Pitäisi selvittää ensin se, miksi kastetaan. Siksikö, että kastettava on jo Jumalan lapsi vaiko siksi, että hänestä tulisi Jumalan lapsi? Jos löydämme tähän vastauksen, niin olemme jo aika pitkällä.
Tuon kysymykseen en ole saanut yksiselitteistä vastausta. Jostain syystä tulee vain pitkiä seli- seli- selityksiä, jotka lopultakin ovat peräisin jonkun kirkon tai yhteisön opeista.
Tämmöisenä "vapaa-ajatelijana" en osaa pitää vääränä sitä, että Raamatustakin voisi hakea tuohon kysymykseen vastausta. Raamatusta ei löydy joko-tai -vastausta, vaan vastaus on sekä-että. Perhekuntakasteista on jo puhuttu, joten en jatka siitä. Raamatusta löytyy kuitenkin ihan selkeitä esimerkkejä siitä, että on kastettu niitä, jotka ovat jo Jumalan lapsia, mutta myös niitä, jotka eivät vielä ole Jumalan lapsia.
Kulmakivenä pidän Room. 8:9 "Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole Hänen omansa."
Ap. t 8:ssa luvussa Samarialaisten tapaus on hyvin selkeä. Sanotaan, että Pyhä Henki ei ollut vielä tullut yhteenkään heistä (vaikka olivat jo kastettuja).
Ap. t !0:ssä luvussa on myös selkeä osoitus siitä, että Pyhä Henki tuli ensin. Sitten nämä kastettiin.
En voi sille mitään, että jo nämä kaksi esimerkkiä kumoavat kummankin joko-tai opin. Oma vastaukseni on, että ihminen voidaan kastaa siksi, että hänestä tulisi opetuslapsi. Kaste voidaan toimittaa jollekin siksi, että hän on jo Jumalan lapsi.
Kastekeskusteluissa minua häiritsee suuresti se, että harhaisella opetuksella koetetaan torjua toista harhaista opetusta.
Mitä on evankeliumin julistaminen, josta Jeesus puhui? Miten UT:n apostolit täyttivät Jeesuksen lähetyskäskyä julistamalla evankeliumia?Selvää on, että lähetyskäsky ei ole toteutunut nykyisen kirkon (katolinen/luterilainen) sakramenttiopin mukaisesti, vaan
UT:n aikana evankeliumia ja parannusta synnistä julistettiin konkreettisesti Jumalan Sanan kautta ihmisille. Tämä osoittaa, että missään UT:n apostolit eivät luoneet oletusta, että pelkästään kastamalla tehtäisiin opetuslapsia. Lähetyskäskyn ydin siksi keskittyy evankeliumin julistamiseen ja opettamiseen Jumalan Sanan mukaisuudessa, johon sitten liitettiin vesikaste.
Tässä keskustelussa on useita kertoja nostettu esiin kirkollisen lapsikasteen sudenkuoppa, joka näkyy sen hedelmässä.
Mitä se sai aikaan? Kirkon lapsikasteopin ylikorostus johti kirkonjäsenten luomiseen, ei todelliseen opetuslapseuttamiseen, mihin Jeesus lähetyskäskyn keskitti. Syy on siinäkin, että evankeliumia ei julisteta/julistettu raamatullisesti, vaan
sen sijaan kastetaan/kastettiin ihmisiä kirkon jäseniksi.
Edelleen kirkollinen kasteoppi toi jumalattomia pappeja kirkon toimintaan, ja sakramentin käyttäminen yhä enemmän perusti "pelastuksen" vain sen varaan. Omakohtainen usko, uudestisyntyminen Hengestä Jumalan lapseksi jätettiin yksin kasteen sakramentin varaan. Evankeliumin julistus pelastuksen antajana siirtyi pois, tilalle tuli sakramentin kautta annettu "pelastus".
Tästä oli kohtalokas seuraus kirkolle; se maallistui, luopui ja yhä enemmän muuttui uskonnolliseksi laitokseksi, eikä siten täyttänyt Jeesuksen antamaa lähetyskäskyn merkitystä.Olennaista ei siis ole pohtia, tuleeko lapsikasteessa Jumalan lapsia - koska hedelmä tästä opista todistaa tätä teologista selitystä vastaan.
Olennaista on keskittyä ihmisten todelliseen uskoon tulemiseen, eli omakohtaiseen uudestisyntymiseen Hengestä, uskossa ristiinnaulittuun ja ylösnousseeseen Jeesukseen.
On alettava julistamaan raamatullista Jumalan evankeliumia - parannusta synnistä ja uskoa ristiinnaulittuun Jeesukseen, kirkon voimattomien ja harhaanjohtaneiden sakramenttien sijasta.Kirkon oma "hedelmä" todistaa että lapsikaste on sakramenttina petos ja valhe. Se synnytti uskonnollisen laitoksen, joka koko ajan turmeltuu yhä enemmän ja enemmän, ellei sanoman ydin käänny pois kasteen armosta todelliseen pelastavaan Jumalan armoon - Jumalan Sanan mukaisuudessa, josta vain syntyy oikea raamatullinen usko Herraan Jeesukseen.
Apostoli Paavali kastoi uskonsa tunnustaneita, ja siitä käsin myös perhekuntia. Mutta samalla hän todisti: hänen kutsumuksensa Jeesukselta ei ollut lähteä "kastamaan", vaan julistamaan evankeliumia.
1Kor.1:17 "Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan, vaan evankeliumia julistamaan – ei puheen viisaudella, ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi." Edellä olen jo todennut, että kirkollinen (katolinen/luterilainen) kasteoppi on tehnyt tyhjäksi ristin evankeliumin, poistanut sen julistamisen ja tuonut sen sijaan "toisenlaisen evankeliumin": kirkon kasteoppi.