Puimatanner

Puimatanner => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Paulus - 17.12.13 - klo:12:46

Otsikko: Unet
Kirjoitti: Paulus - 17.12.13 - klo:12:46
Vanhukset unia uneksuvat, näin sanoo Raamattu puhuessaan viimeisistä päivistä Ap. t. 2:17.

Katson täyttäväni tuon "vanhuksen" titteliin oikeuttavan iän. Kaikki ihmiset näkevät unia, joskus selvempiä, toisinaan taas sekavia. Kaikkiin uniin ei ole uskomista, vielä vähemmän niiden varaan tulee jotain rakentaa. Raamatusta näemme kuitenkin selvästi, että Jumala puhuu myös unien kautta. Varsinkin kun unessa esiintyvät asiat jollakin tavalla toistuvat, niin silloin kannattaa kiinnittää asiaan enemmän huomiota.

Kerron kahdesta peräkkäisestä unestani, jotka tietyiltä osiltaan olivat hyvin selviä ja joilla näyttäisi olevan yhteyttä keskenään. Kirjoitin ne silloin muistiin. Ensimmäinen uni ajoittui elo-syyskuun taitteeseen 2007. Toinen uni lokakuun puolivälin tienoille.

Kerron unista ne oleellisimmat asiat, jotka selvästi piirtyivät tajuntaani. Jätän unet tulkitsematta.

1. uni:
Menin vaimoni kanssa kirkkoon. Siellä ei ollut mitään ohjelmaa, oli vain ruokailu. Ruokaa oli runsaasti. Varsinaista tukevaa pääruokaa ei ollut, vain makeita jälkiruokia, kakkuja ja pullaa. Otin pöydältä astian, jonka totesin likaiseksi ja muutkin astiat olivat tiskaamattomia. Otin yhden lautasen ja yritin puhdistaa sitä vesihanan alla, mutta lika oli niin lujassa, ettei se irronnut. Päätimme jättää syömättä. Paikalla oli paljon ihmisiä, mutta en tuntenut sieltä ketään.

2. uni:
Samassa kirkossa oli jälleen ruokailu. Kun menin ruokapöytään, niin ei ollut astioita lainkaan, vaan ruoka oli kaadettu suoraan pöydälle, josta sitä piti "kaapia" suuhunsa. Nytkin oli kyseessä jokin makea jälkiruoka, joka ulkonäöltään muistutti koiran muonaa, mutta oli väriltään tummanpunaista. Hyvin löysä, vetinen kastike oli kaadettu näiden "nappuloiden" päälle. Koska ruoka levisi pitkin pöytää, siitä voi syödä vain pienen osan muun osan sekoittuessa muuhun pöydällä olevaan.

Nyt oli ohjelmaakin, joka koostui pienen joukon esittämistä kansantanhuista. Sitten tutustuimme muihin kirkon tiloihin. Eräässä kohteessa oli varastoituna kymmenittäin pitkiä naamareita, joita olen nähnyt afrikkalaisilla poppamiehillä.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Kurjenmiekka - 17.12.13 - klo:20:52
...................
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Paulus - 26.02.14 - klo:15:51
Uni lokakuulta 2007

Menin vaimoni kanssa hengelliseen kokoukseen. Ihmisiä oli vähän. Asettauduimme 4-5 hengen ryhmänä puhujakorokkeen taakse kasvot saliin päin. Takanamme kuorolavalla oli muutama henkilö, samoin kokoushuoneessa oli muutama ja eteisessä istui pari-kolme ihmistä. Ryhmämme alkoi laulaa ja yksi ryhmämme naispuolinen henkilö säesti lauluamme. Laulu oli tuttu: "Jeesus ristis juurella…" Lauloimme kuin haltioituneina kertosäettä "…risti vain, risti vain olkoon kunniani, kunnes taivaan rannalla, nautin autuuttasi." Laulun päätyttyä vilkaisin ympärilleni. Sali oli tyhjentynyt  kokonaan, kuorolavalla ei ollut ketään, vain eteisessä istui joku ihminen ja pitkäpartainen vanha mies.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: sininen - 21.03.15 - klo:06:53
Kahlasin viestejä läpi ja löysin tämän. Kyllä, Jumala puhuu tarvittaessa minulle unien kautta. Kirjoitan myös oman uneni, koska se oli hyvin voimakas ja elävä ja opettavainen. Unessa katselin ystäväni kanssa tietokoneen välityksellä pornoa. Pahan läsnäolon aisti, kun huone meni täysin pimeäksi ja näimme erilaisia hahmoja. Tunsin pahan hengen aktivoituvan sisälläni ja se sai minut valtaansa. Kauhistelin mielessäni sitä, että olin teininä pelannut spiritismiä ja ottanut yhteyttä henkiin. (tästä tuli mieleen, minulta kysyttiin vakavasti kerran että uskonko hyviin ja pahoihin henkiin?) Valtava pahan voima halusi imeä minut itseensä, roikuin ovenkahvassa kiinni kun vastustin sitä voimaa ja ystäväni oli oven toisella puolella. Pyysin apua ja hän tarttui käteeni kiinni, ote oli kevyt mutta hän ei päästänyt irti. Niin "imu" hellitti ja huoneen pimeys ei saanut minua.

Olimme keittiössä, veljeni oli yhtäkkiä seurassamme. Saimme silmin nähdä hetken verran tuon riivaajahengen, joka oli ruma ja kauhea katsella. Aloin huutaa: "Jeesuksen Kristuksen nimessä ja veressä käsken sinun poistua!" Sitten olin taas hengen vallassa enkä voinut kontrolloida itseäni. Ystäväni pelkäsi mutta ei lähtenyt ulos. "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimessä käsken sinun poistua!" Oli toinen lauseeni kuuluvalla äänellä. Paha henki kavahti eniten vasta Pyhää Henkeä. Paha henki lopetti ja suostui poistumaan ja ehdotimme että se menisi eläimeen, vähiten harmia niin. (Kuten evankeliumi Markuksen mukaan luvusta 5)  Unessa kiitin ystävääni, ettei hän monen muun tapaan paennut ja juossut ulos ovesta, vaan hän jäi kanssani taistelemaan ja auttamaan. Ystävä sanoi, että pako kävi mielessä mutta pieni omantunnon ääni käski häntä auttamaan minua. Ystäväni oli hämmentyneen vaikuttunut tapahtuneesta ja hänkin uskoi että Jeesus Kristus on ainoa elämän Herra maailmassa. (tämän sanoin ääneen) Eli loppu hyvin, kaikki hyvin.
a) riivaajahenget ovat todellisia
b) Ystäviä ei saa jättää, ystävät ovat kallisarvoisia
c) Ääneen lausutuissa sanoissa on voimaa
d) Eräänlainen "demoni" on asunut minussa mm. laiskuuden ja ahneuden muodossa, mutta uni puhdisti kaiken pois. 
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: kalamos - 21.03.15 - klo:09:36
Näky, Uni, Ilmestys, Profetia (http://kalamos.keskustelu.info/viewforum.php?f=89)
nämä ovat kaikki asioita, joiden avulla Jumala ilmoittaa asioita.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Paulus - 24.01.16 - klo:11:00
Näin tänä aamuna unen, joka oli hyvin selkeä ja järkytti (siinä unessa) minua kovasti.

Meillä on rajanaapuri, joilla on viisi lasta, jotka kaikki tosin ovat jo maailmalla (vanhin on tyttö ja sitten on neljä poikaa). Unessa lapset olivat vielä pieniä. Yksi pojista, Juho nimeltään, oli tämän unen päähenkilö.

Unessa minulla oli erikoinen reppu, joka oli ihan tavallisen repun kokoinen ja näköinen. Sillä oli kuitenkin ominaisuus, että se oli paljon ilmaa kevyempi. Laitoin repun Juhon selkään ja siitä lähti pitkä naru, josta pidin kiinni. Reppu alkoi nostaa Juhoa ilmaan ja minä löysäsin sitä mukaa narua. Yht'äkkiä naru katkesi ja Juho nousi ja nousi ja katosi kokonaan näkyvistä. Katselimme taivaalle, joka alkoi tummentua eikä Juhoa näkynyt missään.

Minulle tuli hirveä hätä, olinhan syyllinen koko tapahtumaan. Pihassa oli pari pikkutyttöä (Juhon siskoja?), joille sanoin, että nyt ei auta mikään muu kuin rukous. Siirryimme tyttöjen kanssa puutarhaan (joka oli ilmeisesti meidän). Puutarhassa sato oli kypsää, oli suuria mansikoita (3-4 cm), samoin oli paljon kypsiä puhaisia viinimarjoja. Emme ruvenneet kuitenkaan poimimaan, sillä hätä oli hirvittävä ja kävimme rukoukseen. Siinä samassa heräsin ja kello oli vähää vaille kahdeksan. Oli suuri helpotus, että kaikki olikin vain unta.

Juho-pojasta vielä sen verran, että tapasin hänet viimeksi pari vuotta sitten. Olin silloin sairaalassa ja Juho, joka on ambulanssikuski, toi huoneeseeni vanhan miehen.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: NanoK - 24.01.16 - klo:11:15
Vähättelemättä muita eri syitä uniin, olen huomannut että koska ihminen on kokonaisvaltainen, joskus fyysiset vaivat ja sairaudet voivat heijastua ja vaikuttaa uniin. Joskus myös ulkopuolella tapahtuvat asiat sekoittuvat uniin ja niiden juoneen kuten aukiolevan radion ohjelma tai muiden puhe. Koulussa kerrottiin että jotkut lääkkeet aiheuttavat sivuoireinaan painajaisia.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Paulus - 10.07.16 - klo:11:11
Kuinka osuvasti Jeesus sanoikaan, että ihmiset eivät usko, vaikka joku kuolleista heräisi heille kertomaan.

Olen täysin tietoinen siitä, että on myös paljon huuhaata. Enkä itsekään niele kaikkea. Joskus tieto tulee sellaisen ihmisen kautta, että on täysin mahdotonta ajatellakaan, että tässä yritetään huijata. Mutta tosiasia on sekin, että jotkut asiat eivät yksinkertaisesti sovi siihen virheelliseen maailmankuvaan, jonka ihminen on jo ennalta torjunut. Mutta heille ei todellakaan toinen ihminen mitään voi.

Kerron yhden tapauksen, jota on mahdotonta selittää aivokemian tai alitajunnan tuotteeksi:

Karjalan Kannaksella tapahtui 1942 asemasodan aikaan merkillinen tapaus, josta sanomalehdissäkin aikoinaan kirjoiteltiin. Eräs sotamies AR, kolmilapsisen perheen isä, lähti yksiköstään hiihtelemään yksikseen tarkoituksenaan tutustua lähiympäristöön. Kaikki oli rauhallista, etulinjaan oli pitkä matka. AR tuli hävitetyn talon raunioille, jossa lumi oli peittänyt maastoa niin, ettei hän havainnut avointa, syvää kaivoa, vaan putosi sinne. Vaikka AR tiedosti tilanteen vakavuuden, hän osasi uskovana miehenä rukoilla.

Kun yksikössä havaittiin AR:n katoaminen, lähetettiin miehiä haravoimaan maastoa, mutta turhaan, häntä ei löydetty. Lopulta etsinnät lopetettiin ja miehen arveltiin joutuneen desanttien käsiin.

Mutta yksikössä oli sotamies P, joka näkin unessa, että AR ei ole kuollut, vaan on jossakin melko lähellä. P ei ryhtynyt mihinkään toimenpiteisiin, vaan ajatteli, että unet ovat vain unia ilman merkitystä. Mutta seuraavana yönä hän näki taas unen, jossa sanottiin, että AR on n. 3 km:n päässä ja suuntakin sanottiin sen verran tarkasti, että osattiin mennä alueelle. Nyt P lähti yksin matkaan hiihtäen ristiin rastiin tarkkaillen seutua. Äkkiä hän havahtui heikkoon ääneen, joka kuului jostakin. Vähitellen hän tuli lähemmäksi ääntä ja huomasi kaivon suun. Hän huusi AR:lle, että lähtee hakemaan apua ja sai yksiköstään 11 miehisen ryhmän pelastustoimiin.

Oli suoranainen ihme, että AR ei loukkaantunut pahemmin, sillä mitatessa kaivon syvyydeksi todettiin lähe 10 metriä. AR vietiin sotasairaalaan, jossa hänen todettiin saaneen lieviä paleltumisvammoja, olihan hän viettänyt kaivossa yli kaksi vuorokautta.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: NanoK - 10.07.16 - klo:11:32
Voi, en tarkoittanut tuota edellistä kommenttia yhtään kritiikiksi, kyllä minä uskon täysin että Jumala voi antaa ilmoituksia unien kautta, ja tiedän että on monille antanutkin. Ajattelin enemmänkin itsekseni ja itseäni, miten eri asiat voi vaikuttaa. ´
Hieno kertomus AR.n pelastumisesta.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Oloneuvos - 10.07.16 - klo:11:44

Kerron kahdesta peräkkäisestä unestani, jotka tietyiltä osiltaan olivat hyvin selviä ja joilla näyttäisi olevan yhteyttä keskenään.
Kerron unista ne oleellisimmat asiat, jotka selvästi piirtyivät tajuntaani. Jätän unet tulkitsematta.

1. uni:
Menin vaimoni kanssa kirkkoon. Siellä ei ollut mitään ohjelmaa, oli vain ruokailu. Ruokaa oli runsaasti. Varsinaista tukevaa pääruokaa ei ollut, vain makeita jälkiruokia, kakkuja ja pullaa...

2. uni:
Samassa kirkossa oli jälleen ruokailu...  Nytkin oli kyseessä jokin makea jälkiruoka

Selitys, kevyempi
 :P Näissä unissahan paljastuu, että olet perso makean perään. Selvä tapaus. Se, että vaimo on unessa mukana on merkki siitä, että hän kantaa huolta moisesta makean mässäilystäsi, särpimien paljaaltaan syömisestäsi ja öisistä jääkaapilla käynneistäsi. 

Selitys, vakavampi
Ajattelen näin, että elämme ajassa, jossa seurakunnat tarjoavat vain kevyttä jälkiruokaa eivätkä varsinaista vahvaa pääruokaa. Sanan opetus on sekä laimenemassa että vähenemässä.

(kirjoittaessani joku on ehtinyt vastata johonkin tekstiin, mutta vilkaisen sitä myöhemmin ja laitan nyt omani jakoon)
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Paulus - 10.07.16 - klo:12:27
Voi, en tarkoittanut tuota edellistä kommenttia yhtään kritiikiksi, kyllä minä uskon täysin että Jumala voi antaa ilmoituksia unien kautta, ja tiedän että on monille antanutkin. Ajattelin enemmänkin itsekseni ja itseäni, miten eri asiat voi vaikuttaa. ´
Hieno kertomus AR.n pelastumisesta.

Anteeksi, sanavalintani oli huono, et tosiaan kritisoinut.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Paulus - 10.07.16 - klo:12:37
Selitys, kevyempi
 :P Näissä unissahan paljastuu, että olet perso makean perään. Selvä tapaus. Se, että vaimo on unessa mukana on merkki siitä, että hän kantaa huolta moisesta makean mässäilystäsi, särpimien paljaaltaan syömisestäsi ja öisistä jääkaapilla käynneistäsi.

Ymmärrän huumoria ja harrastan sitä itsekin. Mutta tämä kevyt-versio osoittaa täydellistä asiantuntemattomuuttasi. Minähän en makealla mässäile, pois se minusta. Jääkaapilla on tosin joskus yöllä käytävä. Mutta silloin on suolaisen tarve. Makuaistin menetys on varmistanut, että mässäily on ainakin toistaiseksi loppu. Sanottakoon kuitenkin, että tietty suklaa maistuu hieman. Heh…
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Oloneuvos - 10.07.16 - klo:13:20
Selitys, kevyempi
 :P Näissä unissahan paljastuu, että olet perso makean perään. Selvä tapaus. Se, että vaimo on unessa mukana on merkki siitä, että hän kantaa huolta moisesta makean mässäilystäsi, särpimien paljaaltaan syömisestäsi ja öisistä jääkaapilla käynneistäsi.

Ymmärrän huumoria ja harrastan sitä itsekin. Mutta tämä kevyt-versio osoittaa täydellistä asiantuntemattomuuttasi. Minähän en makealla mässäile, pois se minusta. Jääkaapilla on tosin joskus yöllä käytävä. Mutta silloin on suolaisen tarve. Makuaistin menetys on varmistanut, että mässäily on ainakin toistaiseksi loppu. Sanottakoon kuitenkin, että tietty suklaa maistuu hieman. Heh…

Jaaha, ei ole minulla sitten tuota unen selittäjän(kään) lahjaa, mutta yritin ainakin...  >:(
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Paulus - 10.07.16 - klo:14:40
Jaaha, ei ole minulla sitten tuota unen selittäjän(kään) lahjaa, mutta yritin ainakin...  >:(

Kannattaa olla kiitollinen veljistä, jotka pitävät huolen siitä, että jalat pysyvät tukevasti maan kamaralla…  ;D
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: pax - 18.07.16 - klo:00:13
Näin unta että Suomessa oli syttynyt sisällissota, oli paljon ihmisiä liikkeellä ja hurja pelko kun en tiennyt kuka on vihollinen ja haluaa tappaa minut.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Shmuel - 21.07.16 - klo:13:16
Näin tänä aamuna unen, joka oli hyvin selkeä ja järkytti (siinä unessa) minua kovasti.

Meillä on rajanaapuri, joilla on viisi lasta, jotka kaikki tosin ovat jo maailmalla (vanhin on tyttö ja sitten on neljä poikaa). Unessa lapset olivat vielä pieniä. Yksi pojista, Juho nimeltään, oli tämän unen päähenkilö.

Unessa minulla oli erikoinen reppu, joka oli ihan tavallisen repun kokoinen ja näköinen. Sillä oli kuitenkin ominaisuus, että se oli paljon ilmaa kevyempi. Laitoin repun Juhon selkään ja siitä lähti pitkä naru, josta pidin kiinni. Reppu alkoi nostaa Juhoa ilmaan ja minä löysäsin sitä mukaa narua. Yht'äkkiä naru katkesi ja Juho nousi ja nousi ja katosi kokonaan näkyvistä. Katselimme taivaalle, joka alkoi tummentua eikä Juhoa näkynyt missään.

Minulle tuli hirveä hätä, olinhan syyllinen koko tapahtumaan. Pihassa oli pari pikkutyttöä (Juhon siskoja?), joille sanoin, että nyt ei auta mikään muu kuin rukous. Siirryimme tyttöjen kanssa puutarhaan (joka oli ilmeisesti meidän). Puutarhassa sato oli kypsää, oli suuria mansikoita (3-4 cm), samoin oli paljon kypsiä puhaisia viinimarjoja. Emme ruvenneet kuitenkaan poimimaan, sillä hätä oli hirvittävä ja kävimme rukoukseen...

En osaa edes arvella, mitä tuo uni voisi merkitä, mutta uskon todella sen olevan viesti Herralta. Voisikohan nuo naapurin lapset tarkoittaa muita seurakuntia (siis baptistit, helluntalaiset jne.)? Ajan myötä tapahtuisi seurakunnissa pientä erkaantumista, mutta se sallitaan sillä Jeesuksen ansiosta kuorma on kevyt kannettava. Mutta lopulta joku seurakunnista on niin erkaantunut muista, ettei sitä voi sanoa täydellisesti kuuluvaksi kristinuskoon.
Onko näin, sitä en tiedä. Uni on kuitenkin ajattelemiseen kannustava.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Paulus - 21.07.16 - klo:13:24
Näin tänä aamuna unen, joka oli hyvin selkeä ja järkytti (siinä unessa) minua kovasti.

Meillä on rajanaapuri, joilla on viisi lasta, jotka kaikki tosin ovat jo maailmalla (vanhin on tyttö ja sitten on neljä poikaa). Unessa lapset olivat vielä pieniä. Yksi pojista, Juho nimeltään, oli tämän unen päähenkilö.

Unessa minulla oli erikoinen reppu, joka oli ihan tavallisen repun kokoinen ja näköinen. Sillä oli kuitenkin ominaisuus, että se oli paljon ilmaa kevyempi. Laitoin repun Juhon selkään ja siitä lähti pitkä naru, josta pidin kiinni. Reppu alkoi nostaa Juhoa ilmaan ja minä löysäsin sitä mukaa narua. Yht'äkkiä naru katkesi ja Juho nousi ja nousi ja katosi kokonaan näkyvistä. Katselimme taivaalle, joka alkoi tummentua eikä Juhoa näkynyt missään.

Minulle tuli hirveä hätä, olinhan syyllinen koko tapahtumaan. Pihassa oli pari pikkutyttöä (Juhon siskoja?), joille sanoin, että nyt ei auta mikään muu kuin rukous. Siirryimme tyttöjen kanssa puutarhaan (joka oli ilmeisesti meidän). Puutarhassa sato oli kypsää, oli suuria mansikoita (3-4 cm), samoin oli paljon kypsiä puhaisia viinimarjoja. Emme ruvenneet kuitenkaan poimimaan, sillä hätä oli hirvittävä ja kävimme rukoukseen...

En osaa edes arvella, mitä tuo uni voisi merkitä, mutta uskon todella sen olevan viesti Herralta. Voisikohan nuo naapurin lapset tarkoittaa muita seurakuntia (siis baptistit, helluntalaiset jne.)? Ajan myötä tapahtuisi seurakunnissa pientä erkaantumista, mutta se sallitaan sillä Jeesuksen ansiosta kuorma on kevyt kannettava. Mutta lopulta joku seurakunnista on niin erkaantunut muista, ettei sitä voi sanoa täydellisesti kuuluvaksi kristinuskoon.
Onko näin, sitä en tiedä. Uni on kuitenkin ajattelemiseen kannustava.

Näin pitkän ajan kuluttua tuon unen "vaikutus" on täysin erilainen kuin joidenkin muiden näkemieni. Ero on siinä, että unen yksityiskohdat ovat painuneet unhoon, eli uni ei ole säilynyt muistissa. Saattaa olla, ettei sillä ole mitään "sanomaa".
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Paulus - 21.07.16 - klo:14:06
Mietelmiä-osiosta poimin tämän yli kahden vuoden takaisen kirjoitukseni, koska se liittyy niihin "selkeisiin uniin".

Kerron erään vanhan uneni torontolaisuuden "hulluilta" vuosilta joskus 90-luvun loppupuolelta:

Asun lähellä järveä. Unessa järven takaa alkoi kuulua kovaäänistä jytä-musiikkia (samanlaista kuin juuri oli rantautunut ylistysmusiikin nimellä seurakuntaamme).  Meitä oli koolla muutamia uskovia, jotka ihmettelimme sitä. Siirryimme aivan rantaan saadaksemme enemmän tietoa musiikista ja sen lähteestä. Musiikin suunnasta lensi lintu, joka asettui pääni yläpuolelle räpistelemään (vrt. kuviin, jossa Pyhä Henki kuvataan kyyhkyseksi). Aloin hätistellä lintua pois siitä pääni päältä, ja äkkiä huomasin, että se olikin räkättirastas.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: ullamaija - 11.08.16 - klo:13:21
Uutena jäsenenä kerron viime öisen uneni arvioitavaksi(jos edes on tarvetta).Ensiksikin:Ajoin kahdella polkupyörällä.Toista poljin,toista kuljetin vieressäni,vaivalloisesti.Paljon matkatavaroita,jotka tiesin ostaneeni.Tuli esteitä,,portteja,mutta joku avasi ne edessäni,niin että matkani jatkui.Näin polkiessani bussipysäkillä ihmisjoukon ja tiedustelin iäkkäältä naishenkilöltä kulkeeko tästä määränpäähän autoja,johon voisin tavaroineni nousta.Hän vastasi:"Neljä kertaa päivässä kulkee auto.Mukaan otetaan yksi henkilö kerrallaan".Tähän muistikuvani loppuvat kyseisestä unesta.Joku tässä jäi askartelemaan aivoissani.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: hanski - 11.08.16 - klo:22:36
Uutena jäsenenä kerron viime öisen uneni arvioitavaksi(jos edes on tarvetta).Ensiksikin:Ajoin kahdella polkupyörällä.Toista poljin,toista kuljetin vieressäni,vaivalloisesti.Paljon matkatavaroita,jotka tiesin ostaneeni.Tuli esteitä,,portteja,mutta joku avasi ne edessäni,niin että matkani jatkui.Näin polkiessani bussipysäkillä ihmisjoukon ja tiedustelin iäkkäältä naishenkilöltä kulkeeko tästä määränpäähän autoja,johon voisin tavaroineni nousta.Hän vastasi:"Neljä kertaa päivässä kulkee auto.Mukaan otetaan yksi henkilö kerrallaan".Tähän muistikuvani loppuvat kyseisestä unesta.Joku tässä jäi askartelemaan aivoissani.

Hei ullamaija!

Sitä haluaisin kysyä, minkälainen fiilis sinulla jäi tuosta unesta? Ahdistava, positiivinen, vai mikä?
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: ullamaija - 12.08.16 - klo:07:47
Ei mitään korostunutta fiilistä.Aamulla mietiskelin untani ja sen kenties merkitystä näin.Taivaaseen emme voi kulkea kahdella menetelmällä,siis käyttäen lain ja evankeliumin teitä.Minullahan oli unessani kaksi polkupyörää ja paljon itse hankkimaani "tavaraa",tekojani?Bussi ehkä edusti valmista kyytiä,jonka ohjaimissa on Jumalan Poika.Tämä matka on tarkoitettu jokaiselle yksilölle.Massan mukana,ruuhkassa,ei edes vahingossa,pääse perille.(hapuileva yritys tämä mietintäni)
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: hanski - 12.08.16 - klo:08:43
Ei mitään korostunutta fiilistä.Aamulla mietiskelin untani ja sen kenties merkitystä näin.Taivaaseen emme voi kulkea kahdella menetelmällä,siis käyttäen lain ja evankeliumin teitä.Minullahan oli unessani kaksi polkupyörää ja paljon itse hankkimaani "tavaraa",tekojani?Bussi ehkä edusti valmista kyytiä,jonka ohjaimissa on Jumalan Poika.Tämä matka on tarkoitettu jokaiselle yksilölle.Massan mukana,ruuhkassa,ei edes vahingossa,pääse perille.(hapuileva yritys tämä mietintäni)

Koetko, että tämä uni oli Jumalan puhetta sinulle, vai oliko se enemmänkin sellainen, missä alitajuntasi askaroi jotain sellaista mitä juuri nyt prosessoit mielessäsi?
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: ullamaija - 12.08.16 - klo:17:53
Ehkä tuo jälkimmäinen vaihtoehto.Ikäänkuin vahvistusta evankeliumin antamasta vapaudesta.Oloni on seesteinen ja tiedän ja uskon ,että minun millään tekemiselläni tai aiheuttamallani asialla en voi Jeesuksen työtä pilata.Ainoastaan hylkäämällä evankeliumin menee "pyöräni",jota Jeesus ajaa,pöpelikköön.(tunteillani en mittaa Jumalan tekoja).Saiko tästä mitään tolkkua?Mitenkään erityisesti kohtikäyvä uni ei ollut ja juuri siksi sen jaoin.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: hanski - 12.08.16 - klo:22:32
Joo, kiitos jakamisesta; se oli mielenkiintoinen uni. Itse olen nähnyt pari unta, joiden olen kokenut olevan Jumalan puhetta, mutta sitten on koko joukko juuri tuollaisia, jotka jäävät vähän tavallisia unia paremmin mieleen ja joissa tuntuisi olevan jotain symboliikkaa tms. mukana. Minulla on erityisesti yksi ystävä, jonka kanssa keskustelemme myös unistamme, jos jotain tuon tapaisia unia jommallakummalla on ollut. Se on hauskaa, mutta toisinaan siitä on ollut ihan hyötyäkin, kun on jollain tavalla päässyt paremmin kärryille, missä vaiheessa omat prosessoinnit jonkun asian suhteen menevät.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: NanoK - 26.08.16 - klo:06:59
Nuorempana näin paljon unia, ja kirjoittelin niitä paljon ylös koska ne olivat niin erikoisia ja värikkäitä. Mitään enneunia en tiedosta varsinaisesti nähneeni. (Sekin asia varmistuu aikanaan) Mutta muistuu joskus mieleen uni noin parinkymmenen vuoden takaa: siinä minulla oli kiehtova tekninen laite jolla pystyi tekemään kaikenlaista. (en muista enää mitä)  Ja se näytti aivan nykyiseltä älypuhelimeltani, siinä oli jopa samanlainen luukku kuin suojakuoressa. Ajatus sellaisesta ihmelaitteesta kiehtoi vielä herätessä.

Näin lapsena joskus aika karmivia painajaisia, joista selvisin rukoilemalla. Kuulostaa vähäiseltä, mutta itselleni oli suuri todistus Jumalasta se, kun kesken painajaisen heräsin sillä hetkellä kun rukoilin Jeesusta auttamaan. Apu oli selkeä ja konkreettinen ja jäänyt kokemuksena muistuttamaan mihin kannattaa turvata hädän tullen. Erikoisia olivat sellaiset painajaiset joista heräsi vain puoliksi, tiesin että näen unta ja yritin avata silmiäni mutten saanut itseäni hereille ennen kuin sen aika tuli. Painajaiset eivät heijastaneet elämäntilannetta, sain kasvaa rakkaudellisessa ja turvallisessa, uskovassa perheessä.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: hanski - 26.08.16 - klo:08:55
Tämä nyt ei liity uniin, mutta tuli noista älyluureista mieleen, että muistan lapsena aina välillä ajatelleeni, että olisi hauskaa, jos olisi joku sellainen vempain, jonka avulla voisi kertoa kavereille, että nyt minä olen tällaisessa paikassa ja näyttää kuvaa sieltä ym. No, se oli tietysti täysin utopistista siihen aikaan, kun käytössä oli lankapuhelimet, ja tietokoneistakaan eivät tavan ihmiset tienneet vielä juurikaan mitään.

Hupaisaa tässä on se, että sitten, kun näitä vempaimia alkoi tulla, minusta oli kehittynyt niin antitekninen ihminen, etteivät ne kiinnostaneet minua lainkaan. Enkä ollut enää ollenkaan innostunut ajatuksesta, että lähettäisin koko ajan jotain infoa siitä, mitä teen ja missä olen, kavereille. No, pikkuhiljaa nyt on jonkin verran näitä mahdollisuuksia alkanut hyödyntää. Siihenkin on suuresti vaikuttanut se, että yksi nörtti on näitä vempaimia minun eteeni kantanut ja sanonut että niitä pitäisi alkaa käyttämään. Niin sitä ihminen muuttuu - lapsena olin tosiaan sellainen, että jos kotiin tuli joku uusi kone, olin tutkinut sen läpikotaisin jo ennen, kuin vanhemmat olivat lukeneet ensimmäisen sivun käyttöohjeista, ja aloin sitten opettaa heille, miten se kone toimii. Ja käytöstä poistettavat koneet hajoitin alkutekijöihinsä ja yritin sitten koota niitä uudelleen...
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: rupattelija - 26.08.19 - klo:19:46
Ajattelen kertoa elämäni helvetillisestä vuodesta.

12-vuotissyntymäpäivän yön painajainen:
Katselin kauemmas, että musta hahmo taisteli valkoisen hahmon kanssa ja siten valkoinen hahmo putosi ja näin, miten musta hahmo hyppäsi riemuissaan. Siihen uni päättyi.

Siten alkoi helvetillinen vuosi siitä unesta lähtien. Joka yö näin painajaiset ja joskus kaksi kertaa peräkkäin painajaista. Heräsin aina painajaisiin keskellä pimeää ja aina heräsin hiestä märkänä. Monta kertaa herättyäni huusin, mutta ääni oli poissa. Panikoin. Odotin kylmäpäisesti äänen palauttamista ja se tuli takaisin, niin huusin äitiä.

Sinä aikana minulla oli pimeän pelko myös. Johtui kai ensimmäisestä unesta, jonka mukaan musta hahmo voitti taistelun valkoisen hahmon kanssa. Äidin oli tapana laittaa yöpöytälamppu päälle, niin menin äidin sänkyyn nukkumaan tyyny kainalossa.

Sinä yönä herättyäni huusin, mutta ääni oli taas poissa ja panikoin. Yhtäkkiä tunsin, että paksu ja iso lämmintuntuinen miehen käsi piteli huulieni hellästi keskellä pimeää ja silloin olin sängyllä selkäni seinää päin, mutta selkäni ei ollut vasten seinää. Käännyin ja katsoin, kuka minua pitelee. Ei kukaan, kuin vain minä. Säikähdin ja pakenin juoksemaan äidin makuuhuoneeseen ja hyppäsin äidin sänkyyn.

Äiti pelästyi ja otti minua syliin ja kysyi ihmetellen, miksi olen märkä hiestä ja piti minua sylissä silittäen. Niin mietin, kuka se oli, joka piteli minua. Aamulla minulle tuli hellä viesti ikäänkuin Herran sana, joka sanoi minulle; enkeli. Tuossa iässäni en ole koskaan kuullut enkelin olemassaolosta. Siten sana taas tuli; suojelusenkeli. Sisäiset korvat auki kuulin sanan ja tutkin eilistä tapausta ihmetellen.

Sinä yönä heräsin painajaisiin ja huomasin valtavan kirkkaan valon. En tarkoita, että olisin vielä unessa, eikä tämä ollut uni, vaan olin oikeasti hereilläni, siis valveissani. Niin se valtava kirkas valo oli tyynyn ympärilläni. Olin hämmentynyt. Tarkistin, mistä se kirkas valo tulee, vaikka huoneessani oli pimeää.

Huomasin sellaisen pitkän ja kapean valonsäteen, joka tulee ikkunasta, mutta se pitkä ja kapea valonsäde ei ollut suora, vaan vinosti. Huomasin, että tuossa ikkunassa sellainen rullaverho oli jätetty puoleen väliin. Rullaverholla oli tuollainen reuna, jonka muodoltaan oli aaltomainen muoto. Niin valon olisi pitänyt tulla sen muodon mukaan ja jättänyt lattiaan päin sen mukainen varjo. Mutta lattialla ei ollut yhtään valoa, eikä rullaverhon mukaista varjoa.

Olin ihmeissäni ja etsin ikkunasta, mistä se valo tulee ja huomasin, että kuu, joka oli enemmän oikealla puolella, oli metsän takana. Tarkistin sitä kuuta ja huomasin, että se oli kirkas kuu. Mutta ikkuna oli keskellä ja sänky oli enemmän oikealla puolella, samoin se kuu. Ajattelin itsekseni, mahdotonta. Siten huomasin, että pitkässä ja kapeassa valonsäteessä kimaltelee kokoajan kirkkaasti. Tarkistin, mikä siinä pitkässä ja kapeassa valonsäteessä on ja ajattelin itsekseni, timantitko kimaltelee vai kultapölyt? Tarkistaessani totesin, että ne on tavalliset huonepölyt, jotka kimaltelee kauniisti.

Olin hämmentynyt, enkä tiennyt, mitä ajatella. Menin takaisin sänkyyn. Siten seuraavana yönä heräsin painajaisiin märkänä hiestä ja huomasin taas valtavan kirkkaan valon, joka oli tyynyn ympärillä ja olin entistä enemmän hämmentynyt. Se ei ollut ensimmäinen kerta. Se jatkui painajaisin öisin koko vuoden.

Päivällä siirsin sängyn kauemmas ikkunasta ja äiti tuli makuuhuoneeseeni ja kysyi, mitä teen? Miksi siirrän sängyn? En voinut kertoa totuuden äidille, mitä minulle tapahtui. Sanoin äidille, että haluan olla lähellä tuota ovea. Äiti auttoi siirtämään se sänky pois ikkunan luota. Siten yöllä heräsin painajaisiin ja huomasin, että valtava kirkas valo on taas tyynyn ympärillä. Olin pettynyt, mutta huomasin olevani vähän helpottunut, että minua se valo tuli suojelemaan ja siten nukuin turvallisin mielin.

Koulussa nukahdin monta kertaa ja kallistuin pää alaspäin ja olin aina puoliunessani. Ei kukaan opettajista huomannut mitään. Kiitos Herralle!

13-vuotissyntymäpäivän yön painajainen:

Tuttu uni tuli. Musta hahmo taistelee valkoisen hahmon kanssa. Minä huokaisin hätääntyneenä ja olin täysin avuton. Hätääntyneenä ajattelin itsekseni, etten enää kestä vielä toisen vuoden. Huomasin, että valkoinen hahmo voitti taistelun ja näin, miten musta hahmo karkasi hävinneenä. Näin, että valkoinen hahmo jäi seisomaan rauhallisena. Tajusin, että valkoinen hahmo voitti. Uni päättyi.

Siten päivällä menin sängyn reunalle istumaan ja muistelin kokonaisen vuoden tapahtumia ja annoin sille nimen; musta vuosi. Koska se oli mustan hahmon vuosi.

Kun olin varttunut aikuiseksi ja se musta vuosi palautui mieleeni ja aloin muistella ja mietin, miten valo onnistui tulemaan suoraan tyynyyn päin, vaikka sänky ei ollut ikkunan vieressä ja miten valo onnistui taittamaan vinoon päin jättämättä mitään valoa ja rullaverhon mukaan varjoa lattiaan päin. Mietin pää puhki, miten se on mahdollista. Varmaan se oli Herran ihme, jolla tahtoi suojella minua.

Jokaöinen ja kokovuotinen painajainen oli elämäni suuri ennätys. Valkoinen hahmo teki tämän helvetillisen vuoden lopun. Kiitos Herralle valkoisesta hahmosta, kuka se lienee!

Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Oloneuvos - 26.08.19 - klo:21:13
Ajattelen kertoa elämäni helvetillisestä vuodesta...

Jokaöinen ja kokovuotinen painajainen oli elämäni suuri ennätys. Valkoinen hahmo teki tämän helvetillisen vuoden lopun. Kiitos Herralle valkoisesta hahmosta, kuka se lienee!

Kuka se valkoinen hahmo mielestäsi oli?
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: rupattelija - 26.08.19 - klo:21:30
Ajattelen kertoa elämäni helvetillisestä vuodesta...

Jokaöinen ja kokovuotinen painajainen oli elämäni suuri ennätys. Valkoinen hahmo teki tämän helvetillisen vuoden lopun. Kiitos Herralle valkoisesta hahmosta, kuka se lienee!

Kuka se valkoinen hahmo mielestäsi oli?

En tiedä. Ehkä se oli sama suojelusenkeli, joka pelasti minua tulipalosta.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Oloneuvos - 26.08.19 - klo:21:43
Ajattelen kertoa elämäni helvetillisestä vuodesta...

Jokaöinen ja kokovuotinen painajainen oli elämäni suuri ennätys. Valkoinen hahmo teki tämän helvetillisen vuoden lopun. Kiitos Herralle valkoisesta hahmosta, kuka se lienee!

Kuka se valkoinen hahmo mielestäsi oli?

En tiedä. Ehkä se oli sama suojelusenkeli, joka pelasti minua tulipalosta.

Kiitos vastauksesta.  Rukoillaan toistemme puolesta.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: NanoK - 29.08.19 - klo:09:01
Hauska sattuma tänä aamuna kun muistelin viimeyön unta jossa oli hyvä tunnelma. Radiosta tuli ohjelmaa joka ei sillä hetkellä miellyttänyt ja päätin kokeilla pitkästä aikaa mitä Radio Deiltä tulee. Heti kun vaihdoin kanavaa, alkoi soida: "Kun unesta tulee totta..."  :D Anteeksi jos olen epäileväinen, mutta jätetään nähtäväksi. En viitsi sitä sisältöä alkaa purkamaan, ihmissuhteita/uusia ystäviä ja yhteyden kokemista lähinnä.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Paulus - 06.09.19 - klo:11:08
Näin tänä aamuna varsin ikävän unen. Unessa nimittäin menetin lähes kokonaan muistini. Olin menossa johonkin tärkeään tapaamiseen ja yht´äkkiä en enää muistanut, ketä minun piti tavata, missä ja minkä vuoksi. Olin jossakin kaupungilla, mutta ei ollut hajuakaan, mistä tulen ja mihin olen menossa eikä sitäkään, miksi olen liikkeellä.

Kun sitten heräsin, se tunne jäi ikäänkuin päälle, enkä heti osannut iloita siitä, että se olikin vain unta. Tietenkin on jo ollut muistihäiriöitä ja varsinkin nimet ovat olleet kateissa kauankin, mutta yleensä palautuvat jonkin ajan kuluttua, mutta tätähän tapahtuu paljon nuoremmillekin.

Muistisairaus on eräs pahimmista sairauksista. Kyllä on suuri kiitosaihe, kun muisti toimii näinkin hyvin.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Janne - 06.09.19 - klo:11:48
Yhden asian sanon vielä kahvista. Eli tutkimusten mukaan kahvi parantaa muistia ja ehkäisee dementiaa. Jos sinun maha ei kestä perinteistä niin juo watsakahvia se on kuulemma vatsaystävällistä.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.214731
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Pienviljelijä - 11.10.19 - klo:19:56
Olen huomannut että unilla on sellainen valveillaoloon vastakkainen näkökulma. Kun on masentunut (kyllä tiedän tunteen) näkee onnellisia unia ja kun taas menee oikein päin puuta niin voi nähdä painajaisia. Jos on vihainen jollekkin ja suorastaan hautoo kostoa, näkee unia missä ystävystyy "vihamiehensä" kanssa. Näin minulla. Viimeisin mielenkiintoinen oli sarjaa uusia tai olemattomia maantieteellisiä paikkoja ja rakennuksia. Olin kyntämässä peltoa jota ei enää ole ja rajanaapuri oli hakkuuttanut metsän pois niin että avoin järvinäkymä aukeni hienosti pitkälle. Joskus nämä uudet paikat ovat niin todentuntuisia että herättyään pitää oikein miettiä missä on oikeasti käynyt. Samat paikat myös toistuvat erilaisin "karttapohjin".
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Oloneuvos - 14.10.19 - klo:03:36
Näin tänä aamuna varsin ikävän unen. Unessa nimittäin menetin lähes kokonaan muistini.

Juu, joskus ne unet näemmä tulevat toisille jälkijättöisesti  ;).

No joo, mutta vaikka olen Sinua jonkin verran nuorempi niin muisti pätkii nimien suhteen aika pahasti. Lisäksi on sellainen ongelma, että kävelen joskus keittiöön ja seison siinä sitten pohdiskellen mitä tulin keittiöstä hakemaan.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Paulus - 14.10.19 - klo:10:15
No joo, mutta vaikka olen Sinua jonkin verran nuorempi niin muisti pätkii nimien suhteen aika pahasti. Lisäksi on sellainen ongelma, että kävelen joskus keittiöön ja seison siinä sitten pohdiskellen mitä tulin keittiöstä hakemaan.

Voin lohduttaa sinua, että muisti toimii juuri noin, jos se on normaali. Minulla tapahtuu usein juuri kuvaamallasi tavalla. Menen johonkin (esim. keittiöön) tekemään tai hakemaan jotakin, mutta sitten en enää muistakaan, mitä piti tehdä. Asia palautuu usein mieleen, kun palaa siihen paikkaan, jossa se ajatus tuli.

Aamuyöllä tapahtui hassu juttu. Tuli mieleen pressaparimme. Mietin hetken, onko pressan nimi Saul vai Sauli. Päädyin jälkimmäiseen (toivon, että se on oikein) ;) Mutta pressan puolison nimi katosi jonnekin, mutta ajattelin kokeilla, että putkahtaako se mieleen ilman, että sillä vaivaan itseäni. Muutama minuutin kuluttua tuli mieleen Jenni Haukio ilman mitään epäilystä siitä, onko se oikein. Muisti siis toimii jotenkin jälkijättöisesti ja se taitaa olla ihan normaalia. Johtuisko se siitä, että "kovalevy" alkaa olla täynnä?  ;)

Varsinainen muistisairaus ei olekaan sitten mikään hupijuttu. Käyn muistisairaan siskoni luona 2-3 viikon välein. Hän kyllä aina tuntee minut ja vaimoni. Sanoopa jonkun sanankin. Sitten hän jatkaa sanomalehden lukemista itsekseen, eikä juuri mitään puhu omasta aloitteestaan.

Se, mikä tilanteessa on mielestämme parasta, on se ettei hän itse näytä mitenkään kärsivän tilanteesta, eikä ole edes murheellinen siitä, vaikka vajaan tunnin kuluttua taas lähdemme. Hänen luonaan käy kodinhoitaja neljä kertaa päivässä, joten hänelle näyttää riittävän ne kontaktit.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Soltero - 14.10.19 - klo:20:59
Hööh.  Kirjoitin tänne monimutkaisen tarinan viimeöisestä unestani.
Se ei nyt näy missään.  En viitsi aloitttaa uudestaan.  Ei ollut varmaan tärkeä.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Natanael - 14.10.19 - klo:21:25
Jos näitkin unta siitä, että kirjoitit unesi tänne?


(ylläpito ei ole tehnyt mitään toimia ko. viestin suhteen eikä ole nähnyt samaa unta)
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: sandia - 14.10.19 - klo:23:44
Mulle kävi samoin kuin Solterolle toisessa ketjussa. Viesti vaan hävisi.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Paulus - 16.05.20 - klo:16:39
Uutena jäsenenä kerron viime öisen uneni arvioitavaksi(jos edes on tarvetta).Ensiksikin:Ajoin kahdella polkupyörällä.Toista poljin,toista kuljetin vieressäni,vaivalloisesti.Paljon matkatavaroita,jotka tiesin ostaneeni.Tuli esteitä,,portteja,mutta joku avasi ne edessäni,niin että matkani jatkui.Näin polkiessani bussipysäkillä ihmisjoukon ja tiedustelin iäkkäältä naishenkilöltä kulkeeko tästä määränpäähän autoja,johon voisin tavaroineni nousta.Hän vastasi:"Neljä kertaa päivässä kulkee auto.Mukaan otetaan yksi henkilö kerrallaan".Tähän muistikuvani loppuvat kyseisestä unesta.Joku tässä jäi askartelemaan aivoissani.

Innostuin lukaisemaan vanhoja juttuja ja tämä Ullamaijan ekakirjoitus tuli vastaan. Jospa se uni tarkoitti tätä korona-ajan matkustelemista?  ;D

Itsekin näin yhteen aikaan kummallisia unia ikäänkuin niillä olisi jotain merkitystä. Olen kertonut niitä tämän ketjun alussa.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: sandia - 16.05.20 - klo:18:05
Näin viime yönä unta, että meidän kissa tuli takaisin kotiin.
Tuli keittiöön ja hyppäsi syliini.
Mutta ikävä kyllä se ei ole totta. Todennäköisesti päätyi kajootin ruokalistalle viime kesänä.  :'(
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: ullamaija - 16.05.20 - klo:19:16
En itse muista yhtään koko unta.Jotain pientä kajastusta,kun luin ylläolevan.Ei taida selitystä tarvita.Auto tuli ja meni.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Soltero - 17.05.20 - klo:17:05
Muutaman kerran vuodessa näen painajaisunen:

Olen muuttanut takaisin asuntoon, josta olen ollut kauan pois. 
Talo on hyvin iso, mutta yksikerroksinen.
Ennen nukkumaanmenoa tarkistan, että kaikkien huoneiden ikkunat ja ulko-ovet
ovat lukossa.
Kun olen sängyssä, alan kuulla askelia ja pientä kolinaa jostain huoneesta.
Nousen ylös ja hiivin rakennuksen toiseen päähän.
Siellä käy selvästi veto ja puutarhan lasiovi on raollaan.
Lukitsen sen, mutta samalla tiedän, että joku on tullut jo kerran lukitsemastani ovesta sisälle.
Kävelen takaisin makuuhuoneeseeni ja alan nukkua,
koska muuta ei ole tehtävissä.  En koskaan tarkista muita huoneita.
Huoneeni ovessa ei ole lukkoa.
Vähän ajan kuluttua herään ja kuulen jonkun liikkuvan oven takana.
Silloin kysyn, kuka siellä on.
Kukaan ei vastaa, mutta ovenkahvaa painetaan ja joku tulee hiljaa sisälle.
On hyvin hämärää.
Yritän sanoa "ei saa tulla, menkää pois, kuka olette" jne,
mutta en saa aikaan minkäänlaista ääntä.
Yhtäkkiä huomaan, että joku istuu tuolilla sänkyni vieressä.
Henkilö ei sano mitään, vaan istuu hiljaa paikallaan.
Tunnelma on aika ahdistava.

Silloin aina herään.
Joskus uni on ollut todellinen painajainen, mutta useimmiten tunnelmaltaan lievempi versio.

Tällaisen unen selitetään yleensä kai tarkoittavan, että minulla olisi "käsittelemättömiä pelkoja" tms.
En usko siihen.
En yleensä pelkää mitään oikeastikaan vaarallisissa tilanteissa.
Olen siis rohkea.
Koska näen tuollaisen, melkein samana toistuvan unen silloin tällöin,
oletan kokevani luonnolliset, ihmisyyteen kuuluvat pelot unen aikana.
Siksi minun ei tarvitse pelätä hereillä ollessani.

Unethan ovat tosielämää, siis oikeasti totta,
koska unen näkijä elää niissä vahvasti mukana, kokee asioita ja tunteita ja saa muistoja.
Niissä ei vain tarvita hereillä ollessa käytettäviä aisteja,
eikä järki tai moraali ole rajoittamassa kokemuksia.

Em. unessakin olen oikeasti vaarallisessa talossa.
Kyse ei ole "vain unesta", koska olen siinä mukana koko minuudellani.
En muutu nukkuessani toiseksi henkilöksi, joten unimaailman päähenkilö olen minä.
Siksi voin oikeasti pelätä unessa, joka on paljon käytännöllisempää kuin jos
olisin valveilla ollessani arka.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: sandia - 18.05.20 - klo:17:27
Minä näin tosi rankkoja painajaisunia vanhempieni kuoltua. Heräsin ahdistukseen ja aina kun oli uudelleen nukahtaa, unessa tuli uusi kauhukuva. Se oli rankkaa.
Ymmärsin sen niin, että valveilla ollessani en todellakaan osannut tuntea mitään, vaikka sisällä oli hyvin voimakkaita tunteita, en vain osannut tai uskaltanut kohdata niitä valveilla ollessa. Piti olla vahva lasten takia ja samalla olla töissä.

Olin täysin ulalla mitä tehdä itseni takia. Pikkuhiljaa se sitten avautui. Aloin uskaltaa kohdata ja kokea voimakkaitakin tunteita. Se auttoi. Niinkuin paine väheni, ja sitä kautta painajaisunet loppuivat.

Muistan miten kävi viimeisen painajaisunen. Taas näin äitini kuolleen ruumiin, tällä kertaa makaamassa kasvoillaan keittiöni lattialla, ja samalla koin että äiti ikäänkuin kerjäsi minulta sääliä.
Unessa tympäännyin siihen ja sanoi, äidille, että lopeta tuo, sä oot kuollut.

Se ei enää tuonut ahdistusta, vaan tuollainen hohhoijaa olo. Se oli viimeinen tuollainen painajasuni.

Pystyin käsittelemään sen unessa ilman paniikkia.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: sandia - 18.05.20 - klo:17:34
Toi oli siis ikäänkuin kommentti Solteron ajatukselle, että unet ovat todellista elämää. Siis ajattelen että tuo on hyvin todettu.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: sandia - 19.05.20 - klo:17:01
Näin kahtena yönä peräkkäin uskoon liittyvän unen. Toissa yönä silmieni edessä oli Jesajan kirja ja katseeni ikäänkuin seurasi tekstiä ja pysähtyi sanoihin: ÄLÄ PELKÄÄ.

Viime yönä näin Jeesuksen ihmisenä meidän ihmisten kanssa. Hän kaikesta sydämestään halusi osoittaa että samastuu meihin ja kohtaa meidät siinä missä olemme. Muistan ihmetelleeni miten kaunista on, että Jumala tuli luoksemme ihmisenä!

Olin ollut sunnuntaina hyvin turhautunut, hämmentynyt, en tiennyt mitä ajatella yhdestä asiasta, ja tiedostin oman täydellisen heikkouteni asian suhteen. Ja käännyi asian puolesta täysin Jumalan puoleen, rukoilin ja luin Sanaa.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Soltero - 19.05.20 - klo:19:27
En näe juuri koskaan Sandian unen kaltaisia hengellisiä unia.
Muistan vain yhden sellaisen.
Siinä autoin entisiä seurakuntanuoria piiloutumaan Lasipalatsin kellariin,
koska kristittyjen vainot olivat alkaneet ja meitä ajettiin takaa Mannerheimintiellä.
Uni päättyi siihen, että minut eliminoitiin liekinheittimellä katonrajassa olevan ikkunan kautta. 
Muistan, kun aloin kärventyä ja menehtyä.
Rukoilin koko ajan, enkä varsinaisesti kuollut, vaan siirryin jonnekin tuntemattomaan.

Uni ei ollut ahdistava, vaan hyvin jännittävä, täynnä vaaraa ja uhkaa.
Se oli myös hengellisesti vahvistava.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: sandia - 19.05.20 - klo:20:55
Oli sulla jännittävät paikat keskellä Helsinkiä.
Helsingin foorumiin minulla liittyy paljon muistoja. Ei siihen "uuteen" Foorumiin, vaan vanhaan kun olin pikkutyttö. Se oli kiva paikka.

En koskaan tykännyt enkä vieläkään tykkää siitä mikä siinä nyt seisoo. Ärsyttävä hökkelys.

En minäkään tuollaisia hengellisiä unia näe. Näin viimeksi kesällä, jolloin täytin 21 vuotta. Siitä on jo pitkä aika.
Voi yhä selvästi palauttaa mieleen sen armon ja rauhan ja viisauden ja turvan minkä näin Jeesuksessa siinä unessa. Ihmettelen sitä itsekin.

Juuri kun olin lähettämässä tätä viestiä, tuli sydämelle ajatus, että Pyhä Henki on Lohduttaja. Koin tulleeni lohdutetuksi ja vahvistetuksi tuon unen kautta.
Otsikko: Vs: Unet
Kirjoitti: Paulus - 01.09.21 - klo:09:31
Näin tänä aamuna painajaisunen, jonka kaltaisia olen viime aikoina nähnyt silloin tällöin. Painajaisunet liittyvät usein työelämääni 80-luvulla. Olin siihen aikaan melko vastuunalaisissa tehtävissä, joihin liittyi paljon erilaisia jännitteitä. Tapahtumat ovat jääneet jotenkin alitajuntaan.

Vuona 1983 perustettiin vaimon kanssa oma yritys. Sen yritystoiminnan (31 v.) ajalta ei ole jäänyt alitajuntaan asioita, joista olisi jäänyt pahoja muistijälkiä. Jännitteitä tosin oli, mutta ne liittyivät pääosin taloudellisiin asioihin, mutta eivät jääneet mitenkään "kummittelemaan". Kaikki asiat saatiin hoidettua ja velat maksettua, vaikka hyvin tiukkaakin oli aika-ajoin.