Kirjoittaja Aihe: Suomen Luterilaisen kirkon mahdollinen tulevaisuus.  (Luettu 52121 kertaa)

Poissa hanski

  • Viestejä: 95
Vs: Suomen Luterilaisen kirkon mahdollinen tulevaisuus.
« Vastaus #105 : 01.05.16 - klo:09:57 »

Messua on tekemässä "laadukkaaksi" joku huippuohjaaja, joka on euroviisujakin ohjannut. On värivalot ja jumppaa alttarin edessä. Toistuu sanapari "laadukas messu", joka kuulostaa minusta omituiselta ja omahyväiseltä jumalanpalveluksesta puhuttaessa. (Meidän srk:mme messu ei taida olla laadukas.)

Ensimmäistä kertaa minäkin törmään luonnehdintaan "laadukas messu". Mitä siitä nyt itselleni ensimmäiseksi mieleen tulee, olisi ehkä se, että mitä vähemmälle huomiolle messun toimittajat jäävät, sitä laadukkaampi messu. Siis mitä enemmän esille pääsee itse asia, eikä sen esittäjät, sitä laadukkaampi. Siinä mielessä sellaisella tavismessulla olisi hyvät mahdollisuudet tavoittaa laadukkaan messun kriteerit. Missä evankeliumi puhtaasti saarnataan ja sakramentit oikein jaetaan, siellä on laadukas messu. Tuollaisessa luterilaisessa tavismessussa laadukkuutta voi kyllä alentaa se, että evankeliumia ei aina välttämättä saarnata, ja siinä mielessä on tietysti merkitystä silläkin, kuka saarnaa. Mutta silloinkin, kun on hyvä saarna, se pappi saa minun puolestani mieluusti olla siellä vähän sivussa, ylhäällä, kunnon pöntössä melkein piilossa niin että hädin tuskin näkyy. Silloin ei huomio kiinnity liikaa saarnan pitäjään. Kirkkokahvilla voi sitten enemmän huomioida pastoria, jos hän sellaista kaipaa. (Pikkuisen tässä saattaa nyt olla karrikointia mukana.)

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Suomen Luterilaisen kirkon mahdollinen tulevaisuus.
« Vastaus #106 : 01.05.16 - klo:10:07 »
Parasta aikaa Jyväskylästä tulee radiosta Taulumäen kirkosta messu, jossa musiikkina on korostetusti jazz. Miksiköhän? Mielenkiinnolla odotan Tuomas Palolan saarnaa. Hän on yleensä puhunut asiaa. Ehkä annan palautettakin.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Oloneuvos

  • Vieras
Vs: Suomen Luterilaisen kirkon mahdollinen tulevaisuus.
« Vastaus #107 : 02.05.16 - klo:00:53 »
Mitäs te täällä messuatte?

En tiedä mitä messu merkitsee. Voisiko joku selvittää minulle? Tiedän, että sanaa käytetään jumalanpalveluksista, mutta mistä se sana tulee. Kun Jeesus puhui kansalle tai yksityisesti opetuslapsilleen niin oliko se samaa kuin messun pitäminen? Entä kun Pietari piti helluntaina puheen kansalle oliko se messu?

Tämän kysymyksen teen ihan vakavasti koska en tiedä mistä sana messu juontaa juurensa? 

Poissa hanski

  • Viestejä: 95
Vs: Suomen Luterilaisen kirkon mahdollinen tulevaisuus.
« Vastaus #108 : 02.05.16 - klo:07:21 »
Mitäs te täällä messuatte?

En tiedä mitä messu merkitsee. Voisiko joku selvittää minulle? Tiedän, että sanaa käytetään jumalanpalveluksista, mutta mistä se sana tulee. Kun Jeesus puhui kansalle tai yksityisesti opetuslapsilleen niin oliko se samaa kuin messun pitäminen? Entä kun Pietari piti helluntaina puheen kansalle oliko se messu?

Tämän kysymyksen teen ihan vakavasti koska en tiedä mistä sana messu juontaa juurensa?

No ihan tuo sana tulee latinankielisestä fraasista Ite missa est, jolla jumalanpalvelus päätettiin. Tarkoittaa suomeksi suunnilleen: Lähtekää, on päättynyt tjsp. Suomessa sana otettiin uudelleen käyttöön viimeisen jumalanpalvelusuudistuksen yhteydessä ja sitä käytetään siis nimenomaan ehtoollisjumalanpalveluksesta. Itsekin olen sitä tottunut käyttämään, vaikka se alkuun tuntui oudolta ja ehkä vähän katoliselta. Se on kuitenkin sanana niin paljon kätevämpi kuin pitkä ehtoollisjumalanpalvelus -sana, että sen käyttöä voi puoltaa ihan taloudellisilla syillä, kun aikaa, vaivaa ja näppäimistöä säästyy.

Poissa Hilema

  • Viestejä: 269
Vs: Suomen Luterilaisen kirkon mahdollinen tulevaisuus.
« Vastaus #109 : 02.05.16 - klo:09:29 »
^Minäkin vierastin pitkään messu-sanaa, mutta onhan se niin paljon lyhempi sana!

Messut -nimitys kaikenlaisista näyttely- yms. tilaisuuksista tulee lukemani mukaan siitä, että messun jälkeen, kun väkeä oli jo valmiiksi koolla, alettiin viettää maallisia markkinoita ja torinpitoa.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Suomen Luterilaisen kirkon mahdollinen tulevaisuus.
« Vastaus #110 : 02.05.16 - klo:11:58 »
Taidan ehdottaa veljespiirin ukoille, että jospa alkaisimme käyttää kokoontumisestamme messu-sanaa. Mitähän sanovat? Mikähän olisi kokoontujien vähimmäismäärä, että sana messu voisi olla paikallaan?
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Oloneuvos

  • Vieras
Vs: Suomen Luterilaisen kirkon mahdollinen tulevaisuus.
« Vastaus #111 : 03.05.16 - klo:01:50 »
Taidan ehdottaa veljespiirin ukoille, että jospa alkaisimme käyttää kokoontumisestamme messu-sanaa. Mitähän sanovat? Mikähän olisi kokoontujien vähimmäismäärä, että sana messu voisi olla paikallaan?

Kokemuksesta sanon, että kaksi riitti meillä (isä messusi ja minä olin kuulolla).

Lainaus käyttäjältä: Hanski
No ihan tuo sana tulee latinankielisestä fraasista Ite missa est, jolla jumalanpalvelus päätettiin. Tarkoittaa suomeksi suunnilleen: Lähtekää, on päättynyt tjsp.

Tuo aiheutti vähän hilpeyttä, väsynyt kun olen. Minä en voi lähteä, kun en ole mennytkään;)

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Suomen Luterilaisen kirkon mahdollinen tulevaisuus.
« Vastaus #112 : 18.08.16 - klo:11:59 »
Nostan tämän parisen vuotta vanhan tekstin pintaan. Joku satunnainen lukija saattaa tarvita sitä.


Seuraava teksti sopisi moneenkin keskusteluun, mutta laitan sen tähän. Reilut neljä vuotta sitten veljespiirimme sai tehtäväkseen vastata erään ev.lut. seurakunnan kirkkoherran asettamiin kysymyksiin. En tiedä, moniko hänelle vastasi, mutta itse lähetin hänelle tekstiä A-nelosen verran.

Tässä kysymykset ja perässä omat vastaukseni niihin:

1. Mitkä ovat mielestänne kirkon / kristillisten yhteisöjen haasteet tällä hetkellä?
2. Mitkä ovat keskeisimmät uudistumista kaipaavat asiat?
3. Mikä merkitys kirkon perinteellä on uudistuksia etsittäessä?
4. Miten voimme kestävällä tavalla uudistaa jumalanpalvelusta?
5. Millä keinoin uudet sukupolvet saadaan mukaan elämään seurakunnan yhteydessä?
6. Ilmeneekö seurakunnan työntekijöiden ja maallikkojen välillä ongelmia ja miten ne voitaisiin ratkaista?
7. Jos sinulla olisi valta muuttaa jotakin kirkossa / kirkoissa, mihin asioihin puuttuisit?



Ajatuksia edellisten kysymysten pohjalta:

1. Suurin haaste on mielestäni terveen julistuksen puuttuminen tai sen vähäisyys ja syrjäytyminen. Siitä seuraa muita ongelmia, joista on syytä mainita ainakin sielullisen ja hengellisen sekoittaminen keskenään. Ainoa tie asiain korjaamiseksi on evankeliumin ydinsanomaan keskittyminen. Pääasiaan keskittyviä henkilöitä on nykyajan seurakunnissa yleensä hyvin vähän (joskus jopa vain 1-2 henkilöä), paljon suurempi on se joukko, joka on viehättynyt sielullisesta “meiningistä”, tunnelmasta ja ns. karismaattisuudesta. Yleensä juuri jälkimmäiset hallitsevat äänekkäänä enemmistönä hengellistä toimintaa.

2. Uudistumisesta puhuttaessa kiinnitetään liian paljon huomiota siihen, kuinka paljon ihmisiä käy tilaisuuksissa. Ihmisten määrä ei mielestäni ole tärkeintä vaan se, että koolla olevat saavat oikeaa ymmärrystä kristinuskon perusasioihin ennen kaikkea niin, että he itse pääsevät elämään sisälle ja saavat Jumalan rauhan sydämeensä.

3. Kirkossa on ollut hyviä opettajia, herätysliikkeiden historia kertoo heistä. He ovat jättäneet jälkeensä hyvää kirjallisuutta, joka on vieläkin kelvollista opetukseksi. Opillisella puolella ensimmäinen ja tärkein on oikea vanhurskauttamisoppi (sovitus) ja heti sen jälkeen lain ja evankeliumin erottaminen toisistaan. Yhdessä nämä antavat terveen pohjan myös aidolle pyhitykselle. Tässä erityisesti vanhemmalla luterilaisuudella on paljon annettavaa (myös ns. vapaille suunnille).

4. Jumalanpalvelusta tulisi uudistaa siten, että keskitytään varsinaiseen sanomaan. Se merkitsee huomattavia rajoituksia sille kaikelle muulle, joka viime aikoina on paljolti suuntautunut aikamme muotivirtauksiin. Jos tarjotaan kaikille kaikkea, niin lopulta ei tarjota kenellekään mitään arvokasta. Kikkailu, erikoisuuden tavoittelu ja “kiva-kulttuuri” eivät palvele Jumalan valtakuntaa, vaan jättävät ihmisen sisimmän tyhjäksi.

5. Tämän päivän nuoret ovat usein ahdistuneita lukuisien vaatimusten johdosta. Kristillisyys on valitettavasti usein lisäämässä tätä ahdistusta, vaikka sitä yritetäänkin keventää ruokkimalla nuorten tunnemaailmaa. Erilaisten musiikkityylien hyväksymisellä ajatellaan olevan tässä kehityksessä myönteistä merkitystä. Rohkenen olla tästä asiasta täysin eri mieltä. Tunteet sinänsä eivät ole hyviä tai pahoja, mutta tunteiden kuohuttaminen on tuhoisaa. Vain terveellä opetuksella päästään hyvään lopputulokseen. Kun nuori ihminen saa tätä kautta riittävän varhain kestävän pohjan elämälleen, hän pysyy itse tiellä ja voi auttaa myös toisia.

6. Esittämäni asiat tuonevat ainakin aluksi lisää ongelmia ihmissuhteisiin, mutta uskon, että pitemmällä aikavälillä ne ovat myös ratkaisu niihin.

7. Jos minulla olisi valta muuttaa kirkossa jotain, niin järjestäisin oikeaa opetusta esim. niin, että keskityttäisiin eri aiheisiin esim. säännöllisten puhetilaisuuksien muodossa.

Puheiden aiheina voisi olla:
Mitä pelastava usko on?
Miten pelastava usko vaikuttaa ja miten se ilmenee?
Pyhitys, mitä se on?
Mitä on Hengessä vaeltaminen?
Uskon kilvoitus.
Uskon kuuliaisuus - miten se eroaa lain kuuliaisuudesta?

Tällaisia tilaisuuksia voisi olla aluksi vaikkapa kerran kuussa ja niitä voisi lisätä tarpeen mukaan. Niiden lisäksi voisi olla myös keskustelupiirejä. Ihmiset ovat kiinnostuneita uskon kysymyksistä ja tulevat pitkienkin matkojen päästä kuulemaan puhujaa, jolla on sanottavaa. Vähentäisin kaikki oheistoiminnat minimiin. Musiikkia on liian paljon, usein riittää pari virttä ilman mitään esiintyjiä ja vetonauloja. Kaiken kaikkiaan tulisi keskittyä itse asiaan, joka on suurin uutinen myös tässä ajassa.

Esittämäni asiat eivät vaadi lisää rahaa, eikä niiden toteuttamiseksi tarvita kuuluisia julistajia eikä muitakaan “vetonauloja”. Tarvitaan vain Jumala, Raamattu ja muutama asialle lämmennyt ihminen.

Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Hilema

  • Viestejä: 269
Vs: Suomen Luterilaisen kirkon mahdollinen tulevaisuus.
« Vastaus #113 : 17.10.16 - klo:19:09 »
Lienee sopivin ketju alla olevalle jutulle, kun kyseessä ev.lut.taho, ja ohessa olevat kolme muuta "selvitystä" koskevat ev.lut.kansankirkkoa. Niitten perusteella voi jälkimmäisen tulevaisuudesta tehdä päätelmiä.

Siis, verkostomme erään pienen srk:n eilisestä messusta on tehty "selvitys" kyseenalaista mainetta nauttivan verkkolehden toimesta!

Saakoon sekin osaltaan toimia Jlan tarkoitusten edistämiseksi.

http://mvlehti.net/2016/10/16/mv-lehden-selvitys-lahetyshiippakunnasta-vantaan-hiekkaharjussa/

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Suomen Luterilaisen kirkon mahdollinen tulevaisuus.
« Vastaus #114 : 18.10.16 - klo:21:27 »
Siinä olikin yksi niistä harvoista hyvistä jutuista mitä ko. julkaisussa on ollut.
Olen tosin aiemminkin havainnut, että mv-lehden toimittajat osaavat erotella aidon ja epäaidon kristillisyyden.

Poissa Taisto

  • Viestejä: 2279
Vs: Suomen Luterilaisen kirkon mahdollinen tulevaisuus.
« Vastaus #115 : 18.10.16 - klo:22:21 »
MV-lehti osoittaa hyvin kirkon mädännäisyyden - siis pääkaupunkiseudulla.

Vaikka en kuulu kirkkoon, tässä kohden käytän pienen puolustuspuheenvuoron:
pääkaupunkiseudusta kauempana, maaseudulla (tai stadilaisten terminologiassa "maakunnissa")
on paikoin toinen meininki. Kirkossa voi olla nöyryyttä, uskoa, ja hyviä Raamatun opettajia pappeina.
Ja siellä, missä tällaista hyvää "kirkonmenoa" on, voi olla tilanne että vapaat seurakunnat ovat
paljon huonommassa jamassa, tai menossa huonoon suuntaan. Karismaattisuus (yltiökarismaattisuus)
saattaa olla pilaamassa niitä.

Joskus nuorena helluntailaisena en mitenkään olisi voinut tällaista arviota antaa kirkosta vs. vapaista suunnista.
Iän myötä käsitykset saattavat näemmä muuttua, asenne voi pehmentyä - ja toivottavasti on kyse myös
siitä, että näkee asiat oikein ja tärkeät asiat tärkeinä.

Ja vielä tiedoksi niille, jotka eivät vielä tiedä: kirkosta erosin 18-vuotiaana, liityin helluntaiseurakuntaan,
ja helluntaiseurakunnasta olen eronnut noin 25 vuotta sitten. Siitä lähtien en ole kuulunut mihinkään
muuhun seurakuntaan kuin siihen, jonka jäsenrekisteriä Jumala itse pitää.



Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 553
Vs: Suomen Luterilaisen kirkon mahdollinen tulevaisuus.
« Vastaus #116 : 19.10.16 - klo:10:10 »
Koittakaa nyt hyvät ihmiset käsittää tämä, ettei kirkko (tunnustus) ole mädännyt, vaikka sen hallintoon soluttautuneet jumalattomat ihmiset toimivat kirkon sisällä oman epäuskonsa mukaisesti.

Miksi jätitte äänestämättä tunnustavat kristityt avainvirkoihin?  Miksi erositte kirkosta? Miksi teitte jumalattomille mahdolliseksi vallata kirkon avainvirat? Oikeuttaako tämä laiminlyöntinne mielestänne teitä toimimaan nyt kirkon kivittäjinä, ydessä jumalattomien kanssa?

Tämä huuto kirkon mädännäisyydestä on tosiasiassa härskiä, sillä syyllisiä tähän ovat kirkkonsa laiminlyöneet ja jättäneet tunnustavat kristityt.

Jumalattomat toimivat oman vakaumuksensa mukaisesti myös kirkossa, jos te heidät päästätte kirkon avainvirkoihin. Äänestysprosentit ovat sitä luokkaa, että kristittyjen olisi mahdollista vallata kirkko jumalattomilta takaisin. Mitä he tekevät, kivittävät kirkkoaan ja haukkuvat sen sisällä eläviä tunnustavia kristittyjä.

1. Piet. 4:17   Sillä aika on tuomion alkaa Jumalan huoneesta; mutta jos se alkaa ensiksi meistä, niin mikä on niiden loppu, jotka eivät ole Jumalan evankeliumille kuuliaiset?

Meidän kaikkien kristittyjen tehtävänä on toimia yhdessä saatanan valtaa vastaan, niin ev.lut. kirkkoon kuuluvien, kun niidenkin jotka kuuluvat muihin kirkkokuntiin.

Jumalattomia ihmisiä haukkumalla ei julisteta evankeliumia, hehän ovat uskollisia herralleen. Vaan Kristusta julistamalla näiden Jumalattomien keskuudessa, niin kirkossa kun sen ulkopuolellakin.

Jumalattomia pappeja on esiintynyt mm. TV ohjelmissa, yhdessä uskovien pappien kanssa.
Siinä käy selkeästi ilmi, että jumalaton pappi koittaa tehdä jumalan sanan selittelemällä tyhjäksi, tehdäkseen syntielämänsä ja epäuskonsa oikeutetuksi.

Kieltämättä hyvin erikoinen tilanne, kun epäuskoinen ihminen toimii papin virassa. Julistaa sanomaa johon ei itsekkään usko, eikä tästä huolimatta osaa tehdä omasta tilastaan oikeita johtopäätöksiä, - siis vaihtaa alaa.

Mutta kuten edellä jo totesin, nämä epäuskoiset papit ja piispat, tai sanankuulijat eivät ole kirkko, vaan he ovat kirkkoa ja sen perustajaa Kristusta vastaan sotivia paholaisen lähettiläitä.  Tämä se pahin ongelma on kuitenkin, mykät kristityt. Maailman voima ja sen arvot ovat puuduttaneet ja nukuttaneet Jeesuksen opetuslapsetkin, parannussaarnat ovat vaienneet, muuntuneet sosiologiseksi slouganiksi. Maailman hätä ja kurjuus, auttaminen,
hyviä asioita kaikki, ilman sanomaa syntisten (sinunkin ja minunkin) vuoksi uhratusta Kristuksesta, tämä ei ole evankeliumia.

Myös me uskovat tarvitsemme joka päivä herättävää parannussaarnaa.Uni tulee niin kovin helposti, sitten alkaa tuo sormella osoittelu kohti toisia, sen sijaan että alkaisi itse toimia asiantilan muuttamiseksi. Minun ei tarvitse muille puhua, vaan muistuttaa itseäni siitä mikä on tässä maailmassa tärkeintä.


Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Vs: Suomen Luterilaisen kirkon mahdollinen tulevaisuus.
« Vastaus #117 : 19.10.16 - klo:18:25 »
Eivät läheskään kaikki lut.kirkkoon kuulumattomat ole eronneet sieltä.
Isoisäni ja -äitini erosivat kirkosta.
Tietääkseni äitini ei ole koskaan siihen kuulunut niin kuin en minäkään ole koskaan siihen kuulunut.

Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 553
Vs: Suomen Luterilaisen kirkon mahdollinen tulevaisuus.
« Vastaus #118 : 20.10.16 - klo:13:49 »
Eivät läheskään kaikki lut.kirkkoon kuulumattomat ole eronneet sieltä.
Isoisäni ja -äitini erosivat kirkosta.
Tietääkseni äitini ei ole koskaan siihen kuulunut niin kuin en minäkään ole koskaan siihen kuulunut.

Eivät ole kuuluneet, ja siksi ovat hekin omalta osaltaan mahdollistaneet Jumalattomien pääsyn kirkon opetus ja hallintotehtäviin. Ruotsissa tilanne meni paljon aikaisemmin huonoksi, kun tunnustavat kristityt luopuivat kirkostaan.

Ifa

  • Vieras
Vs: Suomen Luterilaisen kirkon mahdollinen tulevaisuus.
« Vastaus #119 : 20.10.16 - klo:14:19 »
Eivät läheskään kaikki lut.kirkkoon kuulumattomat ole eronneet sieltä.
Isoisäni ja -äitini erosivat kirkosta.
Tietääkseni äitini ei ole koskaan siihen kuulunut niin kuin en minäkään ole koskaan siihen kuulunut.

Eivät ole kuuluneet, ja siksi ovat hekin omalta osaltaan mahdollistaneet Jumalattomien pääsyn kirkon opetus ja hallintotehtäviin. Ruotsissa tilanne meni paljon aikaisemmin huonoksi, kun tunnustavat kristityt luopuivat kirkostaan.
Luterilaisuuskin erosi katolisesta kirkosta Lutherin johdolla. Miksi?