Kun kristinusko oli vielä ns. kansanuskonto Suomessa, oli itsestään selvää,
että uskontoa opetettiin kouluissa kristillisistä lähtökohdista.
Raamatun alussa kuvattu maailmankaikkeuden luominen oli kaikille tuttua, vain harvan kyseenalaistamaa tietoa.
Nykyään kristinusko nähdään vain yhtenä lukemattomista elämänkatsomuksista.
Sitä pidetään ehkä kivana vaihtoehtona,
jos sattuu olemaan luonteeltaan uskonnollinen.
Raamattua pidetään muinaisten ja kaukaisten kansojen epämääräisenä historiana,
jonka tarinoista vain pieni osa voidaan todistaa oikeasti tapahtuneiksi.
Tarvitaan Pyhän Hengen kaste eli uudestisyntyminen ennen kuin ihminen
voi ottaa todesta sen, että Raamattu on Jumalan pyhää ilmoitusta ja
sisältää ihmiskunnan ja jokaisen yksilön kannalta tärkeimmät totuudet.
Myös luomisoppi on yksi raamatullisista perusasioista,
jota ei voi järjellä läheskään ymmärtää eikä tieteellisesti todistaa.
Se on yliluonnollinen ilmiö, jossa Jumala, jonka valta ja voima ilmenee ihmiselle vain hengellisen uskon kautta, on oman tahtonsa mukaan aikaansaanut
koko maailmankaikkeuden olemassaolon.
Onkin aika toivotonta väitellä evolutionistisen maailmankuvan omaksuneen kanssa siitä, onko Raamattu vai Darwin seuraajineen oikeassa.
Viime kädessä Jumalan luomisteot ovat täysin uskon asioita.
Uudestisyntynyt ihminen, jossa vaikuttaa Pyhä Henki, ottaa Jumalalta vastaan uskon mm. luomisoppiin, vaikka se onkin älyn ja nykyajan tiedon valossa hyvin epätodennäköinen.
Vähintään yhtä vähän kenellekään voi järkeen ja historiaan vedoten todistaa,
että Jumalan Poika tuli maan päälle ihmisen hahmoon,
kuoli ihmisenä, heräsi taas ja nousi taivaaseen- ja kuolemallaan lunasti kaikki ihmiset synnin aiheuttamasta tuomiosta.
Tietenkään ei pidä olla kyyninen näissäkään asioissa, vaan Jumalan Sanan totuuksia tulee pitää esillä ja tehdä selväksi se,
että itse uskoo Jumalan luoneen ihmisen ja kaiken muunkin olemassa olevan.
Omasta uskostaan, sen perustasta ja seurauksista kannattaa kertoa,
mutta silti on muistettava, että puhuu "hullutuksia"
ns. tavallisen ihmisen kannalta.
"Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat."
(1. Kor. 1:21)