Profeetallisuus on ehkä turha, jotenkin pöhöttynyt sanajohdos.
Sillä kai tarkoitetaan yliluonnollista, jumalallista ilmiötä,
joka toteutuu,
kun Jumala antaa jollekulle uskovalle profeetan armolahjan ja
tämä sitten käyttää lahjaansa eli profetoi.
Profetiat on tarkoitettu seurakunnan rakentumiseksi.
Profetointi on tilapäinen ilmiö ja mitätöntä ilman rakkautta:
"Kielet eivät siis ole merkiksi uskoville, vaan niille, jotka eivät usko;
mutta profetoiminen ei ole merkiksi uskottomille, vaan uskoville." (1. Kor. 14:22)
"Ja vaikka minulla olisi profetoimisen lahja ja minä tietäisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon, ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin vuoria siirtää,
mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi."
1. Kor. 13:2
"Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa, ja kielillä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa.
Sillä tietomme on vajavaista, ja profetoimisemme on vajavaista."
1. Kor. 13:8-9