”Pelko ei ole hengellinen hyve”
Ajankohtaista | 3.1.2018 klo 14.47, Mari Turunen, Susanna Sarimaa
Kuva: Shutterstock
Hannu Vuorisen mukaan joistakin kristityistä on tullut säikkyjä ja epäluuloisia. Raamattu muistuttaa, että täydellinen rakkaus karkoittaa pelon.
Vapaakirkon kirkkokunnan johtaja Hannu Vuorinen kirjoitti marraskuun lopulla uutissivusto Seurakuntalaiseen blogin, joka syntyi epämiellyttävistä havainnoista seurakuntavierailuilla ja verkon keskustelupalstoilla.
– Blogin taustalla oli havainto, että joillekin kristityille kaikista mahdollisista ja mahdottomista harhoista on tullut uskonvaelluksen keskiviiva. Huomio keskittyy pälyilyyn missä eksytys houkuttelee, Vuorinen kommentoi Uudelle Tielle.
Tällaisen ajatusmaailman seurauksena Vuorinen näkee epäluulon lisääntymisen. Muihin kristittyihin ja seurakuntiin aletaan suhtautua epäillen. Raamattuakin luetaan kummallisin silmälasein.
– Ilmestyskirjaa luetaan kuin kauhukertomusta Antikristuksen odotuksesta, vaikka oikeasti Ilmestyskirja kuvaa Jumalan valtaa ja olemusta kaiken yläpuolella.
Toisinaan kuulostaa siltä, että odotamme aina vaan pahempaa. – – Kiinnitämme huomiomme varjojen kasvuun ja pelkäämme pimeyden nielaisevan viimeisenkin valon. Pelätessämme alamme epäillä kaikkea ja kaikkia. Kuka tahansa lampaista saattaakin olla raateleva susi, joten parasta olla luottamatta liikaa ja pysyä varuillaan, etteivät harhat saa valtaansa, hän kirjoitti.
Uskalla riskeerata
Jos epäluuloisuus kasvaa, yhteyden syntyminen ja syveneminen muiden kristittyjen ja seurakuntien tai järjestöjen välillä tulee mahdottomaksi. Tämä näkyy eristäytymisenä.
– Jos pelko hallitsee, muita pidetään käsivarren mitan päässä. Tottakai tulee pettymyksiäkin, mutta silti olisi tärkeää uskaltautua yhteyteen ja vuorovaikutukseen.
Pelko on vahva voima, hän muistuttaa blogissaan:
Pelokkaat eivät riskeeraa mitään, pelokkaat eivät uskalla astua pimeyden keskelle sytyttämään valoa. Pelon valtaamat eivät valtaa uusia alueita. Pelko lannistaa ja sitoo. Maata kiertäessäni tapaan vähän liiankin usein pelokkaita kristittyjä, jotka tekevät pelostaan hengellisen hyveen. Ja kun odotuksemme on jatkunut pitkään ja Herramme tulo viipyy, saatamme alkaa sättiä toisiamme ja lyödä veljiämme, kuten palvelijat tekivät toisilleen yhdessä vähemmän kuuluisassa Jeesuksen vertauksessa.
Kuva: Suomen Vapaakirkon johtaja Hannu Vuorinen. Kuva: Hannu Vuorisen arkisto
Hannu Vuorinen muistuttaa, ettei pimeys ole kaukana meistä itsestämme.
– Pimeys on nähtävä oman sydämen taipumuksena itsekeskeisyyteen, omahyväisyyteen ja omavanhurskauteen. On hyvä sytyttää valo ensin omaan sydämeen ja seurakuntaan, ja pidetään huoli, että ollaan siinä rehellisiä ja aitoja.
Hän haluaisi kristittyjen haastavan omaa mukavuudenhaluaan. Herra kutsuu palvelemaan vähäosaisia, joita kohtaan yhteiskunta on usein välinpitämätön. Näitä valoja pitäisi sytyttää.
Myös yhteiskunnassa vaikuttava arvojen murros herättää toimimaan.
– On rohkeasti uskottava Raamattuun Jumalan sanana ja nostaa sieltä nousevia arvoja keskustelussa esiin esimerkiksi oikeudenmukaisuuden ja seksuaalisuuden kysymyksissä.
Rohkeus lepää armossa
Hän näkee, että herätyskristityt tarvitsevat rohkeutta olla sitä mitä ovat, sillä vaarana on, että pelko sulkee suut.
Odottava kristitty on realisti ja tuntee langenneen ja rikkinäisen maailman luonnon. Se painostaa, sen keskellä olemme ahtaalla. Mutta Herransa kunniakasta tuloa odottava kristitty tietää, että Jeesus on voittanut maailman! Siksi hän ei antaudu pelolle, vaan pysyy rohkeana ja luottavaisena ja on turvallisella mielellä. Odottava seurakunta on rohkea seurakunta, se uskaltaa, koska se luottaa Jumalaan.
Oikea rohkeus ei Vuorisen mukaan olekaan itsekorostusta, eikä rohkeus löydy itselle todistelemisesta. Sen sijaan todellisen rohkeuden lääke on sydämen lepo Jumalan yhteydessä, kun sydän uskoo evankeliumin ja ottaa armon lahjana vastaan.
– Kun Jumala on Isäni, suhde perustuu armoon. Sen varaan voi antautua koko painollaan, ja tästä rauhasta kumpuaa myös rohkeus. Isäni lapsena voin avautua elämälle, eikä yhteiskunnassa ole mitään, mihin en voisi olla vaikuttamassa.
Luottamus Jumalaan ei tee varomattomaksi, mutta se tekee vapaaksi rakastamaan. Emme pelkää pimeyttä, vaan astumme rohkeasti sen keskelle ja annamme valon loistaa.
Kursivoidut lainaukset Hannu Vuorisen Seurakuntalaisessa 30.11.2017 julkaistusta blogista.