Olen ollut hiukan tukalassa tilanteessa tämän jakeen kanssa:
Jos sinun veljesi tekee syntiä, niin nuhtele häntä (Luuk 17:3).
Yksi tuntemani uskova alkoi selvästi tehdä väärin, ja sitä vain näytti
jatkuvan. Mietin ja tuskailin, miten sanoisin asiasta hänelle, mutta tuntui
kovin vaikealta sanoa mitään. En keksinyt, miten asiani sanoisin. Lopulta
vain töksäytin lyhyesti sen mitä mielessä oli, en pystynyt minkäänlaiseen fiksuun
tapaan esittää asiaani. Hän vain kommentoi asiaa lyhyesti parilla sanalla,
ja siinä kaikki. Ja asia jäi edelleen yhtä paljon vaivaamaan minua.
Eilen illalla asia oli jälleen minulla mielessä, mietin taas mitä sanoisin kun
näen hänet seuraavan kerran. Mietin asiaa, ja rukoilin että hän itse näkisi
tilanteensa ja kääntyisi teoistaan pois. Ja kas vain: kun näin hänet tänään,
hän tuli sanomaan minulle: "kiitos, kun silloin sanoit ne sanasi minulle, olen nyt
päässyt siitä asiasta eroon."
Oli kuulemma yksi toinenkin uskova hänelle maininnut asiasta, niin hän kertoi,
mutta ehkäpä minunkin tökerösti sanomillani sanoilla oli ollut vaikutuksensa.
Mitä tästä opin: Jumalan Sanan yksinkertaiset, suoraviivaiset ohjeet ovat niitä
joita kannattaa noudattaa ja soveltaa käytäntöön. Vaikka ne ovatkin
vaikean tuntuisia noudatettaviksi. Ja vaikka meillä ei olisi taitoa mitenkään
hienosti hoitaa asiaa.
Nyt olen hyvin helpottunut ja iloinen kun tämä tuntemani ihminen teki parannuksen,
ja varmaankin hän itse on vielä helpottuneempi ja kiitollinen.