Jos jonkun uskovan elämään on tullut vaikeuksia, ei voi mennä noin vaan sanomaan, että sen on aiheuttanut jokin hengellinen liike.
Nyt puhut jotain sellaista mitä et tiedä, ymmärrä tai halua ymmärtää.
Vaitiolovelvollisuus estää minua kirjoittamasta tiettyjä asioita ihmiskohtaloista.
Sinun kanssasi on turha jatkaa tästä aiheesta.
Sanon kuitenkin vielä sen verran, että jos jonain päivänä sinulle tulee live-elämässä vastaan joku ihminen, joka on haavoittunut torontolaisuudessa, Nokia Missiossa, Lakelandissa tai vastaavassa niin toivon, että pidät suusi kiinni silloin kun tämä ihminen on kuulolla.
Olet asiasta pihalla kuin lumiukko. Sori.
Juu, tilanne on toinen, jos tosiaan joskus tapaan jonkun tuolla tavalla haavoittuneen.
En tietenkään pidä silloin suutani kiinni, vaan kuuntelen hyvin tarkasti, mitä sanottavaa tuollaisella uskovalla on, ja kyselen varmasti lisääkin.
Mutta en mene mukaan tällaiseen omituiseen, tuomiota huutavaan kuoroon, joka tänne Puimatantereelle on pystytetty karismaattisuutta vastaan.
En ole huomannut tähän ketjuun kirjoittaneiden henkilöiden olevan karismaattisuutta vastaan. Sen sijaan jotkut kirjoittajat ovat aivan aiheellisesti uuskarismaattisuutta vastaan.
Kannattaa ottaa selvää, mitä eroa näillä kahdella eri karismaattisuuden muodolla on. Uuskarismaattisuus ei ole raamatullista, perinteinen karismaattisuus on.
Olen huomannut, että monet sekoittavat nämä karismaattisuudet ja jotenkin huvittavaa on ollut se, että minuakin on syytetty "torontolaiseksi", vaikka en ole koskaan edes tuollaisissa tilaisuuksissa käynyt.
Ja se johtuunee siitä, että ne jotka
ovat haavoittaneet itsensä näissä kuvioissa, ovat tulleet niin allergisiksi jopa Pyhän Hengen toiminalle, että halutaan kieltää lähes kaikki Pyhän Hengen toimintaan viittaava.
Tarkoituksella muuten kirjoitin:
"ovat haavoittaneet itsensä" sillä minun mielestäni on jotensakin hassua, että ollaan noihin kuvioihin menty ihan omasta vapaasta tahdostaan, asteltu sinne niillä ihka omilla pienillä poiskasten ja tyttölöiden 46 numeron kalosseillaan ja avattu oma sydämensä ja sielunsa vastaanottamaan kaiken vääränkin ja sitten ollaan katkeria ja syytetään siitä muita.
Voisiko vapaus ja helpotus alkaa jo siitä, kun kykenisi tunnustamaan, että minhän se itse olin, joka altistin itseni moiselle, sillä tuskin niihin kuvioihin ketään pakotettiin?
Tunnustaa rehdisti se, että käärmes tarjosi omenaa ja minä itse otin ja itse siitä haukkasin ja ehkä tarjoilin sitä jopa muillekin ja nyt nautin sen tuomista sappivaivoista.
