Mitä nyt puitaisiin? Tällaista nyt.

[Korpima]

Asiasta toiseen, lueskelin blogikirjoitusta katolisen kirkon jutuista (doktriineista, https://orthosphere.wordpress.com/2023/07/06/the-new-age-the-babylonian-exile-of-the-church/ ), jossa mainittiin esim. että "Perhaps we now know all we need to know for our salvation." Siis että katolisen kirkon doktriinit olisivat nyt saavuttaneet täydellisen tilan.

Jotenkin hieman pelottaa, että pelastus olisikin selvillä vasta nyt ja lukittu johonkin katolisen kirkon dokumenttiin. No, varmastikin tässä ei tarkoitettu sitä, mutta kuitenkin... Olen aika tottunut ajatukseen Raamatun ja uskon Jeesukseen riittävyyteen verrattuna minkään kirkon doktriineihin tai dokumentteihin.

[sandia]

Juu tämä on ensimmäinen kerta elämässäni.  Olen hyvin varovainen uusissa tilanteissa, kuten kun ensi kerran menin vankilaan. Siis töihin.  Joku hätäinen voi tehdä siitä johtopäätöksen, että en osaa pitää puoliani.
Tämän henkilön kanssa riiteleminen olisi täyttä ajan hukkaa kaiken lisäksi. Se olisi todella kauheaa, koska hän pitäisi siitä varmaan paljon. Mutta ei se tarkoita, etten osaa vastata jonkun tuhoisaan, negatiiviseen käyttäytymiseen. Sehän on ammattini.

Tää tuli kauheana shokkina, siis että en jäänyt siihen uhriksi.  Olen yrittänyt puolisoani olemaan samalla tavalla objektiivinen, faktoihin perustuva niissä vaikeissa tilanteissa, mihin hän on joutunut. Mitä epäkorrektimpi ja asiattomampi joku on, sitä kuivemmaksi, ja faktoihin paneutuvaksi minä tulen. MIeheni sitten sanoi, kun kysyin että miten hänen mielestään olen vastannut vaikeaan tilanteeseen: "on ollut mielekiintoista seurata, miten pikkuhiljaa olet kesyttänyt työkaverisi."

Minun pitkäaikainen työkaverini opetti minulle periaatteen jossain hankalassa työtilanteessa, missä olimme mukana ja menimme kokoukseen osavaltion viranomaisten kanssa. Se kuuluu näin:"just facts, madam"
Se on kuulumma jostain vanhasta tv rikossarjasta.

"Enivei", luettuani Raamattua, varsinkin Vanhaa Testamenttia näinä kuukausina, olen ihmeekseni todennut, miten samanlaista ihmisten elämä on ollut VTn aikoinakin.
Luin yhden psalmin alusta, että Daavid oli tehnyt sen psalmin, mikä oli rukous, tilanteessa, missä hän oli piiloutunut jonkun kansan tai heimon pariin, ja tämä ihmisryhmä johon hän oli luottanut, että voi olla turvassa, oli mennyt kertomaan Saulin miehille, että Daavid oli heidän joukossaan.
Tuo jotenkin pysäytti minut. Hän ei voinut luottaa keneenkään ulkopuoliseen siinä tilanteessa, missä oli hengenvaarassa. Yritän löytää sen psalmin.

[sandia]

Se on psalmi 54.

[Korpima]

Niin, itse olen jo yleensäkin aika kuiva ja asiallinen. Mutta muistan nostaneeni erään henkilön asiattomuuden joskus jo hetken jälkeen tapetille kiinnittämällä siihen jotenkin kautta rantain huomiota. Tämäkin vaatii aika hyvää huomiokykyä ja sanavalmiutta, mitä ei ihan aina löydy helposti. Tilanteet ovat erilaisia.

Luin tuon psalmin. Onhan totta että kaikki eivät ole ystäviä, vaan vihollisiakin voi löytyä.

***

Palatakseni vielä fariseuksiin ja lainopettajiin, tuli mieleen blogikirjoittaja Briggsin maininnat asiantuntijoista/"eksperttikratiasta", joita uskonnollisessa mielessä varmaankin nämä Jeesuksen muinaiset keskustelukumppanit edustivat.

Esimerkiksi kirjoituksesta, joka nostaa esiin esimerkkejä tästä asiantuntijavallasta (https://www.wmbriggs.com/post/46618/):

Tämä henkilö ilmoittaa olevansa sekä "Dr." (tohtori) että "Ph.D." (tohtori). Hän on asiantuntija. Asiantuntija on valtuutettu, hallintojärjestelmää tukeva henkilö, jolla on asiantuntemusta. Asiantuntijat ovat, kuten on ilmeistä, asiantuntijavaltakunnan sotilaita.

Asiantuntijat eivät pidä itseään propagandisteina, vaan virallisten totuuksien välittäjinä. He eivät koskaan epäile itseään asiasisällöstä: erimielisyys konsensuksesta (joka on olemassa jokaisella alalla) on kielletty, vaikka osoittaakseen itselleen avoimuutensa he sallivat kiistat pikkuseikoista.

Kuten huomaatte, asiantuntijat eivät kestä sitä, että heidät jätetään huomiotta. Se haavoittaa. Heidän kaipaamaansa ihailun puutteeseen täytyy olla syvä ja häijy syy.

(Suom. DeepL.com.)

Jeesushan ei suuremmin ihaillut fariseusten ja muiden osaamista tai asiantuntijuutta, vaikka varmaankin tavallinen kansa heitä katsoi ylöspäin. Jeesus sitten ohitti koko asiantuntijakaartin ja etsi/löysi seuraajia pääasiassa uskonnon huippuasiantuntijoiden ulkopuolelta. Tätä outoutta ja hämmentävyyttä voisi vielä pohdiskella enemmänkin.

Yksi mahdollinen selitys tuli esiin toisessa tänään lukemassani blogissa (https://catacombrez.substack.com/p/symbolism-of-the-cross):

Paholainen tiesi, mitä profetiat olivat; hän oli vietellyt juutalaiset niin, että he keskittyivät niin paljon tähän maailmaan, että he melkein unohtivat näkymättömän todellisuuden ja luomakunnan hengellisen luonteen. [...]

Saatana oli käyttänyt temppujaan vakuuttaakseen juutalaisten johdon siitä, että kaikki on tässä maailmassa ja että kaikki "näkymätön valtakunta" oli vain pelottavaa ja tuntematonta. Ei ole mikään yllätys, että fariseukset suhtautuivat asioihin näin. He olivat spekuloineet, että Jumala lähettäisi Messiaan, joka tarjoaisi rajattoman vaurauden (muuttaisi kivet leiväksi), vastaisi kaikkeen heidän uteliaisuuteensa ja antaisi heille vallan tässä elämässä (hyppääminen temppeliaukion huipulta) ja antaisi heille täyden poliittisen valtausoikeuden kaikkiin pakanoihin (tarjous hallita maailmaa). Se on kaikkien kiusausten ainesta: Lihan himo, silmien himo ja kerskaileva ylpeys elämästä (tässä järjestyksessä).

Kun Jeesus tuli, hän joutui kohtaamaan tämän vakiintuneen opetuksen vääristä messiaanisista odotuksista.(Suom. DeepL.com.)

Jos siis odotettiin kovin maailmallista messiasta, niin Jeesus ei vastannut kuvaa. Jumalan valtakunta on kuitenkin hengellinen valtakunta.

Näistä juutalaisten/fariseusten messiasodotuksista tai fariseusten suhtautumisestahan ei juuri Raamatussa itsessään löydy paljoakaan tietoa, tämä voi olla taustatietoa muualta tai jopa spekulaatiota, en tiedä. Toki eräänlaista jatkoa fariseuksille ja muulle juutalaiselle uskonnonharjoitukselle on ymmärtääkseni sitten nykyään Talmudissa, en ole perehtynyt.

Varmaan tässäkin voi tehdä huomion, että ihmisten uskonto voi helposti mennä väärille raiteille ja pieleen - vaikka asiantuntijoita olisi. Toivottavasti nykyisellä Pyhän Hengen aikakaudella asiat ovat paremmin ja asiantuntijamme ovat hengellisiä asiantuntijoita, eivätkä keskity liikaa maailmallisiin juttuihin (no, toisessa ketjussa oli juttua joogasta...).

[sandia]

Juu totta.  Fariseusten mielestä Jeesus astui pahasti heidän varpailleen.
Ja hänen olemuksensa oli haastava, koska hänen elämänsä ja sanansa kohdistuivat siihen, mitä fariseukset ihmisinä olivat, häntä ei voitu vetää nenästä juuri tuolla eksperttiydellä.

Ja onhan se aikamoinen paradoksi ihmisyydestä, että ihminen päättää tuomita Jumalan Jumalan pilkasta.
Jotain on kovasti pielessä.

[sandia]

Asiasta toiseen, lueskelin blogikirjoitusta katolisen kirkon jutuista (doktriineista, https://orthosphere.wordpress.com/2023/07/06/the-new-age-the-babylonian-exile-of-the-church/ ), jossa mainittiin esim. että "Perhaps we now know all we need to know for our salvation." Siis että katolisen kirkon doktriinit olisivat nyt saavuttaneet täydellisen tilan.

Jotenkin hieman pelottaa, että pelastus olisikin selvillä vasta nyt ja lukittu johonkin katolisen kirkon dokumenttiin. No, varmastikin tässä ei tarkoitettu sitä, mutta kuitenkin... Olen aika tottunut ajatukseen Raamatun ja uskon Jeesukseen riittävyyteen verrattuna minkään kirkon doktriineihin tai dokumentteihin.

Juu kuulostaa melko omituiselta. Ihmiset kehittävät kovin erikoisia juttuja.

Luen jutun tuosta linkistä, niin tiedän enemmän mihin viittaat.

[sandia]

Tähän väliin painitsen kirjan, minkä mieheni luki. Hän on lukenut kaikki Bill O'Reilly'n kirjat joiden nimet ovat samaa muotoa. Tässä ketjussa maitsenin yhden niistä: Killing Jesus.

Hän ei ole kristillinen kirjoittaja vaan poliittinen kommentaattori.
Hänen muita kirjojaan on mm. Killing Lincoln, Killing Reagan, Killing Kennedy, Killing England, Killing Rising Sun (Japani), Killing the Mob jne.

Ajattein lukea tuon Jeesuksesta kirjoitetun ja ehkä myös Abraham Lincoln aiheisen.
Hän tuntuu mielenkiintoisalta persoonalta. Siis presidentti Lincoln.

[sandia]

Asiasta toiseen, lueskelin blogikirjoitusta katolisen kirkon jutuista (doktriineista, https://orthosphere.wordpress.com/2023/07/06/the-new-age-the-babylonian-exile-of-the-church/ ), jossa mainittiin esim. että "Perhaps we now know all we need to know for our salvation." Siis että katolisen kirkon doktriinit olisivat nyt saavuttaneet täydellisen tilan.

Jotenkin hieman pelottaa, että pelastus olisikin selvillä vasta nyt ja lukittu johonkin katolisen kirkon dokumenttiin. No, varmastikin tässä ei tarkoitettu sitä, mutta kuitenkin... Olen aika tottunut ajatukseen Raamatun ja uskon Jeesukseen riittävyyteen verrattuna minkään kirkon doktriineihin tai dokumentteihin.

Juu kuulostaa melko omituiselta. Ihmiset kehittävät kovin erikoisia juttuja.

Luen jutun tuosta linkistä, niin tiedän enemmän mihin viittaat.

Ohhoh. Onpas sivusto!
En oikein päässyt jyvälle,mitä tuossa antamassasi linkissä yritettiin sanoa. Siksi en nyt alkanut lukea siitä, vaan klikkasin kohtaan "About".
En ole varma, mutta oletan että sivut ovat jotain ns. Valtakunta nyt teologiaa,
Ajattelin sitä tämän perusteella:

We recognize that the societies of the West are radically disordered, and it is our desire that they move toward a more proper order, one which acknowledges Christianity. Although we are Christians, our primary concern here is not with how individual souls are to be saved from the wrath of God, but rather with how society ought to be ordered. Therefore both Christians and friendly non-Christians are welcome at the Orthosphere.

Tuo muistuttaa minua myös nimimerkki Malakian linkeistä siitä henkilöstä, joka on sanonut saaneensa profetioita USAn poliittisesta tilanteesta, ja joka ajattelee, että Trump on "Jumalan valittu".

Oletukseni on sen verran vahva yllä lainaamani lausonnon perusteella, että uskallan sanoa tässä. Perun, jos osoittaudun olevani väärässä.

Socio-politically, we can be called “traditionalist conservatives” or “Christian reactionaries.”  Since we agree that Modernity—the fundamental principle of contemporary Western Civilization—is radically defective, we are branded “far-right.”

[sandia]

Luen enemmän kirkon jälkeen.

[Korpima]

Itse löysin tuon Orthospheren kirjoituksen Synlogos-blogikeräilijän (https://synlogos.org/) kautta. Olen välillä osunut joihinkin mielenkiintoisiin kirjoituksiin, mutten tiedä tai osaa ottaa kantaa tarkemmin kokonaissisältöön. Aika akateemista/filosofista asiaa Orthospheressa on usein professorien toimesta. Välillä on jotain käytännöllistä tai kerrontaa vaikka elämästä yliopistolla, muistelen.

Enkä saanut tuosta kyseisestä blogitekstistä myöskään paljoakaan irti, paitsi tuon yhden mietelmän katolisen kirkon perinteen ja doktriinien arvosta.

Löysin tällaisen blogitekstin, joka toimii ehkä johdantona Orthosphereen, "Why the Orthosphere? An introduction for the cultured middle schooler", https://orthosphere.wordpress.com/2023/04/13/why-the-orthosphere-for-the-cultured-middle-schooler/ . Saattaa silti olla itselleni liian vaativaa vääntöä. Täytyi tarkistaa: piety on suomeksi kunnioitus/hurskaus.

[sandia]

En saanut käsitystä, että katolinen kirkko omistaa täydellisen opin. Teemana EHKÄ näyttäisi olevan, että olemme päässeet aikakauteen, missä uutta oppia ei ole enää saatavissa, koska nyt on kaikki opetus evankeliumista ja Jumalan sanasta opittu. Jotain tonne päin. Ja että koska läntinen yhteiskunta on muuttunut jumalattomaksi, tavallaan degeneroitunut, ei voida olettaa että mistään saisimme enää validia hengellistä opetusta. Siksi meidän on pitäydyttävä niihin perinteisiin oppeihin, mita on vuosisatojen kuluessa saatu. Ehkä kirjoittaja on lähtökohdistaan katolinen, mutta hän ei näytä sinänsä ajattelevan, että katolinen kirkko yksin on täydellisen opin ainoa ylläpitäjä.

Mutta sitten hän kirjoittaa: 

The last half century of evangelization efforts (e.g. the “New Evangelization”) never got off the ground because evangelization is very different from the ideological warfare our time calls for.

Eli onko ryhdyttävä ideologiseen sotaan yhteiskuntatasolla??

Sellaisen yleiskäsityksen saan näistä sivuista.

En usko tuollaiseen opetukseen, en usko että tuo on raamatullista ajattelua.

[Korpima]

Eli onko ryhdyttävä ideologiseen sotaan yhteiskuntatasolla??

Sellaisen yleiskäsityksen saan näistä sivuista.

En usko tuollaiseen opetukseen, en usko että tuo on raamatullista ajattelua.

Niin, tämä on mielenkiintoinen teema: miten evankeliumi ja yhteiskunta (politiikka mukaan lukien) liittyvät toisiinsa? Esim. Bruce Charltonilla on omat yhteiskunnalliset litmus-testinsä siitä, mitkä kannat ovat Jumalan ja mitkä Paholaisen agendoja nykymaailmassa. Ja voihan periaatteessa olla, että Charltonin analyysit ja johtopäätökset ovat oikeita. Toisaalta eipä niitä Raamatusta tai evankeliumista suoraan itsessään löydä, joten vaativat tulkintaa. Lutherilla oli kahden regimentin ajatus siitä, että hengellinen ja maallinen ovat erillisiä.

Sielun pelastus ja evankeliumihan eivät ole ymmärtääkseni varsinaisesti yhteiskunnallista asiaa, vaan Jumalan valtakunta on hengellinen valtakunta. Jumalan tahtoa voi etsiä rukouksessa, mutta kirkolla ei ole kaikkia yhteiskunnallisia kantoja - eikä kirkko toimi yhteiskuntana sinänsä.

Toinen lukemani blogikirjoittaja on puolestaan sitä mieltä, että politiikka on täysin Paholaisen valtapiirissä (tosin eivät kai uskovat poliitikot?). En nyt sitten tiedä, miten asiat todellisuudessa menevät, vaikea sanoa.

Lisäys: muistelin lukeneeni yhden jutun aiheesta myös äskettäin ja löysinkin sen: "American Churches Are Eerily Silent When the Country Needs Them Most" (https://www.lewrockwell.com/2023/07/brandon-smith/american-churches-are-eerily-silent-when-the-country-needs-them-most/). Tässäkin tosin on varmaankin niin, että kirjoittaja tarkastelee maailmaa ensin poliittisesti (jostakin tietystä näkökulmasta), eikä niinkään hengellisesti:

Miettikää hetki sellaisten ihanteiden leviämistä länsimaissa, joita voin kuvailla vain luciferilaisiksi - käsitys siitä, että ylpeys ja narsismi ovat hyveitä ja että ihmisten on tarkoitus olla jumalia. Ajatus siitä, että lasten ruumiit ovat sukupuoleltaan joustava laboratorio mielenvikaisille lääketieteen harjoittajille, jotka kieltävät biologian kiistämättömät lait ja harjoittavat joukkosterilointia. Ajatus siitä, että ihmisyys on jonain päivänä korvattava koneajattelulla, joka jättää huomiotta järjen ja moraalisen kompassin kylmän ja sosiopaattisen "tehokkuuden" vuoksi.

Woke on väline, naamio suuremmalle hirviölle, ja se on pakotettu yleiseen tietoisuuteen. Väestöä on yritetty aktiivisesti ja väkivaltaisesti ehdollistaa äärivasemmistolaiseen ideologiaan, ja tämä ideologia on syvästi kristinuskon vastainen. Luulisi, että eri uskontokunnat pyrkisivät valtakunnallisesti ottamaan kantaa siihen, ettei tämä kultti saisi edelleen jalansijaa. (Suom. DeepL.com.)

[sandia]

Juu. Kuulostaisi oikeutetulta.
Suomessa voisi ottaa esimerkiksi Aivo Avioliitto kampanja, se on ehkä varhaisempia yrityksiä vaikuttaa yhteiskunnan ja kulttuurin muutoksiin.
Voisi tietty kysyä, miten hyvin tuollainen aktivismi on toiminut.

Tuo ajatus, että USAssa seurakunnat ovat peloittavan hiljaa kun kaikki muutos tapahtuu.
Mutta mistä kirkon pitäisi pitää ääntä??

Itse ajattelen UTn mallin mukaan, että tehtävämme on olla Kristuksen lähettiläitä varsinkin juuri elämällämme.
Eivät varhaiset kristitytkään yrittäneet muuttaa yhteiskuntaa.

No ne sivut, mistä tämä pohdinta alkoi,juuri ilmaisi, että evankeliumi heidän mielestään ON JO saarnattu kaikessa maailmassa. Nyt on poliittisen aktivismin aika.

En voi olla samaa mieltä tuosta ajattelusta.

[sandia]

Kun luin niitä sivuja, totesin, että he myös tavallaan hyväksyvät tietynlaisen rasismin.
En oikein päässyt selville, yritän lukea paremmin.
Eli vanhaan yhteiskuntamalliin palaaminen ei ehkä sittenkään aina saata olla raamatullinen?

[Korpima]

Itse ajattelen UTn mallin mukaan, että tehtävämme on olla Kristuksen lähettiläitä varsinkin juuri elämällämme.
Eivät varhaiset kristitytkään yrittäneet muuttaa yhteiskuntaa.

Tämä on hyvä muistaa, evankeliumi ei ole politiikkaa. Toismaailmallinen ikuisen elämän näkökulma laajentaa näkökulmaa. Vain tämä maailma ei ole tärkeä.

Toisaalta nyt kun kristittyjä on (ollut) paljon niin voisi ehkä ajatella, että siitä syntyy myös tietty vastuu vaikuttaa Jumalan tahdon mukaisesti - ehkä myös poliittisesti. Ei voi pestä käsiään koko yhteiskunnasta - kai (tai voi joskus, en tiedä?). Jos vaikka kristittyjä olisi 60 % kansasta, niin pitäisikö yhteiskunnalliset asiat jättää kylmästi vain muiden ihmisten huoleksi? Tosin ongelmana voi käytännössä olla, että vaikka kaikki pyrkisivät tekemään Jumalan tahdon, niin eri kristityt tulisivat silti hyvin erilaisiin johtopäätöksiin (vähän kuin eri kirkot hengellisissä kysymyksissä).

Tuli myös mieleen erilaiset muutostilanteet, esimerkiksi Venäjän muutos Neuvostoliitoksi ja mitä sellaisessa tilanteessa tulisi uskovana tehdä. Kristinuskohan kiellettiin Neuvostoliitossa pitkäksi ajaksi. En tosin tiedä olisivatko kristityt tai kirkko voineet tehdä mitään tämän estämiseksi - tai olisiko pitänyt. Samoin vaikkapa natsi-Saksan kanssa.

En tiedä historiasta kovin paljoa, eikä minulla ole kovin selvää kuvaa raamatullisesta yhteiskunta-ajattelusta tai miten sitä pitäisi soveltaa eri tilanteissa. Arvailuksi tai hapuiluksi menee. Tai omaksuu jonkun satunnaisen kristityn bloggaajan tai ajattelijan mielipiteet asioista. 

No ne sivut, mistä tämä pohdinta alkoi,juuri ilmaisi, että evankeliumi heidän mielestään ON JO saarnattu kaikessa maailmassa. Nyt on poliittisen aktivismin aika.

Tämä taisi olla vain yhden henkilön näkemys, en sitten tiedä muista kyseisen sivuston kirjoittajista.

Tämä ei varmasti globaalisti pidä täysin paikkaansa, eikä ehkä länsimaissakaan. Varmasti evankelistoille on työtä ja evankeliumia voi pitää esillä. Ja ihmisiä voi tulla uskoon, miksei herätyksiäkin tapahtua.

En itsekään ollut tajunnut hengellisistä asioista juuri mitään ennen uskoontuloani - uskonasiat voivat olla hyvin vieraita ja ihmisten elämäntilanteet ja ympäristöt voivat olla erilaisia.

Kuuntelen parhaillaan STI:n esitelmää, jossa mainitaan että apologialla voidaan raivata pois esteitä, jotka estävät evankeliumin kuulemisen (kohta 16:40). Tässä varmasti on työmaata. ("Vesa Ollilainen: Kristillinen apologetiikka jälkikristillisessä ajassa", https://www.youtube.com/watch?v=4iewVuhiIw0.)