Puimatanner

Puimatanner => Laki ja evankeliumi => Aiheen aloitti: Paulus - 20.01.15 - klo:22:12

Otsikko: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Paulus - 20.01.15 - klo:22:12
Ihmisen ratkaisusta on ollut paljon väittelyä. Voiko ihminen ylipäätään ratkaista Jumala-suhdettaan, siitä on kiistelty aina.

Uskova joutuu ajan mittaan kuitenkin monien valintojen ja ratkaisujen eteen. Kun omaa kohtaani ajattelen, olen joutunut merkittävän ratkaisun eteen jo uskoontulovaiheessa. Kun olin vastannut Jumalan kutsuun "tahdon", niin se oli eräs "ratkaisu". Mutta mielestäni vielä merkittävämpi oli "ratkaisu" vähän myöhemmin, kun piti tahdä valinta, kumpaako "ääntä" tottelen, sitäkö, joka sanoi, että mitä hullua olet mennyt tekemään, vaiko sitä, "ääntä", joka lempeästi kehoitti jatkamaan. Joka tapauksessa kumpaakaan "ratkaisua" ei olisi tullut tehtyä, ellei Jumala olisi jo ennalta sitä tehnyt mahdolliseksi.

Mutta suuren ratkaisun jouduin tekemään oltuani jo yli 40 vuotta uskontiellä. Jouduin tilanteeseen, jolloin näin sisäisessä maailmassani oman pohjattoman turmeluksen. Ja siinä tilanteessa olisi ollut mahdollista jättää koko uskonasia siihen paikkaan, sillä perusteella, ettei minusta ole siihen. Mutta tein ratkaisun, jota voi sanoa myös järjenpäätelmäksi: "Ellen pelastu ainoastaan armosta, en pelastu ollenkaan." Se oli riskin ottamista, mutta vaikutus oli vallankumouksellinen. Evankeliumi avautui kokonaan uudesta näkökulmasta eikä siinä ollut enää kysymys, siitä mitä minä olen, vaan mitä Kristus on. Ja hän on tullut syntisiä pelastamaan. Ja sen mitan olen täyttänyt.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Natanael - 21.01.15 - klo:21:04
Mitenköhän tämän ratkaisun tekemisen laita nykyään?
Jotenkin on tullut sellainen tuntuma, että monessa piirissä riittää, että liittyy mukaan.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: kalamos - 22.01.15 - klo:19:06
Aivan samat vaiheet kuin aloituksessa tulee esiin koen itsekin käyneeni läpi.
Ymmärrän kuitenkin niin, että ensimmäisen valinnan tai ratkaisun
olemme tehneet jo ennen uskoontuloa,
ja tuo ensimmäinen valinta tai ratkaisu oli väärä sellainen.
Tästä valinnasta (http://puimatanner.net/index.php?topic=582.0) olen avannutkin aikoinaan keskusteluketjun tälle foorumille. 


Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Paulus - 22.10.16 - klo:18:23
Ihmisen ratkaisusta on ollut paljon väittelyä. Voiko ihminen ylipäätään ratkaista Jumala-suhdettaan, siitä on kiistelty aina.

Uskova joutuu ajan mittaan kuitenkin monien valintojen ja ratkaisujen eteen. Kun omaa kohtaani ajattelen, olen joutunut merkittävän ratkaisun eteen jo uskoontulovaiheessa. Kun olin vastannut Jumalan kutsuun "tahdon", niin se oli eräs "ratkaisu". Mutta mielestäni vielä merkittävämpi oli "ratkaisu" vähän myöhemmin, kun piti tahdä valinta, kumpaako "ääntä" tottelen, sitäkö, joka sanoi, että mitä hullua olet mennyt tekemään, vaiko sitä, "ääntä", joka lempeästi kehoitti jatkamaan. Joka tapauksessa kumpaakaan "ratkaisua" ei olisi tullut tehtyä, ellei Jumala olisi jo ennalta sitä tehnyt mahdolliseksi.

Mutta suuren ratkaisun jouduin tekemään oltuani jo yli 40 vuotta uskontiellä. Jouduin tilanteeseen, jolloin näin sisäisessä maailmassani oman pohjattoman turmeluksen. Ja siinä tilanteessa olisi ollut mahdollista jättää koko uskonasia siihen paikkaan, sillä perusteella, ettei minusta ole siihen. Mutta tein ratkaisun, jota voi sanoa myös järjenpäätelmäksi: "Ellen pelastu ainoastaan armosta, en pelastu ollenkaan." Se oli riskin ottamista, mutta vaikutus oli vallankumouksellinen. Evankeliumi avautui kokonaan uudesta näkökulmasta eikä siinä ollut enää kysymys, siitä mitä minä olen, vaan mitä Kristus on. Ja hän on tullut syntisiä pelastamaan. Ja sen mitan olen täyttänyt.

Tuon ratkaisun eteen joudun vieläkin tämän tästä, koska en ole paremmaksi tullut.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: crystalvoice - 22.10.16 - klo:18:42
Ihmisen ratkaisusta on ollut paljon väittelyä. Voiko ihminen ylipäätään ratkaista Jumala-suhdettaan, siitä on kiistelty aina.

Uskova joutuu ajan mittaan kuitenkin monien valintojen ja ratkaisujen eteen. Kun omaa kohtaani ajattelen, olen joutunut merkittävän ratkaisun eteen jo uskoontulovaiheessa. Kun olin vastannut Jumalan kutsuun "tahdon", niin se oli eräs "ratkaisu". Mutta mielestäni vielä merkittävämpi oli "ratkaisu" vähän myöhemmin, kun piti tahdä valinta, kumpaako "ääntä" tottelen, sitäkö, joka sanoi, että mitä hullua olet mennyt tekemään, vaiko sitä, "ääntä", joka lempeästi kehoitti jatkamaan. Joka tapauksessa kumpaakaan "ratkaisua" ei olisi tullut tehtyä, ellei Jumala olisi jo ennalta sitä tehnyt mahdolliseksi.

Mutta suuren ratkaisun jouduin tekemään oltuani jo yli 40 vuotta uskontiellä. Jouduin tilanteeseen, jolloin näin sisäisessä maailmassani oman pohjattoman turmeluksen. Ja siinä tilanteessa olisi ollut mahdollista jättää koko uskonasia siihen paikkaan, sillä perusteella, ettei minusta ole siihen. Mutta tein ratkaisun, jota voi sanoa myös järjenpäätelmäksi: "Ellen pelastu ainoastaan armosta, en pelastu ollenkaan." Se oli riskin ottamista, mutta vaikutus oli vallankumouksellinen. Evankeliumi avautui kokonaan uudesta näkökulmasta eikä siinä ollut enää kysymys, siitä mitä minä olen, vaan mitä Kristus on. Ja hän on tullut syntisiä pelastamaan. Ja sen mitan olen täyttänyt.

Tuon ratkaisun eteen joudun vieläkin tämän tästä, koska en ole paremmaksi tullut.

Noin olen itsekin ajatellut (= "Ellen pelastu ainoastaan armosta, en pelastu ollenkaan."). Lakipietistisissä piireissä menetin melko nopeasti omantunnonrauhani, samoin korkeakirkollisissa ja karismaattisissa piireissä. Kaikissa vierailemissani "puljuissa" olen havainnut lakihenkisyyttä, joka on ilmennyt eri tavoin. Viimeiset "kuristajani" olivat korkeakirkolliset. Totesin, että jos pelastukseni on kiinni siitä, että kuulun heidän "oikeaoppiseen" porukkaan, joka kulkee tietynnimisen kirkkolaitoksen nimellä, ja että jos minun täytyy säännöllisesti osallistua toimintaansa voidakseni säilyttää armon, niin silloin teen niin radikaalisti, että jättäydyn tuollaisen evankeliumin väärentäjien joukon ulkopuolelle kokonaan omasta tahdostani, ja jos heillä onkin raamatunlausekokoelma, traditio ja "puhdas oppi", joilla puolustaa näkemyksiään jumalallisina, niin minä turvaudun vaikka erakkona YKSIN armoon ja siis YKSIN Kristukseen, koska en siedä kanssalunastajia.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Taisto - 22.10.16 - klo:19:11
Ihmisen ratkaisusta on ollut paljon väittelyä. Voiko ihminen ylipäätään ratkaista Jumala-suhdettaan, siitä on kiistelty aina.

Uskova joutuu ajan mittaan kuitenkin monien valintojen ja ratkaisujen eteen. Kun omaa kohtaani ajattelen, olen joutunut merkittävän ratkaisun eteen jo uskoontulovaiheessa. Kun olin vastannut Jumalan kutsuun "tahdon", niin se oli eräs "ratkaisu". Mutta mielestäni vielä merkittävämpi oli "ratkaisu" vähän myöhemmin, kun piti tahdä valinta, kumpaako "ääntä" tottelen, sitäkö, joka sanoi, että mitä hullua olet mennyt tekemään, vaiko sitä, "ääntä", joka lempeästi kehoitti jatkamaan. Joka tapauksessa kumpaakaan "ratkaisua" ei olisi tullut tehtyä, ellei Jumala olisi jo ennalta sitä tehnyt mahdolliseksi.

Mutta suuren ratkaisun jouduin tekemään oltuani jo yli 40 vuotta uskontiellä. Jouduin tilanteeseen, jolloin näin sisäisessä maailmassani oman pohjattoman turmeluksen. Ja siinä tilanteessa olisi ollut mahdollista jättää koko uskonasia siihen paikkaan, sillä perusteella, ettei minusta ole siihen. Mutta tein ratkaisun, jota voi sanoa myös järjenpäätelmäksi: "Ellen pelastu ainoastaan armosta, en pelastu ollenkaan." Se oli riskin ottamista, mutta vaikutus oli vallankumouksellinen. Evankeliumi avautui kokonaan uudesta näkökulmasta eikä siinä ollut enää kysymys, siitä mitä minä olen, vaan mitä Kristus on. Ja hän on tullut syntisiä pelastamaan. Ja sen mitan olen täyttänyt.

Tuon ratkaisun eteen joudun vieläkin tämän tästä, koska en ole paremmaksi tullut.

Noin olen itsekin ajatellut (= "Ellen pelastu ainoastaan armosta, en pelastu ollenkaan."). Lakipietistisissä piireissä menetin melko nopeasti omantunnonrauhani, samoin korkeakirkollisissa ja karismaattisissa piireissä. Kaikissa vierailemissani "puljuissa" olen havainnut lakihenkisyyttä, joka on ilmennyt eri tavoin. Viimeiset "kuristajani" olivat korkeakirkolliset. Totesin, että jos pelastukseni on kiinni siitä, että kuulun heidän "oikeaoppiseen" porukkaan, joka kulkee tietynnimisen kirkkolaitoksen nimellä, ja että jos minun täytyy säännöllisesti osallistua toimintaansa voidakseni säilyttää armon, niin silloin teen niin radikaalisti, että jättäydyn tuollaisen evankeliumin väärentäjien joukon ulkopuolelle kokonaan omasta tahdostani, ja jos heillä onkin raamatunlausekokoelma, traditio ja "puhdas oppi", joilla puolustaa näkemyksiään jumalallisina, niin minä turvaudun vaikka erakkona YKSIN armoon ja siis YKSIN Kristukseen, koska en siedä kanssalunastajia.
Tunnen useita vastaavalla tavalla erakoituneita, et ole tässä maassa ainoa. Tervetuloa joukkoon.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: crystalvoice - 22.10.16 - klo:21:43


Mutta suuren ratkaisun jouduin tekemään oltuani jo yli 40 vuotta uskontiellä. Jouduin tilanteeseen, jolloin näin sisäisessä maailmassani oman pohjattoman turmeluksen.


Kun olet kokenut noin ja varmaan vieläkin (siis vuonna 2016) voisit kokea ja ajatella ihan samalla tavalla itsestäsi, niin eikö ole ihanalla tavalla järjenvastaista, kun Jumala Sinua kuitenkin rakastaa ja haluaa Sinun jatkavan elämääsi ikuisesti omassa Valtakunnassaan?
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Ifa - 22.10.16 - klo:22:09
Onneksi pelastus ei ole kenenkään ihmisen käsissä. Ei kirkkokuntien, seurakuntien, yhteisöjen, ei lahkojen eikä lohkojen omaisuutta. Osapuolina ovat vain ihminen ja Jumala silloinkin, kun toinen ihminen on tukena etsijän ja pelastuvan rinnalla. Yhtään sakramenttiakaan ei siinä tarvita.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Paulus - 22.10.16 - klo:22:26
Kun olet kokenut noin ja varmaan vieläkin (siis vuonna 2016) voisit kokea ja ajatella ihan samalla tavalla itsestäsi, niin eikö ole ihanalla tavalla järjenvastaista, kun Jumala Sinua kuitenkin rakastaa ja haluaa Sinun jatkavan elämääsi ikuisesti omassa Valtakunnassaan?

Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat. Ei tätä voi kenellekään järjellä ymmärrettäväksi selittää.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: crystalvoice - 22.10.16 - klo:22:48
Kun olet kokenut noin ja varmaan vieläkin (siis vuonna 2016) voisit kokea ja ajatella ihan samalla tavalla itsestäsi, niin eikö ole ihanalla tavalla järjenvastaista, kun Jumala Sinua kuitenkin rakastaa ja haluaa Sinun jatkavan elämääsi ikuisesti omassa Valtakunnassaan?

Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat. Ei tätä voi kenellekään järjellä ymmärrettäväksi selittää.

Näin se on.

On muuten jännä ristiriita (suhteessa kristilliseen oppiin) tämän viestiketjun aikaisemmassa hyvässä viestissäsi. Siitä näet käy ilmi, että olit aikaisemmin (ennen "toista kääntymistäsi") käsittänyt uskon aivan väärin, eli siten, että siinä olisi kysymys myös teoista eikä pelkästä uskosta, joka ei saa sisältää, mitä tulee vanhurskauttamiseen, yhtään tekoa tai ehtoa muuttumisesta paremmaksi ihmiseksi, jota ilman usko ei (muka) olisi Jumalalle kelpaavaa uskoa.

Tummentamani kohta ja alleviivaukseni osoittavat asian ytimen.

Lainaus
Mutta suuren ratkaisun jouduin tekemään oltuani jo yli 40 vuotta uskontiellä. Jouduin tilanteeseen, jolloin näin sisäisessä maailmassani oman pohjattoman turmeluksen. Ja siinä tilanteessa olisi ollut mahdollista jättää koko uskonasia siihen paikkaan, sillä perusteella, ettei minusta ole siihen. Mutta tein ratkaisun, jota voi sanoa myös järjenpäätelmäksi: "Ellen pelastu ainoastaan armosta, en pelastu ollenkaan." Se oli riskin ottamista, mutta vaikutus oli vallankumouksellinen. Evankeliumi avautui kokonaan uudesta näkökulmasta.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: evlutkristitty - 23.10.16 - klo:00:32
"Onneksi pelastus ei ole kenenkään ihmisen käsissä. Ei kirkkokuntien, seurakuntien, yhteisöjen, ei lahkojen eikä lohkojen omaisuutta. Osapuolina ovat vain ihminen ja Jumala silloinkin, kun toinen ihminen on tukena etsijän ja pelastuvan rinnalla. Yhtään sakramenttiakaan ei siinä tarvita."

Katsot siis onneksesi olla ristiriidassa Jeesuksen ja apostolien opetuksen kanssa. Vaarallinen eksytys tuo oppi. Jos mielii pelastua, niin pitää uskoa mitä Jumala sanassaan sanoo.

Pelastushyvyydet tulevat Jumalalta nimenomaan SANAN ja SAKRAMENTTIEN kautta, eivät ne ilmasta tipu, eikä mielikuvituksista tai tunteista.

Mark. 16:15   Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
Mark. 16:16   Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.

Joh. 6:53   Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
Joh. 6:54   Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
Joh. 6:55   Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
Joh. 6:56   Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.
Joh. 6:57   Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani.

Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Paulus - 23.10.16 - klo:06:30
On muuten jännä ristiriita (suhteessa kristilliseen oppiin) tämän viestiketjun aikaisemmassa hyvässä viestissäsi. Siitä näet käy ilmi, että olit aikaisemmin (ennen "toista kääntymistäsi") käsittänyt uskon aivan väärin, eli siten, että siinä olisi kysymys myös teoista eikä pelkästä uskosta, joka ei saa sisältää, mitä tulee vanhurskauttamiseen, yhtään tekoa tai ehtoa muuttumisesta paremmaksi ihmiseksi, jota ilman usko ei (muka) olisi Jumalalle kelpaavaa uskoa.

Arvelen, ettei kokemukseni ole kovinkaan harvinainen kristikunnassa. Saattaa olla niin, että sellaisen myötä tapahtuu myös luopumusta. Uskon kuitenkin siihen, että kokemus ei suinkaan ollut "uudestisyntyminen", vaan sitä Jumalan työtä, missä vikuroiva oppilas palautetaan armon ja kurin kautta jälleen ainoalle perustalle. Rankkaa koulua joka tapauksessa.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Ifa - 23.10.16 - klo:11:43

Katsot siis onneksesi olla ristiriidassa Jeesuksen ja apostolien opetuksen kanssa.

------------

Pelastushyvyydet tulevat Jumalalta nimenomaan SANAN ja SAKRAMENTTIEN kautta,
Käsittämätöntä tekstiä minulle. Pelastus tulee Jumalalta uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, Pyhässä Hengessä. Se ei ole mielikuvittelua, tunnetiloja eikä tyhjästä tipahtanutta kenenkään kohdalla. Älä siis herjaa.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Ifa - 23.10.16 - klo:11:59
Lisään vielä evlutkristitylle, että koita nyt vaan sopeutua siihen, että olemme eri mieltä tietyistä asioista. Tästä huolimatta on selvää, että olet minullekin uskonveli Jeesuksessa Kristuksessa. Yhteys Hengessä ei riipu inhimillisistä tekijöistä.

Olen kokenut erään vanhoillislestadiolaisen uskovan kanssa sellaistakin, että koin Hengen yhteyttä hänen kanssaan ja iloitsin siitä, vaikka hän lokeroikin minut vääräuskoisiin ja pelastumattomien joukkoon.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Paulus - 09.08.19 - klo:15:09
Tästä eteenpäin on toisesta ketjusta liitettyjä viestejä. -Natanael

Sitten on semmoisiakin harhappeihin hurahtaneita, joska uskovat, että kun tekee "tahdon-ratkaisun", ja käy (uskovien) kasteella, niin on Jumalan lapsi. Aina se ei kuitenkaan mene niin.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Soltero - 09.08.19 - klo:19:09
Sitten on semmoisiakin harhappeihin hurahtaneita, joska uskovat, että kun tekee "tahdon-ratkaisun", ja käy (uskovien) kasteella, niin on Jumalan lapsi. Aina se ei kuitenkaan mene niin.
Mitä tarkoitat tahdonratkaisulla?
Sehän on tehtävä, eli tietoisesti tahdottava valita Jeesus henkilökohtaisesti Vapahtajakseen.
Todellisen tahdon uskon tielle lähtemiseen vaikuttaa Pyhä Henki, eivätkä esim. muut uskovat.
Näin Raamattu opettaa.
Kaste on myös raamatullinen toimenpide uskoontulon jälkeen,
ja sitäkin uskovan on itse tahdottava.
Kyse ei siis ole harhaopista.

Mutta ongelma syntyy, jos uusi uskova jää raamatullisen opetuksen ulkopuolelle.
Jos hän ei saa opastusta ja tietoa siitä,
mitä uudestisyntyminen oikeasti tarkoittaa
ja mikä kasteen merkitys on, hän on vaarassa jäädä tuuliajolle.
Silloin hän on altis myös harhaopeille,
varsinkaan jos ei edes oma-aloitteisesti rukoile
ja tutki asioita Raamatusta.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Oloneuvos - 09.08.19 - klo:22:34
Sitten on semmoisiakin harhappeihin hurahtaneita, joska uskovat, että kun tekee "tahdon-ratkaisun", ja käy (uskovien) kasteella, niin on Jumalan lapsi. Aina se ei kuitenkaan mene niin.

Hyvä (?) Paulus, veljeni Kristuksessa. Ehkä tuossa ei ollut kovin viisasta käyttää termiä "harhappeihin hurahtaneita". Onhan niin, että Jumalan vetäessä meitä Kristuksen tykö Hän myöskin herättää kaipuuta ja tahtoa saada synnit anteeksi ja päästä rauhaan pyhän Jumalan kanssa. Luonnollisessa tilassa ihmisellä ei ole läpikotaisin turmeltuneen ja pahan tahtonsa tähden tahtoa etsiä Jumalaa ja pelastusta ja lisäksi ihminen on täysin kykenemätön uskomaan Jeesuksen sovitustyöhön. "Se on Jumalan teko, että te uskotte!" Näin sanoi Jeesus opetuslapsilleen. Sanoi myös, ettei "kukaan voi tulla Minun tyköni ellei Isä häntä vedä".

Mitä sitten harhaoppeihin tulee niin niitähän minä tutkin. Niihin 'hurahtaneita' on surullisen paljon. Tämä sana pysyy vahvana: "Kuitenkin Jumalan vahva perustus pysyy lujana, ja siinä on tämä sinetti: "Herra tuntee omansa", ja: "Luopukoon vääryydestä jokainen, joka Herran nimeä mainitsee" (2.Tim.2:19).

Runsasta Vapahtajamme siunausta Sinulle ja perheellesi Paulus.
 
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Paulus - 10.08.19 - klo:09:55
Sitten on semmoisiakin harhappeihin hurahtaneita, joska uskovat, että kun tekee "tahdon-ratkaisun", ja käy (uskovien) kasteella, niin on Jumalan lapsi. Aina se ei kuitenkaan mene niin.

Hyvä (?) Paulus, veljeni Kristuksessa. Ehkä tuossa ei ollut kovin viisasta käyttää termiä "harhappeihin hurahtaneita".

Runsasta Vapahtajamme siunausta Sinulle ja perheellesi Paulus.

Kiitos siunauksen toivotuksista.
 
Joskus on hyväksi nähdä itsensä harhaoppisena. Oma kokemukseni opetti kantapään kautta sen, että "tahdon-ratkaisu" ei vielä merkinnyt uudestisyntymistä, vaikka se olikin prosessin alku. Jälkeenpäin ajatellen se varsinainen harha-askeleeni oli kolme vuotta myöhemmin tapahtunut "oikea" vesikaste, joka ainakin minun kohdallani oli selkeä askel farisealaisuuden suuntaan.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Oloneuvos - 10.08.19 - klo:13:33
Joskus on hyväksi nähdä itsensä harhaoppisena. Oma kokemukseni opetti kantapään kautta sen, että "tahdon-ratkaisu" ei vielä merkinnyt uudestisyntymistä, vaikka se olikin prosessin alku.

Minä en luule tietäväni -koska en tiedä- missä vaiheessa ja millä tavalla Jumalan pelastava työ ihmisessä alkaa. Jotain tekemistä sillä seikalla ilmeisesti omalla kohdallani oli, että osoittaakseni Raamatun satukirjaksi, rupesin sitä kovassa kapinahengessä keväällä 1971 lukemaan (osoittaakseni rippipapille Raamatun ristiriitaisuuden ja typeryyden). Olin 16-vuotias ja kävi sillä tavalla, että samana iltana kun avasin vanhempieni vihkiraamatun tuossa väärässä mielenlaadussa suljin sen pari tuntia myöhemmin aivan ihmeissäni siitä, mitä kaikkea Jeesus on tehnyt. Avasin sen sitten lähes joka ilta parin kuukauden ajan ja etsin tietä löytääkseni hänet ja saadakseni syntini anteeksi. Ripille pääsin 31.5.1971 ja alttarilla etsin ja tahdoin vain yhtä asiaa: kohdata Jumalan ja saada syntini anteeksi. Käsittääkseni tahdoin sitä koko tahtoni voimalla, mutta taivas pysyi suljettuna. Kului melkein kaksi kuukautta näin, minä tahdoin tulla Jumalan luokse, mutta en voinut. Sitten 17.7.1971 istuin Tampereen Aleksanterin puiston penkillä ja kuuntelin kovaäänisestä, kun joku luki Raamatusta jakeita. Silloin tapahtui aivan päinvastoin kuin mitä olin tahtoni voimalla tahtonut eli päästä Jumalan luokse ja yhteyteen. Hän tuli minun luokseni ja samalla hetkellä ymmärrykseni avautui ja "ikään kuin näin" että kaikki syntini oli pantu Golgatan ristillä Jeesuksen päälle ja taivas lahjoitti minulle uskon ja uudestisynnyin Jumalan lapseksi ja Jeesuksen veljeksi.

Kerroin tämän siksi, että nämä hengelliset asiat eivät etene aina siinä järjestyksessä mitä me tahdomme eikä ratkaisujemme mukaan. Ihminen päättää, Jumala säätää. "Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen", Rm. 9:16.

En tyystin väheksy ratkaisukristillisyyttä, mutta minulla on kyllä samansuuntainen kokemus kuin Pauluksella. Tahdoin Lohjan Pyhän Laurin kirkon alttarilla ratkaista suhteeni Jumalaan, mutta uudestisynnyin vajaat kaksi kuukautta myöhemmin. Ratkaisukristillisyydessä on sellainen vaara, että ihminen uskoo voivansa haluamallaan hetkellä tulla Herran luokse. Todellisuudessa se ei käy tuolla tavalla vaan ihan toisin päin: Herra tulee ihmisen luokse. Se ei ole enää ihmisen ponnistusta ja uskoa ylöspäin vaan taivaasta sydämiimme vuodatettu Jumalan Pojan uskoa, jota seuraa siunattu lepo ja anteeksiantamuksen rauha. Siinä ei ihmisen tarvitse todistaa itselleen mitään, kun Pyhä Henki osoittaa Jeesusta ja vakuuttaa jumalallisella arvovallalla, että "kaikki on täytetty ja sinun vanhurskautesi on taivaassa, Jumalan oikealla puolella".
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: rupattelija - 10.08.19 - klo:18:22
-
 
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Soltero - 10.08.19 - klo:19:51
En ole koskaan kuullut uskonratkaisulla tarkoitettavan, että ihminen tulisi uskoon
pelkästään päättämällä itse asiasta.
Oleellisin osa ratkaisukristillisyydessähän on se, että ensin Jumala on antanut
yksilölle etsikkoajan, jolloin erityisesti kustuu tätä.
Sitähähän ei aina itse edes huomaa, koska Jumala toimii usein salatusti.

Kun tätä heräämisen aikaa on kestänyt tarpeellisen kauan,
tulee tilanne, jolloin ihmisen on tehtävä jokin päätös Jumala-suhteessaan.
On aivan Herran käsissä, miten ja millaisiin tilanteisiin Herra johdattaa,
jotta Hänen kutsumansa tulee uskonratkaisun paikalle.
Monet ovat saaneet tässä vaiheessa jo perustiedot Jeesuksen lunastustyöstä ja
siitä, mitä uskon tielle lähteminen Raamatun mukaan tarkoittaa.

Silloin hän on valmis tekemään oman ratkaisunsa, koska Herra on vaikuttanut tahtomisen ja tekemisen.
Tämä voi tapahtua yksinäisyydessä (kuten minun tapauksessani v. 1969),
jonkun uskovan seurassa, jossakin hengellisessä tilaisuudessa
tai muulla tavalla.
Siinä Jeesus muodossa tai toisessa kysyy valitsemaltaan
"Tahdotko seurata minua?".
Jos ihminen vastaa "tahdon" (mielessään tai ääneen), hän on tehnyt myönteisen ratkaisun.

Kaikilla uskoontulo ei käy näin, koska Raamattu ei opeta mitään kaavoja.
Jotkut kertovat olleensa aina uskossa, jolloin lapsenusko on vähitellen kasvanut nuoren ja aikuisen uskoksi.
Toisille Jumalan kutsu tulee hyvin yllättäen, ja tilaisuus ja tahto lähteä seuraamaan Herraa syntyvät nopeasti.
Silloin tapahtuu ns. äkkikääntymys, vaikka Jumala on valmistellut salaisesti ihmistä ja olosuhteita monella tavalla.

Herätysliikkeiden ratkaisukeskeinen työ perustuu ymmärtääkseni siihen,
että herättelevien puheiden yms. kautta sellaiselle kuulijalle tulee tilaisuus
ottaa Jeesus vastaan, jota Hän kutsuu.
Jos joku kuulija joutuu vain psyykkiseen tunnetilaan ja kertoo haluavansa tulla uskoon,
mutta Herra ei ole häntä vielä herättänyt,
uskoontulo ei tietenkään ole todellinen.
Samoin joku voi ympäristön paineen vuoksi esittää uskoontuloa,
vaikka ei ole todella uudestisyntymässä.
Näissä tapauksissa Pyhä Henki voi tehdä ihmisessä paljonkin työtä,
mutta Hän ei vielä uudestisynnytä ihmistä Jeesuksen lahjoittamaa pelastusta
vastaanottamaan.

Hengllinen ylpeys saa usein aikaan, että uskova katsoo vain oman uskoontulohistoriansa olevan oikeanlainen.
Muunkaltaisten tapausten katsotaan kuuluvan hurmahenkisille, lahkolaisille tai harhaoppisille.
Jumalan ihmeelliset teot ja Hänen rajaton rakkaudellinen valtansa on hyvin mukavaa kahlita niiden uskonoppien puristukseen,
jotka itse on omaksunut ja hyväksynyt.
Jumala kuitenkin näkee ja tietää, koska Hänellä on kaikki valta.
 
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Paulus - 10.08.19 - klo:19:58
Voisitko kertoa, mitä on ratkaisukristillisyys? Miten se tapahtuu oman ratkausun mukaan?

Anteeksi, että puutun tähän. Omankin kokemukseni mukaan ratkaisukristillisyys voi pahimmillaan johtaa uskonnollisuuteen, jolla ei ole mitään tekemistä varsinaisen uudestisyntymisen kanssa. Ihminen saattaa ajatella, että kun tietyt "temput" on tehty, niin sitten sitä ollaan uskossa. No, onhan farisealainen uskokin jonkinlaista uskoa, mutta ei se ole sitä lahjaa, mistä Raamattu puhuu. Jumalan lahjana saatu usko vapauttaa uskonnollisuudesta, mutta se sitoo Kristukseen, joka on tehnyt pelastuksen täysin valmiiksi. Teoriassa sitä ei voi ymmärtää, vain omakohtaisesti koettuna sen vapauden vasta tajuaa.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: rupattelija - 10.08.19 - klo:21:42
-
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Oloneuvos - 10.08.19 - klo:21:46
En ole koskaan kuullut uskonratkaisulla tarkoitettavan, että ihminen tulisi uskoon
pelkästään päättämällä itse asiasta.

Heitä on kuitenkin miljoonia. Afrikassa, Intiassa ja Etelä-Amerikassa uuskarismaattiset julistajat kertovat satatuhatpäisille kuulijoilleen mitä kaikkea hyvää Jumala heille antaa, kun he kääntyvät Jeesuksen puoleen. Heitä odottaa parantuminen vaivoistaan, menestyminen, rikastuminen, kuuluisaksi saarnaajaksi tuleminen yms. Tätä toistellaan useita kertoja ja sitten kysytään kuulijoilta: "Haluatteko antaa elämänne tälle Jeesukselle ja saada ne siunaukset, jotka hän antaa? Te jotka haluatte, nostakaa kätenne merkiksi!" (tämän jälkeen opetetaan kätensä nostaneille kuinka Jumala siunaa erityisesti niitä, jotka uhraavat rahaa hänen työlleen). Tällaisia käännynnäisiä on valtavat määrät. Pelkästään R. Bonkke kertoo sivuillaan johtaneensa 68 miljoonaa ihmistä (pääosin afrikkalaisia) pelastukseen (eli he ovat joko nostaneet kätensä tai allekirjoittaneet jonkun paperin, jossa kertovat ratkaisustaan ja halustaan uhrata herralleen).

Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Natanael - 10.08.19 - klo:22:12
Olen käsittänyt, että ratkaisukristillisyys sana on otettu käyttöön erottamaan tietoisen uskon päätöksen tehneet sellaisista, jotka opettavat, että kun vauva kastetaan, liitetään seurakuntaan ja nuori käy ripillä ja konfirmoidaan, taivaspaikka on taattu.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Soltero - 10.08.19 - klo:22:20
En ole koskaan kuullut uskonratkaisulla tarkoitettavan, että ihminen tulisi uskoon
pelkästään päättämällä itse asiasta.

Heitä on kuitenkin miljoonia. Afrikassa, Intiassa ja Etelä-Amerikassa uuskarismaattiset julistajat kertovat satatuhatpäisille kuulijoilleen mitä kaikkea hyvää Jumala heille antaa, kun he kääntyvät Jeesuksen puoleen. Heitä odottaa parantuminen vaivoistaan, menestyminen, rikastuminen, kuuluisaksi saarnaajaksi tuleminen yms. Tätä toistellaan useita kertoja ja sitten kysytään kuulijoilta: "Haluatteko antaa elämänne tälle Jeesukselle ja saada ne siunaukset, jotka hän antaa? Te jotka haluatte, nostakaa kätenne merkiksi!" (tämän jälkeen opetetaan kätensä nostaneille kuinka Jumala siunaa erityisesti niitä, jotka uhraavat rahaa hänen työlleen). Tällaisia käännynnäisiä on valtavat määrät. Pelkästään R. Bonkke kertoo sivuillaan johtaneensa 68 miljoonaa ihmistä (pääosin afrikkalaisia) pelastukseen (eli he ovat joko nostaneet kätensä tai allekirjoittaneet jonkun paperin, jossa kertovat ratkaisustaan ja halustaan uhrata herralleen).
Kertovatkohan tuollaiset rahalla ostettavan "uskonratkaisun" tehnet jälkeenpäinkin,
että he ovat nyt Jeesuksen omia ja Pyhä Henki johdattaa heitä uskon tiellä?
Siis ovatko he uskostaan todistavia Jeesuksen seurakunnan jäseniä?

Jos näin on, he ovat luultavasti olleet rukouksessa ja Raamattuun perehtyessään Herran opetuksessa ja tosiaan uudestisyntyneet Herran armossa,
ja varmaankin löytäneet jonkin terveen uskovien yhteisön kasvuaan varten.

Mutta jos he ovat vain sielullisessa tunnekuohussa nostelleet käsiään ja allekirjoittaneet jotakin, he eivät tietenkään ole kokeneet raamatullista uudestisyntymää.
Eivätköhän he sen itsekin ajan mittaan huomaa, ainakin jos kohtaavat uudestisyntyneitä uskovia.
Jumala ei jätä ketään ihmistä pysyvästi eksyksissä harhailemaan, jos hän oikeasti haluaa kohdata elävän Herran, eli siis tehdän uskonratkaisun, kun Jeesus kutsuu.

"Minun Isäni tahtoo, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on ikuinen elämä. Viimeisenä päivänä minä herätän hänet." (Joh. 6:40)

"Joka tahtoo noudattaa hänen tahtoaan, pääsee kyllä selville siitä, onko opetukseni lähtöisin Jumalasta vai puhunko omiani."  (Joh. 7:17)

Ei pidä paikkaansa, että ainoastaan "ratkaisukeskeisten", mutta harhaan menneiden julistajien opetukset tuottaisivat "uhreja", jotka vain luulevat olevansa uskossa.
On myös valtavasti katolisten ja protestanttisten kirkkojen jäseniä,
joille on opetettu, että vauvana saatu kaste ja kirkon jäsenyys pelastaa.
Suurin osa heistä uskoo tuon harhaopin,
mutta pieni osa tulee jossain vaiheessa uskoon ja liittyy siten Kristuksen seurakuntaan.




Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Natanael - 10.08.19 - klo:22:22
Liitin profetaalisuus-keskustelusta lähteneen rönsyn tähän vanhaan samaa aihetta käsittelevään ketjuun - Natanael
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: sandia - 10.08.19 - klo:22:36
Kauan sitten kun eka kerran kerroin uskoontulostani netissa, eras vahvasti esilla oleva persoona kaikeksi yllatyksekseni julisti etta tollainen ratkaisukristillisyys on lahinna kaiken pahan alku ja juuri.

Tyrmistyin totaalisesti siita miten tama julkinen helluntaiveli tuomitsi todistukseni.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: rupattelija - 10.08.19 - klo:23:04
-
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: rupattelija - 10.08.19 - klo:23:10
-
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Oloneuvos - 10.08.19 - klo:23:14
Kauan sitten kun eka kerran kerroin uskoontulostani netissa, eras vahvasti esilla oleva persoona kaikeksi yllatyksekseni julisti etta tollainen ratkaisukristillisyys on lahinna kaiken pahan alku ja juuri.

Tyrmistyin totaalisesti siita miten tama julkinen helluntaiveli tuomitsi todistukseni

Minä en Sinua tuomitse - olethan siskoni Herrassa - mutta laitahan tuohon juttuun linkki.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Oloneuvos - 10.08.19 - klo:23:20
Anteeksi, että puutun tähän.

Saat anteeksi.

JK. Olenko koskaan sanonut, että sinulla on hassunkurisen suuret korvat tuossa profiilikuvassasi?  ;)
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: sandia - 10.08.19 - klo:23:24
Kauan sitten kun eka kerran kerroin uskoontulostani netissa, eras vahvasti esilla oleva persoona kaikeksi yllatyksekseni julisti etta tollainen ratkaisukristillisyys on lahinna kaiken pahan alku ja juuri.

Tyrmistyin totaalisesti siita miten tama julkinen helluntaiveli tuomitsi todistukseni

Minä en Sinua tuomitse - olethan siskoni Herrassa - mutta laitahan tuohon juttuun linkki.

Ei mua se hairitse jos joku tuomitsee.

Siita on tosi kauan aikaa. Missa lie bittiavaruudessa. Joku netmissionin varhainen versio. Kerroin sen lisana tahan koska mulla siis on kokemus siita etta jollain tapaa ns. ratkaisukristillisyys nahdaankin pahana.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Oloneuvos - 10.08.19 - klo:23:40
Kauan sitten kun eka kerran kerroin uskoontulostani netissa, eras vahvasti esilla oleva persoona kaikeksi yllatyksekseni julisti etta tollainen ratkaisukristillisyys on lahinna kaiken pahan alku ja juuri.

Tyrmistyin totaalisesti siita miten tama julkinen helluntaiveli tuomitsi todistukseni

Minä en Sinua tuomitse - olethan siskoni Herrassa - mutta laitahan tuohon juttuun linkki.

Ei mua se hairitse jos joku tuomitsee.

Siita on tosi kauan aikaa. Missa lie bittiavaruudessa. Joku netmissionin varhainen versio. Kerroin sen lisana tahan koska mulla siis on kokemus siita etta jollain tapaa ns. ratkaisukristillisyys nahdaankin pahana.

Eli et muista? Olet kuulemani mukaan jonkin sortin terapeutti ja uskon, että muistat nämä asiat varsin hyvin. Toimithan useilla palstoilla eri nimillä sheriffinä. Minua suututtaa tuollainen farisealaisuus.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Natanael - 11.08.19 - klo:00:00
Anteeksi, että puutun tähän.

Saat anteeksi.

JK. Olenko koskaan sanonut, että sinulla on hassunkurisen suuret korvat tuossa profiilikuvassasi?  ;)

Olet puhunut noista korvista jo seitsemän kertaa. Tarkistin lukeman.
Tarttisko olla huolissaan?
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: sandia - 11.08.19 - klo:01:11
Kauan sitten kun eka kerran kerroin uskoontulostani netissa, eras vahvasti esilla oleva persoona kaikeksi yllatyksekseni julisti etta tollainen ratkaisukristillisyys on lahinna kaiken pahan alku ja juuri.

Tyrmistyin totaalisesti siita miten tama julkinen helluntaiveli tuomitsi todistukseni

Minä en Sinua tuomitse - olethan siskoni Herrassa - mutta laitahan tuohon juttuun linkki.

Ei mua se hairitse jos joku tuomitsee.

Siita on tosi kauan aikaa. Missa lie bittiavaruudessa. Joku netmissionin varhainen versio. Kerroin sen lisana tahan koska mulla siis on kokemus siita etta jollain tapaa ns. ratkaisukristillisyys nahdaankin pahana.

Eli et muista? Olet kuulemani mukaan jonkin sortin terapeutti ja uskon, että muistat nämä asiat varsin hyvin. Toimithan useilla palstoilla eri nimillä sheriffinä. Minua suututtaa tuollainen farisealaisuus.

Minä en muista mitä?
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Oloneuvos - 11.08.19 - klo:04:58
Jos uskonratkaisulla viitataan 1.Kor. 15-luvun alkuun niin se on mielestäni ainakin oikea lähtökohta. Kysymys ei kuitenkaan ole ensisijassa ratkaisusta vaan uskosta kirjoituksissa kerrottuun Jeesukseen. Ihminen jonka sydämessä on syntynyt usko Jeesukseen on tehnyt ratkaisun. "Joka uskoo Minuun sillä on iankaikkinen elämä."

"Sillä minä annoin teille ennen kaikkea tiedoksi sen, minkä itse olin saanut: että Kristus on kuollut meidän syntiemme tähden, kirjoitusten mukaan,  ja että hänet haudattiin ja että hän nousi kuolleista kolmantena päivänä, kirjoitusten mukaan... näin me saarnaamme, ja näin te olette uskoon tulleet" 1.Kr. 15:3-4, 11b.

Mikäli ratkaisulla tarkoitetaan uskoa Jumalan evankeliumiin (joka on Kristus ja Hänen lunastustyönsä ristillä), niin voidaan ehkä käyttää ilmaisua "ratkaisu", mutta Raamattu opettaa uskomaan Jeesukseen ja se on paljon enemmän kuin vain ihmisen ratkaisu. Usko kulkee aina edellä ja Jeesuksen vastaanottaminen aivan kohta sen perässä...
nyt katkesi sähköt ja talo pimeni, ilmeisesti ukkosen tähden, jatketaan päivemmällä.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: sandia - 11.08.19 - klo:08:15
Kauan sitten kun eka kerran kerroin uskoontulostani netissa, eras vahvasti esilla oleva persoona kaikeksi yllatyksekseni julisti etta tollainen ratkaisukristillisyys on lahinna kaiken pahan alku ja juuri.

Tyrmistyin totaalisesti siita miten tama julkinen helluntaiveli tuomitsi todistukseni

Minä en Sinua tuomitse - olethan siskoni Herrassa - mutta laitahan tuohon juttuun linkki.

Ei mua se hairitse jos joku tuomitsee.

Siita on tosi kauan aikaa. Missa lie bittiavaruudessa. Joku netmissionin varhainen versio. Kerroin sen lisana tahan koska mulla siis on kokemus siita etta jollain tapaa ns. ratkaisukristillisyys nahdaankin pahana.

Eli et muista? Olet kuulemani mukaan jonkin sortin terapeutti ja uskon, että muistat nämä asiat varsin hyvin. Toimithan useilla palstoilla eri nimillä sheriffinä. Minua suututtaa tuollainen farisealaisuus.

Jotenkin ilmeisesti tuohduit jostain. En todellakaan tiedä mistä. Mutta koen hieman syyllisyyttä siitä että käytin termiä helluntaiveli. Se saattoi olla loukkaava. Pyydän sitä anteeksi. Yritin jotenkin vain ilmaista lyhyesti, koskapa kirjoitin sitä kännykällä, millä on hankala kirjoittaa suomeksi. Siis idea oli ilmaista, että oli kyse herännäiskristillisyyden edustajasta.

 En voinut ymmärtää että herästyskristillinen henkilö tyrmäsi uskoontulotodistukseni. Ja siis minut nähtiin edustavan jotain mikä heidän mielestään ollut oikealla tavalla uskoon tuloa. Olisin olettanut sen kommentin olevan paremminkin joltain hyvin perinteiseltä luterilaiselta.
Ja minun nähtiin edustavan "ratkaisukristillisyyttä", mikä siis nähtiin jollain tapaa vääränä.

Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Paulus - 11.08.19 - klo:10:18
Anteeksi, että puutun tähän.

Saat anteeksi.

JK. Olenko koskaan sanonut, että sinulla on hassunkurisen suuret korvat tuossa profiilikuvassasi?  ;)

Saattaa mulla olla jotain muutakin hassunkurista kuin korvat… Mutta odotahan veliseni, että päästään sylkyetäisyydelle…  >:( ;D
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: rupattelija - 11.08.19 - klo:10:30
-
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Mice - 11.08.19 - klo:11:39
En ole ratkaisukristitty.

En aio turvata ratkaisuuni, vaikka muistan sellaisen tehneeni. Kyseessä oli enemmänkin suun tunnustus. Aloin tunnustamaan uskoani.

Turvaan armoon mikä on tarjolla Jeesuksessa.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Soltero - 11.08.19 - klo:13:50
Olen aina liittänyt ratkaisukeskeisyyden raamatulliseen herätyskristillisyyteen ja tunnustavaan Jeesus-uskoon.
Ratkaisu on valinta  useasta vaihtoehdoista.
Myönteinen uskonratkaisu on se, että tietoisesti haluaa antaa elämänsä kantavan ja pelastavan voiman olevan Pyhän Hengen,
joka vanhurskauttaa Isän edessä ne,
jotka turvaavat Jeesuksen sovitusvereen.
Useimmat tekevät päinvastaisen valinnan
tai ovat koko uskonasian suhteen välinpitämättömiä.

Raamattu kehottaa tekemään valinnan lujaksi,
jotta ei lankeaisi pois uskon perustalta:
"Pyrkikää sentähden, veljet, sitä enemmän tekemään kutsumisenne ja valitsemisenne lujaksi; sillä jos sen teette, ette koskaan lankea."
(1. Piet. 1:10)
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Jano - 11.08.19 - klo:14:21
Solterolla hyvä pointti. Sekin on ratkaisu, että päättää olla uskomatta evankeliumiin kun sitä tarjotaan.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Mice - 11.08.19 - klo:14:41
Ihminen on vastuussa siitä ettei usko Jeesukseen. Se on ihmisen ratkaisu.
Kadotus on täysin ihmisen oma vika, mutta pelastuksesta kiitos kuuluu yksin Jumalalle.

Koko uskoon tulemista yritetään mielestäni selittää liikaa järkeen sopivaksi. Se on mysteeri ja sellaisena se pysyy.
Monet todistavat siitä miten ja minkälaisten tapahtumien kautta tulivat uskoon. Olen itsekin sitä harrastanut. Mitähän siinä lopulta todistetaan?

Luotan Jumalan ratkaisuun pelastuksen suhteen, en omaani. Joko pelastun yksin Jumalan tekojen tähden tai sitten en ollenkaan. Tällaiseen tulokseen olen tullut.

En yritä kuulostaa negatiiviselta, mutta tämmöisiä ajatuksia tällä kertaa.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Oloneuvos - 11.08.19 - klo:14:42
Saisinko kysyä, jos sopii? Ymmärränkö oikein, että luterilaisissa piireissä ratkaisukristillisyys toimii? Koskeeko se siis apostolista uskontunnustusta, jonka kautta luterilaiset tulevat uskoon?

Käsitykseni mukaan kirkkomme uskoontunnustukseen voi totuudellisesti yhtyä vain sellaiset ihmiset, jotka ovat tulleet uskoon. Uskontunnustusta alkuseurakunnassa laadittiin pääosin knostilaisuutta ja joitakin muita seurakuntaan sisälle pyrkiviä harhaoppeja vastaan. Itse pidän tuota uskontunnustusta hyvänä tiivistelmänä uskomme sisällöstä. Laitanpas sen tähän ja kunkin kappaleen eteen lisään vielä sanat "minä uskon".


Lainaus
Minä uskon Jumalaan, Isään, Kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan Luojaan ja

minä uskon Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ja

minä uskon Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.

Näin minä uskon ja sen ihmisten ja enkelien edessä tunnustan. Tämän voi tunnustaa vain se, joka on "kuullut totuuden sanan, pelastuksen evankeliumin ja uskovaksi tultua" (Ef. 1:13).
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Soltero - 11.08.19 - klo:14:52
Ihminen on vastuussa siitä ettei usko Jeesukseen. Se on ihmisen ratkaisu.

Luotan Jumalan ratkaisuun, en omaani.
Ajatteletko siis, että Jumala on ratkaissut sinun puolestasi,
että juuri sinä olet uskossa?
Sinun omalla tahdollasi ja valinnoillasi ei ole mitään tekemistä tässä asiassa?
Käsittääkseni Raamattu opettaa eri tavalla.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Mice - 11.08.19 - klo:14:57
Sitä asiaa ei voi selittää järjellä. Joka tapauksessa Jumala valitsi ensin. Kunnia kuuluu Hänelle.
Minun valintani oli synti ja kadotus, mutta ansaitsematon armo astui väliin.

Voima ei ole minun valinnassani, vaan evankeliumissa Kristuksesta. Se muutti minut. Sanan voima.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Mice - 11.08.19 - klo:15:01
Olen yrittänyt myös lopettaa "todistamiset" siitä miten tulin uskoon. Ketä se kiinnostaa oikeasti?
Yritän todistaa Jeesuksesta ja siitä mitä ristillä tapahtui. Uskon siinä olevan voiman. Minun elämäntarinassani ratkaisuineen ei ole mitään voimaa.

Pidän sellaista herätyskristillistä todistusperinnettä kulttuurisena tapana. Ja siihen liittyy myös ratkaisun korostaminen.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Mice - 11.08.19 - klo:15:06
Ja jos joku miettii, että eikö sitten ratkaisua saa tehdä, niin ei hätää. Saa tehdä. Tee se heti. Sano kyllä Jeesukselle. Tunnusta Jeesus Herraksi. Sen jälkeen ei tarvitse miettiä sitä asiaa, että ollako vai ei ratkaisukristitty. Joka aamu on hyvä aloittaa ratkaisulla.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Soltero - 11.08.19 - klo:16:23
Jeesukseen kutsuun tarvitsee vastata vain yhden kerran "kyllä",
eli siis tehdä myönteinen ratkaisu.
Uudestisyntyminen ei tapahdu moneen kertaan, koska siinä syntyy Jumalan tekemä uusi luomus.
"Siis, jos joku on Kristuksessa, niin hän on uusi luomus; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut."
(2. Kor. 5:17)

Tässä opetuksessaan elämän leivästä Jeesus kehottaa oppilaitaan ratkaisemaan, tahtovatko todella seurata Häntä:

"Ja hän sanoi: "Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna".
Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa.
Niin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: "Tahdotteko tekin mennä pois?"
Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat;
ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Jumalan Pyhä."
(Joh. 6: 65-69)

Pietarin vastaus osoittaa, että on selvä ero siinä, kuka haluaa seurata Vapahtajaa ja kuka ei.
Ihminen joko on uskossa tai ei ole.
Jotkut valitsevat hylkäämisen, mutta uudestisyntyneet haluavat pysyä uskossa,
ja se tapahtuu vain Jumalan armosta Pyhän Hengen voimalla.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: sandia - 11.08.19 - klo:17:01
Apt. 2: 38

Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. 39 Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä -- keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
40 Pietari jatkoi vielä puhettaan. Hän vetosi heihin ja kehotti: "Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana."


Itse ymmärrän ratkaisukristillisyyden olevan tuota mistä Pietari tuossa puhuu.
Tästä lähtökohdasta olin siis todella yllättynyt, että herätyskristillinen henkilö yhtäkkiä varoittikin "ratkaisukristillisyydestä"

Olen aina silloin tällöin miettinyt tätä, nyt tuli kerrotuksi ihmettelyni.

Ehkä sana ratkaisukristillisyys tarkoittaa jossain jotain muuta, mutta itse en ole tietoinen muusta käytännöstä.

Ajattelen myös, että ei ihminen itsessään koska päätä seurata Jeesusta. Ihminen itsessään on täydessä kapinassa Jumalan suhteen, ellei Pyhä Henki häntä herättele. Siksi en ymmärrä miten joku "ratkaisukristillisyys" on harha tai väärin tai jotain.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Mice - 11.08.19 - klo:17:16
"Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna", ja iso osa jengistä veti herneet nenään ja lähti lätkimään.

Ja ei uskoon tarvitse tulla monta kertaa. Sitä en tarkoittanut tietenkään.
En vastusta ratkaisun tekemistä. Kannattaa sanoa Jeesukselle kyllä.

Minusta uskoa ja uskoon tulemista yritetään selittää ihan turhaan auki. Kukaan ei tee mitään ratkaisuja Jumalan puoleen luonnostaan. Jumala tekee aina ensimmäisen siirron. Siinä mielessä olen ratkaisukristitty, että uskon Jumalan ratkaisseen syntiongelman ristillä. Siihen ratkaisuun uskon ja luotan.

Ehkä tää on hiustenhalkomista. Ja kenenkään uskoa en ole kyseenalaistamista sen vuoksi mitä tästä asiasta ajattelee.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Mice - 11.08.19 - klo:17:17
Minua nyt vaan vierastuttaa se ihmisen ratkaisun korostaminen. Siinä koko asia yhdessä lauseessa.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Natanael - 11.08.19 - klo:17:18
Olit ehkä tehnyt ratkaisusi tuon henkilön mielestä väärässä paikassa.

Minulta netmissionissa eräs vanhimmistoveli tiukkasi missä olen tullut uskoon.

Lopulta vastasin: ristin juurella
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: sandia - 11.08.19 - klo:17:18
Saisinko kysyä, jos sopii? Ymmärränkö oikein, että luterilaisissa piireissä ratkaisukristillisyys toimii? Koskeeko se siis apostolista uskontunnustusta, jonka kautta luterilaiset tulevat uskoon?

Mikäli muistan historiaa oikein, ne vanhat uskontunnustukset oltiin laadittu lähinnä kiteyttämään evankeliumin tai siis kristinuskon pääkohdat siinä teologisesssa sekamelskassa, mikä vallitsi kristinuskon alkuvaiheissa.

Siis ei niiden oleteta sinänsä omaavan jonkinlaista hengellistä....jotain.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: sandia - 11.08.19 - klo:17:23
Olit ehkä tehnyt ratkaisusi tuon henkilön mielestä väärässä paikassa.

Siinä tapauksessa olen pahoillani, että ei mennyt hänen kaavansa mukaan.

Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntasalin takasalissa. Polvillani rähmälläni itkien täysin murtuneena kun Pyhä Henki oli murtanut loput kapinani.

Siis ei tää niin vakavaa ole, että joku sillai mulle sanoi, mutta koska otsikko oli ratkaisukristillisyys, niin ajattelin mainita.

Kyllä minä sitten olin ihan hyvää kamua tän tyypin kanssa ja yhä oon FB kaveri.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: sandia - 11.08.19 - klo:17:31
Olit ehkä tehnyt ratkaisusi tuon henkilön mielestä väärässä paikassa.

Minulta netmissionissa eräs vanhimmistoveli tiukkasi missä olen tullut uskoon.

Lopulta vastasin: ristin juurella

Heh. Vähän samanlainen tilanne.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: rupattelija - 11.08.19 - klo:17:38
-
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: sandia - 11.08.19 - klo:18:17
Kiinnitin paremmin huomiota lainaamiini Pietarin sanoihin:
Apt. 2: 38

Pietari vastasi: "Kääntykää ja ottakaa itse kukin kaste Jeesuksen Kristuksen nimeen, jotta syntinne annettaisiin anteeksi. Silloin te saatte lahjaksi Pyhän Hengen. 39 Teitä tämä lupaus tarkoittaa, teitä ja teidän lapsianne, ja myös kaikkia niitä, jotka ovat etäällä -- keitä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
40 Pietari jatkoi vielä puhettaan. Hän vetosi heihin ja kehotti: "Antakaa pelastaa itsenne, ettette hukkuisi tämän kieroutuneen sukupolven mukana."



Tajusin, että tuossa jakeessa on todella paljon asiaa.
Jumala kutsuu, meidän neuvotaan kääntymään ja antamaan pelastaa itsemme.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: xyz - 11.08.19 - klo:19:36
Minua nyt vaan vierastuttaa se ihmisen ratkaisun korostaminen.

Minua myös. Lohdullista sen sijaan on, kun Jumalan tekoja korostetaan.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Soltero - 11.08.19 - klo:19:46
Jeesus kehottaa ihmistä toimintaan eikä vain passiivisena odottelemaan,
että Jumala kenties tekisi uskonratkaisun hänen puolestaan:

"Anokaa, niin teille annetaan; etsikää, niin te löydätte; kolkuttakaa, niin teille avataan."
(Matt. 7:7)
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Jano - 11.08.19 - klo:20:35
Minua nyt vaan vierastuttaa se ihmisen ratkaisun korostaminen. Siinä koko asia yhdessä lauseessa.

En tiedä mitä tarkalleen tarkoitat korostamisella, mutta minusta on parempi että ollaan selvästi pelastuttu, eikä asian suhteen jäädä epävarmuuteen. Ratkaisu on ainoa keino meidän puolelta tiedostaa, että Jumalan kaikille ihmiselle tekemä pelastus tulee juuri meidän osaksi. Raamattu puhuu paljon ennen/jälkeen muodossa uskoville, ja siihen voi samaistua vain jos omassa elämässään on jokin määrätty piste joka määrittelee mikä oli ennen ja mikä on jälkeen.

Ymmärrän ratkaisun vieroksumisen vain, jos joku julistaa että ratkaisu itsessään pelastaa. Mutta en ole koskaan kuullut että kukaan julistaisi tällaista. Koko ratkaisu-käsitteellä tarkoitetaan, että tulee tehdä ratkaisu ristin suhteen. Ainakin sellaisena olen itse tätä aina kuullut käytettävän.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: rupattelija - 11.08.19 - klo:21:20
-
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Paulus - 11.08.19 - klo:21:28
Koko ratkaisu-käsitteellä tarkoitetaan, että tulee tehdä ratkaisu ristin suhteen. Ainakin sellaisena olen itse tätä aina kuullut käytettävän.

Ratkaisu-käsitteellä on myös negatiivinen puoli. Kovin monet näyttävät tekevän sellaisen ratkaisun, etteivät ole missään tekemisissä kristinuskon kanssa. Sitten on myös sellaista ratkaisun muotoa, että ollaan vain muodolisesti mukana uskonnollisissa "rituaaleissa". Niihin kuuluu sitten kaste, rippikoulu, kirkollinen vihkiminen ja hautaus. Tällainen negatiivinen ratkaisu rokottaa aika tehokkaasti henkilökohtaista uskonelämää vastaan. "Rokotesuoja" on usein elinikäinen.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: rupattelija - 11.08.19 - klo:21:38
-
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Soltero - 11.08.19 - klo:21:58

Amen Pauluksen tekstille! Koska uskon perustuminen, joka oli aluksi Jumalan aikaansaama usko, vaihtuu Jumalan voimasta ihmisten viisauteen lopunaikana. Raamatun mukaan Pyhä Henki on ilmoittanut lopunajan luopumuksen, joka tapahtuu ensin ennen Jeesuksen tulemusta. Lopunajan luopumuksen syistä yksi on ratkaisukristillinen uskontunnustus. Siinä he menettävät pelastuksen heidän tietämättä. Se on surullinen asia.
Mikä on ratkaisukeskeinen uskontunnustus?
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Oloneuvos - 11.08.19 - klo:21:59
Ymmärrän ratkaisun vieroksumisen vain, jos joku julistaa että ratkaisu itsessään pelastaa. Mutta en ole koskaan kuullut että kukaan julistaisi tällaista. Koko ratkaisu-käsitteellä tarkoitetaan, että tulee tehdä ratkaisu ristin suhteen. Ainakin sellaisena olen itse tätä aina kuullut käytettävän.

Minä olen aniharvoin kuullut saarnattavan Jeesuksen rististä niissä kokouksissa, joissa kättä nostaen tai salin etuosaan saapuen on julistettu ihmisiä autuaiksi. Voit -lohduttaaksesi veljeäsi- laittaa pari linkkiä kokouksiin joissa on toimittu kuten kerroit. Ellei sellaisia linkkejä Sinulla ole (ymmärrän kyllä sen) niin voit kertoa seurakuntia joissa kertomallasi tavalla ratkaisukristillisyyttä julistetaan.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: rupattelija - 11.08.19 - klo:22:01
-
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Soltero - 11.08.19 - klo:22:21

Amen Pauluksen tekstille! Koska uskon perustuminen, joka oli aluksi Jumalan aikaansaama usko, vaihtuu Jumalan voimasta ihmisten viisauteen lopunaikana. Raamatun mukaan Pyhä Henki on ilmoittanut lopunajan luopumuksen, joka tapahtuu ensin ennen Jeesuksen tulemusta. Lopunajan luopumuksen syistä yksi on ratkaisukristillinen uskontunnustus. Siinä he menettävät pelastuksen heidän tietämättä. Se on surullinen asia.
Mikä on ratkaisukeskeinen uskontunnustus?

Anteeksi, siis apostolinen uskontunnustus, joka on ihmiskäsin luotu tunnustus suoraan Raamatun mukaan.
Tuohon tunnustukseen uskovan on helppo yhtyä.
Mutta aina ns. messussa ollessani ihmettelen, miksi pappi lukee sen ikään kuin kaikki paikalla olijat olisivat uudestisyntyneitä, siis aivan kuin olisi kyse uskovien seurakunnasta.
Kuitenkin todennäköisesti joukossa on monia (yleensä kai enemmistö), jotka yhtyvät tunnustukseen, vaikka eivät edes ole koskaan tulleet uskoon.

Jos ei tosissaan usko Taivaan ja maan Luojaan, Jeesuksen herruuteen, ylösnousemukseen ja tulevaan tuomioon, Pyhään Henkeen, ruumiin ylösnousemiseen ja
 iankaikkiseen elämään,
ei sellaista tunnustamista kannata esittääkään.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: rupattelija - 11.08.19 - klo:22:25
-
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Oloneuvos - 12.08.19 - klo:01:10
Ihmisen ratkaisusta on ollut paljon väittelyä. Voiko ihminen ylipäätään ratkaista Jumala-suhdettaan, siitä on kiistelty aina.

Uskova joutuu ajan mittaan kuitenkin monien valintojen ja ratkaisujen eteen. Kun omaa kohtaani ajattelen, olen joutunut merkittävän ratkaisun eteen jo uskoontulovaiheessa. Kun olin vastannut Jumalan kutsuun "tahdon", niin se oli eräs "ratkaisu". Mutta mielestäni vielä merkittävämpi oli "ratkaisu" vähän myöhemmin, kun piti tahdä valinta, kumpaako "ääntä" tottelen, sitäkö, joka sanoi, että mitä hullua olet mennyt tekemään, vaiko sitä, "ääntä", joka lempeästi kehoitti jatkamaan. Joka tapauksessa kumpaakaan "ratkaisua" ei olisi tullut tehtyä, ellei Jumala olisi jo ennalta sitä tehnyt mahdolliseksi.

Mutta suuren ratkaisun jouduin tekemään oltuani jo yli 40 vuotta uskontiellä. Jouduin tilanteeseen, jolloin näin sisäisessä maailmassani oman pohjattoman turmeluksen. Ja siinä tilanteessa olisi ollut mahdollista jättää koko uskonasia siihen paikkaan, sillä perusteella, ettei minusta ole siihen. Mutta tein ratkaisun, jota voi sanoa myös järjenpäätelmäksi: "Ellen pelastu ainoastaan armosta, en pelastu ollenkaan." Se oli riskin ottamista, mutta vaikutus oli vallankumouksellinen. Evankeliumi avautui kokonaan uudesta näkökulmasta eikä siinä ollut enää kysymys, siitä mitä minä olen, vaan mitä Kristus on. Ja hän on tullut syntisiä pelastamaan. Ja sen mitan olen täyttänyt.

Tuon ratkaisun eteen joudun vieläkin tämän tästä, koska en ole paremmaksi tullut.

Tässä ilmeisesti tuntojasi ja omiakin tuntojani. Herran Jeesuksen Kristuksen totinen armo olkoon kanssasi veli.

https://www.youtube.com/watch?v=z8wHlJvpGw8

Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Oloneuvos - 12.08.19 - klo:03:46
Ratkaisukristillisyyttä on esimerkiksi Nigeriassa runsaasti. Pelkästään Bonnken kokouksissa kerrotaan tällaisia lukuja:

CfaN kertoi vuonna 2014, että yhteensä 73 miljoonan henkilön on dokumentoitu tehneensä uskonratkaisun. Nigeriassa Bonnken kokoussarjoilta, tilastoja kristinuskoon kääntyneistä henkilöistä, jotka ovat allekirjoittaneet ratkaisukortin, jossa he ilmaisevat uskovansa nyt Jeesukseen Kristukseen...

Akure, Nigeria, 1 859 503 ratkaisun tehnyttä.
Lagos, Nigeria, 3 461 171 ratkaisun tehnyttä.
Ibadan, Nigeria, 2 650 190 ratkaisun tehnyttä.
Jos, Nigeria, 1 276 840 ratkaisun tehnyttä.
Abeokuta, Nigeria, 1 461 171 ratkaisun tehnyttä.

On siinä ainakin iso pino allekirjoitettuja ratkaisukortteja kertynyt. Rekkalasteittain, otaksun. Tähän on kuitenkin sanottava se, että Bonkken sivujen mukaan useimmille ratkaisukortin allekirjoittaneelle pyrittiin antamaan  hengellinen kirja: Now that you are saved (Nyt kun olet pelastettu). Kirjaa (itseasiassa vihkosta) saa myös tilata hintaan 3 dollari/kpl. En löytänyt siitä suomennettua painosta.

Luvut tuntuvat hurjilta. Suhteutin ne maamme väkilukuun ja pelastuneiden määrä olisi maassamme noin 325.000 ihmistä (väkuluvut laskussani 2014 tasolla, Nigeriassa >181.000.000 ja Suomessa <5.500.000. Bonnken kokoussarjassa Nigeriassa kääntyneitä oli  5,92 prosenttia maan väkiluvusta.


Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Soltero - 12.08.19 - klo:14:05
Tässä keskustelussa puhutaan uskonratkaisusta ja ratkaisukristillisyydestä,
mutta eri kirjoittajat käyttävät niitä aivan eri merkityksissä.

Kuulen nyt ensimmäisen kerran, että sellaista toimintaa sanotaan
ratkaisukristillisyydeksi, jossa joku rahaa itselleen haaliva julistaja
houkuttelee kuulijoitaan täyttämään maksulappuja.

Yleisessä kielenkäytössä ratkaisukristillisyydellä kai tarkoitetaan
Raamatun mukaista nöyrtymistä Jumalan edessä silloin, kun Hän puhuttelee,
ja tietoista myönteistä vastausta Hänen kutsuunsa lähteä uskon tielle.
Se on uskonratkaisu eli Jeesuksen sovitustyön vastaanottaminen henkilökohtaisesti.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Mice - 12.08.19 - klo:15:01
Minusta Jeesus-uskoon tullut ihminen on kristitty. Muut eivät sitä ole.

Sitten jokaisella on oma kokemuksensa miten se uskoon tuleminen tapahtui. Siitä huolimatta minusta riittää se, että on "vain" kristitty. Tai oikeastaan henkilökohtaisesti en halua mitään etuliitettä siihen. Olen kristitty.

Jos joku sanoo mieluummin olevansa ratkaisukristitty, niin sanokoon. Kyllähän monet määrittelevät vielä tarkemminkin oman kristillisyytensä muotoa erilaisilla lisäsanoilla ja liitteillä.

Se että ei koe tarvetta sanoa olevansa juuri ratkaisukristitty, ei vie Raamatusta mitään pois.

Monilla on kyllä muistissa kokemus siitä, että on tehnyt ratkaisun Jeesuksen puoleen. Siinä hetkessä on lahjan antaja ja sen vastaanottaja. Hukkuva tarttuu hänelle heitettyyn pelastusrenkaaseen. Onhan siinä se ratkaisu, että tarttuuko siihen vai ei. Mutta monilla on sellainenkin kokemus, että missään tapauksessa ei ollut edes toista vaihtoehtoa. Ja kiitollisuus sen renkaan heittäjälle on niin suuri, ettei sitä omaa päätöstä tarttua jaksa kamalasti nostaa esille. Mieluummin kiittää pelastajaa. Enkä väitä etteikö ratkaisukristityt kiittäisi.

En kertaa omaa tarinaani, mutta jos sen perusteella pitäisi joku määre kehittää, niin olisin luovutuskristitty. Luovutin ylivoimaisen Jumalan edessä vastaan kamppailemisen. Se oli jotain teknisen tyrmäämisen ja pyyhkeen kehään heittämisen väliltä. Mutta kristitty-sana riittää minulle.



Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: sandia - 12.08.19 - klo:17:34
Tässä keskustelussa puhutaan uskonratkaisusta ja ratkaisukristillisyydestä,
mutta eri kirjoittajat käyttävät niitä aivan eri merkityksissä.

Kuulen nyt ensimmäisen kerran, että sellaista toimintaa sanotaan
ratkaisukristillisyydeksi, jossa joku rahaa itselleen haaliva julistaja
houkuttelee kuulijoitaan täyttämään maksulappuja.

Yleisessä kielenkäytössä ratkaisukristillisyydellä kai tarkoitetaan
Raamatun mukaista nöyrtymistä Jumalan edessä silloin, kun Hän puhuttelee,
ja tietoista myönteistä vastausta Hänen kutsuunsa lähteä uskon tielle.
Se on uskonratkaisu eli Jeesuksen sovitustyön vastaanottaminen henkilökohtaisesti.

Näin minäkin olen asian ymmärtänyt. En itse käytä ratkaisu sanaa uskoon tulemisesta, mutta kun se tulee vastaan, niin Solteron selittämällä tavalla minäkin sen ymmärrän.
Oloneuvos otti Bonnken esille, ja kertoi kuinka paljon ratkaisun tehneitä on Bonnken kokouksissa.
Tsekkasin wikin Bonnkesta, koska en tiedä kuka hän on.

Hän on siis helluntailainen evankelista.
Tuossa wikissä kerrotaan noita valtavia "ratkaisun" tehneiden lukumääriä.
Mielestäni siitä voi ainoastaan tehdä sen päätelmän, että wikin kirjoittaja, kuka lie, käytti sanaa "ratkaisu". Enkunkielisessä wikissä on käytetty sanaa conversion, eli kääntyminen.

Itse siis en osaa millään tavalla ajatella että juuri sanalla ratkaisu olisi jokin negatiivinen merkitys. Sana sanojen joukossa.

Mutta kun sitten mun uskoontuloni nähtiinkin tuomittavaksi "ratkaisukristillisyydeksi" helluntailaisen taholta, niin ymmärrän, että jossain yhteydessä sen on ymmärretty tarkoittavan jotain mikä ilmeisesti ole suotavaa...tavalla tai toisella.



Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: sandia - 12.08.19 - klo:17:44
En siis tunne Bonnkea ollenkaan, mutta ajattelin kommentoida sitä että hänen kokouksissaan kuulumma on hirveän paljon "ratkaisun" tehneitä. Tai englanninkielisen lähteen mukaan "kääntyneitä". Ja heille on sitten jaettu pieni opetuskirjanen uskoontulosta.

Eikö tuossa toteudu juuri sama asia kuin Jeesuksen aikana. Häntäkin seurasi ajoittain suuri väkijoukko, varmaan hyvin kirjavilla motiiveilla. Mutta ei Jeesus hätistänyt ketään kannoiltaan. Porukka tuollaisessa tilanteessa aina karsiutuu luonnollisia teitä. Ja kylväjä vertauskin puhuu mielestäni tästä. Sana menee ihmisen sydämeen eri tavoin, joissakin se tuottaa kasvua, toisissa vain hieman ja sekin kuolee pois.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Oloneuvos - 13.08.19 - klo:22:25
En siis tunne Bonnkea ollenkaan, mutta ajattelin kommentoida sitä että hänen kokouksissaan kuulumma on hirveän paljon "ratkaisun" tehneitä. Tai englanninkielisen lähteen mukaan "kääntyneitä". Ja heille on sitten jaettu pieni opetuskirjanen uskoontulosta.

Eikö tuossa toteudu juuri sama asia kuin Jeesuksen aikana. Häntäkin seurasi ajoittain suuri väkijoukko, varmaan hyvin kirjavilla motiiveilla. Mutta ei Jeesus hätistänyt ketään kannoiltaan. Porukka tuollaisessa tilanteessa aina karsiutuu luonnollisia teitä. Ja kylväjä vertauskin puhuu mielestäni tästä. Sana menee ihmisen sydämeen eri tavoin, joissakin se tuottaa kasvua, toisissa vain hieman ja sekin kuolee pois.

Nyt kommentoin lyhyesti. Olen ollut poissa palstalta pari päivää.
Sunnuntain ja maanantain vastaisena aamuyönä sain jonkun sydänperäisen sairaskohtauksen. Nämä eksytykseen liittyvät ja viittaavat asiat painoivat ja yhä paivavat minua kovasti. Sairasauto vei HUSiin varhain maanantaiaamuna ja nyt olen jälleen kotona tutkimusten jälkeen. En vielä jaksa vastata kaikkiin e-mail-viesteihin (niitä on tullut yli 20) eli pyydän kärsivällisyyttä. Asia näyttää kuitenkin kiinnostavan...

Lainaus käyttäjältä: sandia
Eikö tuossa toteudu juuri sama asia kuin Jeesuksen aikana. Häntäkin seurasi ajoittain suuri väkijoukko, varmaan hyvin kirjavilla motiiveilla. Mutta ei Jeesus hätistänyt ketään kannoiltaan.

Kyllä Jeesuksen puheet aiheuttivat sen, että monet lakkasivat seuraamasta Häntä. Tämän Johanneksen evankeliumin luvut 5, 6 ja 7 kertovat.

Olen aivan hämmästynyt ettet tunne Bonnkea ja et ilmeisesti muitakaan uuskarismaattisia julistajia. Heitä on maassasi paljon ja heidän kirjallisuutta jaetaan maailmassa runsaasti, satoja miljoonia kappaleita. Pakko se on uskoa, ettette tunne maassanne julistavia eksytyttäjiä. Miten ihmeessä ne ovat löytäneetkin tiensä tänne pohjolaan ja Etelä-Amerikkaan, Afrikkaan ja Aasiaan. Alan vasta nyt ymmärtämään kuinka tietämättömiä jotkut amerikkalaiset ovat niiden eksyttäjien toiminnasta, jotka teistä ovat lähteneet ja tulleet meitäkin suomalaisia eksyttämään julistuksellaan ja kirjoillaan.

Tässä vielä yksi ote Bonnken kokouksesta. Samanlaisia löytyy satojen uuskarismaatien ja uusapostolien kokouksista, siis muidenkin kuin Bonnken.

https://www.youtube.com/watch?v=VnL65GwGaWU

Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Pökkelö - 13.08.19 - klo:23:18
Herra siunatkoon ja varjelkoon sinua Oloneuvos, ja antakoon vielä toimeliaita päiviä evankeliumin välittämisessä.

Sellianen pikkuinen ero Jeesuksella ja Bonkkella oli; että Jeesus kehotti laskemaan kustannukset mikäli halusi lähteä seuraamaan Häntä Karitsan askelissa.
RB taas julistaa menestystä, terveyttä ja vaurautta..... tulta taivaasta.
Se on toinen jeesus ja toinen evankeliumi. Myös hedelmä on julistuksen seurauksena eri.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Soltero - 13.08.19 - klo:23:51
Onko siis varmasti tiedossa,
että noiden Bonnken ja kumppanien julistusten seurauksena
kukaan ei koskaan kohtaa elävää Jeesus Kristusta
ja saa Häneltä uskon lahjaa?
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: sandia - 14.08.19 - klo:00:12
En siis tunne Bonnkea ollenkaan, mutta ajattelin kommentoida sitä että hänen kokouksissaan kuulumma on hirveän paljon "ratkaisun" tehneitä. Tai englanninkielisen lähteen mukaan "kääntyneitä". Ja heille on sitten jaettu pieni opetuskirjanen uskoontulosta.

Eikö tuossa toteudu juuri sama asia kuin Jeesuksen aikana. Häntäkin seurasi ajoittain suuri väkijoukko, varmaan hyvin kirjavilla motiiveilla. Mutta ei Jeesus hätistänyt ketään kannoiltaan. Porukka tuollaisessa tilanteessa aina karsiutuu luonnollisia teitä. Ja kylväjä vertauskin puhuu mielestäni tästä. Sana menee ihmisen sydämeen eri tavoin, joissakin se tuottaa kasvua, toisissa vain hieman ja sekin kuolee pois.

Nyt kommentoin lyhyesti. Olen ollut poissa palstalta pari päivää.
Sunnuntain ja maanantain vastaisena aamuyönä sain jonkun sydänperäisen sairaskohtauksen. Nämä eksytykseen liittyvät ja viittaavat asiat painoivat ja yhä paivavat minua kovasti. Sairasauto vei HUSiin varhain maanantaiaamuna ja nyt olen jälleen kotona tutkimusten jälkeen. En vielä jaksa vastata kaikkiin e-mail-viesteihin (niitä on tullut yli 20) eli pyydän kärsivällisyyttä. Asia näyttää kuitenkin kiinnostavan...

Lainaus käyttäjältä: sandia
Eikö tuossa toteudu juuri sama asia kuin Jeesuksen aikana. Häntäkin seurasi ajoittain suuri väkijoukko, varmaan hyvin kirjavilla motiiveilla. Mutta ei Jeesus hätistänyt ketään kannoiltaan.

Kyllä Jeesuksen puheet aiheuttivat sen, että monet lakkasivat seuraamasta Häntä. Tämän Johanneksen evankeliumin luvut 5, 6 ja 7 kertovat.

Olen aivan hämmästynyt ettet tunne Bonnkea ja et ilmeisesti muitakaan uuskarismaattisia julistajia. Heitä on maassasi paljon ja heidän kirjallisuutta jaetaan maailmassa runsaasti, satoja miljoonia kappaleita. Pakko se on uskoa, ettette tunne maassanne julistavia eksytyttäjiä. Miten ihmeessä ne ovat löytäneetkin tiensä tänne pohjolaan ja Etelä-Amerikkaan, Afrikkaan ja Aasiaan. Alan vasta nyt ymmärtämään kuinka tietämättömiä jotkut amerikkalaiset ovat niiden eksyttäjien toiminnasta, jotka teistä ovat lähteneet ja tulleet meitäkin suomalaisia eksyttämään julistuksellaan ja kirjoillaan.

Tässä vielä yksi ote Bonnken kokouksesta. Samanlaisia löytyy satojen uuskarismaatien ja uusapostolien kokouksista, siis muidenkin kuin Bonnken.

https://www.youtube.com/watch?v=VnL65GwGaWU

Näillä seuduilla ei ole helluntaiseurakuntia mitenkään merkittävästi. Uskovat on useimmiten baptisteja.
Myöskään etelävaltioissa en ole nähnyt paljon helluntaiseurakuntia. Baptistit ovat USAn suurin seurakunta, ja niissä on todella paljon uskovia. Sitten tuolla lännemmässä on ns. Church of Christ. Mustilla on oma perinteinen seurakuntansa. Ja tietty lukemattomia irrallisia seurakuntia.

Kyllä helluntailaisiakin tietysti on, mutta ei ole sillai valtaväylä niillä seuduilla missä itse olen tutustunut uskoviin.
Myöskään yleensä karismaattisia seurakuntia on hieman niinkuin etsittävä näillä seuduilla. ''

Tässä tilastoa USAn evankelisista seurakunnista.
 https://en.wikipedia.org/wiki/Protestantism_in_the_United_States

Paljon on uskovaisia, mutta ei nyt juuri helluntaikarismaattisia siten että kaikki tuntisivat heidän puhujansa jne.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Oloneuvos - 14.08.19 - klo:06:44
Onko siis varmasti tiedossa,
että noiden Bonnken ja kumppanien julistusten seurauksena
kukaan ei koskaan kohtaa elävää Jeesus Kristusta
ja saa Häneltä uskon lahjaa?

Uskon, että ihmisiä pelastuu noiden"superapostolien" kokouksissa. Määrän tietää vain Jumala, samoin pian luopuneiden määrän. Sellaisiakin voi pelastua, jotka tulevat väärässä mielenlaadussa kohtaamaan Jeesusta, joka antaa terveyden, rikkauden ja menestyksen ajallisessa elämässä (useat paikalle saapuneista sadoistatuhansista ihmisistä on köyhiä ja erilaisten sairauksien vaivaamia). Heitä kiinnostaa ja vetää kokouksiin enemmän ajallisten siunauksien lupaukset kuin syntien anteeksi saaminen. He ovat valmiit antamaan iimeiset rahansa Jumalalle saadakseen (ostaakseen) suurempia siunauksia (=antavat noille supersaarnaajille rahansa, joista on tullut monimiljonäärejä noiden köyhien raukkojen kustannuksella).

Ihmettelen sitä, että monet uskovat eivät ota vakavasti Jeesuksen ja apostolien varoituksia lopunajassa nousevista voidelluista ja vääristä profeetoista. Ottavat vastaan jopa uutta ilmestystietoa heiltä, mutta heidän vääryytensä ja katteettomat lupauksensa huutaa taivaaseen asti eikä pyhä Jumala jätä niitä rankaisematta.

En tiedä vastasinko kysymykseesi. Ihminen joka lähtee Jeesuksen seuraan vain saadakseen terveyttä ja menestystä tässä ajassa, ei tule kestämään. Jeesus on Vapahtaja, ei siunauskone. Evankeliumi ei lupaa sellaisia asioita joita nykyisin ihmisille tarjotaan... tai kyllä se lupaa, mutta osa evankeliumin lupauksista täyttyy vasta taivaassa, kun Herra Jeesus tulee ja "joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi."

Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: rupattelija - 14.08.19 - klo:08:54
-
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Paulus - 14.08.19 - klo:10:09
Onko siis varmasti tiedossa,
että noiden Bonnken ja kumppanien julistusten seurauksena
kukaan ei koskaan kohtaa elävää Jeesus Kristusta
ja saa Häneltä uskon lahjaa?

Suosittelen lukemaan (pitkähkön) aloituskirjoituksen allaolevasta linkistä:
http://puimatanner.net/index.php?topic=819.msg31048#msg31048
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Soltero - 14.08.19 - klo:12:31
Onko siis varmasti tiedossa,
että noiden Bonnken ja kumppanien julistusten seurauksena
kukaan ei koskaan kohtaa elävää Jeesus Kristusta
ja saa Häneltä uskon lahjaa?

Suosittelen lukemaan (pitkähkön) aloituskirjoituksen allaolevasta linkistä:
http://puimatanner.net/index.php?topic=819.msg31048#msg31048
Luin ko. tekstin.
Siinä kuvaat osuvasti lakihenkisten uskovien ja uskonsuuntausten ominaisuuksia.
Tuottavatko harhaoppeja julistavat evankelistat siis nimenomaan
lakihenkisiä uskovia?

Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: KeNi - 14.08.19 - klo:12:32
Hei, lueskelin tuon Pauluksen aikaisemmin kirjoittaman pidemmän tekstin. Voin kyllä hyvin tuon tekstin sisällön allekrijoittaa. Tuo "outo tunne", jännite mikä tekstissä mainitaan on varsin tuttua itsellenikin ja mitä on kovin vaikea sanoittaa, selittää. Myös tuon tietynlaisen armottomuuden ja kovuuden olen aistinut niiden äärellä, jotka ko. uskonnäkemystä edustaa eli niitä jotka julistavat ensisijassa kuningas-Jeesusta, parantaja-Jeesusta, esikuva-Jeesusta vs. syntisten vapahtaja- auttaja- Jeesusta..Ts. kaikkea sitä, mitä Jeesus minussa pitäisi saada aikaan. Onko Jeesus vain väline oma hyvän tavoittelemisessa?

Minkä tähden Paavali halusi ensisijassa julistaa nimen omaan ristiinnaulittua Jeesusta? Eikö siksi, että poden täällä jatkuvasti sitä, että en täytä mittaa, itsekkyyteni syntiturmelus ja monenlaiset muut ihmissilmältä näkymättömät synnilliset taipumukset, ajatukset ja asenteet ja mielenliikkeet riepoo sisintäni..? Silloin ristiinnaulittu Kristus silmieni edessä ja korvieni kuullen minun edestäni lohduttaa kaikkein eniten. Realisena kokemuksena jumalattomuus (kts. Room. 4:5) ja toivossa vanhurskas, uskossa lupaukseen (Kristuksen vanhurskauteen minun edestäni).

Hyvää keskustelua tässä on käyty tuon ns. ratkaisu-kristillisyyden tiimoilta. Itsekin olen ko. asiaa paljon pohtinut. Olen hyvin mieltynyt siihen kirkkoisä Augustinuksen toteamukseen: "kaipaus sinun puoleesi on sinun omaa tekoasi". Ts. se, että minussa tapahtuu jotain liikettä Jumalan suuntaan edellyttää, että ensisijainen toimija ja aloitteen tekijä siinä on Jumala.

Tuhlaajapojastakin sanotaan, että hän oli kuollut ja heräsi eloon. Oli kadonnut, mutta on nyt löytynyt. Ei niin, että hän olisi herännyt ja löytänyt. Täytyy siis olla ulkopuolinen joka herättää ja löytää. Toinen asia on sitten, että suostuuko, haluaako ihminen tulla herätetyksi tai löydetyksi. Yleensä ihmisen toiminta taitaa olla enemmän aktiivista vastustamista. Kuten Room. 10:21 toteaa: "..koko päivän minä olen ojentanut käsiäni tottelematonta ja uppiniskaista kansaa kohti"
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Soltero - 14.08.19 - klo:13:59
Paavali ei edellyttänyt, että kaikki evankeliumin julistus olisi
puhdasoppista ja virheetöntä:

"Muutamat tosin julistavat Kristusta kateudestakin ja riidan halusta, mutta toiset hyvässä tarkoituksessa:
nämä tekevät sitä rakkaudesta, koska tietävät, että minut on pantu evankeliumia puolustamaan,
nuo toiset taas julistavat Kristusta itsekkyydestä, epäpuhtaalla mielellä, luullen tuottavansa minulle murhetta kahleissani.

Vaan mitäpä tuosta, kunhan Kristusta vain tavalla tai toisella julistetaan,
joko näön vuoksi tai totuudessa! Ja siitä minä iloitsen, ja olen vastakin iloitseva."
(Fil. 1: 15-18)

En oikein usko, että lakihenkisesti, "ratkaisukeskeisesti", uuskarismaattisesti tai kokemuskeskeisesti saarnaavat evankelistat olisivat kaikki "toisen Jeesuksen"
puolustajia.
Paavali sanoo:
"Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä,
jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen,
kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin,
kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte. "
(2.Kor. 11: 4)

Onko mahdollista, että joku henkilökohtaisen uskoontulon kokenut olisikin tietämättään
saanut toisen hengen tai väärän evankeliumin?
Silloinhan saatana olisi Jeesusta voimakkaampi.
Selviä harhaoppejahan ovat esim. jehovantodistajuus, newage ja teosofia,
joissa evankeliumi ei ole Jumalan Sanan mukainen.

Mutta jos joku julistaa raamatullista evankeliumia Kristuksesta ja ihmisiä tulee uskoon,
on aika mahtipontista mennä sanomaan, että koska julistajan ja uusien uskovien hengelliset hedelmät eivät ole omien vaatimusten mukaisia,
kyse olisi harhaopista.
Omituisia korostuksia ja pyrkimyksiä esiintyy monilla vakiintuneidenkin uskonsuuntien edustajilla, mutta rajanveto oikean julistuksen ja harhaopin välillä on hyvin vaikeaa,
ellei mahdotonta.
Esim. erittäin yleinen luterilainen opetus, että kaikki vauvana kastetut kirkon jäsenet ovat uskossa ja pelastuvat,
on tietysti Raamatun vastaista harhaopetusta.
Mutta en silti ole sitä mieltä, että luterilaisuus kokonaisuudessaan olisi harhaoppi.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Paulus - 14.08.19 - klo:14:23
Onko mahdollista, että joku henkilökohtaisen uskoontulon kokenut olisikin tietämättään
saanut toisen hengen tai väärän evankeliumin?

On se mahdollista. En silti pysty sanomaan, mitä kaikkea ihmisessä pitää tapahtua, että se tulee mahdolliseksi. Olen varsin läheltä joutunut seuraamaan tällaista tapausta. Uskoon tullut henkilö on saanut "demonisen henkikasteen". Olen tästä kertonut monessa yhteydessä, mutta valitettavasti en (vieläkään) voi avata tätä asiaa enempää.

Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: rupattelija - 14.08.19 - klo:14:54

Lainaus käyttäjältä: Soltero
Vaan mitäpä tuosta, kunhan Kristusta vain tavalla tai toisella julistetaan,
joko näön vuoksi tai totuudessa! Ja siitä minä iloitsen, ja olen vastakin iloitseva."
(Fil. 1: 15-18)

Tuo tarkoittaa, että kunhan Kristusta julistamalla he tuovat itseään näön perusteella,
tai he tuovat vain Kristusta totuudessa, siitä Paavali iloitsee.

Lainaus käyttäjältä: Soltero
Paavali sanoo:
"Sillä jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sitä,
jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen,
kuin minkä olette saaneet, tai toisen evankeliumin,
kuin minkä olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin kärsitte. "
(2.Kor. 11: 4)

2Kor. 11 kokonaisen luvun mukaan Paavali puhui isoisista apostoleista (superuskovista, valheapostoleista), joista kerskataan kehuen. Paavali kirjoitti kiivaillen teidän puolestanne Jumalan kiivaudella, sillä Paavali on kihlannut teidät yhdelle ainoalle miehelle asettaakseen Kristuksen eteen puhtaan neitsyen.

Paavali kirjoitti, että pelkää kuitenkin, että niinkuin käärme kavaluudellaan petti Eevan, niin teidänkin mielenne turmeltuu pois siitä vilpittömyydestä ja puhtaudesta, joka teillä on Kristusta kohtaan.

Paavali kirjoitti, että jos joku tulee ja julistaa toista jeesusta kuin me olemme julistaneet tai jos te saatte toisen hengen kuin sen, jonka olette saaneet, tai toisen evankeliumin kuin sen, jonka olette ottaneet vastaan, niin sen te kyllä hyvin siedätte.

Paavali kirjoitti, ettei katso kuitenkaan olevansa missään suhteessa noita erinomaisia apostoleja (superuskovia, valheapostoleita)  huonompi. Jos olenkin oppimaton puhetaidossa, en kuitenkin tiedossa. Olemmehan tehneet sen teille tiettäväksi kaikin tavoin kaikissa asioissa.

Hypätään ne kohdat yli, ne kohdat ei ole kuitenkin irrottavia pois siitä kokonaisesta luvusta. Minun ei tarvitse kirjoittaa ne kohdat. Voit itse lukea ne kohdat, jos haluat.

Paavali kirjoitti, että minkä nyt teen, sen teen vastedeskin poistaakseni kerskailun aiheen niiltä, jotka aihetta etsivät, että heidät siinä, mistä kerskailevat, havaittaisiin samanlaisiksi kuin meidät. Sellaiset ovat valeapostoleja, petollisia työntekijöitä, jotka tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi. Eikä ihme, sillä itse Saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi. Ei siis ole suuri asia, jos hänen palvelijansakin tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi. Heidän loppunsa on heidän tekojensa mukainen [2Kor. 11]








Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: rupattelija - 15.08.19 - klo:10:17

Kiista uskon suunnista eli luterilaisuudesta ja vapaista herätysliikkeistä jatkuu loputtomasti, mikä niistä olisi parempi ja raamatullisempi. Toivon, että alkaisi herättää miettimään se kysymys; 'mitä on seurakunta?' Kun perehdyttäisiin siihen Raamatun mukaiseen seurakuntakäsitykseen, jonka kautta Jumalan asettama seurakunta toteutuisi. Se on alkuperäinen Jumalan asettama seurakunta. Siten Jumala voisi toimia seurakunnan keskellä ja herätys alkaisi toimia, kuten alkuseurakunnan aikana 3000 ihmistä tuli uskoon ja siten 5000 ihmistä uskoon.

Alkuseurakunnan apostolien jälkeen Jumalan asettama seurakuntakäsitys vääristyi. Siten valheelliset manifestaatiot ja valheherätys kultapölyineen ja timanttineen tuli. Kundaliinivoima esitti Pyhää Henkeä.

Niin toivon kokosydämisesti, että alkaisi pysähtyä miettimään se kysymys; 'mitä on seurakunta?', sen kautta "ovi" Raamatun tuntemisen rinnalla avautuisi ja toisi totuuden esille siitä seurakuntakäsityksestä. Se on meidän seurakunta ja siihen kuulumme jo heti uskoontulon jälkeen, joko tietäen, tai tietämättä. Raamatun mukaan ei kukaan uskoontulleista ihmisistä ole seurakunnaton.

Seurakunnattomuus on eksyttävä opetus, joka on iskoutunut pahasti uskovien keskelle ja sen takia kiista jatkuu loputtomasti ja turhaan. Siitä Raamattu ei mitään opeta. Raamattu puhuu vain yhteisesta kokoontumisesta; Älkäämme jättäkö yhteistä kokoontumistamme, niin kuin muutamien on tapana, vaan kehottakaamme toisiamme entistäkin enemmän, kun näette tuon päivän lähestyvän.

Raamattu puhuu seurakuntaviroista, että Jumala asettaa miespuolisia kaitsijoita paimentamaan seurakuntaa ja hoitamaan seurakuntavirat ja johtamaan seurakuntaa. Niin valitettavasti Raamatun mainitsema alamaisuus johtaa väärinkäsitykseen varsinkin alistavien miesten keskellä ja myös alistetuiksi tulleiden naisten keskellä.

Alistaminen (miesten keskellä) ja alistetuksi tuleminen (naisten keskellä) estää ymmärtää Raamatun mainitsemaa alamaisuutta oikeassa Sanan valossa, mitä on alamaisuus. Naisten tulisi antaa kokosydämisesti anteeksi sille, joka alisti heidät väärän alamaisuuden takia ja kasvaa ulos vapaasti haavasta, joka estää heitä ymmärtämään, mitä on Raamatun opettama alamaisuus ja siten miesten tulisi hylätä se väärä alamaisuuden opetus kokonaan pois.

Heidän tulisi ymmärtää se Raamatun mainitsema alamaisuus oikeassa Sanan valossa. Koska oikein ymmärretyn alamaisuuden kautta Jumala pääsee toimimaan seurakunnan keskellä. Raamattu puhuu siitä alamaisuudesta, jonka ohessa yhdeksi yhdistäminen ja yhdeksi oleminen toteutuu. Raamattu on täynnä ykseyteen liittyviä opetuksia. Ykseys on yhdeksi oleminen ja yhdeksi yhdistäminen alamaisuuden kautta. Kun se on toteutunut, se tuo Jumalan esille, tai sen kautta Jumala pääsee toimimaan seurakunnan keskellä.

Raamatun mukaan Jumala on Kristuksen pää, niin Jeesuksen mielenlaatu on alamaisuus Isälle.

1Kor. 11:3 Mutta minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on jokaisen miehen pää ja että mies on vaimon pää ja että Jumala on Kristuksen pää.

Alamaisuus on se, että Jeesus pitää huolen seurakunnasta ja rakastaa seurakuntaa. Ef. 5:31 puhuu yhdeksi yhdistämisestä ja yhdeksi olemisesta, että mies luopuu vanhemmista ja liittyy vaimoon ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. Jae 32 puhuu siitä yhdeksi yhdistämistä ja yhdeksi olemista suureksi salaisuudeksi. Suuri salaisuus on se alamaisuus, jonka kautta Jumala toimii. Siten jae 33 puhuu rakastamisesta, että mies rakastakoon vaimoaan ja vaimo kunnioittakoon miestä, niinkuin Kristus on rakastanut seurakuntaa.

Yhdeksi yhdistämisen ja yhdeksi olemisen kautta Kristus pitää huolen seurakunnasta ja rakastaa seurakuntaa, niin mies myös pitää huolen vaimosta ja rakastaa vaimoa ja vaimo kunnioittaa miestä.

( Huom, kun miehellä on oikein ymmärretty opetus siitä alamaisuudesta, niin vaimo arvostaa ja kunnioittaa häntä. Sillä Jumala on alunkin tarkoittanut miehen ja naisen tasa-arvoisuuden, kun on asettanut alamaisuuden. Nainen ei ole alempiarvoinen, vaan tasa-arvoinen miehen kanssa, niinkuin sen Jumala on alunperin tarkoittanut. )

Ef. 5:31 "Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi."
32   Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.
5:33   Mutta myös teistä kukin kohdaltaan rakastakoon vaimoaan niinkuin itseänsä; mutta vaimo kunnioittakoon miestänsä.

Siten seurakunta toimii, se on se alunperin seurakunta, minkä Jumala on asettanut. Mutta nainen saa osallistua seurakunnan yhteiseen rakentumiseen armolahjan mukaan. Mies seurakuntaviran mukaan palvelee seurakunnassa. Seurakuntavirat ei ole tehtävänimike, vaan virat on Jumalan kutsu ja asettama. Eli Jumala asettaa miehiä hoitamaan omat seurakuntavirat.

Ap.t. 20:28 Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut.

Se yksi asia, mikä estää herätystä, on pappeus. Nykyään tehtävänimikkeenä, arvonimenä ja työtittelinä pappi, pastori, pastoripariskunta estää Jumalaa toimimasta seurakunnan keskellä. Nykyään vanhemmiston yläpuolella oleva pastori ja pastoripariskunta toimii ja jakaa tehtävät vanhimmistolle, se on epäraamatullinen opetus.

Hepr. 7:11 Jos siis täydellisyys olisi saavutettu leeviläisen pappeuden kautta, johon laki sitoi kansan, miksi sitten oli vielä tarpeen, että nousi toinen pappi Melkisedekin järjetyksen mukaan eikä häntä nimitetty Aaronin järjestyksen mukaan?

12 Pappeuden vaihtuessa vaihtuu välttämättä myös laki.

15 Tämä asia käy vielä palljon selvemmäksi, kun nousee toinen, Melkisedekin kaltainen, pappi,

16 joka ei ole tullut papiksi maallista perimystä koskevan lain käskyn mukaan vaan kataomattoman elämän voimasta.

17 Hänestä näet todistetaan: "Sinä olet pappi iankaikkisesti Melkisedekin järjestyksen mukaan."

18 Näin kumotaan entinen säädös, koska se oli voimaton ja hyödytön

19  - eihän laki tehnyt mitään täydelliseksi - mutta sen tilalle tulee parempi toivo, jonka kautta me lähestymme Jumalaa.

22 Näin on myös se liitto parempi, jonka takaajaksi Jeesus on tullut.

24 Mutta tällä on katoamaton pappeus, koska hän pysyy iäti.

Raamatun mukaisen seurakunnan yläpuolella on ylimmäinen pappi eli itse Jeesus. Koska Jeesus meidän puolestamme on edelläjuossut ja tullut Melkisedekin järjestyksen mukaan papiksi ollakseen meidän yläpuolella ja me olemme kuninkaallinen papisto. Maallista pappia ei tarvita enää uuden liiton järjestyksen mukaan.

Hepr. 6:20 Sinne Jeesus meni edelläjuoksijana meidän puolestamme, kun hän oli tullut ylipapiksi ikuisiksi ajoiksi, Melkisedekin järjestyksen mukaan. RK

- Ylimmäinen pappi Jeesus Melkisedekin järjestyksen mukaan pitää huolen seurakunnasta. Hän vaalii ja rakastaa seurakuntaa.
- Jumala toimii Hänen asettamien kaitsijoiden kautta seurakunnassa

Se on se Jumalan asettama seurakunta uuden liiton järjestyksen mukaan ja se toimii,  niin ilmielävänä Kristus tuodaan esille uskottomien ihmisten silmien eteen ja Jumalan aikaansaama mielenmuutos heissä tapahtuu ja he tulevat uskoon ja se on herätys. Sitä minä kaipaan ja odotan yhä.


Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Soltero - 15.08.19 - klo:15:39
Mies ja nainen ovat tietenkin tasa-arvoisia ihmisiä Jumalan edessä.
"Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa."
(Gal. 3:28)

Mutta Raamatun ilmoitus, että mies on naisen pää, säätää sukupuolten välille alamaisuussuhteen.

Päällikkö ja alainen eivät voi olla keskenään tasa-arvoisia kaikissa suhteissa,
vaikka ovatkin molemmat ihmisiä ja ihmisen asemassa Jumalan edessä.

Alamaisuus ei kuitenkaan merkitse alistetuksi joutumista,
vaan se edellyttää sen osan ja niiden tehtävien omaksumista,
jotka alamaisen asemaan liittyvät.

Esim. se, että naiselle ei kuulu seurakunnassa opettaminen eikä seurakunnan kaitseminen, ei tee naisesta miehelle alistettua.
Naiselle on vain Raamatussa määritelty eri asema
ja eri tehtävät kuin miehelle.
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: rupattelija - 15.08.19 - klo:19:00
Raamatun mukaan Jumala on käskenyt Aabrahamia kuuntelemaan Saaraa kaikessa, koska Saara oli viisas vaimo. He olivat tasa-arvoisia siinä suhteessa. Saara ei kuitenkin ollut opettaja. Jumala on asettanut miehelle vaimon "avuksi", se tarkoittaa, että vaimo on viisas neuvomaan asiat, kuten Jumala on käskenyt Aabrahamia kuuntelemaan Saaraa kaikessa.

Mitä seurakunnan yhteiseen rakentumiseen tulee; yksi Raamatun kohta Uudesta Testamentista puhuu opettamisesta ja se koskee naista. Se kohta ei mainitse suoranaisesti Sanan opettamisesta, vaan hengellisistä lauluista, kiitoslauluista ja psalmeista. Raamatusta ei ole kuitenkin yhtään löytynyt sellainen opetus, joka voisi tukea siitä opetusta, jonka mukaan nainen voisi johtaa seurakuntaa, voisi toimia kaitsijana ja opettajana vallitsevasti seurakunnassa. Mutta kuitenkin tuossa kohdassa tukee opettamisen naisen kohdalla seurakunnan yhteiseksi rakentumiseksi.

Kol. 3:16 Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana;
opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa,
psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla,
veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne.

Seurakuntavirat ovat seurakunnan johtamista varten, ne virat kuuluu miehille. Nainen voi osallistua seurakunnan yhteiseen rakentumiseen armolahjan mukaan.

Ap.t. 2:17 'Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.

Ap.t. 21:9 Ja hänellä oli neljä tytärtä, neitsyttä, joilla oli profetoimisen lahja.





Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Oloneuvos - 15.08.19 - klo:22:10
Mielenkiintoisia näkemyksiä tuossa Rupattelijan kirjoituksessa. Oli niin pitkä, että laitan tähän vain linkin:

http://puimatanner.net/index.php?topic=628.msg45102#msg45102

En nyt jaksa vastata (toivottavasti joku ottaa kantaa kirjoitukseen), mutta jos voimia saan niin otan lähipäivinä itsekin muutamaan kohtaan kirjoituksessa kantaa.

Hyvää yötä, Jeesus myötä. 
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: rupattelija - 16.08.19 - klo:10:30

Voimia toipumiseen, Oloneuvos. Rukoilen myös puolestasi voimia, että toivut.

Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Lemmikki - 16.08.19 - klo:10:54
Oivalsin äskettäin saman, että käsitys seurakunnasta on vääristynyt ehkä monellakin.
Kun ei välitetä ihmisistä eli srk jäsenistä vaan pelkästään puitteista ja rahavirrasta. Niin silloinhan pidetään seurakuntaa vain jonkinlaisena instituutiona ja systeeminä tai kerhona. Siis ollaan huolissaan sen rahatilanteesta mutta ei olla huolissan esim jäsenten rahatilanteesta. Tai ollaan huolissan jäsenmäärästä mutta ei olla huolissan miksi vähäiset ja kurjat on karkoitettu yhteydestä pois.

Tämä kommenttini ei koske vain johtajia tai muita työntekijöitä vaan kaikkia meidän ns ystäviä. Onko ystäväsi koskaan välittänyt sinun köyhyydestäsi tai siitä ettei sinulla ole jääkaapissa kuin voita ja juustoa? Mutta kertoo sinulle aina kuinka hän on huolissaan srkn rahatilanteesta? Onko ystäväsi ihmetellyt, että et jaksaa matkustella vaikka olet kertonut ettei sulla ole rahaa edes syödä? Miten voi pysyä voimissaan jos syö viikon ranskista ja voita ja juustoa?

Päätin siis tehdä selvää ajatuksistani yksin koska minulla ei ole ketään joka neuvoo. Päätin ettei minun tarvitse enää valehdella itselleni, että minulla olisi  joku ystävä.
Päätin myös etten usko enää srkn valheita perheväestä. Toki se on jotain hengellistä mutta se ei mitenkään kuulu maalliseen maanpäälliseen elämään joten turha kuunnella sellaisia valheita. Ehkä ne keksi sen hyväksi keinoksi kerätä jäseniltä rahaa kun valehtelee niille, että ollaan perhe.   ;D
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: rupattelija - 16.08.19 - klo:13:02
Minä en ajattele esimerkiksi, kuka on "aitoa malliuskova". Että hän kelpuuttaisi ystäväkseni. Sitä en ajattele näin. Uskon vain totuutta, jonka mukaan me kaikki olemme Jumalan perheväki. ;)
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: Oloneuvos - 16.08.19 - klo:17:22
Uskon vain totuutta, jonka mukaan me kaikki olemme Jumalan perheväki. ;)

En ymmärtänyt tuota mitä kirjoitit? Totuushan on päinvastainen. Eiväthän kaikki ympärillämme ja seurakunnassa ole Jumalan perheväkeä. Mukana on lustetta ja monenlaista valheveljeä ja -sisarta. Tämä ei ole mikään uusi ilmiö vaan jo Paavalin aikana näin oli (Ap.t 20:29-30, 2.Kor. 11:14-15, 26 ym.). Lopun lähetessä eksytys lisääntyy merkittävästi Raamatun opetuksen mukaan (2. Tim 3:1ss, 4:3-4 ym.).
Otsikko: Vs: Ratkaisukristitty
Kirjoitti: rupattelija - 16.08.19 - klo:21:00
-