"mutta jos JOKU SANOO JOTAKIN Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä maailmassa eikä tulevassa." ( Jeesus )
Siis jos joku sanoo jotakin... hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä eikä tulevassa.
Kyse ei siis ole pelkästään siitä, että joka jatkaa kokoajan Pyhän Hengen pilkkaamista, vaan Jeesus tekee selväksi sen, että jos joku sanoo JOTAKIN Pyhää Henkeä vastaan, niin hänelle ei anteeksi anneta.
En minä ymmärrä kuinka tämän Jeesuksen Sanan voisi mitenkään muuten ymmärtää kuin niin, että todellakin on olemassa synnin teko jota ei voi saada anteeksi.
Jopa Ananiaan ja Safiiran yksittäinen valhe Pyhää Henkeä vastaan johti apostolien teoissa heidän välittömään kuolemaan, niin kyllä mielestäni näiden Jeesuksen Sanojen edessä tulee olla äärimmäisellä vakavuudella ja ennenkaikkea rukoilla, että Herra varjelisi jokaista meitä moiselta teolta.
Alkutekstin verbi tarkoittaa myös puhumista.
Mutta jos joku puhuu Pyhää Henkeä vastaan,
sitä hänelle ei anneta anteeksi, ei tässä eikä tulevassa maailmanajassa. (RK)
Käyttämässsäsi käännöksessä olevaa sanaa "jotakin" ei ole alkutekstissä.
Eli kysymys ei ole siitä, että joku olisi kerran sanonut jotakin sopimatonta,
vaan vallitsevasta tilasta ihmisessä.
Ja nyt tekstiyhteyshän puhuu siitä,
että Jumalan Valtakunta oli tullut
Israelin kansan keskelle.
Ja Jumalan Valtakunnan Kuningas Jumalan Hengen voimalla ajoi ulos pimeyden voimia.
Ja fariseukset sanoivat:
"Beelsebulin, riivaajien päämiehen, voimalla hän ajaa ulos riivaajia." Siis fariseukset julistivat, että paholaisen valtakunta oli tullut heidän keskelleen.
Ja tällä asenteella ei tietenkään voida ottaa vastaa Jumalan Valtakuntaa.
Samasta perusvalinnasta on kysymys niiden juutalaisten kohdalla,
jotka Heprealaiskirjeen mukaan olivat aikeissa vielä senkin jälkeen,
kun olivat maistaneet tulevan maailman voimia,
valita Jumalan Valtakunnan eli Jeesuksen uskon sijaan uskonnon,
ja päästäkseen takaisin synagoogaan olivat aikeissa
osallistua herjausseremoniaan, jossa tallataan jalkoihin Jeesuksen veri,
ja hirvittävällä rienauksella kiellettiin se, että Jeesus on luvattu Messias.
Silloin he olisivat tietenkin sulkeneet itsensä pois Herrastaan
pilkkaamalla Hänessä tarjolla olevaa Armon Henkeä.
Kysymys ei siis ole sanan sanomisesta.
Vaan kysymys on
suun tunnustuksesta.
Ananiaan ja Safiran kohdalla ei ollut kysymys Pyhän Hengen pilkkaamisesta,
ei myöskään Armon Hengen herjaamisesta, vaan Pyhän Hengen pettämisestä.
Ja he saivat rangaistuksensa niinkuin lukematon joukko Israelilaisia erämaavaelluksen aikana
Moosesta ja Aaronia myöten.
Tämä, minkä Jeesus sanoi fariseuksille samoinkuin se,
mistä kirjeessä heprealaisille puhutaan on siis nimenomaan Israelia koskeva.
Jeesus oli silloin Jumalan Valtakunnan kuninkaana heidän keskellään.
Ja Hän on oleva heidän keskellään Jumalan Valtakunnan kuninkaana
myös 1000 vuotta kestävän Messiaan Valtakunnan aikana.
Siihen viittaavat Jeesuksen sanat:
"ei tässä eikä tulevassa maailmanajassa"