Toronton siunauksesta 20 vuotta

[crystalvoice]

En ajatellut, että olisit tarkoittanut, että hurmoksellisuus olisi mielisairaudesta johtuvaa.
Vaan kommentoin sitä että otit psykoottisen ajattelun osaksi selitysmalliasi.

Tarkoituksenani ei ollut kirjoittaa vain hurmoksesta tai uskonnollisuuteen liittyvästä tunteitten ja ajatusten välisestä yhteydestä.

[sandia]

Mitä tarkoitat? Eli mistä muusta halusit kirjoittaa, mitä minulta jäi huomaamatta? Sori.

[crystalvoice]

Torontolaisuus sisälsi monia vaikeasti hahmoteltavia elementtejä. Niistä hahmottuu tietynlainen kokonaisuus, vaikka niitä kutakin tarkasteltaisiin erillisinä. Itse olisin niin rohkea, että kuvaisin sitä parilla sanalla: "hengen vuodatus". Muuten ei ole selitettävissä, että se niin lyhyessä ajassa tuli maailmanlaajuiseksi liikkeeksi ja valtasi useimmat seurakunnat myös Suomessa. Jälki näkyy tänäkin päivänä siten, että sen vaikutuksen näkee selvästi lähes kaikissa seurakunnissa vaikkakin ikäänkuin piilossa olevana. Torontolaisuuden yhteydesessä käytettiin termiä: tarttuva usko. On kuitenkin tarpeen muistaa, että vain sairaudet leviävät tarttumalla, ei terveys.

Tässä esimerkkejä torontolaisuuden tunnusomaisista piirteistä:

1. Voimakkaat tunnekokemukset
2. Holtiton käyttäytyminen
3. Kritiikki kielletty
3. Vanha on "hapantunutta"
4. Paljon uusia johtajia
5. Viha toisinajattelevia kohtaan
6. Oudot opetukset
7. Opetus: Kaikki musiikki neutraalia ja siten hyväksyttävä myös seurakunnissa
8. Tanssi seurakunnissa yleistyi
9. Hajoitti lähes kaikki seurakunnat, missä sai jalansijaa

Liittyen kohtaan 3. Krtitiikki kielletty.

Olen itse kuullut eräässä hurmahenkisessä kokouksessa pääpuhujan taholta uhkaavan äänensävyn kera, että arvostelu tai toisinajattelu ei ole sallittua tai rangaistuksetta hyväksyttävää. Jos se ei ole sallittua tai rangaistuksetta hyväksyttävää, miksi se ihminen, joka on eri mieltä, ei voisi soveltaa samaa periaatetta hurmahenkisenä pitämäänsä ajatteluun nähden? Jos toinen ihminen korottaa itsensä muiden yläpuolelle ilman hyviä ja uskottavia argumentteja, on toisellakin oikeus häneen nähden korottaa itsensä hänen yläpuolelle, jos mitään hyviä ja uskottavia argumentteja ei tarvita (esim. hurmahenkisen kritiikin kieltäjän taholta) tai niille voi kääntää selkänsä ja silti korottaa itsensä muiden yläpuolelle.

On mielestäni eräänlaista sokeutta tai sellaisen arvostelun, mitä soveltaa muihin, itseensä soveltamattomuutta, jos korottaa itsensä tai ajattelunsa ilman hyviä ja uskottavia argumentteja muiden yläpuolelle, mutta kuitenkin antaa ymmärtää, että muut ovat väärässä, vaikka ei salli heidän esittää argumentteja tai pitää niitä lähtökohtaisesti väärinä tai rangaistuksen ansaitsevina. Jeesus on ilmeisesti samaa mieltä:

"Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa veljellesi: 'Annapa kun otan roskan silmästäsi', kun omassa silmässäsi on hirsi? Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä." (Matt. 7:3-5)

Jos itsensä arvostelun yläpuollelle korottavalle johtaja tai seurakunta vaatii esim. hyviä perusteluja tai argumentteja muilta näiden omien näkemysten suhteen, mutta itse korottaa itsensä arvostelun yläpuolelle tai tilaan, jossa toisten argumenteilla ei ole mitään merkitystä, kyseinen taho edellyttä muilta sitä, mitä se ei itseltään edellytä.

[crystalvoice]

Mitä tarkoitat? Eli mistä muusta halusit kirjoittaa, mitä minulta jäi huomaamatta? Sori.

Kirjoitin kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan liittyvästä käsitteestä emotionaalinen järkeily ja annoin muutamia mieleenpainuvia esimerkkejä, ja siirryin sitten lopuksi hurmoksellisuuden piiriin, jossa myös esiintyy mitä ilmeisimmin emotionaalista järkeilyä. Joku karismaattinen kristitty voi esim. juuri pitkästä aikaa kofeiinia nautittuaan kokea elatiivista tai hypomaanista olotilaa, ja mitä ilmeisimmin (ainakin minun näkökulmastani) virheellisesti päätellä, että on tullut Pyhän Hengen täyttämäksi. Olisin voinut kirjoittaa emotionaalisesta järkeilystä vain ja ainoastaan torontolaisuuteen tai hurmoksellisuuteen liittyen, mutta en tehnyt niin. Koska termi emotionaalinen järkeily ei ole lähtöisin kristillisestä piiristä, vaan terapiamaailmasta, on mielestäni järkevää selittää, mitä se tarkoittaa siihen todellisuuteen liittyen, josta se on lähtöisin ja jossa sitä yleisimmin käytetään.

[sandia]

Niin tuohonhan minä juuri annoin palautetta.  Tavallaan sen suhteen, kuinka validiksi näin perustelusi.  Mutta joo jos vaan tarkoitit että ihminen uskoo juttuja mitkä eivät ole totta, ja ne sitten myös määräävät tunteita, niin okei.

 Yleensä kognitiivisessa teoriassa laitetaan ajattelu etusijalle. Tunteet ovat aina ajattelun seurauksia.

Kommentoin, että tuskin psykoottisessa ajattelussa esiintyisi edes teoreettisella tasolla pelkoa että olisi tehnyt syntiä Pyhää Henkeä kohtaan. Kuten kommenttini ilmaisi, taisit todeta sen itsekin. Psykoottinen ihminen todennäköisimmin "tietäisi" niin tehneen.

Olen koulutettu kognitiivinen traumaterapeutti.

[crystalvoice]

Niin tuohonhan minä juuri annoin palautetta.

Luulin, että edellytit, että olisi pitänyt kirjoittaa vain hurmoksellisuuteen liittyen, kun kirjoitit, että "itse en lähtisi ihan noin kauas etsimään selitystä uskonnolliselle hurmokselle. Kyseessähän on tyypillisesti ihan terveen kirjoissa olevista henkilöistä tai kokonaisista ihmisryhmistä, jotka ajautuvat vääränlaisen uskonnollisen ajattelun pariin." En kirjoituksessani tai intentiossani ajatellut tai tarkoittanut hakea selitystä uskonnolliselle hurmokselle termistä emotionaalinen järkeily käsin siinä mielessä, että ilman sitä termiä tai sen käsittämistä hurmoksellisuutta ei voisi ymmärtää, jos tarkoituksenasi oli "itse en lähtisi noin kauas" -ilmaisulla sanoa, että on tarpeetonta termin emotionaalinen järkeily kautta lähestyä asiaa.

[sandia]

Ei. Vaan psykoottisen ajattelun ottaminen ns. emotionaalinen järkeily käsitteen esimerkiksi on melko pitkälle vietyä useammastakin syystä.
Toiseksi, kuten sanoin, psykoottinen tuskin pelkäisi, että olisi tehnyt syntiä Pyhää Henkeä vastaan, hän todennäköisemmin "tietäisi' sen.

[crystalvoice]

 Yleensä kognitiivisessa teoriassa laitetaan ajattelu etusijalle. Tunteet ovat aina ajattelun seurauksia.

Laatikoimastani tekstikohdasta johtuen en ole kognitiivisen teorian kannattaja. Tunteet eivät ole aina seurausta ajattelusta, vaikka ajatus kulkee monesti tunteen mukana tai siihen liittyen, vaikka ajatus ei olisi tunnetta kausaalisesti aiheuttanut. Ei ole tieteellisestti perusteltua väittää, että tunteet ovat aina seurausta ajattelusta.

[crystalvoice]

Ei. Vaan psykoottisen ajattelun ottaminen ns. emotionaalinen järkeily käsitteen esimerkiksi on melko pitkälle vietyä useammastakin syystä.
Toiseksi, kuten sanoin, psykoottinen tuskin pelkäisi, että olisi tehnyt syntiä Pyhää Henkeä vastaan, hän todennäköisemmin "tietäisi' sen.

Joo olen samaa mieltä pyskoottisuuteen liittyen.

[sandia]

Taas kerran minulla on konkreettinen kokemus, missä tuo tuli vastaan. Olin Hesperian sairaalassa kauan sitten psykologiharjoittelijana. Eräs nuori psykoottinen nainen kertoi minulle erään omaa olemustaan käsittelevän yksityiskohdan, mikä oli täysin bizarri.

Pohdin sitä hänen lausettaan, mikä on liian korni täällä toistettavaksi ja kerroin tilanteesta työnohjaajalleni.
Hänen neuvonsa oli vastata potilaalle: "ymmärrän, että ajattelet noin"
Olin epäröivä neuvon suhteen, mutta päätin kokeilla. 

Seurauksena oli ,että kun potilas seuraavan kerran kertoi minulle saman asian, vastasin hänelle" ymmärrän, että ajattelet noin".

Seurauksena oli, että potilas katsoi minua kuin minulta olisi mutterit pudonneet päästä ja sanoi, että ei kun hän TIETÄÄ, että se asia on totta.

Tietty kun tuota tarkemmin ajattelen, vastaus lienee sittenkin lähempänä äärikarismaattista ajattelua kuin aluksi oletin.

[crystalvoice]

Ei. Vaan psykoottisen ajattelun ottaminen ns. emotionaalinen järkeily käsitteen esimerkiksi on melko pitkälle vietyä useammastakin syystä.
Toiseksi, kuten sanoin, psykoottinen tuskin pelkäisi, että olisi tehnyt syntiä Pyhää Henkeä vastaan, hän todennäköisemmin "tietäisi' sen.

Joo olen samaa mieltä pyskoottisuuteen liittyen.

Tiedän erään psykoosilääkkeitä nauttivan, joka on kärsinyt psykooseista ja jolla on voimakkaita pelkoja, jotka ovat täysin irrationaalisia, jos eivät kuitenkaan psykoottisia. Psykoottisia ne eivät ole sen tähden, että sen, mitä hän pelkää, hän itse kuitenkin tiedostaa olevan vielä ei-todellisuutta, koska hän voisi selvästi havaita, jos pelko olisi jo konkreettisesti toteutunut. Mutta pelko on siinä mielessä täysin harhaista, ettei sille ole vähäisintäkään järjellistä syytä, ja tuskin edes yksi kahdesta miljoonasta ihmisestä kärsii samasta pelosta. Pelkoon liittyvä ahdistus on joskus niin suuri, että se lähes lamauttaa.

[crystalvoice]

Ei. Vaan psykoottisen ajattelun ottaminen ns. emotionaalinen järkeily käsitteen esimerkiksi on melko pitkälle vietyä useammastakin syystä.
Toiseksi, kuten sanoin, psykoottinen tuskin pelkäisi, että olisi tehnyt syntiä Pyhää Henkeä vastaan, hän todennäköisemmin "tietäisi' sen.

Joo olen samaa mieltä pyskoottisuuteen liittyen.

Tiedän erään psykoosilääkkeitä nauttivan, joka on kärsinyt psykooseista ja jolla on voimakkaita pelkoja, jotka ovat täysin irrationaalisia, jos eivät kuitenkaan psykoottisia. Psykoottisia ne eivät ole sen tähden, että sen, mitä hän pelkää, hän itse kuitenkin tiedostaa olevan vielä ei-todellisuutta, koska hän voisi selvästi havaita, jos pelko olisi jo konkreettisesti toteutunut. Mutta pelko on siinä mielessä täysin harhaista, ettei sille ole vähäisintäkään järjellistä syytä, ja tuskin edes yksi kahdesta miljoonasta ihmisestä kärsii samasta pelosta. Pelkoon liittyvä ahdistus on joskus niin suuri, että se lähes lamauttaa.

Se, mitä kirjoitin psykoottisesti masentuneen uskovan pelosta, joka liittyy Pyhän Hengen pilkkaamiseen, perustuu siihen, mitä tiedän suhteellisen luotettavalta taholta. Voi olla, että kyseinen henkilö ei ollut oikein diagnosoitu, eli kyse ei olisi ollut psykoottisesta masennuksesta. Joka tapauksessa kyseinen henkilö haki apua toistuvasti kristillishengelliseltä taholta Pyhän Hengen pilkkaamiseen liittyen. (Hän sai opetusta ja vakuutusta siitä, että hän ei ollut tehnyt anteeksiantamatonta syntiä.) Jos hän ei olisi halunnut hakea apua (vapautusta siitä "pelosta"), se olisi ollut johdonmukaista, jos hän koki "todellisuutena" sen, ettei mahdollisuutta anteeksiantoon Pyhän Hengen pilkan tähden enää ollut. Kyseinen henkilö ei enää myöhemmin ajatellut tai ollut ahdistunut siitä, että olisi tehnyt Pyhän Hengen pilkkaamisen synnin.

[sandia]

Palatakseni hurmoksellisuuteen ajattelen, että siinä ihminen todella ikäänkuin jumalallistaa omia psyykkisiä kokemuksiaan. Varmaan sitä voisi mielenterveystermein selittää. Oman ajattelun kritiikittömyys ei todellakaan auta asiaa. Ja jos ajattelua tuetaan yhteisön puolesta, niin siinä sitten ollaan.

Tällainen "karismaattinen ajatteluvirhe" esiintyy myös ainakin minun mielestäni väitteessa: ylistys on portti Jumalan läsnäoloon. Todisteena käytetään kuningas Daavidin innostunutta hyppelyä Herran edessä. Eli hänen hyppelynsä tulee teologian kulmakiveksi.

[crystalvoice]

Jos tai kun emotionaalinen järkeily ei monestikaan tarkoita sitä, että ihminen ajallisesti ensiksi ajattelisi (ikään kuin harkiten), jonka jälkeen (ajallisesti hiukan myöhemmin) vasta antaisi tunteelle siihen liittyvän ajatuksen kanssa vallan, tai jos tai kun jokin tunne ja siihen liittyvän ajatus ovat monesti kuin automaattisesti alusta asti toisissa kiinni, niin silloin mielestäni myös psykoosiin liittyvä tunne ja ajatus kuuluvat emotionaalisen järkeilyn piiriin, sikäli kuin psykoosiin liittyvä tunne sisältää siihen liittyvän ajatuksen, jonka psykoottinen kokee olevan todellisuutta (kyse ei ole siis mitään ajatusta sisältämättömästä tunteesta).

[sandia]

Kogniitiivista terapiaa sovelletaan silloin, kun ihminen kykenee tulemaan tietoiseksi ajattelustaan, kun vain hän oppii "ottamaan ajattelunsa kiinni". Psykoottisella ei ole tuota kykyä.

Eli kun ihminen vaikka ajattelee, että mua ei kukaan halua palkata töihin. Tai aina kun yritän jotain elämässä, se tulee epäonnistumaan. jne. jne Tai: tunteiden näyttäminen aina johtaa haavoittumiseen, keneenkään ei voi luottaa jne. jne.