Puimatanner
Puimatanner => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Lydia - 25.04.14 - klo:23:43
-
Ketju katkaistu toisesta omaksi aiheekseen.
Huolestuttaako ketään synti, se että se vaanii jokaisen lähellä etsien kotia.
-
Huolestuttaako ketään synti, se että se vaanii jokaisen lähellä etsien kotia.
Syntiongelma ratkaistiin jo pari tuhatta vuotta sitten. Sitä ei vartavasten tarvitse kaivella esiin. Armossa pysyminen on paras tae siitä, että siitä ei tule ongelmaa. Siksi ei pidäkään enää kääntyä lain puoleen, koska "laki saa aikaan vihaa; mutta missä ei lakia ole, siellä ei ole rikkomustakaan" (Room. 4:15).
Tietääkö joku paremman ratkaisun?
-
syntiin liittyy se ongelma ettei se tule kenenkään kohdalla ratkaistuksi jos ei tunnusta tarvitsevansa anteeksiantamusta ja syntien sovitusta ja pelastajaa.
sitähän Pauluskin koko ajan vaatii : "tunnustakaa heikkoutenne jne jne"
Mutta jospa tuo heikkous onkin meille kurjille niin itsestään selvää ettemme koko ajan jaksa siitä puhua ja vielä vähemmän tunnustaa sellaiselle joka sitä vaatii.
jospa se riittääkin että tunnustaa Jeesukselle vaikka ei tuokaan sitä julki täällä ?
jospa siksi riittäisikin että vain tuemme toisiamme ja joskus noteeraamme toisen olemassaolon siten että vastaamme hänelle vaikka emme saisikaan loistaa suurella luentotaidollamme ?
-
Huolestuttaako ketään synti, se että se vaanii jokaisen lähellä etsien kotia.
Syntiongelma ratkaistiin jo pari tuhatta vuotta sitten. Sitä ei vartavasten tarvitse kaivella esiin. Armossa pysyminen on paras tae siitä, että siitä ei tule ongelmaa. Siksi ei pidäkään enää kääntyä lain puoleen, koska "laki saa aikaan vihaa; mutta missä ei lakia ole, siellä ei ole rikkomustakaan" (Room. 4:15).
Tietääkö joku paremman ratkaisun?
Hepr.3 kertoo siitä miten se edelleen on suuri vaara myös uskoville ja mitä kirjoitettiin Vähä Aasian seurakunnille? Meillä on jokapäiväinen taistelu syntiä vastaan, ainakin minulla. Itse koen tien aika kapeaksi, mutta en ole koskaan toivoton sillä jos me valkeudessa vaellamme meillän on luvattu puhdistus Jeesuksen veressä. Yllättävän vähän puhutaan nykyään synnistä, Raamattu kyllä paljon varoittaa uskoviakin asiasta.
-
Synti on lain alaisuutta. Johannes kirjoittaa: "Jokainen, joka tekee synnin, tekee myös laittomuuden, ja synti on laittomuus" (1. Joh. 3:4). En voita syntiä sillä, että päätän olla syntiä tekemättä. Mutta kun tiedän, ettei lihassani asu mitään hyvää, niin en voita syntiä tarkkailemalla parantumatonta ja piloille mennyttä itseäni (=lihaani), vaan katsomalla Synnin Voittajaan.
Siis: Synti = Laittomuus = Lain alaisuus. Synnin kanssa ei siis pidä leikitellä, ettei joudu lain alaisuuteen.
-
syntiin liittyy se ongelma ettei se tule kenenkään kohdalla ratkaistuksi jos ei tunnusta tarvitsevansa anteeksiantamusta ja syntien sovitusta ja pelastajaa.
sitähän Pauluskin koko ajan vaatii : "tunnustakaa heikkoutenne jne jne"
Mutta jospa tuo heikkous onkin meille kurjille niin itsestään selvää ettemme koko ajan jaksa siitä puhua ja vielä vähemmän tunnustaa sellaiselle joka sitä vaatii.
jospa se riittääkin että tunnustaa Jeesukselle vaikka ei tuokaan sitä julki täällä ?
jospa siksi riittäisikin että vain tuemme toisiamme ja joskus noteeraamme toisen olemassaolon siten että vastaamme hänelle vaikka emme saisikaan loistaa suurella luentotaidollamme ?
Kirjoitat tosi outoja, en tunne tuollaisia "vaatimuksia" omakseni. Sekoitatko jonkun muun ajatuksiin?
-
Synti on lain alaisuutta. Johannes kirjoittaa: "Jokainen, joka tekee synnin, tekee myös laittomuuden, ja synti on laittomuus" (1. Joh. 3:4). En voita syntiä sillä, että päätän olla syntiä tekemättä. Mutta kun tiedän, ettei lihassani asu mitään hyvää, niin en voita syntiä tarkkailemalla parantumatonta ja piloille mennyttä itseäni (=lihaani), vaan katsomalla Synnin Voittajaan.
Siis: Synti = Laittomuus = Lain alaisuus. Synnin kanssa ei siis pidä leikitellä, ettei joudu lain alaisuuteen.
Kukaan toinen ei tee puolestamme valintoja joita joudumme tekemään koko ajan suhteessa syntiin ja tekoihin, ne ovat koko ajan läsnä.
-
Kukaan toinen ei tee puolestamme valintoja joita joudumme tekemään koko ajan suhteessa syntiin ja tekoihin, ne ovat koko ajan läsnä.
Ajatteletko, että synti on suurempi kuin armo? Olenkohan täysin pöpelikössä, kun minulla ei ole tarvetta ajatella syntiä juuri lainkaan? Kelluskelen vain armon merellä. Yhdellä foorumilla kirjoittelin vuosikausia nimimerkillä "kelluntalainen". En tietenkään ole synnitön, mutta syntini ovatkin Jeesuksen päällä! Siitä voi jopa kerskata.
-
Kukaan toinen ei tee puolestamme valintoja joita joudumme tekemään koko ajan suhteessa syntiin ja tekoihin, ne ovat koko ajan läsnä.
Ajatteletko, että synti on suurempi kuin armo? Olenkohan täysin pöpelikössä, kun minulla ei ole tarvetta ajatella syntiä juuri lainkaan? Kelluskelen vain armon merellä. Yhdellä foorumilla kirjoittelin vuosikausia nimimerkillä "kelluntalainen". En tietenkään ole synnitön, mutta syntini ovatkin Jeesuksen päällä! Siitä voi jopa kerskata.
Minä joudun synnin kanssa tekemisiin päivittäin, minun pitää valvoa ja tehdä valintoja itse. Isä Meidän rukouksen sanoin rukoilen päivittäin 'anna anteeksi syntini, niinkuin minäkin annan..' Joudun tekemään parannusta päivittäin, olenko syntisempi kuin muut, en tiedä mutta se on hyvin mahdollista.
-
Kukaan toinen ei tee puolestamme valintoja joita joudumme tekemään koko ajan suhteessa syntiin ja tekoihin, ne ovat koko ajan läsnä.
Ajatteletko, että synti on suurempi kuin armo? Olenkohan täysin pöpelikössä, kun minulla ei ole tarvetta ajatella syntiä juuri lainkaan? Kelluskelen vain armon merellä. Yhdellä foorumilla kirjoittelin vuosikausia nimimerkillä "kelluntalainen". En tietenkään ole synnitön, mutta syntini ovatkin Jeesuksen päällä! Siitä voi jopa kerskata.
Minä joudun synnin kanssa tekemisiin päivittäin, minun pitää valvoa ja tehdä valintoja itse. Isä Meidän rukouksen sanoin rukoilen päivittäin 'anna anteeksi syntini, niinkuin minäkin annan..' Joudun tekemään parannusta päivittäin, olenko syntisempi kuin muut, en tiedä mutta se on hyvin mahdollista.
Syntikysymys on monelle kristitylle ongelmallinen. Joku ajattelee selviävänsä viikkoja ilman syntiä, joku toinen päiviä. Omalla kohdallani tilanne on niin surkea, että minun on elettävä jokahetkisessä anteeksiantamuksessa. Muutoin käy tosi huonosti.
-
Mitä tarkoitti tuo kristitty kursivoituna teksissäsi, eli miksi se sana kursivoitu, liittyikö siihen jokin viesti?
-
Jokahetkiseen anteeksiantamukseen liittyy mielestäni Johanneksen katkelma hänen kirjeestään.
Mutta jos me valkeudessa vaellamme,
niinkuin hän on valkeudessa,
niin meillä on yhteys keskenämme,
ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa,
veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
1 joh 1:7
-
Mitä tarkoitti tuo kristitty kursivoituna teksissäsi, eli miksi se sana kursivoitu, liittyikö siihen jokin viesti?
Synti on harvemmin ongelma ei-kristitylle.
-
Uskova elää joka päivä tilanteissa jossa tehdään valintoja oikean ja väärän suhteen, teenkö syntiä tahallani vai en. Tähän Paulus et kommentoinut vielä..?
-
Olen rukoillut usein
Herra, pane minun suulleni vartija, vartioitse minun huulteni ovea.
Huomaan, miten kammoaminen pahaan ja riippuminen hyvässä kiinni on 'jatkuvaa valvomista' . Se on katsomista Jeesukseen, joka on uskon alkaja...
ja luottamista Hänen täytettyyn työhönsä.
Langetessa saa armon tehdä parannuksen.
Mutta kyllä minä huomaan puutetta syntikysymyksessä. Tämä nykyinen aika vaikuttaa jonkin tasoista tottumista kaikkeen pahaan, koska se on kaikkialla eri tavalla kuin joskus muinoin.
Vain Jumalan Henki voi vaikuttaa minussa herkkää mieltä syntiin nähden.
-
Ajattelen samoin kuin Marjatta..mietin tuota samaa eli tottumista syntiin, ei enää edes tiedosteta asioita jotka ovat selkeästi Raamatun lehdiltä luettavissa synniksi. Ja tuota myös ajattelin että Pyhä Henki muistuttaa jos annamme hänelle sijaa ja sanavaltaa emmekä paaduta sydäntämme ja haluamme elää parannuksessa.
-
syntiin liittyy se ongelma ettei se tule kenenkään kohdalla ratkaistuksi jos ei tunnusta tarvitsevansa anteeksiantamusta ja syntien sovitusta ja pelastajaa.
sitähän Pauluskin koko ajan vaatii : "tunnustakaa heikkoutenne jne jne"
Mutta jospa tuo heikkous onkin meille kurjille niin itsestään selvää ettemme koko ajan jaksa siitä puhua ja vielä vähemmän tunnustaa sellaiselle joka sitä vaatii.
jospa se riittääkin että tunnustaa Jeesukselle vaikka ei tuokaan sitä julki täällä ?
jospa siksi riittäisikin että vain tuemme toisiamme ja joskus noteeraamme toisen olemassaolon siten että vastaamme hänelle vaikka emme saisikaan loistaa suurella luentotaidollamme ?
Kijoitat tosi outoja, en tunne tuollaisia "vaatimuksia" omakseni. Sekoitatko jonkun muun ajatuksiin?
en sekota, tämän vaikutelman saa useimmista kirjoituksistasi koska selität jatkuvasti "minä kurja turvaudun armoon, kaikki muut suorittajat eivät ymmärrä armoa kuten minä" näinhän kokee myös Soltero ja ymmärrän täysin mistä hän puhuu.
Jos olemme ymmärtäneet väärin niin vika ei ole meissä vaan tyylissäsi :(
Teologian opinnot eivät valitettavasti selitä kaikkea Raamatusta, sinulla voi olla tietty näkemys ja meillä toisenlainen tai vajaakin mutta
teoreettinen Sanan tunteminen ei välttämättä kuulosta koskaan samalta kuin Hengen kautta opittu ymmärrys. Toki voivat
myös teoligiset pohdinnat päätyä totuuden tuntemiseen. Koska puhuuhan Jumala "viisaille ja oppineillekin" armonsa kautta mutta hengelliset taivaalliset asiat voi oppia vain Hengen opetuksessa :)
-
Kukaan toinen ei tee puolestamme valintoja joita joudumme tekemään koko ajan suhteessa syntiin ja tekoihin, ne ovat koko ajan läsnä.
Ajatteletko, että synti on suurempi kuin armo? Olenkohan täysin pöpelikössä, kun minulla ei ole tarvetta ajatella syntiä juuri lainkaan? Kelluskelen vain armon merellä. Yhdellä foorumilla kirjoittelin vuosikausia nimimerkillä "kelluntalainen". En tietenkään ole synnitön, mutta syntini ovatkin Jeesuksen päällä! Siitä voi jopa kerskata.
missä kohtaa sitten toteat kelvottomuutesi ja tarpeen turvautua armoon jos et koskaan huomaa syntiä itsessäsi ?
Kuulostaa väkisin pelkältä teorialta jonka olet oppinut ulkoa. Etkö totea mitään tosi elämästä arjessa ?
Me puhumme arjen todellisuudesta ja valinnoista koska niitä joutuu arjessa tekemään. Sinä puhut vain perusfaktoista ikäänkuin mikään ei liittyisi
oikeaan elämään ja arkeen?
Jos minä joudun valitesemaan petänkö työpaikalla samoin kuin toiset niin siinä joudun tekemään valintaa synnin suhteen. Etkö itse jostain ihmeen syystä joudu tässä pahassa maailmassa valintoihin ?
Jos sanot "olemme pelastuneet armosta" niin olet oikeassa mutta joudumme SILTI tekemään valintoja joka päivä. Eikö mielestä valinnoilla ole väliä.
Jos lankean ja totean "tein syntiä" joudun tekemään parannuksen ja pyytämään sitä anteeksi. En voi vain teoriassa ajatella "no kaikki on armon alla ja se siitä, tein väärin mutta voin sen unohtaa eli pyyhkäistä maton alle koska olen armon alla" ?
Asiat johtavat toisiin ja me teemme tekoja fyysisessä maailmassa, Jumala otta AINA teot huomioon koska Hän loi fyysisen maailman !
-
Uskova elää joka päivä tilanteissa jossa tehdään valintoja oikean ja väärän suhteen, teenkö syntiä tahallani vai en. Tähän Paulus et kommentoinut vielä..?
Meillä taitaa olla erilainen syntikäsitys. Sinulle synti näyttäisi olevan jonkin asian tekemistä tai tekemättä jättämistä. Silloin joutuu tosiaan tekemään valintaa kaiken aikaa. Minulle synti on enemmänkin asenne tai mielentila, ja siihen ei paljoakaan valinnoillaan voi vaikuttaa. Siitä johtuen voin sanoa olevani sataprosenttisesti syntinen, johon ei auta muu kuin sataprosenttinen armo.
Jos ajattelisin, että synti olisi jonkin asian tekemistä tai tekemättä jättämistä, niin siitä olisi seurauksena se, että voisin huomenna olla vähemmän syntinen kuin tänään. Tokkopa se näin kuitenkaan on?
-
Uskova elää joka päivä tilanteissa jossa tehdään valintoja oikean ja väärän suhteen, teenkö syntiä tahallani vai en. Tähän Paulus et kommentoinut vielä..?
Meillä taitaa olla erilainen syntikäsitys. Sinulle synti näyttäisi olevan jonkin asian tekemistä tai tekemättä jättämistä. Silloin joutuu tosiaan tekemään valintaa kaiken aikaa. Minulle synti on enemmänkin asenne tai mielentila, ja siihen ei paljoakaan valinnoillaan voi vaikuttaa. Siitä johtuen voin sanoa olevani sataprosenttisesti syntinen, johon ei auta muu kuin sataprosenttinen armo.
Jos ajattelisin, että synti olisi jonkin asian tekemistä tai tekemättä jättämistä, niin siitä olisi seurauksena se, että voisin huomenna olla vähemmän syntinen kuin tänään. Tokkopa se näin kuitenkaan on?
Kyllä minulle teot ovat tekoja, asioita joista Raamattu sanoo älä tee sitä, älä tee tätä...on minun valinta tottelenko vai teenkö välittämättä ohjeesta.
-
Ketju katkaistu toisesta omaksi aiheekseen.
Huolestuttaako ketään synti, se että se vaanii jokaisen lähellä etsien kotia.
kyllä se huolettaa koska se eksyttää. jos teen kompromissin synnin kanssa olen hyväksynyt synnin enkä totea sitä synniksi enkä siis tarvitse anteeksiantoa enkä pelastusta.
eli tosi asiassa tietenkin voi tehdä sen johtopäätöksen että "synti" ei ole se varsinainen huoli koska Jeesus on sen sovittanut ja maksanut ja minut pelastanut. ...... vaan huoli tosia asiassa onkin kompromissi ja eksyminen kuten Jeesuskin varoitti "katsokaa ettei kukaan teitä eksytä"
Tästä näkökulma erosta johtunee sitten kinaamiset mutta kuten olemme todenneet sadoista ketjuista on meillä taipumus ruveta analysoimaan sivulauseita emmekä koskaan saa vastausta ketjun otsikossa mainittuun asiaan :(
-
Jes 66: 2. Minun käteni on kaikki nämä tehnyt, ja niin ovat kaikki nämä syntyneet, sanoo Herra. Mutta minä katson sen puoleen, joka on nöyrä, jolla on särjetty henki ja arka tunto minun sanani edessä.
Tämä paikka Raamatusta tulee useinkin mieleeni, arka tunto minun sanani edessä, onko sitä tänä päivänä vai onko niin että on mestaroitu oman mukavampi tapa elää armossa vain. Oletan, luulen ja uskon että tämän päivän näivetys hengellisellä saralla johtuu maallistumisesta ja siitä ettei enää haluta lukea ja totella Jumalan ohjeita ja puhetta. Jos me sitoudumme Jumalan sanaan myös siinä mitä meiltä odotetaan niin taatusti Jumala sitoutuu miehin ja meillä olisi se Pyhän Hengen voima mitä kipeästi nyt tarvittaisiin.
-
Tietenkin valintojakin on tehtävä. Voisin jonakin päivänä mennä ja tappaa hankalan naapurin, mutta en kuitenkaan mene. Jokin sisällä sanoo, että ei käy.
Mutta jos mennään pienempiin asioihin, niin valinnat ovat vaikeampia. Joku saattaa käyttäytyä tosi ilkeästi, ja spontaani reaktioni on yleensä suuttuminen. Eikä siinä aina ehdi valintoja tekemään. Mutta kun mennään vielä pienempiin, niin ei voida puhua enää valinnoista, vaan ajatustasolla voi tapahtua jotain vähemmän kaunista.
Jeesus laittoi Vuorisaarnassa riman hyvin korkealle. Muistatte kohdan, jossa hän puhuu vihastumisesta tai naisen katsomisesta. Valintateoriat eivät toimi, koska ihminen on täysin syntinen.
Mutta muistan kuitenkin elävästi yhden valintatilanteen. Olen ollut yrittäjänä kymmeniä vuosia. Siinä tapahtuu yhtä ja toista. Kerran tilasin raaka-ainetta ja se oli epäkuranttia. Tein reklamaation tavarantoimittajalle ja tuli uusi erä. Sekin oli viallinen. Vasta kolmas erä oli moitteetonta. Entisiä ei pyydetty palauttamaan.
Mutta sitten tapahtui kummia. Tavarantoimittajalta tuli hyvityslasku. Minulla oli tunne, etten ole saamassa mitään, mutta omatunto ei vielä puhunut mitään. Niin laitoin laskun mappiin ja annoin asian olla. Mutta eräänä päivänä soitettiin, että haluanko laskun rahana vai tavarana. Silloin minulle valkeni, että tässä on tehtävä valinta. Jos olisin sanonut, että otan rahana, niin olisin netonnut useita tonneja (markka-aikaan), mutta taas jokin sisälläni sanoi, etten voi tehdä niin. Niinpä sanoin tavarantoimittajan kassaneidille (tai rouvalle), että en mielestäni ole mitään saamassa. Sanoin vielä senkin, että siinä Isossa Kirjassa sanotaan, että joka on vähässä väärä, on paljossakin väärä. Siihen tämä nainen vastasi: "Ihana periaate." Niin "hävisin" muutaman tonnin, joka siinä vaiheessa olisi ollut todella tarpeen.
-
se on hienoa että tälla tavalla olet totellut Jumalaa mutta valitettavasti suuri kiusaukseni on nyt sanoa että
usein tai lähes aina vanhat uskovat kertovat vuosikymmenien takaisia vanhurskaita tekojaan mutta heillä ei ole mitään vastaavaa kerrottavana
viime päiviltä , miksi !?
se että toimit oikein joskus viime vuosituhannella ei todista että välität enää tänään totella Jumalan Sanaa.... päin vastoin
olet päätynyt (tai siis useimmat ovat) omaksua teorian jolla selität itsellesi ja niille joille nuo saarnaavat että
ei sen ole väliä koska ajattelet kuitenkin syntisesti ja olet kuitenkin armon alla joten voit rauhassa olla välittämättä Jumalan Sanasta tänään ja sen
kehoituksista tähän tai tuohon.,,,,,,,
mihin vedät rajan tänään että tuota minun täytyy totella ja tuota ei ??
Tämä saa pinnani käryämään (tunnustaan siis tässä syntini) että kehutaan vanhoilla tekoilla kuinka "sata vuotta sitten olin johdatuksessa" joten en voi olla tänään väärässä ja minulla on oikea oppi, ei tarvitse olla arka tunto Jumalan Sanan edessä olethan armon alla jne jne
-
tulipas sekava selitys mutta alan hahmottamaan minkä opin kannattaja olet :(
-
Ajattelen samoin kuin Marjatta..mietin tuota samaa eli tottumista syntiin, ei enää edes tiedosteta asioita jotka ovat selkeästi Raamatun lehdiltä luettavissa synniksi. Ja tuota myös ajattelin että Pyhä Henki muistuttaa jos annamme hänelle sijaa ja sanavaltaa emmekä paaduta sydäntämme ja haluamme elää parannuksessa.
niin juuri, tämä lienee sitä unessa olemista, maailma opettaa meidät äidin maidosta asti ettei avoliitoilla ja useilla seurusteluilla ole väliä. kun olin muutaman vuoden käymättä srk:ssa vaikka olin uskossa huomasin ajatelevani "onko se nyt niin vakavaa jos joku elää avoliitossa" en siis koskaan ole itse elänyt avoliitossa mutta tuo ajatus vain tuli mieleeni täysin luonnollisena. Ja silloin havahduin että nyt kyllä lienen jo aika maailmallinen kun en enää välitä edes olla samaa mieltä Raamatun kanssa.
no tämä lienee hyvin normaalia nykyään vai ?????
näin eksytään hyväksymään synti joka voi johtaa tekoihin ja poistumiseen armosta myös koska ei enää tarvita pelastusta synnistä :-[
-
se on hienoa että tälla tavalla olet totellut Jumalaa mutta valitettavasti suuri kiusaukseni on nyt sanoa että
usein tai lähes aina vanhat uskovat kertovat vuosikymmenien takaisia vanhurskaita tekojaan mutta heillä ei ole mitään vastaavaa kerrottavana
viime päiviltä , miksi !?
Miksikö? No tietysti siksi, ettei niitä ole "tiedostossa". Et muuten huomannut, että kaunistelin tuota kertomustani, eli en kertonut siitä koko totuutta. Nimittäin minun olisi heti pitänyt reagoida siihen hyvityslaskuun, soittaa firmaan ja sanoa reilusti, että tämä ei kuulu mulle. Mutta en tehnyt sitä, koska ajattelin, että tarvitsen sen rahan, kuuntelinpa vielä vihollista, joka sanoi, että "onhan sulla syytä pitää se raha, koska se firma töpeksi niin paljon je että aikaasi kului joutaviin asioihin. Pitäähän siitä sentään jonkinlainen vahingoskorvaus saada."
Kuitenkin on niin, että jos olisin toiminut vihollisen "äänen" mukaan, niin se asia saattaisi olla vieläkin omallatunnolla syytöksenä. Ja siihenhän vihollinen olisi tarttunut ja sanonut, että on siinäkin äijä ja tekeytyy vielä uskovaiseksi. Itsesuojeluvaistoni toimi ja päätin siis luopua siitä rahasta lopulta itsekkäistä syistä välttääkseni huonon omantunnon. Kumpi synti siis oli suurempi?
-
tulipas sekava selitys mutta alan hahmottamaan minkä opin kannattaja olet :(
No, mihin tulokseen tulit? On kai sillä opilla jokin nimi, tai jotenkin sen täytyy olla määriteltävissä?
-
Tämä saa pinnani käryämään (tunnustaan siis tässä syntini) että kehutaan vanhoilla tekoilla kuinka "sata vuotta sitten olin johdatuksessa" joten en voi olla tänään väärässä ja minulla on oikea oppi, ei tarvitse olla arka tunto Jumalan Sanan edessä olethan armon alla jne jne
Mielestäni alat olla jo velvollinen kertomaan, miten itselläsi on asiat.
-
tulipas sekava selitys mutta alan hahmottamaan minkä opin kannattaja olet :(
No, mihin tulokseen tulit? On kai sillä opilla jokin nimi, tai jotenkin sen täytyy olla määriteltävissä?
sehän siinä onkin vaikeaa kun sillä ei ole nimeä :(
-
tulipas sekava selitys mutta alan hahmottamaan minkä opin kannattaja olet :(
No, mihin tulokseen tulit? On kai sillä opilla jokin nimi, tai jotenkin sen täytyy olla määriteltävissä?
sehän siinä onkin vaikeaa kun sillä ei ole nimeä :(
Jos se on sitten Sitä Oikeaa, kun sillä ei ole nimeä?
-
Tämä saa pinnani käryämään (tunnustaan siis tässä syntini) että kehutaan vanhoilla tekoilla kuinka "sata vuotta sitten olin johdatuksessa" joten en voi olla tänään väärässä ja minulla on oikea oppi, ei tarvitse olla arka tunto Jumalan Sanan edessä olethan armon alla jne jne
Mielestäni alat olla jo velvollinen kertomaan, miten itselläsi on asiat.
en ole mitään velvollinen kertomaan ???
enhän ole sen kummempi kuin sinäkään.....mitä juuri sanoit tuossa tunnustuksessa ei ole yllätys, vaan ongelma on se että tuollaisella asioiden pilkkomisella ja teoretisoinnilla ei saavuteta mitään "parempaa tietoa armosta" vaan ainoastaan sama kuin atomeja pilkkomalla -->
aineen taustalla ei olekaan mitään ::)
vain uskon kautta ja Jeesuksen tuntemalla voimme sanoa selityksen tyhjyydelle atomin taustalla ja se on "Jumala loi kaiken tyhjästä" !
En siis kritisoi uskoasi tai oppiasi vaan teoriaasi johon perustat kaiken , etkö tiedä ettei ihmisen ymmärrys saavuta viisautta tai tietoa tai Jumalan tuntemista ? Sen voi tuoda vain Henki !
Teoriat ei auta hädän hetkellä , ne sopivat kyllä menestyvälle liikemiehelle joka ........no enpä mene sen pidemmälle mutta olen ollu tseurakunnassa jossa puhutaan kauniisti kauniista teoriasta mutta sinun kirjoituksesi sai minut yhtäkkiä ymmärtämään miksi he eivät muutu.
eihän teoriat muuta ketään vaan ainostaan Henki muuttaa ja ne jotka tuntevat Jeesuksen Hengen kautta elävät Hänen tahdossaan herkällä tunnolla Sanan edessä (myös tänään) mutta ne jotka seuraavat vain teorioita voivat elää pelkälle menestykselle ja rauhalle, jotka eivät vaadi Sanan seuraamista eikä muuttumista.
totta kai ymmärrän ettei ketään voi vaatia ja pakottaa mutta se juuri paljastaa sydämen tilan kun ei edes tahdo. Jos Jeesuksen Henki johtaisi niin ihminen tahtoisi muuttua ja tehdä parannusta ja seurata Jumalan Sanaa. Teoriathan ei vaadi mitään , ei edes sitä että Ilmestyskirja joskus toteutuisi oikeasti >:(
Teoriat sopivat kaikille yhteiskristillisille koska ne sopivat kaikille. ne eivät vaadi edes mitään mitä Raamattu oikeasti vaatii- joku joka haluaa seurata Jeesusta tosi elämässä ja arjessa ei saa teorioista mitään voimaa tai edes ravintoa hengelleen sen enempää kuin apua hätäänsäkään.
"Ne sanat jotka Minä olen puhunut ovat Elämä" se ei tarkoita että nuo kirjaimet peräkkäin kertovat elämän vaan se Henki joka oli Jeesuksen sanoissa , siis ääneen lausutuissa kuultavissa elävissä sanoissa oli tuo Elämä." Kaikki kuulivat nuo sanat jopa fariseukset mutta vain toiset tunsivat että niissä oli voima ja että Hän oli Jumalan Poika. Se ei ollut teoriaa vaan voimaa ja Henkeä. siis elävää elämää ja arjessa auttavaa.
-
tulipas sekava selitys mutta alan hahmottamaan minkä opin kannattaja olet :(
No, mihin tulokseen tulit? On kai sillä opilla jokin nimi, tai jotenkin sen täytyy olla määriteltävissä?
sehän siinä onkin vaikeaa kun sillä ei ole nimeä :(
Jos se on sitten Sitä Oikeaa, kun sillä ei ole nimeä?
Minä luulin alussa tuolla seurakunnassakin että se oli oikeaa kunnes huomasin ettei kukaan ottanut sitä todeta omassa arjessaan. mikä se sellainen "oppi" on joka ei tule missään todeksi eikä auta hädässä ?
se sopii vain rikkaille ja menestyville jotka eivät tarvitse OIKEAA ARMOA hädän hetkellä , heille riittää teoria armosta silloin kun kaikki on hyvin ja riittää että aivopesee itseään uskonnollisisssa tilaisuuksissa :(
-
voihan sille vaikka keksiä nimen ........
"yhteiskristillinen oppi armon teoriasta" :)
sopiiko asiaan ?
-
Synnintunto on raamatullista ja oikeaa, sillä se on Jumalan mielenmukaista murhetta joka saa aikaan parannuksen.
Sanotaan että aikoina jolloin on ollut voimakas herätys, seurakunnissa on itketty syntejä ja tehty parannusta. Mitä enemmän Jumalan Henkeä sitä enemmän halua pyhitykseen.
-
voihan sille vaikka keksiä nimen ........
"yhteiskristillinen oppi armon teoriasta" :)
sopiiko asiaan ?
Ei sovi. Minun korvissani sana "yhteiskristillinen" kuulostaa miltei kirosanalta. Eikä oppi armosta ole mitään teoriaa, vaan ainoa ja käytännössä kestäväksi havaittu (hengellisen) elämän perusta.
-
Vanhoissa virsissä veisataan synnin turmeluksesta, vaaroista ja saatanan houkutuksista aika vahvasti. Miksi ei tänä päivänä enää synnin vakavuudesta juuri saarnata?
-
Käy taiten sä kristitty, kaita on tie.
Ja portti on ahdas, mi elämään vie.
Ah harvat sen löytävät ainoastaan.
Muut tiehen ne mieltyvät laveampaan.
Ah, toisilla usko on rakkaudeton.
Ja toisilla uskoton rakkaus on.
On kummatkin taivaaseen menevinään.
Mut hukkuvat matkalla yön pimeään.
Niin kaidaksi tietä ei uskotakaan,
Ett`synti on pantava pois kokonaan.
Ja myös oman tahdonkin kuoltava on.
Ja käytävä työhän ja taistelohon.
Ei huoletta yksikään kulkea saa.
On vaaroja joita ei vois odottaa.
Vain askele syrjään jo murhetta tuo.
Se hukkuu ken lihansa hallita suo.
On saatana, maailma voitettava
Ja ylpeys mielestä suistettava
Ja valmisna oltava nöyryytyksiin
Ja itsensä kieltäviin kärsimyksiin.
Ken käyvänsä luulevi taivahaseen
Kuin mäkeä myötäistä vain huvikseen.
Se pettyy ja paulahan muitakin vie,
Vaan tuskainen työläs on elämän tie.
Nyt ahkera siis ole, tee parannus,
Niin Herrassa sulla on vanhurskaus,
Ja täysin nyt turvaudu Vapahtajaan,
Kun tahtoo hän verhota sun kokonaa.
Hän sytisi verellään puhdistavi,
Luo sydämmes taas lumivalkeaksi,
Tää armahdus uskossa talleta vain.
Se voimia suo sinun tahtoosi aian.
Ja seuraa vain jälkiä Vapahtajas!
On ikeensä suloinen, sovelias.
Ja vaikka on vaikea kaitainen tie,
Sa ainoa autuutehen sinut vie.
-
tulipas sekava selitys mutta alan hahmottamaan minkä opin kannattaja olet :(
No, mihin tulokseen tulit? On kai sillä opilla jokin nimi, tai jotenkin sen täytyy olla määriteltävissä?
sehän siinä onkin vaikeaa kun sillä ei ole nimeä :(
Jos se on sitten Sitä Oikeaa, kun sillä ei ole nimeä?
Minä luulin alussa tuolla seurakunnassakin että se oli oikeaa kunnes huomasin ettei kukaan ottanut sitä todeta omassa arjessaan. mikä se sellainen "oppi" on joka ei tule missään todeksi eikä auta hädässä ?
se sopii vain rikkaille ja menestyville jotka eivät tarvitse OIKEAA ARMOA hädän hetkellä , heille riittää teoria armosta silloin kun kaikki on hyvin ja riittää että aivopesee itseään uskonnollisisssa tilaisuuksissa :(
Romaniveljeä vapaasti lainaten: "Hai, ei koske minnuu."
-
Siis pidetään tämä ketju syntikeskeisenä.. :D , tästä poikkastiin toinen ketju jossa enemmän armo-oppia.
-
se sopii vain rikkaille ja menestyville jotka eivät tarvitse OIKEAA ARMOA hädän hetkellä , heille riittää teoria armosta silloin kun kaikki on hyvin ja riittää että aivopesee itseään uskonnollisisssa tilaisuuksissa :(
Tästä tuli mieleen, kun kerran tapasin ryhmän USA-laisia uskovia nuoria, jotka olivat
käymässä Suomessa. Yksi heistä sanoi, että USA:ssa on uskovia, jotka kuuluvat kyllä
seurakuntaan, mutta eivät arjessa elä uskonsa mukaisesti. Suomessa hän oli tavannut
uskovia, jotka eivät kuulu mihinkään seurakuntaan, mutta silti elävät uskonsa mukaan. Tämä
oli kuulemma ollut silmiä avaava kokemus.
-
Jos me ei anneta anteeksi, meille ei anneta anteeksi. Siinä on selkeä kohta Raamatusta jota ei oikein millään voi vesittää. Anteeksiantaminen on valinta, asiasta riippuu voinko viedä sen järjellä loppuun asti vai onko kysymys niin suurista asioista ettei se ole ihmiselle mahdollista mutta Jumala ei jätä pulaan sitä joka tahtoo.
-
Jos me ei anneta anteeksi, meille ei anneta anteeksi. Siinä on selkeä kohta Raamatusta jota ei oikein millään voi vesittää. Anteeksiantaminen on valinta, asiasta riippuu voinko viedä sen järjellä loppuun asti vai onko kysymys niin suurista asioista ettei se ole ihmiselle mahdollista mutta Jumala ei jätä pulaan sitä joka tahtoo.
Armo on siis ehdollinen, sitäkö tarkoitat?
-
Jos me ei anneta anteeksi, meille ei anneta anteeksi. Siinä on selkeä kohta Raamatusta jota ei oikein millään voi vesittää. Anteeksiantaminen on valinta, asiasta riippuu voinko viedä sen järjellä loppuun asti vai onko kysymys niin suurista asioista ettei se ole ihmiselle mahdollista mutta Jumala ei jätä pulaan sitä joka tahtoo.
Armo on siis ehdollinen, sitäkö tarkoitat?
Mitä sinä ymmärrät sillä kun Jeesus sanoi; jos ette anna anteeksi niille jotka ovat teitä vastaan rikkoneet niin teidän Taivaallinen Isänne ei anna anteeksi teidän rikkomuksianne..? Minä ymmärrän sen vain yhdellä tavalla. Miksi Jeesus olisi puhunut puuta heinää jota ei tarvitse ottaa todesta?
-
Matt.24: 12. Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.
13. Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.
Meillä on syntikysymys läsnä ja valvominen.
-
Jos me ei anneta anteeksi, meille ei anneta anteeksi. Siinä on selkeä kohta Raamatusta jota ei oikein millään voi vesittää. Anteeksiantaminen on valinta, asiasta riippuu voinko viedä sen järjellä loppuun asti vai onko kysymys niin suurista asioista ettei se ole ihmiselle mahdollista mutta Jumala ei jätä pulaan sitä joka tahtoo.
Armo on siis ehdollinen, sitäkö tarkoitat?
Mitä sinä ymmärrät sillä kun Jeesus sanoi; jos ette anna anteeksi niille jotka ovat teitä vastaan rikkoneet niin teidän Taivaallinen Isänne ei anna anteeksi teidän rikkomuksianne..? Minä ymmärrän sen vain yhdellä tavalla. Miksi Jeesus olisi puhunut puuta heinää jota ei tarvitse ottaa todesta?
Jeesus asetti kuulijansa useissa kohdin mahdottomuuden eteen (esim. Matt. 5:48). Voi olla, että tässäkin on kyse siitä. Ajattelehan, että joku on julmasti kiduttaen tappanut lapsesi, ja nyt sitten olisi ehdoton vaatimus, jos mielit pelastua, antaa tuolle julmurille anteeksi. Se on mielestäni täysin mahdotonta, ellei Jumala itse vaikuta anteeksiantoa.
-
Jos me ei anneta anteeksi, meille ei anneta anteeksi. Siinä on selkeä kohta Raamatusta jota ei oikein millään voi vesittää. Anteeksiantaminen on valinta, asiasta riippuu voinko viedä sen järjellä loppuun asti vai onko kysymys niin suurista asioista ettei se ole ihmiselle mahdollista mutta Jumala ei jätä pulaan sitä joka tahtoo.
Myös Isä meidän rukouksessa on sama asia, niinkuin mekin annamme anteeksi meitä vastaan rikkoneille.
-
Jos me ei anneta anteeksi, meille ei anneta anteeksi. Siinä on selkeä kohta Raamatusta jota ei oikein millään voi vesittää. Anteeksiantaminen on valinta, asiasta riippuu voinko viedä sen järjellä loppuun asti vai onko kysymys niin suurista asioista ettei se ole ihmiselle mahdollista mutta Jumala ei jätä pulaan sitä joka tahtoo.
Myös Isä meidän rukouksessa on sama asia, niinkuin mekin annamme anteeksi meitä vastaan rikkoneille.
Me emme siis ole oikeutettuja pyytämään enemmän anteeksi, mutta koska Jumala ei ole sidottu meidän anteeksiantamiseemme, niin Hän antaa yleensä enemmän anteeksi. Tämä on minun mielipiteeni, muutakin mieltä saa olla.
-
voihan sille vaikka keksiä nimen ........
"yhteiskristillinen oppi armon teoriasta" :)
sopiiko asiaan ?
Ei sovi. Minun korvissani sana "yhteiskristillinen" kuulostaa miltei kirosanalta. Eikä oppi armosta ole mitään teoriaa, vaan ainoa ja käytännössä kestäväksi havaittu (hengellisen) elämän perusta.
sitten sinulla on aivan outo tapa esittää asiasi koska tuon käsityksen sinun puheistasi saa ???
-
Jos me ei anneta anteeksi, meille ei anneta anteeksi. Siinä on selkeä kohta Raamatusta jota ei oikein millään voi vesittää. Anteeksiantaminen on valinta, asiasta riippuu voinko viedä sen järjellä loppuun asti vai onko kysymys niin suurista asioista ettei se ole ihmiselle mahdollista mutta Jumala ei jätä pulaan sitä joka tahtoo.
Armo on siis ehdollinen, sitäkö tarkoitat?
Mitä sinä ymmärrät sillä kun Jeesus sanoi; jos ette anna anteeksi niille jotka ovat teitä vastaan rikkoneet niin teidän Taivaallinen Isänne ei anna anteeksi teidän rikkomuksianne..? Minä ymmärrän sen vain yhdellä tavalla. Miksi Jeesus olisi puhunut puuta heinää jota ei tarvitse ottaa todesta?
Jeesus asetti kuulijansa useissa kohdin mahdottomuuden eteen (esim. Matt. 5:48). Voi olla, että tässäkin on kyse siitä. Ajattelehan, että joku on julmasti kiduttaen tappanut lapsesi, ja nyt sitten olisi ehdoton vaatimus, jos mielit pelastua, antaa tuolle julmurille anteeksi. Se on mielestäni täysin mahdotonta, ellei Jumala itse vaikuta anteeksiantoa.
Saksalaisten keskitysleireiltä hengissä selvinneillä oli tämäntapainen asia edessä. He näkivät leirillä mitä kauheimpia asioita.
Corrie ten Boom mainitsee kirjassaan, että ne jotka antoivat vainoojilleen anteeksi, selvisivät elämässään, ja ne jotka eivät
antaneet anteeksi eivät selvinneet.
Pidät anteeksi antamista mahdottomana... mahdotontahan on moni muukin asia, jollei Jumala meitä auta.
Jos jotakuta ihmistä loukataan, ja hän sanoo että "tätähän minä en anteeksi anna!", niin
eikö se ole itsestään selvää että hän lukitsee itsensä tuon asian vangiksi? Ja tuosta
vankilasta pääsee vain antamalla anteeksi. Käsittääkseni tähän anteeksiannon tuomaan
vapauteen Jumala haluaa meidät johtaa.
Jeesuskaan ei jäänyt anteeksiantamattomuuteen, vaikka voisi ajatella että olisi ollut aihetta.
"...siellä he ristiinnaulitsivat hänet... Mutta Jeesus sanoi: Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät".
-
Jos me ei anneta anteeksi, meille ei anneta anteeksi. Siinä on selkeä kohta Raamatusta jota ei oikein millään voi vesittää. Anteeksiantaminen on valinta, asiasta riippuu voinko viedä sen järjellä loppuun asti vai onko kysymys niin suurista asioista ettei se ole ihmiselle mahdollista mutta Jumala ei jätä pulaan sitä joka tahtoo.
Myös Isä meidän rukouksessa on sama asia, niinkuin mekin annamme anteeksi meitä vastaan rikkoneille.
Me emme siis ole oikeutettuja pyytämään enemmän anteeksi, mutta koska Jumala ei ole sidottu meidän anteeksiantamiseemme, niin Hän antaa yleensä enemmän anteeksi. Tämä on minun mielipiteeni, muutakin mieltä saa olla.
Mutta mehän saamme anteeksi kaiken. Kyllä meillä sitten on varaa antaa toisille anteeksi.
Vai koetko, että sinun ei tarvitse antaa anteeksi kaikkea toisten sinulle tekemää?
Jos et anna anteeksi, niin mikä on toinen vaihtoehto mitä voit tehdä?
-
Jos me ei anneta anteeksi, meille ei anneta anteeksi. Siinä on selkeä kohta Raamatusta jota ei oikein millään voi vesittää. Anteeksiantaminen on valinta, asiasta riippuu voinko viedä sen järjellä loppuun asti vai onko kysymys niin suurista asioista ettei se ole ihmiselle mahdollista mutta Jumala ei jätä pulaan sitä joka tahtoo.
Myös Isä meidän rukouksessa on sama asia, niinkuin mekin annamme anteeksi meitä vastaan rikkoneille.
Me emme siis ole oikeutettuja pyytämään enemmän anteeksi, mutta koska Jumala ei ole sidottu meidän anteeksiantamiseemme, niin Hän antaa yleensä enemmän anteeksi. Tämä on minun mielipiteeni, muutakin mieltä saa olla.
Mutta mehän saamme anteeksi kaiken. Kyllä meillä sitten on varaa antaa toisille anteeksi.
Vai koetko, että sinun ei tarvitse antaa anteeksi kaikkea toisten sinulle tekemää?
Jos et anna anteeksi, niin mikä on toinen vaihtoehto mitä voit tehdä?
Tuossa rukouksessa anteeksianto on ehtona anteeksisaamiselle. Voi tietysti kysyä minkä ja missä anteeksisaamiselle: Velan vai synnin, taivaassa vai maan päällä.
-
Jos me ei anneta anteeksi, meille ei anneta anteeksi. Siinä on selkeä kohta Raamatusta jota ei oikein millään voi vesittää. Anteeksiantaminen on valinta, asiasta riippuu voinko viedä sen järjellä loppuun asti vai onko kysymys niin suurista asioista ettei se ole ihmiselle mahdollista mutta Jumala ei jätä pulaan sitä joka tahtoo.
Myös Isä meidän rukouksessa on sama asia, niinkuin mekin annamme anteeksi meitä vastaan rikkoneille.
Me emme siis ole oikeutettuja pyytämään enemmän anteeksi, mutta koska Jumala ei ole sidottu meidän anteeksiantamiseemme, niin Hän antaa yleensä enemmän anteeksi. Tämä on minun mielipiteeni, muutakin mieltä saa olla.
Mutta mehän saamme anteeksi kaiken. Kyllä meillä sitten on varaa antaa toisille anteeksi.
Vai koetko, että sinun ei tarvitse antaa anteeksi kaikkea toisten sinulle tekemää?
Jos et anna anteeksi, niin mikä on toinen vaihtoehto mitä voit tehdä?
Tuossa rukouksessa anteeksianto on ehtona anteeksisaamiselle. Voi tietysti kysyä minkä ja missä anteeksisaamiselle: Velan vai synnin, taivaassa vai maan päällä.
Isä meidän
Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.
Mtt.6:
14. Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi;
15. mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
Minä en näe tuossa epäselvyyttä mistä on kysymys ja mitä tarkoitetaan.
-
Tuossa rukouksessa anteeksianto on ehtona anteeksisaamiselle. Voi tietysti kysyä minkä ja missä anteeksisaamiselle: Velan vai synnin, taivaassa vai maan päällä.
Mitä vaihtoehtoa itse pidät oikeana?
-
Tuossa rukouksessa anteeksianto on ehtona anteeksisaamiselle. Voi tietysti kysyä minkä ja missä anteeksisaamiselle: Velan vai synnin, taivaassa vai maan päällä.
Mitä vaihtoehtoa itse pidät oikeana?
Ajattelen niin, että tuossa rukouksessa on lakia, joka asettaa ihmisen mahdottoman eteen ja uskon, että Jumala on suurempi kuin sydämemme ja antaa anteeksi iankaikkisuutta ajatellen. Toisaalta anteeksiantaminen lähimmäiselle vapauttaa elämään tässä ajassa.
-
Mutta mehän saamme anteeksi kaiken. Kyllä meillä sitten on varaa antaa toisille anteeksi.
Vai koetko, että sinun ei tarvitse antaa anteeksi kaikkea toisten sinulle tekemää?
Jos et anna anteeksi, niin mikä on toinen vaihtoehto mitä voit tehdä?
Onhan siinä vaihtoehto, että antaa asian olla. Mutta yleinen käytäntö ainakin kristillisillä foorumeilla on se, että siellä anteeksianto on todella harvinaista, eikä sitä tapahdu juurikaan ilman anteeksipyyntöä. Jos sittenkään, koska siitä "anteeksiannetusta" jatkuvasti muistutetaan.
-
Tuossa rukouksessa anteeksianto on ehtona anteeksisaamiselle. Voi tietysti kysyä minkä ja missä anteeksisaamiselle: Velan vai synnin, taivaassa vai maan päällä.
Mitä vaihtoehtoa itse pidät oikeana?
Ajattelen niin, että tuossa rukouksessa on lakia, joka asettaa ihmisen mahdottoman eteen ja uskon, että Jumala on suurempi kuin sydämemme ja antaa anteeksi iankaikkisuutta ajatellen. Toisaalta anteeksiantaminen lähimmäiselle vapauttaa elämään tässä ajassa.
Mitähän Mooseksen laissa puhutaan anteeksiantamisesta? Vai oliko Jeesuksen antama esimerkki lakia ollenkaan?
-
Mutta mehän saamme anteeksi kaiken. Kyllä meillä sitten on varaa antaa toisille anteeksi.
Vai koetko, että sinun ei tarvitse antaa anteeksi kaikkea toisten sinulle tekemää?
Jos et anna anteeksi, niin mikä on toinen vaihtoehto mitä voit tehdä?
Onhan siinä vaihtoehto, että antaa asian olla. Mutta yleinen käytäntö ainakin kristillisillä foorumeilla on se, että siellä anteeksianto on todella harvinaista, eikä sitä tapahdu juurikaan ilman anteeksipyyntöä. Jos sittenkään, koska siitä "anteeksiannetusta" jatkuvasti muistutetaan.
Siis kolme vaihtoehtoa: antaa anteeksi, olla antamatta anteeksi, tai antaa asian olla.
Tällaista jakoa en ole vielä kuullutkaan enkä ole tullut ajatelleeksi. Laitetaanpa
mietintämyssyyn, mitä tämä käytännössä tarkoittaisi.
-
Tuossa rukouksessa anteeksianto on ehtona anteeksisaamiselle. Voi tietysti kysyä minkä ja missä anteeksisaamiselle: Velan vai synnin, taivaassa vai maan päällä.
Mitä vaihtoehtoa itse pidät oikeana?
Ajattelen niin, että tuossa rukouksessa on lakia, joka asettaa ihmisen mahdottoman eteen ja uskon, että Jumala on suurempi kuin sydämemme ja antaa anteeksi iankaikkisuutta ajatellen. Toisaalta anteeksiantaminen lähimmäiselle vapauttaa elämään tässä ajassa.
Mitähän Mooseksen laissa puhutaan anteeksiantamisesta? Vai oliko Jeesuksen antama esimerkki lakia ollenkaan?
En tiedä, että siellä olisi mitään suoraa käskyä anteeksiantamisesta.
Siellä on kuitenkin määräyksiä esimerkiksi velkojen anteeksiantamisesta sapattivuonna.
-
Anteeksiantaminen on tahdon päätös jos puhutaan isoista jutuista, pikkuasioita ei kannata edes miettiä. On hyvä lähteä siitä että tuomitsee itsessään katkeruuden ja vihan, tunnustaa Jumalalle ja pyytää apua, suostuu itse haluun antaa anteeksi. Olen lukemattomia kertoja nähnyt kuinka Jumala tulee apuun ja saa vain ihmetellä miten se paha väistyi omasta päästä pois.
Meillä on taistelu syntiä vastaan ja kaikki olemme samassa veneessä. Kannattaa rukoilla että Pyhä Henki osoittaisi missä on sellaista joka tulisi laittaa pois ja tuomita se synniksi vielä kun on armonpäivä.
-
Kun me heitämme sen Jumalan meille antaman ristinpuun elämme vesiin niin me pääsemme elämässämme vapaaksi monista asioista jotka ovat tuoneet elämäämme katkeruutta ja se risti on se jolle Jeesus naulittiin. Se muuttaa elämme katkerat vedet makeaksi.Tällaisen ajatuksen olen kuullut.
-
Kun me heitämme sen Jumalan meille antaman ristinpuun elämme vesiin niin me pääsemme elämässämme vapaaksi monista asioista jotka ovat tuoneet elämäämme katkeruutta ja se risti on se jolle Jeesus naulittiin. Se muuttaa elämme katkerat vedet makeaksi.Tällaisen ajatuksen olen kuullut.
Näinkin sen voi ajatella... mutta onko oikein näin "soveltamalla" tulkita VT:n kertomuksia?
-
Ahneus on asia jota emme välttämättä edes muista synniksi joka on epäjumalanpalvelusta, niinhän se menee. Mainostajat pitävät huolen että silmäportin kautta menee kaikenlaista mieliimme jota sitten alamme mieliä. Luodaan tarpeita jotka vasta siinä vaiheessa huomaamme tarvitsevamme, ei muuta kuin ostamaan ja tehdään töitä että saadaan kaikki maksoon. Jumalan valtakunnan työkin tarvitsee rahaa mutta kun on niin paljon menoja ettei nyt oikein voisi antaa. Me haalimme himossamme, emmekä huomaa ahneuden syntiä itsessämme.
Tänä turruttavana aikana vain Jumalan Henki voi herättää meidät todelliseen parannukseen elämään pyhää elämää.
Meillä on yli 10v sitten vesivahinko ja remppamies oli sitä mieltä erään korjauksen yhteydessä että kyllä teidän pitäisi keittiön kaapit uusia ovat niin vanhoja, sanoiko peräti vanhanaikaisia, jotenkin pöhkö ajatus kun miettii sitä että olivat aivan ehjät.. :-\ Kulutushysteria on tätä, toinenkaan ei saisi pitää vanhoja kamoja talossaan.
Mammonasta tulee epäjumala hyvin helposti, ellei hyppää kyytistä pois.
-
Kun me heitämme sen Jumalan meille antaman ristinpuun elämme vesiin niin me pääsemme elämässämme vapaaksi monista asioista jotka ovat tuoneet elämäämme katkeruutta ja se risti on se jolle Jeesus naulittiin. Se muuttaa elämme katkerat vedet makeaksi.Tällaisen ajatuksen olen kuullut.
Näinkin sen voi ajatella... mutta onko oikein näin "soveltamalla" tulkita VT:n kertomuksia?
Minusta kaunis vertaus siitä mitä Jeesus voi tehdä meidän ongelmillemme.
-
Ahneus on asia jota emme välttämättä edes muista synniksi joka on epäjumalanpalvelusta, niinhän se menee. Mainostajat pitävät huolen että silmäportin kautta menee kaikenlaista mieliimme jota sitten alamme mieliä. Luodaan tarpeita jotka vasta siinä vaiheessa huomaamme tarvitsevamme, ei muuta kuin ostamaan ja tehdään töitä että saadaan kaikki maksoon. Jumalan valtakunnan työkin tarvitsee rahaa mutta kun on niin paljon menoja ettei nyt oikein voisi antaa. Me haalimme himossamme, emmekä huomaa ahneuden syntiä itsessämme.
Tänä turruttavana aikana vain Jumalan Henki voi herättää meidät todelliseen parannukseen elämään pyhää elämää.
Meillä on yli 10v sitten vesivahinko ja remppamies oli sitä mieltä erään korjauksen yhteydessä että kyllä teidän pitäisi keittiön kaapit uusia ovat niin vanhoja, sanoiko peräti vanhanaikaisia, jotenkin pöhkö ajatus kun miettii sitä että olivat aivan ehjät.. :-\ Kulutushysteria on tätä, toinenkaan ei saisi pitää vanhoja kamoja talossaan.
Mammonasta tulee epäjumala hyvin helposti, ellei hyppää kyytistä pois.
Tämäpä onkin vaikea juttu... nimittäin mehän olemme hyvin rikkaita, kun koko ihmiskuntaa
ajatellaan. Ja silti haluamme aina vain lisää. Samalla kun toiset kuolevat lääkkeiden puutteessa,
puhtaan veden puutteessa, ja ruuan puutteessa.
-
Tämäpä onkin vaikea juttu... nimittäin mehän olemme hyvin rikkaita, kun koko ihmiskuntaa
ajatellaan. Ja silti haluamme aina vain lisää. Samalla kun toiset kuolevat lääkkeiden puutteessa,
puhtaan veden puutteessa, ja ruuan puutteessa.
Edesmennyt isäni koki viimeisinä elinvuosinaan suurena rasitteena omistamisen. Niinpä hän ryhtyi määrätietoisesti luopumaan kaikesta mahdollisesta omakotitaloaan myöten. Hän kertoi, että elämän kaksi viimeistä vuotta olivat hänen elämänsä parhainta aikaa. Hän ei tuolloin omistanut juuri mitään rahan arvoista. Hän kuoli 85-vuotiaana.
-
Jos mennään vähän edemmäs niin on monta valtiomiestä jotka ovat eläneet ja edelleen elävät loisteliaasti köyhän kansan rahoilla, haalivat omaisuutta ja pöllivät rahaa kansalta. Siinä on ahneus huipussaan.
-
Jos mennään vähän edemmäs niin on monta valtiomiestä jotka ovat eläneet ja edelleen elävät loisteliaasti köyhän kansan rahoilla, haalivat omaisuutta ja pöllivät rahaa kansalta. Siinä on ahneus huipussaan.
Joku on sanonut osuvasti, että kukaan ei ole niin köyhä kuin se, jolla ei ole muuta kuin rahaa.
-
Jos mennään vähän edemmäs niin on monta valtiomiestä jotka ovat eläneet ja edelleen elävät loisteliaasti köyhän kansan rahoilla, haalivat omaisuutta ja pöllivät rahaa kansalta. Siinä on ahneus huipussaan.
Joku on sanonut osuvasti, että kukaan ei ole niin köyhä kuin se, jolla ei ole muuta kuin rahaa.
No se on totta.
-
Tämäpä onkin vaikea juttu... nimittäin mehän olemme hyvin rikkaita, kun koko ihmiskuntaa
ajatellaan. Ja silti haluamme aina vain lisää. Samalla kun toiset kuolevat lääkkeiden puutteessa,
puhtaan veden puutteessa, ja ruuan puutteessa.
Edesmennyt isäni koki viimeisinä elinvuosinaan suurena rasitteena omistamisen. Niinpä hän ryhtyi määrätietoisesti luopumaan kaikesta mahdollisesta omakotitaloaan myöten. Hän kertoi, että elämän kaksi viimeistä vuotta olivat hänen elämänsä parhainta aikaa. Hän ei tuolloin omistanut juuri mitään rahan arvoista. Hän kuoli 85-vuotiaana.
Miksi me sitten emme tee elämäämme paremmaksi jakamalla enemmän omastamme niille
joilla ei ole mitään...