tapasin uskovan tyttö, jolla oli JEESUS ON HERRA paita päällä. :)

Juteltuamme hetken hän kertoi, että oli juuri tavannut toisen tytön, joka on myös matkalla Englantiin ja kysyi, että haluanko, että esittelen hänet minulle. Sanoin että joo ja jo ARVASIN, ETTÄ SE OLI SE TYTTÖ JONKA HERRA JO OLI OSOITTANUT MINULLE:
Ja se oli :D

Totesimme tämän kanssa, että olimme kumpikin matkalla West Sussexiin ja siellä pieneen kaupunkiin nimeltä Chichester. Eli meillä oli täysin sama matka!

Opin tältä tytöltä paljon itseluottamusta ja navigointikykyä, mitkä eivät olleet minun repertuaariani silloin.

Olisin ehkä vieläkin eksyksissä jo Tukholmassa, kun piti löytää laivalta tie lentokentälle. En ollut ikinä edes ajatellut, että minut pitäisi osata löytää tie sinne itse.
Sama Lontoossa. Opiskelijalentofirma tipautti meidän bussilla johonkin tyhjälle tontille keskellä Lontoota ja sen jälkeen oli aivan omineen. Todennäköisesti olisin siellä vieläkin hortoilemassa.

Eli tää on jatkunut koko elämäni.
Jumalan rakkaus on hyvin konkreettista.
Ja hän ilmeisesti käyttää ihmisiä juuri niinkuin tahtoo toisia palvelemaan.



Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Millä tavoin olet kokenut Jumalan rakkautta?
« Vastaus #1 : 11.12.21 - klo:15:53 »
Tuli myös mieleen, että Herra johti minut katolisen uskovaisen rouvan luo aikana jolloin olin hyvin rikki ja toivoton ja Herra vahvisti ja johti minua oikeaan tämän henkilön rukousten kautta.
Samoina aikoina hän myös lähetti venäläisen baptistin rukoilemaan kanssani tässä samassa tilanteessa. Kokoonnuimme noin puolentoista vuoden aikana joka viikko anomaan Herran apua tilanteeseeni. Ja apu todella tuli.

 Siis seurakuntataustaltaan aivan erilaisia ihmisiä, mutta se että he olivat Herran omia oli paljon yhdistävämpi asia kuin seurakuntatausta tai mikään siihen liittyvä.

Eli Herra nähnee nää asiat jotenkin eri vinkkelistä kuin ihminen tuppaa näkemään.
« Viimeksi muokattu: 11.12.21 - klo:16:33 kirjoittanut sandia »