Kirjoittaja Aihe: Paatumus a la faarao  (Luettu 7777 kertaa)

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Paatumus a la faarao
« : 27.04.18 - klo:15:34 »
Kotona taas Colorado Springs'in koulutuksesta.

Jatkoin VTn lukua matkalla uudesta kindle fire'stani. Ostin sen koska olin aiemmin ostanut koulutukseen tarvittavan kirjan sähköisesti. Sain ladattua suomalaisen Raamatun sinne. Ei tarvinnut raahata kahta kirjaa mukaan  :)

Huomioni kiinnittyi faaraon paatuneisuuteen ja miten se ilmeni hänen elämässään. Koville se otti.
Hän pyysi jopa jossain vaiheessa esirukouksia Moosekselta, kun Jumalan lähettämät vitsaukset alkoivat koskea häntä itseään. Ja Jumala poisti ne vitsaukset. Mutta pehmensikö tämä hänen sydäntää. Ei.  :(

Heti kun olot paranivat, hän valitsi olla taas välittämättä Jumalasta.

Tuollainen ihminen itsessään on.

Jumalan läsnäolo tuomioitten kautta ja jopa esirukouksiin vastaamisen kautta oli ilmiselvä. Mutta se ei murtanut tämän henkilön valintaa olla välittämättä Jumalasta.

Tää vaan tuli mieleen ja pohdin sitä.

Ajattelin tuota ikäänkuin paatumuksen prototyyppinä. ???



Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Paatumus a la faarao
« Vastaus #1 : 27.04.18 - klo:15:40 »
Siis kun vertasin sitä yleensä ihmiskuntaan. Ja jopa itseeni. Ihmisessä on niin paljon sitä että elää ikään kuin ei Jumalaa olisi.
Löydän sitä itsestänikin. Ennen hengellistä heräämistä ihminen kokonaisudessaan sellainen. On helppo kauhistella faaraon paatumusta, mutta siinä kanssa tuomitsee samalla itse itsensä. Roomalaiskirjeessähän, luku 2 jae 1 sanoo, että mistä tuomitsemme muita jumalattomia, me tuomisemme samalla itsemme, koska teemme samoja tekoja.

Tuli vaan mieleen. Lähinnä vapaata assosiaatiota aiheesta.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Paatumus a la faarao
« Vastaus #2 : 27.04.18 - klo:16:46 »
Tuo faarao ei ollut esikoinen, koska hän ei kuollut vitsauksessa.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Paatumus a la faarao
« Vastaus #3 : 27.04.18 - klo:21:49 »
Eräs potentiaalinen ehdokas tuoksi faaraoksi on Tuthmoses III.

Oikeudellisesti Mooses oli se esikoinen, vaikka olikin ottopoika, ja tämä Tuthmoses III toisesta äidistä siis vasta toinen poika.
Jos noin oli, hän saattoi silti pelätä henkilökohtaisesti kuolemaansa.
Hänen esikoispoikansa kuoli.

en.m.wikipedia.org/wiki/Thutmose_III


Toinen poika Amenhotep Ii, tuli faaraoksi hänen jälkeensä.

Raamattu ei muuten sano, että faarao olisi itse kuollut mereen.
Puhutaan vain faaraon vaunuista ja sotajoukosta

3 Herra on sotasankari, Herra on hänen nimensä.
4 Faraon vaunut ja hänen sotajoukkonsa hän suisti mereen, hänen valitut vaunusoturinsa hukkuivat Kaislamereen.
5 Syvyys peitti heidät; he vajosivat pohjaan niinkuin kivi.
6 Sinun oikea kätesi, Herra, sinä voimassa jalo, sinun oikea kätesi, Herra, murskaa vihollisen.

Lainasin myös tuon jakeen 6, koska siinä taidetaan puhua Jeesuksesta.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Paatumus a la faarao
« Vastaus #4 : 27.04.18 - klo:22:53 »
Faaraolla oli useita henkilökohtaisia syitä, mitkä vaikuttivat paatumuksen taustalla. Ne vetivät kyllä osittain eri suuntiin.

Olipa faarao nimeltään kuka tahansa, Mooses oli aiemman faaraon tyttären poikana kilpailija.
Mooses sanoi useita kertoja: "Päästä minun kansani lähtemään".
Faaraon näkökulmasta tuo oli vallankaappaus.

Joosefin aikainen faarao oli antanut parhaat maat israelilaisille.

Faarao tarvitsi työvoimaa oman muistomerkkinsä rakentamiseen.


-
Lähdön hetkellä israelilaiset pääsivät egyptiläisten suosioon.
Vaikuttikohan siihen suuret muutokset kiinteistömarkkinoilla?
Ehkä hyvästä tontista Niilin varrella kannatti jotain maksaakin.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Paatumus a la faarao
« Vastaus #5 : 28.04.18 - klo:00:11 »
Onkohan tuo kyseinen faarao tietyssä mielessä saatanan esikuva?
Tähän asti olen ajatellut Egyptin eli maailman pidättävän ihmistä lähtemästä eli siis tulemasta uskoon. Siis noin niin kuin esikuvallisesti.

Tässä ketjussa havahduin, että kyseessä onkin yksi tietty persoona, paha faarao eikä vain Egypti.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Paatumus a la faarao
« Vastaus #6 : 28.04.18 - klo:19:00 »
Onkohan tuo kyseinen faarao tietyssä mielessä saatanan esikuva?
Tähän asti olen ajatellut Egyptin eli maailman pidättävän ihmistä lähtemästä eli siis tulemasta uskoon. Siis noin niin kuin esikuvallisesti.

Tässä ketjussa havahduin, että kyseessä onkin yksi tietty persoona, paha faarao eikä vain Egypti.

En tiedä tuosta, mutta itse olen lueskellut Raamattua alusta siitä lähtökohdasta, minkä mainitsin siellä Aabraham aloituksessa. Siis se miten Jumala vie pelastussuunnitelmaansa läpi maailman historiassa.
Eli tuo Jumalan ja faaraon ottelu oli mielenkiintoinen sen suhteen että Herra selvästi ilmaisi itsensä yhdelle jumalattomalle kansalle. Ja samalla oli ikään kuin kehittämässä Israelin kansaa kaikkien ihmisistä lähtöisin olevan kulttuurin keskelle. Siitä se ikään kuin lähtee, vaikka olihan Herra jo tehnyt paljon sitä aiemmin.
Ehkä ensisijaisesti ilmestyessään Aabrahamille ja kutsuessaan hänet seuraamaan itseään.

Todella mielenkiintoista. Ajallaan Jeesus, Jumalan Poika tuli maailmaan.
Ja tulee vielä uudemmankin kerran ihmiskunnan historiassa Jumalan määräämänä ajankohtana.

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Paatumus a la faarao
« Vastaus #7 : 28.04.18 - klo:19:03 »
Siinä mielessä tuo faaraon paatuneisuus oli mielenkiintoista, koska se tavallaan ilmaisen langenneen ihmissuvun asennetta Jumalaa kohtaan.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Paatumus a la faarao
« Vastaus #8 : 28.04.18 - klo:22:00 »
Yritin tutkia tuota kokonaisuutta, kenen vuoksi nuo tunnusteot oikein tapahtuivat.
Ennen vitsauksia israelilaiset näkivät kolme ihmettä.

Sauva muuttui käärmeeksi.
Kun Mooses laittoi kätensä poveensa, se muuttui pitaaliseksi ja toisella laittamisella puhtaaksi.
Kolmas tunnusteko oli veden muuttuminen vereksi.

Oikeastaan tuossa kerrotaan israelilaisille, että heidän matkantekonsa on syntiä ja syvältä sisimmästä sydämestä löytyy syntiä - sitähän pitaali kuvaa.

Kolmanneksi Egyptissä vesi muuttui vereksi.
Tuo tuo mieleen vastakohdan eli sen, että Kallion lyöminen/Jeesuksen lyöminen erämaassa kertoo, että veri muuttui elämän vedeksi.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Paatumus a la faarao
« Vastaus #9 : 28.04.18 - klo:22:50 »
Jo tuolla Egyptissä nähtiin ero ihmisissä.

30 Ja Aaron puhui kaikki, mitä Herra oli Moosekselle sanonut, ja Mooses teki tunnusteot kansan silmien edessä.
31 Ja kansa uskoi.

Israelilaiset uskoivat, faarao ei.
Israelilaiset uskoivat vähemmästä kuin mitä faarao.

Poissa Pökkelö

  • Viestejä: 705
Vs: Paatumus a la faarao
« Vastaus #10 : 28.04.18 - klo:22:55 »
Mielenkiintoista ja syvällistä pohdintaa, jota on mukava lukea ja pohtia itsekin.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Paatumus a la faarao
« Vastaus #11 : 28.04.18 - klo:23:33 »
Pari lukua myöhemmin:

2 Ja Jumala puhui Moosekselle ja sanoi hänelle: "Minä olen Herra.
3 Ja minä olen ilmestynyt Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille 'Jumalana Kaikkivaltiaana', mutta nimelläni 'Herra' en minä ole tehnyt itseäni heille tunnetuksi.

Tuosta alkaen Jumala tekee siis itsensä tunnetuksi eri tavoin kuin aiemmin.

http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?lex=BDB&ref=2.+Moos.+6%3A1&ent=03068

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Paatumus a la faarao
« Vastaus #12 : 29.04.18 - klo:00:07 »
Seuraavassa jakeessa on taas tuo kolmen päivän matka.

"Hebrealaisten Jumala on kohdannut meitä. Anna siis meidän mennä kolmen päivän matka erämaahan uhraamaan Herralle,

Tällä kertaa tuodaan esille se, että kolme päivää erottaa israelilaiset egyptiläisistä.
Se ero syntyy jokaisen kohdalla suhteessa orjuuteen vasta sitten kun lähtee liikkeelle.

-

Koko Aabrahamin perhekunta oli hebrealaisia. Loot myös.
Heillä oli toinen Jumala kuin ympäröivillä kansoilla.
Oliko Ismael hebrealaisia? Tai Eesaun?

Raamatussa on siellä täällä vihjeitä, että oli niitä muitakin Jumalaan uskovia kuin Jaakobin jälkeläiset.

Mooseksen syntymän aikaan kätilöistä sanottiin niin.

17 Mutta kätilövaimot pelkäsivät Jumalaa eivätkä tehneet, niinkuin Egyptin kuningas oli heille sanonut, vaan antoivat poikalasten elää.
« Viimeksi muokattu: 29.04.18 - klo:00:13 kirjoittanut Natanael »

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Paatumus a la faarao
« Vastaus #13 : 29.04.18 - klo:00:19 »
Eka kerran kun Mooses ja Aaron menivät faaraon eteen, heillä oli vain pyyntö päästä uhraamaan. Vitsauksia ei mainittu.

Sitten tuli vitsauksia, jotka koskettivat myös israelilaisia.
Täytyypä katsoa ja laskea.
Oikeastaan kysymys kuuluu miksi israelilaiset joutuivat osallisiksi eka vitsauksista?
Jossain vaiheessa ne eivät enää osuneet heihin.

Toinen kysymys on se, miten faarao ehkä selitti itselleen, ettei vitsaukset oikeastaan tarkoittaneet mitään?

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Paatumus a la faarao
« Vastaus #14 : 29.04.18 - klo:00:27 »
Siinä mielessä tuo faaraon paatuneisuus oli mielenkiintoista, koska se tavallaan ilmaisen langenneen ihmissuvun asennetta Jumalaa kohtaan.

Miksi israelilaiset uskoivat, faarao ei?
Mooses oli elänyt egyptiläisten kanssa ja sitten midianilaisten maassa.
Hän oli aika tavalla vieras israelilaisille - mikä lie faaraon hovissa elellyt puoliegyptiläinen?