Kirjoittaja Aihe: Millä ja miten murehdutamme, tai mikä murehduttaa Pyhää Henkeä?  (Luettu 12577 kertaa)

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2461
Minun uskoni Jumalaan on 100 %:sti vain uskoa.
En voi millään järjellisillä pohdinnoilla päätyä tietoon, että Jumalaa on edes  olemassa.

Olen ollut aina niin heikkouskoinen, ettei maailmankuvaani ole mahtunut kaiken olevaisen syntyminen sattumalta. Jo pelkästään peukalon monikäyttöisyys todistaa sattumaa vastaan. Kristillisen uskon ja järjen välillä ei ole mielestäni mitään ristiriitaa. Usko palvelee järkeä ja järki uskoa. Jokainen ihminen uskoo johonkin, mutta jos kristillinen usko puuttuu, niin järkikin on tuuliajolla. Luomakunnan synty ilman Älyä on täysin älytöntä.
Monenlaisia näkökantoja ja persoonallisuuksia on olemassa.

Minun mielestäni maailmankaikkeus olisi voinut syntyä myös sattumalta, ainakin
ilman älyllistä ohjausta.
Olenkin aina ihmetellyt ihmisiä, jotka sanovat, ettei tämä kaikki ole voinut syntyä ilman älyllistä suunnittelua.  Miksei olisi voinut?
Tai jos järki on välttämätön (mikä siitä tekee niin tärkeän?),
mikseivät toisissa galakseissa vaikuttavat, meitä Aurinkokunnan vähäjärkisiä olentoja paljon viisaammat olisi voineet keksiä kaikkea?

Ellei Jumala olisi lahjoittanut minulle armostaan uskoa siihen, että Hän on olemassa ja Raamattu on totta, minulla ei olisi mitään ongelmaa uskoa esim. alkuräjähdykseen ja
evoluutioon.
Molemmat ovat mielestäni aivan yhtä mahdollisia vaihtoehtoja.
Mutta Jumalan teot voin ottaa todesta ja hyväksyä vain ja ainoastaan uskon kautta.

tikli

  • Vieras
Etteikö järjen tai tiedon tms perusteella voi uskoa??

Pietarin 2. kirjeessä sanotaan:
"Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta ."

Ja roomalaiskirje:
"Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet."

Kun luet Taisto kokonaisuuden noiden kahden jakeen yhteydestä,
niin huomaat kenelle nuo kyseiset jakeet "kuuluvat".

Room. 1
1:18 Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,
1:19 sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
1:20 Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
1:21 koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
1:22 Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet
1:23 ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.
1:24 Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa,
1:25 nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen.

Nämä jakeet puhuvat sitä samaa, mitä tuolla Soltero jo aiemmin kirjoitti:
Lainaus
Soltero:
Tietenkin sen jälkeen, kun on ottanut vastaan Jumalan armostaan lahjoittaman uskon, alkaa syntyä elämänkokemuksia, jotka vahvistavat uskoa.
Osa kokemuksista on tiedollisiakin, mutta ne eivät ole uskon lähtökohta, vaan vähäpätöisiä seurauksia.
[/quotq]
« Viimeksi muokattu: 19.04.14 - klo:14:09 kirjoittanut tikli »

Taisto

  • Vieras
Kun luet Taisto kokonaisuuden noiden kahden jakeen yhteydestä,
niin huomaat kenelle nuo kyseiset jakeet "kuuluvat".

Room. 1
1:18 Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,
1:19 sentähden että se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
1:20 Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
1:21 koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
1:22 Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet
1:23 ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi.
1:24 Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa,
1:25 nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen.

Nämä jakeet puhuvat sitä samaa, mitä tuolla Soltero jo aiemmin kirjoitti:
Lainaus
Soltero:
Tietenkin sen jälkeen, kun on ottanut vastaan Jumalan armostaan lahjoittaman uskon, alkaa syntyä elämänkokemuksia, jotka vahvistavat uskoa.
Osa kokemuksista on tiedollisiakin, mutta ne eivät ole uskon lähtökohta, vaan vähäpätöisiä seurauksia.
Kyllä kyllä: tieto tai tietoisuus Jumalasta ei näytä ihmisille riittävän. Sen kautta ei taida monikaan tulla pelastukseen sisälle.
(Joku kylläkin voi tulla sen kautta kääntymykseen, ja lopulta sisälle Jumalan valtakuntaan - mutta luultavasti aika harva).

Mutta kun on tullut uskoon, niin tietoa ja ymmärrystä ei pidä hylätä. Kyllä Sana puhuu ymmäryksen hankkimisesta ym.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Minun uskoni Jumalaan on 100 %:sti vain uskoa.
En voi millään järjellisillä pohdinnoilla päätyä tietoon, että Jumalaa on edes  olemassa.

Olen ollut aina niin heikkouskoinen, ettei maailmankuvaani ole mahtunut kaiken olevaisen syntyminen sattumalta. Jo pelkästään peukalon monikäyttöisyys todistaa sattumaa vastaan. Kristillisen uskon ja järjen välillä ei ole mielestäni mitään ristiriitaa. Usko palvelee järkeä ja järki uskoa. Jokainen ihminen uskoo johonkin, mutta jos kristillinen usko puuttuu, niin järkikin on tuuliajolla. Luomakunnan synty ilman Älyä on täysin älytöntä.
Monenlaisia näkökantoja ja persoonallisuuksia on olemassa.

Minun mielestäni maailmankaikkeus olisi voinut syntyä myös sattumalta, ainakin
ilman älyllistä ohjausta.
Olenkin aina ihmetellyt ihmisiä, jotka sanovat, ettei tämä kaikki ole voinut syntyä ilman älyllistä suunnittelua.  Miksei olisi voinut?
Tai jos järki on välttämätön (mikä siitä tekee niin tärkeän?),
mikseivät toisissa galakseissa vaikuttavat, meitä Aurinkokunnan vähäjärkisiä olentoja paljon viisaammat olisi voineet keksiä kaikkea?

Ellei Jumala olisi lahjoittanut minulle armostaan uskoa siihen, että Hän on olemassa ja Raamattu on totta, minulla ei olisi mitään ongelmaa uskoa esim. alkuräjähdykseen ja
evoluutioon.
Molemmat ovat mielestäni aivan yhtä mahdollisia vaihtoehtoja.
Mutta Jumalan teot voin ottaa todesta ja hyväksyä vain ja ainoastaan uskon kautta.

Lainaus käyttäjältä: Hepr. 11:3
Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä.

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2461
Minun uskoni Jumalaan on 100 %:sti vain uskoa.
En voi millään järjellisillä pohdinnoilla päätyä tietoon, että Jumalaa on edes  olemassa.

Olen ollut aina niin heikkouskoinen, ettei maailmankuvaani ole mahtunut kaiken olevaisen syntyminen sattumalta. Jo pelkästään peukalon monikäyttöisyys todistaa sattumaa vastaan. Kristillisen uskon ja järjen välillä ei ole mielestäni mitään ristiriitaa. Usko palvelee järkeä ja järki uskoa. Jokainen ihminen uskoo johonkin, mutta jos kristillinen usko puuttuu, niin järkikin on tuuliajolla. Luomakunnan synty ilman Älyä on täysin älytöntä.
Monenlaisia näkökantoja ja persoonallisuuksia on olemassa.

Minun mielestäni maailmankaikkeus olisi voinut syntyä myös sattumalta, ainakin
ilman älyllistä ohjausta.
Olenkin aina ihmetellyt ihmisiä, jotka sanovat, ettei tämä kaikki ole voinut syntyä ilman älyllistä suunnittelua.  Miksei olisi voinut?
Tai jos järki on välttämätön (mikä siitä tekee niin tärkeän?),
mikseivät toisissa galakseissa vaikuttavat, meitä Aurinkokunnan vähäjärkisiä olentoja paljon viisaammat olisi voineet keksiä kaikkea?

Ellei Jumala olisi lahjoittanut minulle armostaan uskoa siihen, että Hän on olemassa ja Raamattu on totta, minulla ei olisi mitään ongelmaa uskoa esim. alkuräjähdykseen ja
evoluutioon.
Molemmat ovat mielestäni aivan yhtä mahdollisia vaihtoehtoja.
Mutta Jumalan teot voin ottaa todesta ja hyväksyä vain ja ainoastaan uskon kautta.

Lainaus käyttäjältä: Hepr. 11:3
Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä.
Miksi korostit tarkoitushakuisesti sanaa "ymmärrämme"?

Tuossahan nimenomaan sanotaan: uskon kautta ymmärrämme...
Siis emme ymmärrä järjellämme.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Minun uskoni Jumalaan on 100 %:sti vain uskoa.
En voi millään järjellisillä pohdinnoilla päätyä tietoon, että Jumalaa on edes  olemassa.

Olen ollut aina niin heikkouskoinen, ettei maailmankuvaani ole mahtunut kaiken olevaisen syntyminen sattumalta. Jo pelkästään peukalon monikäyttöisyys todistaa sattumaa vastaan. Kristillisen uskon ja järjen välillä ei ole mielestäni mitään ristiriitaa. Usko palvelee järkeä ja järki uskoa. Jokainen ihminen uskoo johonkin, mutta jos kristillinen usko puuttuu, niin järkikin on tuuliajolla. Luomakunnan synty ilman Älyä on täysin älytöntä.
Monenlaisia näkökantoja ja persoonallisuuksia on olemassa.

Minun mielestäni maailmankaikkeus olisi voinut syntyä myös sattumalta, ainakin
ilman älyllistä ohjausta.
Olenkin aina ihmetellyt ihmisiä, jotka sanovat, ettei tämä kaikki ole voinut syntyä ilman älyllistä suunnittelua.  Miksei olisi voinut?
Tai jos järki on välttämätön (mikä siitä tekee niin tärkeän?),
mikseivät toisissa galakseissa vaikuttavat, meitä Aurinkokunnan vähäjärkisiä olentoja paljon viisaammat olisi voineet keksiä kaikkea?

Ellei Jumala olisi lahjoittanut minulle armostaan uskoa siihen, että Hän on olemassa ja Raamattu on totta, minulla ei olisi mitään ongelmaa uskoa esim. alkuräjähdykseen ja
evoluutioon.
Molemmat ovat mielestäni aivan yhtä mahdollisia vaihtoehtoja.
Mutta Jumalan teot voin ottaa todesta ja hyväksyä vain ja ainoastaan uskon kautta.

Lainaus käyttäjältä: Hepr. 11:3
Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä.
Miksi korostit tarkoitushakuisesti sanaa "ymmärrämme"?

Tuossahan nimenomaan sanotaan: uskon kautta ymmärrämme...
Siis emme ymmärrä järjellämme.

Ymmärtämiseen tarvitaan järkeä.

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2461
Minun uskoni Jumalaan on 100 %:sti vain uskoa.
En voi millään järjellisillä pohdinnoilla päätyä tietoon, että Jumalaa on edes  olemassa.

Olen ollut aina niin heikkouskoinen, ettei maailmankuvaani ole mahtunut kaiken olevaisen syntyminen sattumalta. Jo pelkästään peukalon monikäyttöisyys todistaa sattumaa vastaan. Kristillisen uskon ja järjen välillä ei ole mielestäni mitään ristiriitaa. Usko palvelee järkeä ja järki uskoa. Jokainen ihminen uskoo johonkin, mutta jos kristillinen usko puuttuu, niin järkikin on tuuliajolla. Luomakunnan synty ilman Älyä on täysin älytöntä.
Monenlaisia näkökantoja ja persoonallisuuksia on olemassa.

Minun mielestäni maailmankaikkeus olisi voinut syntyä myös sattumalta, ainakin
ilman älyllistä ohjausta.
Olenkin aina ihmetellyt ihmisiä, jotka sanovat, ettei tämä kaikki ole voinut syntyä ilman älyllistä suunnittelua.  Miksei olisi voinut?
Tai jos järki on välttämätön (mikä siitä tekee niin tärkeän?),
mikseivät toisissa galakseissa vaikuttavat, meitä Aurinkokunnan vähäjärkisiä olentoja paljon viisaammat olisi voineet keksiä kaikkea?

Ellei Jumala olisi lahjoittanut minulle armostaan uskoa siihen, että Hän on olemassa ja Raamattu on totta, minulla ei olisi mitään ongelmaa uskoa esim. alkuräjähdykseen ja
evoluutioon.
Molemmat ovat mielestäni aivan yhtä mahdollisia vaihtoehtoja.
Mutta Jumalan teot voin ottaa todesta ja hyväksyä vain ja ainoastaan uskon kautta.

Lainaus käyttäjältä: Hepr. 11:3
Uskon kautta me ymmärrämme, että maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin että se, mikä nähdään, ei ole syntynyt näkyväisestä.
Miksi korostit tarkoitushakuisesti sanaa "ymmärrämme"?

Tuossahan nimenomaan sanotaan: uskon kautta ymmärrämme...
Siis emme ymmärrä järjellämme.

Ymmärtämiseen tarvitaan järkeä.
Niin tietysti.
Onneksi uskomiseen ei tarvita järkeen perustuvaa ymmärtämistä, koska Jumala antaa uskon lahjan sitä anoville tyhmille ja hulluillekin.

Raamattu lupaa:
"Ja siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on "pyhä tie":
sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy-
eivät hullutkaan."  (Jes. 35: 8 )
« Viimeksi muokattu: 20.04.14 - klo:21:13 kirjoittanut Soltero »

tikli

  • Vieras
Niinpä niin, ettei tällainen tyhmempi ja paksupäisempikään tieltä eksy.

On se valtavaa tietää, että Herra pitää meistä hulluistaan huolen ja on
luvannut jopa Sanallaan ravita jokaisen, joka on halukas ja valmis syömään!

Jokaiselle päivälle on saatavissa oma manna-annoksensa.

Lydia

  • Vieras
Uskon että se millä me tahallamme murehdutamme lähimmäisemme mielen se myös murehduttaa Pyhää Henkeä.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Niinpä niin, ettei tällainen tyhmempi ja paksupäisempikään tieltä eksy.

On se valtavaa tietää, että Herra pitää meistä hulluistaan huolen ja on
luvannut jopa Sanallaan ravita jokaisen, joka on halukas ja valmis syömään!

Jokaiselle päivälle on saatavissa oma manna-annoksensa.

Taitaa olla niin, että meille on käynyt samoin kuin Israelin kansalle, joka kyllästyi mannaan ja alkoin nurista. Aina tätä samaa. Nyt tarvitaan jotain uutta ja nykyaikaistettua. Siksi olemme valmiit kutsumaan merten takaa niitä, joilla on "parempaa syötävää". Kuulijoita aina riittää. Ja rahoittajia.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

tikli

  • Vieras
Uskon että se millä me tahallamme murehdutamme lähimmäisemme mielen se myös murehduttaa Pyhää Henkeä.

Näin itsekin näen.

Koska toisten loukkaaminenhan on lihan tekoja, Pyhän  Henki meissä ei sitä tee ja silloin vähintäänkin tällaisella valinallamme toimia lihan tahdon mukaan, ohitamme Pyhän Hengen tahdon ja ohjauksen.

Samoin se, että ivaamme ja kutsumme jopa harhaoppiseksi Kristuksen ruumista, on aivan varmasti Pyhää Henkeä murehduttavaa toimintaa.

Poissa Natanael

  • Viestejä: 4474
  • Matkalla
Uskon että se millä me tahallamme murehdutamme lähimmäisemme mielen se myös murehduttaa Pyhää Henkeä.

Näin itsekin näen.

Koska toisten loukkaaminenhan on lihan tekoja, Pyhän  Henki meissä ei sitä tee ja silloin vähintäänkin tällaisella valinallamme toimia lihan tahdon mukaan, ohitamme Pyhän Hengen tahdon ja ohjauksen.

Samoin se, että ivaamme ja kutsumme jopa harhaoppiseksi Kristuksen ruumista, on aivan varmasti Pyhää Henkeä murehduttavaa toimintaa.
Loukkaatuminenkin voi olla lihan tekoja. Jostain syystä toista osaa ruumista saa kutsua harhaoppiseksi, mutta toista ei. Pitäisikohan loukkaantua vai ei.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Samoin se, että ivaamme ja kutsumme jopa harhaoppiseksi Kristuksen ruumista, on aivan varmasti Pyhää Henkeä murehduttavaa toimintaa.

Eikö harhaoppi tai sen suosiminen murehduta Pyhää Henkeä?
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Tosikko

  • Viestejä: 639
Samoin se, että ivaamme ja kutsumme jopa harhaoppiseksi Kristuksen ruumista, on aivan varmasti Pyhää Henkeä murehduttavaa toimintaa.

Eikö harhaoppi tai sen suosiminen murehduta Pyhää Henkeä?
2.Tessalonikalaiskirje:
2:11   Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen