Kirjoittaja Aihe: Mietteitä  (Luettu 4263 kertaa)

Poissa Andromeda

  • Viestejä: 33
Mietteitä
« : 08.07.18 - klo:19:34 »
Hei kaikki  :)! Olipa mukavaa että löysin tieni foorumille  :). Tiedättekö; liian usein tulee otettua Raamattu hyllyltä. Luettua sitä alusta loppuun tai sieltä täältä. Ja lukemisen jälkeen laitettua se takaisin hyllyyn sen kummempia miettimättä.

Tänään oon kuitenkin jostain syystä tuntenut valtavaa kiitollisuutta siitä, että mulla on oma Raamattu. Raamattu, jota voin lukea omalla äidinkielellä, milloin vain ja missä vain. Että mun kannattaa kiittää Herraa siitä että elän ajassa jolloin jokainen voi ostaa ikioman Raamatun ja vaikka niin monta kuin haluaa. Ennen muinoin Raamattu oli vain kirkkoherroilla, rovasteilla ja papeilla. Tavallinen ihminen pääsi kuulemaan Jumalan sanaa vain sunnuntain jumalanpalveluksissa. En tiedä mistä tämä ajatus yleensä päähän putkahti, mutta oon siitä kiitollinen sillä nyt katson rakasta Raamattuani ihan uusin silmin. Ootteko te koskaan miettineet asiaa? Vai onko jokin muu "itsestäänselvä" asia, mistä tunnette tänään kiitollisuutta? Siunausta kaikkien iltaan  :)!
Jumalan armo on sillan ja veden välissä
-Augustinus

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Mietteitä
« Vastaus #1 : 08.07.18 - klo:19:48 »
Hei kaikki  :)! Olipa mukavaa että löysin tieni foorumille  :). Tiedättekö; liian usein tulee otettua Raamattu hyllyltä. Luettua sitä alusta loppuun tai sieltä täältä. Ja lukemisen jälkeen laitettua se takaisin hyllyyn sen kummempia miettimättä.

Tänään oon kuitenkin jostain syystä tuntenut valtavaa kiitollisuutta siitä, että mulla on oma Raamattu. Raamattu, jota voin lukea omalla äidinkielellä, milloin vain ja missä vain. Että mun kannattaa kiittää Herraa siitä että elän ajassa jolloin jokainen voi ostaa ikioman Raamatun ja vaikka niin monta kuin haluaa. Ennen muinoin Raamattu oli vain kirkkoherroilla, rovasteilla ja papeilla. Tavallinen ihminen pääsi kuulemaan Jumalan sanaa vain sunnuntain jumalanpalveluksissa. En tiedä mistä tämä ajatus yleensä päähän putkahti, mutta oon siitä kiitollinen sillä nyt katson rakasta Raamattuani ihan uusin silmin. Ootteko te koskaan miettineet asiaa? Vai onko jokin muu "itsestäänselvä" asia, mistä tunnette tänään kiitollisuutta? Siunausta kaikkien iltaan  :)!

Olet tervetullut foorumille! Kiinnostaisi tietää, miten tämän löysit ja mikä oli se viimeinen "niitti", että päätit kirjautua?

Raamattu on merkillinen kirja. Mitään muuta kirjaa ei kaiketi koko maailman historiassa ole vihattu ja rakastettu niin paljon kuin Raamattua. En voi nähdä mitään johdonmukaisuutta siinä, että Raamattua pidetään satukirjana ja kuitenkin samat ihmiset vihaavat sitä enemmän kuin mitään muuta kirjaa.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Mietteitä
« Vastaus #2 : 08.07.18 - klo:20:16 »
Samoja mietteitä Andromedalla.
Se että voi ottaa Raamatun ja oppia Herrasta Pyhän Hengen johdossa!
Ja kommunikoida siitä toisten kanssa. Se on suuri asia.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Mietteitä
« Vastaus #3 : 08.07.18 - klo:20:20 »

Poissa Andromeda

  • Viestejä: 33
Vs: Mietteitä
« Vastaus #4 : 08.07.18 - klo:20:30 »
Löysin foorumin kun aikani yritin kaikilla mahdollisilla hauilla löytää kristillistä foorumia. Sitä kautta löytyi Puimatanner, onneksi. Oli helppo kirjautua, kun tiesin löytäneeni "virtuaaliseen kotiini"  :). Yritän kovasti rohkaistua kirjoittamaan jotta toisin omalta pieneltä osaltani elämää tälle foorumille, tunnen vain itseni vielä ihan noviisiksi kun uskoontulostani on vasta 3 vuotta aikaa  :)
Jumalan armo on sillan ja veden välissä
-Augustinus

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Mietteitä
« Vastaus #5 : 08.07.18 - klo:20:32 »
Heh, minä löysin kristillisen foorumin samalla tekniikalla :D En edes tiennyt mitä etsin, jonkinlaista yhteyttä Suomen uskovien kanssa kai.  Siitä on jo melko kauan. Kun nuorin lapseni oli pieni. Hän täyttää kohta 19 vuotta.

Poissa Pökkelö

  • Viestejä: 705
Vs: Mietteitä
« Vastaus #6 : 09.07.18 - klo:22:19 »
Mukavaa kun olette löytäneet tänne !!!  :)

Poissa Andromeda

  • Viestejä: 33
Vs: Mietteitä
« Vastaus #7 : 21.07.18 - klo:17:26 »
Nyt tarvitsisin teiltä viisaammilta Raamatunopetusta  :). Olen kohdassa Ilm. 12:2. Tästä jakeesta on rinnakkaisviite Jer 14:31 (92-käännös). Ongelma on se, että Jer 14 päättyy jo jakeeseen 22. Onko rinnakkaisviitteessä virhe, vai enkö mie vaan ymmärrä tätä? Suuret kiitokset jos jaksatte mua neuvoa  :).
Jumalan armo on sillan ja veden välissä
-Augustinus

Poissa Pökkelö

  • Viestejä: 705
Vs: Mietteitä
« Vastaus #8 : 21.07.18 - klo:22:52 »
Voisiko rinnakkaiskohta olla Jer. 15:9 ?

Poissa Andromeda

  • Viestejä: 33
Vs: Mietteitä
« Vastaus #9 : 22.07.18 - klo:11:28 »
Kiitos Pökkelö  :)! Tuo kuulostaa oikealta kohdalta. Mulla sattuu olemaan 3 vuoden 92 käännöstä, painettu vuosina 2009-2012, ja kaikissa on laitettu rinnakkaisviitteeksi tuo Jer 14:31. Osaisitko vielä neuvoa mihin/keneen mun kannattaisi olla yhteydessä, jotta tuo virhe korjattaisiin/tarkistettaisiin, jotta seuraaviin painatuksiin kohta olisi laitettu oikein? Siunausta päivääsi Pökkelö  :)!
Jumalan armo on sillan ja veden välissä
-Augustinus

Jees-mies

  • Vieras
Vs: Mietteitä
« Vastaus #10 : 22.07.18 - klo:14:32 »
Arvelin aluksi, että tuo viittaus johtuisi siitä, että juutalainen VT:n teksti kulkisi numeroinnin kohdalla omia polkujaan, kuten joidenkin tekstien kohdalla tapahtuu. Näin ei kuitenkaan näytä olevan (vilkaisin muutamia heprealaisen Raamatun nettikäännöksiä ja kirjahyllyssäni majailevaan messiaanista käännöstä). Taitaisi tosiaan olla siis virhe kyseessä.

Sen verran tiedän, että 1992-käännöksen oikeudet kuuluvat Kirkon keskusrahastolle. Viittausvirhe on siis varmaankin pujahtanut kokonaiseen käännöstyöhön mukaan, ja on siten levinnyt kaikkiin painoksiin.

Poissa Andromeda

  • Viestejä: 33
Vs: Mietteitä
« Vastaus #11 : 22.07.18 - klo:15:23 »
Kiitos Jees-mies sinullekin avustasi! Soitan ensi viikolla Keskusrahastoon, voivat sitten hekin tarkastaa asian. Siunausta päivääsi  :)!
Jumalan armo on sillan ja veden välissä
-Augustinus

Jees-mies

  • Vieras
Vs: Mietteitä
« Vastaus #12 : 22.07.18 - klo:18:10 »
Siunausta sinullekin alkavaan viikkoon. Etsiskelin vielä englanninkielisiltä sivuilta hieman lisätietoa, mutta ei kyllä pikaisen selailun perusteella tunnu löytyvän mitään tekstilaitosta, jossa nimenomaan Jeremia 14 esiintyisi pidempänä (muuta mielenkiintoista juttua löytyy kyllä sitten aina).

Tokihan -92:n kohdalla on kyse jo 26 vuotta vanhasta käännöksestä, joten luulisin, että tieto erheestä olisi jo tekijöillä. Mutta kyllähän sitä voi aina kysellä, että miksi näin.

Poissa Andromeda

  • Viestejä: 33
Vs: Mietteitä
« Vastaus #13 : 13.08.18 - klo:16:30 »
Tiedättekö mitä rakastan uskossa? Sitä, että se elää. Sitä, että saan kasvaa siinä. Sitä, että Pyhä Henki toimii ihan tavallisessa arjessa, auttaa ja opettaa, avaa jopa niitä ihan yksinkertaisiakin asioita!

Oon ollut jo aika pitkään siinä luulossa että mussa on uskovana jotain vikaa. Tuo tunne on tullut joka kerta siinä vaiheessa, kun olen lukenut Jeesuksen ristinkuolemasta. Monta kertaa oon lukenut mitä hän joutui kärsimään ennen kuolemaansa. Kipuja, piinaa ja pilkkaa. Ja joka kerta mulle on tullut syyllinen ja huonommuuden tunne. Oon ajatellut että mussa on vikaa, kun en pysty ymmärtämään täysin kuinka suuren uhrauksen Jeesus teki. Oon ymmärtänyt lukemani, mutta se ei ole herättänyt mitään tunteita mussa. En oo ikäänkuin pystynyt käsittämään sitä rakkautta jota Jeesus teollaan näytti. En oo ymmärtänyt kuinka suuri se rakkaus oli oikeasti minuakin kohtaan, ihmistä joka elää vuonna 2018. Pahiten on omassatunnossa kolkuttanut se, että tuntuu kuin kaikki muut uskovat ymmärtäisivät sen, ja mie ainoana olisin huono.

Tänään selasin Raamattua, ja avasin satunnaisen aukeaman. Silmiin osui Joh 6:51. "Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Leipä, jonka minä annan, on minun ruumiini. Minä annan sen, että maailma saisi elää".

Ja voi veljet ja siskot miten tämä kolahti ja kovaa!! Tuntui järisyttävältä miten teksti avautui ja vaikutti. Mieleen nousi mielikuva, miten Jeesus tyynesti, mutta rakkaudentäyteisellä äänellä tämän sanoi!  Ja millä sanoilla hän sen sanoi. Hän ei sanonut tekevänsä uhrauksen siksi, että hänen ystävänsä opetuslapset saisivat elää. Hän ei sanonut miten hänen aikalaisensa saisivat elää. Hän sanoi uhrautuvansa, jotta MAAILMA saisi elää! Oon vieläkin ihan ihmeissäni miten Pyhä Henki vaikutti ja avasi tän asian mulle. Nyt ymmärrän selkeästi minkälaisen uhrauksen Jeesus teki MINUNKIN puolestani. Nyt hänen tekonsa on tullut mulle läheisemmäksi asiaksi, se ei ole enää "asia joka sattui kauan aikaa sitten".

Nyt tunnen lähinnä oloni hölmöksi, sillä kun teksti mulle avattiin niin nyt se tuntuu tosi yksinkertaiselta käsittää, ja mie oon turhaan potenut huonommuutta muiden uskovien seurassa. Ja jälleen kerran tunnen aivan valtavaa kiitollisuutta siitä, että Pyhä Henki elää ja voi hyvin, ja että Pyhä Henki vaikuttaa meissä ihan aina, joka päivä ja joka hetki!

Tästä tuli aika pitkä ja varmasti sekavakin selostus, mutta tämä opetus oli mulle jotain niin valtavan suurta, että miun oli ihan pakko purkaa se tännekkin. Olisipa kiva jos te muutkin kertoisitte miten Pyhä Henki on teitä arjen keskellä auttanut. Siunausta teille kaikille  :)!
Jumalan armo on sillan ja veden välissä
-Augustinus

Poissa sandia

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 6331
Vs: Mietteitä
« Vastaus #14 : 13.08.18 - klo:16:35 »
Juu. Ja minä olen ihmetellyt miten nöyrä Jeesuksen on pitänyt olla verratessaan itseään limppuun :)
Hän näkee miten kipeästi me tarvitsemme häntä.