Paavali oli saanut ilmestysten kautta tietää
monta Kristukseen kätkeytyvää salaisuutta.
Yksi näistä salaisuuksista,
jotka Jeesus paljasti vasta Paavalille,
oli seurakunnan salaisuus ja tähän liittyvä tempauksen salaisuus,
jonka yhteydessä Paavali käyttää ilmaisuja
Viimeinen pasuuna ja Jumalan pasuuna.
Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta
käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasuunan kuuluessa,
ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;
sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne,
temmataan yhdessä heidän kanssaan
pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin;
ja niin me saamme aina olla Herran kanssa. (1 Tess 4:16-17)
Tuo käsite Viimeinen pasuuna tarkoittaa
viimeistä, peruuttamatonta, äänimerkkiä.
Se on sotaanlähdön pasuuna.
Kun tuo Jumalan pasuuna soi, käynnistyy tapahtumasarja,
joka johtaa ensimmäiseksi suureen ahdistukseen,
jota Jeesus kuvasi käyttäen sanaa,
joka tarkoittaa lapsen synnyttämiseen liittyviä tuskia.
Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua.
Silloin teidät annetaan vaivaan, ja teitä tapetaan,
ja te joudutte kaikkien kansojen vihattaviksi minun nimeni tähden. (Matt 24:
Tuossa Jeesus puhuu yhdestä kansasta,
joka joutuu kaikkien pakanakansojen vihattaviksi.
Jeesus siis puhui synnytystuskista.
Maa on selvästi synnytystuskissaan.
Se tulee syntymään uudesti.
Ennen tuota maan uudistumista
on kuitenkin edessä vielä Jaakobin ahdistuksen aika.
Nimenomaan Jaakob on oleva synnytystuskissa.
Voi! Suuri on se päivä, ei ole sen kaltaista.
Se on Jaakobille ahdistuksen aika, mutta hän on pelastuva siitä.
Ja sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot,
minä särjen ikeen sinun kaulastasi ja katkaisen sinun siteesi.
Eivät tee enää muukalaiset heitä palvelijoikseen,
vaan he saavat palvella Herraa, Jumalaansa,
ja Daavidia, kuningastansa, jonka minä heille herätän. (Jer 30:7-8)
Ennen tuota Jaakobin ahdistusta ja siihen liittyvää vihan aikaa
tapahtuu Paavalin kuvaama seurakunnan tempaus.
Kun Viimeinen pasuuna eli Jumalan pasuuna
eli sotaanlähdön pasuuna soi,
tapahtuu seurakunnan tempaus ja sitten alkaa suuri ahdistus.
silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille;
joka on katolla, älköön astuko alas
noutamaan, mitä hänen huoneessansa on,
ja joka on pellolla, älköön palatko takaisin noutamaan vaippaansa.
Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä!
Mutta rukoilkaa,
ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina.
Sillä silloin on oleva suuri ahdistus,
jonka kaltaista ei ole ollut
maailman alusta hamaan tähän asti eikä milloinkaan tule.
Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi;
mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään. (Matt 24:16-22)
Seurakunnan tempauksessa Kristuksessa kuolleet nousevat ylös haudoistaan,
ja silloin vielä elossa olevat Kristuksen omat muuttuvat silmäräpäyksessä.
Ja sitten kaikki - niin nuo haudoistaan ylösnousseet kuin elossa olevatkin
Jeesuksen omat temmataan tuuliin ja pilviin ja viedään Isän kotiin.
Katso,
minä sanon teille salaisuuden:
emme kaikki kuolemaan nuku,
mutta kaikki me muutumme,
yhtäkkiä, silmänräpäyksessä,
viimeisen pasuunan soidessa;
sillä pasuuna soi,
ja kuolleet nousevat katoamattomina,
ja me muutumme. (1 Kor 15:51-52)
Eli ylöstemmattujen joukko on taivaassa Jumalan valtaistuimen ympärillä,
kun olemme siinä Ilmestyskirjan kuvaamassa tilanteessa,
jossa etsitään avaajaa sinetöidylle kirjakäärölle.
Kysymys on maan saantokirjasta.
Ja sitten Karitsa alkaa avata sinettejä.
Ja kun muutama kirjakäärön sinetti on avattu,
sinetöidään enkelien toimesta oikein hirvittävällä kiireellä
12000 kustakin Israelin heimosta.
Ja heitä ei sitten mikään vitsaus pääse koskettamaan.
Kaikkia muita kylläkin.
Ne, jotka eivät ota pedonmerkkiä, tapetaan.
Ja ne, jotka ottavat, saavat surmansa Jeesuksen tullessa takaisin.
He veisasivat uutta virttä ja sanoivat:
"Sinä olet arvollinen ottamaan kirjan ja avaamaan sen sinetit,
sillä sinut on teurastettu.
Sinä olet verelläsi ostanut meidät Jumalalle
kaikista sukukunnista, kielistä, kansoista ja heimoista (Ilm 5:9 JKR)
Samaan aikaan maan päällä alkava ahdistus huipentuu Harmagedonilla.
Kaikki kukkulat ja vuoret siirtyvät sijoiltaan.
Jakautuneena ollut manner on jälleen yksi.
Tuli on puhdistanut kaiken.
Ja ne kokosivat heidät siihen paikkaan,
jonka nimi hebreaksi on Harmagedon.
Ja seitsemäs enkeli vuodatti maljansa ilmaan,
ja temppelistä, valtaistuimelta, lähti suuri ääni, joka sanoi:
"Se on tapahtunut."
Ja tuli salamoita ja ääniä ja ukkosenjylinää;
ja tuli suuri maanjäristys, niin ankara ja suuri maanjäristys,
ettei sen vertaista ole ollut siitä asti,
kuin ihmisiä on ollut maan päällä.
Ja se suuri kaupunki meni kolmeen osaan,
ja kansojen kaupungit kukistuivat.
Ja se suuri Babylon tuli muistetuksi Jumalan edessä,
niin että hän antoi sille vihansa kiivauden viinimaljan.
Ja kaikki saaret pakenivat, eikä vuoria enää ollut. (Ilm 16:16-20)
Ja sitten on alkanut tuhat vuotta kestävä aikajakso tämän maan päällä.
Ja tässä uudestisyntymisessä,
kun Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella,
saavat Jeesuksen opetuslapsetkin istua 12. valtaistuimella
ja hallita 12. Israelin lasten sukukuntaa.
Totisesti minä sanon teille: siinä uudestisyntymisessä,
jolloin Ihmisen Poika istuu kirkkautensa valtaistuimella,
saatte tekin, jotka olette minua seuranneet,
istua kahdellatoista valtaistuimella
ja tuomita Israelin kahtatoista sukukuntaa. (Matt 19:28)
Nuo valtaistuimet ovat taivaallisesta Jerusalemissa.
Ja sieltä käsin me muutkin Jeesuksen omat, elävät kivet,
jotka on temmattu tuuliin ja pilviin Jeesuksen luo ennen vihan aikaa,
sitten hoitelemme meille uskotut tehtävät.
Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä,
joilla oli ne seitsemän maljaa täynnä seitsemää viimeistä vitsausta,
ja puhui minun kanssani sanoen:
"Tule tänne, minä näytän sinulle morsiamen, Karitsan vaimon."
Ja hän vei minut hengessä suurelle ja korkealle vuorelle
ja näytti minulle pyhän kaupungin, Jerusalemin,
joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyköä (Ilm 221:9-10)
Täällä maan päällä ihmiselo jatkuu. Ihmisiä syntyy ja kuolee.
Ja jokaisella Israelin heimolla ja kaikilla muillakin heimoilla
on edelleen kuninkaansa täällä maan päällä, ihan niinkuin nytkin on.
Minä iloitsen Jerusalemista ja riemuitsen kansastani;
eikä siellä enää kuulla itkun ääntä eikä valituksen ääntä.
Ei siellä ole enää lasta, joka eläisi vain muutaman päivän,
ei vanhusta, joka ei täyttäisi päiviensä määrää;
sillä nuorin kuolee satavuotiaana,
ja vasta satavuotiaana synnintekijä joutuu kiroukseen.
He rakentavat taloja ja asuvat niissä,
he istuttavat viinitarhoja ja syövät niiden hedelmät;
he eivät rakenna muitten asua, eivät istuta muitten syödä;
sillä niinkuin puitten päivät ovat, niin ovat elinpäivät minun kansassani.
Minun valittuni kuluttavat itse kättensä työn.
He eivät tee työtä turhaan eivätkä lapsia synnytä äkkikuoleman omiksi,
sillä he ovat Herran siunattujen siemen,
ja heidän vesansa ovat heidän tykönänsä.
Ennenkuin he huutavat, minä vastaan,
heidän vielä puhuessaan minä kuulen.
Susi ja lammas käyvät yhdessä laitumella,
ja leijona syö rehua niinkuin raavas,
ja käärmeen ruokana on maan tomu;
ei missään minun pyhällä vuorellani tehdä pahaa eikä vahinkoa,
sanoo Herra. (Jes 65:19-25)
Tuhannen vuoden kuluttua paholainen päästetään villitsemään
maan päällä asuvia kansoja.
Ja omiensa kanssa se sitten nousee taivaan avaruuksiin
hyökäten tuota taivaassa olevaa Jumalan kaupunkia vastaan.
Mutta tuli taivaasta kuluttaa heidät.
Ja sitten on viimeisen tuomion aika.
Kaikki ihmiset ovat Valkean valtaistuimen edessä.
Sillä välin tämä maailmankaikkeus on kadonnut.
Jumala luo uudet taivaat ja uuden maan.
Ja tuo taivaallinen Jerusalem laskeutuu tuon uuden maan päälle.
Jumalan maja on ihmisten keskellä.
Kaikilla ihmisillä on vapaa pääsy tuohon
maan päälle laskeutuneeseen Jerusalemiin.
Siis niillä, jotka eivät päätyneet paikkaan,
joka oli valmistettu perkeleelle ja sen enkeleille.
PS
Ehkä olen aika lailla vakavamielinen,
kun en oikein pidä hymiöistä.
Nyt minä rakastan niitä entistäkin vähemmän,
kun yksi sellainen tunki itsensä tekstiin ihan väkisin. 
