Kirjoittaja Aihe: Vanhurskaat ja muut…  (Luettu 14476 kertaa)

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2461
Vs: Vanhurskaat ja muut…
« Vastaus #30 : 20.11.13 - klo:13:20 »
Tämä kirjoitukseni käsitettiin hieman väärin:
Näin ajatellen ei-uskova voi olla jopa "vanhurskaampi" kuin uskova. Onko siis mitään eroa uskovalla ja ei-uskovalla, jos molemmat auttavat samalla tavalla?
Tämä on oikein hyvä kysymys! Vastasin tähän eilen siitä näkökulmasta, että päällepäin ei välttämättä näe toisen uskoa tai sen puutetta...

Mutta kyllä: ei-uskovan teot voivat olla vanhurskaampia kuin uskovan. Uskovat voivat myös olla niin "kovin hartaita uskovia",
etteivät näe käytännön asioita, esim. toisten avuntarvetta. Ehkäpä he ovat silloin lähinnä uskonnollisia, eikä se taida olla
mitenkään Jumalan mielen mukainen olotila. Vrt. kertomus laupiaasta samrialaisesta.

"Onko siis mitään eroa uskovalla ja ei-uskovalla" - tätä voimme oikeasti itse kukin miettiä. Mitä minun uskoni on, näkyykö se
käytännön elämässä? Mikä on tekemisteni, tai tekemättä jättämisten, motiivi? Elävätkö ei-uskovat paremmin kuin minä??
Ja kenen teot kelpaavat Jumalalle?

Yksi tie tämän pohtimiseen voisi olla Paavalin kirjoitus "vaikka tekisin ... mutta minulla ei olisi rakkautta, en minä mitään olisi".
Onneksi uskovan ihmisen ei tarvitse enää saavuttaa vanhurskasta asemaa Jumalan edessä,
koska meidät on jo kerran vanhurskautettu Jeesuksen lunastustyön kautta.

Meidän kelpaamistamme Jumalalle ei mitata sen mukaan, suoritammeko riittävästi hurskaita tekoja tai kykenemmekö rakastamaan ihmisiä tarpeeksi.

Sielunvihollinen yrittää pontevasti masentaa meitä uskottelemalla, että emme elä oikealla tavalla uskovina eikä pelastuksemmekaan ole aivan varma, koska meistä ei ehkä näy riittävästi näy ulospäin jumalallinen hyvyytemme ja rakkaudellisuutemme.

Myös lakihenkinen opetus johtaa helposti harha-ajatukseen, että armon kautta vanhurskautettu asemamme Jumalan edessä heittelehtii omien tekemistemme mukaan.

Monet uskovat elävät sen harhan vallassa, että meidän on koko ajan ylläpidettävä ja lietsottava Jumalan rakkautta ja armoa tekemällä paljon hyviä tekoja, ja mikäli ponnistelumme eivät riitäkään, Jumala suuttuu ja ottaa meiltä pois armon ja jopa pelastusvarmuuden.

Ihmisen tulee tietysti tehdä koko ajan parannusta eli tunnistaa ja myöntää pahat ajatuksensa ja tekonsa ja pyrkiä Jeesuksen kaltaisuuteen, puhtauteen ja pyhitykseen.
Mutta tämä kaikki on armon ja uskon seurausta, ei ehto eikä edellytys.

Meidän tulee vaeltaa valkeudessa ja rakastaa ihmisiä, mutta ei väkisin eikä teeskennellen.
Meidän pitää taistella syntiä vastaan eikä tehdä tietoisesti väärin, mutta pitää myös muistaa, että Jeesus on jo voittanut saatanan.

Meidät on jo lunastettu synnin ja kuoleman vallasta,
emmekä voi muuttua synnittömiksi, vaikka kuinka ponnistelisimme.
Meille on annettu esikuvaksi ja malliksi Jeesuksen kaltaisuus, mutta Herran tiedossa on
alusta alkaen ollut, että puutteellisuutemme ja syntisyytemme riippuu meissä kiinni
kuolemaan asti.
Mehän olemme armahdettuja syntisiä, emme synnittömiä.





Veera

  • Vieras
Vs: Vanhurskaat ja muut…
« Vastaus #31 : 20.11.13 - klo:13:43 »
Uskon näkyminen käytännön elämässä on varmasti Jumalan tahto omiensa elämässä. Se, että elämässämme ilmenisi Kristuksen mielenlaatua ja siitä nousevia tekoja. Jeesuksesta sanotaan, että Hän vaelsi ympäri ja teki hyvää ja näistä teoista on paljon esimerkkejä. Uskon, että Jumalan omat on kutsuttu tähän samaan omissa ympyröissämme, tekemään Hänen tekojaan arkipäivän tasolla.

Ef. 2
8 Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta-se on Jumalan lahja-
9 ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.
10 Sillä me olemme hänen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyviä töitä varten, jotka Jumala on edeltäpäin valmistanut, että me niissä vaeltaisimme.

Hyviä tekoja ei siis ensinkään tehdä siksi, jotta kelvattaisiin Jumalalle, vaan hyvät teot ovat uskovissa ilmeneviä Jeesuksen tekoja, joissa meidät on tarkoitettu elämään. Rakkaus on kekseliäs näilläkin alueilla, jos on alttiutta.

Saldo

  • Vieras
Vs: Vanhurskaat ja muut…
« Vastaus #32 : 20.11.13 - klo:14:18 »
Omavanhurskaus on vain yksi sielunvihollisen uoma näivettää uskovan "ilo Herrassa".
Pyrkimys pyhitykseen on kehoitus, ja ilman sitä ei kukaan ole näkevä Herraa.
Uskon, että jokaisella meillä on omaa pyrkimystä,  mikä ei ole samaa kuin alistaa ja altistaa itsemme Pyhän Hengen työlle. Itse ole aina pettynyt omiin tai yleensä ihmislähtöisiin 'voimaannuttamisiin', edetä pyhityksessä. Tämä pettymys on alkanut patoamaan Jumalan virran kulkua, kunnes 'vesi' on hakeutunut oikeisiin, Jumalallisiin uomiin.

Uskovien yhteydessä, seurakuntaelämässä on tila, missä Jeesus johdattaa meitä, eikä siinä johdatuksessa inhimillinen, parhaimmillaankaan, menesty. Tai ei pitäisi menestyä.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Vanhurskaat ja muut…
« Vastaus #33 : 20.11.13 - klo:15:16 »
Tunnen täällä Evankeliumin tuoksua!
« Viimeksi muokattu: 15.12.13 - klo:20:31 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Taisto

  • Vieras
Vs: Vanhurskaat ja muut…
« Vastaus #34 : 20.11.13 - klo:17:06 »
Mutta tämä kaikki on armon ja uskon seurausta, ei ehto eikä edellytys.
Pidit hyvän puheen, Soltero! Olen hyvin pitkälti samaa mieltä kanssasi.

Se, että puhun teoista, elämässä näkyvästä vanhurskaudesta jne., ei tarkoita
sitä että pitäisin tekoja pelastuksen lähtäkohtana. Kyllä se niin on, että
"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut".

Teot syntyvät sitten uskon pohjalta, Elämä isolla E:llä kasvaa meissä ja saa
aikaan halun tehdä jotakin.

Elämä ja Hengen hedelmät kyllä sitten kertovat ja paljastavat, että tuo ihminenhän
taitaa olla uskossa... vaikkei kovin paljon saarnaisikaan.

Jos asia on toisinpäin, eli jos uskovassa ei näy Elämää, ei Hengen hedelmiä, niin
siitäkin toiset (uskovat tai ei-uskovat) tekevät kyllä johtopäätöksiä. Ei niin,
että teot tekisivät ihmisestä uskovan, mutta kyllä ne kertovat jotakin ihmisen sydämestä.

Taas tullaan siihen, että näitä asioita ei voi jakaa kahtia, ei voi erottaa toisistaan.
Jos olemme oksia hyvässä puussa (Jeesuksessa), niin tuotamme hyvää hedelmää.
Jos emme ole oksastettuja hyvään puuhun, emme tee hyvää hedelmää.

Jeesus oli tästä esimerkki: "Isä, joka minussa asuu, tekee teot, jotka ovat hänen."

Onkohan kuitenkin niin, että Suomessa on voimisssaan hengellisen ajattelun suuntaus,
joka kertakaikkiaan vierastaa teoista puhumista?

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Vanhurskaat ja muut…
« Vastaus #35 : 20.11.13 - klo:17:48 »
Onkohan kuitenkin niin, että Suomessa on voimisssaan hengellisen ajattelun suuntaus, joka kertakaikkiaan vierastaa teoista puhumista?

Kyllä teoista puhutaan. Minulla on siitä monen kymmenen vuoden kokemus. Vaikka teoriassa pelastus oli armosta, niin käytännössä ei niin ollut. Oliko siitä jotain seurauksia? Ainakin minun kohdallani oli se, että uskonelämästä meni täysin ilo. Eikä tämä ole ollut ainoastaan minun kokemukseni, osa porukasta väsyi totaalisesti ja jätti koko touhun. Osa kävi välinpitämättömäksi. Ja pikkuhiljaa porukka vaihtui, ja uusia kokelaita ilmestyi joskus joukkoon.

Kokemukseni perusteella uskallan väittää, että aitoa armon julistusta on äärimmäisen vähän. Jos armoa saarnataan oikein, se muodostaa aina riskin, että joku laittaa ranttaliksi. Jos julistetaan lakipitoista armoa, niin tällaista ei juuri esiinny. Mutta se ei enää ole armon evankeliumia.

Viittaan aikaisempaan kirjoitukseeni ketjussa: Missä opetetaan armosta oikein?, sivulla 1.
« Viimeksi muokattu: 21.11.13 - klo:09:36 kirjoittanut Paulus »
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Vanhurskaat ja muut…
« Vastaus #36 : 21.11.13 - klo:09:40 »
Jatkan vielä edelliseen sen, että armon julistus yltää vain uskoontuloon asti, ei juuri sen pidemmälle. Sitten on ryhdyttävä tositoimiin ja seurakunnassa ne nostetaan jalustalle, jotka jaksavat puurtaa siinä oravanpyörässä ja "meidän työssä". Jostain syystä väki kuitenkin pikkuhiljaa vaihtuu.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Poissa Soltero

  • Viestejä: 2461
Vs: Vanhurskaat ja muut…
« Vastaus #37 : 21.11.13 - klo:14:07 »
Jatkan vielä edelliseen sen, että armon julistus yltää vain uskoontuloon asti, ei juuri sen pidemmälle. Sitten on ryhdyttävä tositoimiin ja seurakunnassa ne nostetaan jalustalle, jotka jaksavat puurtaa siinä oravanpyörässä ja "meidän työssä". Jostain syystä väki kuitenkin pikkuhiljaa vaihtuu.
On parempi, ettei yritäkään työntyä mihinkään sisäpiireihin touhuamaan ja rehkimään,
ellei sellaiseen ole erityistä kutsumusta ja suuria kykyjä.

Minulla olisi aikaa ja kiinnostusta osallistua enemmänkin paikallisen srk:n toimintaan
kuin vain käymällä istumassa kokouksissa.
Mutta en ole havainnut, että missään tehtävässä olisi puutetta kaltaisistani
takapenkkien ihmisistä.
En ole laulu- enkä soittotaitoinen (kuoro yms.), en ole nainen (kahvinkeitot, myyjäiset  yms.)
enkä ole riittävän sosiaalinen tyrkyttäytymään seurapiireihin (ja ne ovat lähinnä pariskunnille).

Minulle on varmaan aivan riittävää se, että kuuntelen tilaisuuksissa puheita ja osallistun
ehtoolliselle kerran kuussa.
Jumala on läsnä kokouksissa ja koen niissä kuuluvani Hänen seurakuntaansa.
Koen sitä tosin myös fyysisten ihmiskokoontumisten ulkopuolella.     

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Vanhurskaat ja muut…
« Vastaus #38 : 21.11.13 - klo:16:13 »
On parempi, ettei yritäkään työntyä mihinkään sisäpiireihin touhuamaan ja rehkimään,
ellei sellaiseen ole erityistä kutsumusta ja suuria kykyjä.

Olen ollut oman tieni kulkija sekä nuorena että vanhempana. Minua ei ole pyöritetty missä tahansa. Mutta tämä koskee erityisesti nuoria vasta uskoon tulleita. Ja jos joku on lahjakas, niin hänestä tehdään mieluusti seurakunnan "mannekiini". Rämäpäisyyttäkin katsotaan silloin läpi sormien.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Taisto

  • Vieras
Vs: Vanhurskaat ja muut…
« Vastaus #39 : 21.11.13 - klo:22:16 »
Jatkan vielä edelliseen sen, että armon julistus yltää vain uskoontuloon asti, ei juuri sen pidemmälle. Sitten on ryhdyttävä tositoimiin ja seurakunnassa ne nostetaan jalustalle, jotka jaksavat puurtaa siinä oravanpyörässä ja "meidän työssä". Jostain syystä väki kuitenkin pikkuhiljaa vaihtuu.
Saattaapa olla, että meillä molemmilla on samantapaisia kokemuksia seurakunnasta. Nuorena (noin kolme vuosikymmentä sitten) koin aluksi
seurakunnan "mahtavana paikkana", sitten ajan myötä alkoi tietyt asiat ahdistaa. Koin että minua koetetaan puristaa tietynlaiseen muottiin.
Muottiin, johon uusia tulokkaita koitetaan puristaa, ja jossa vanhemmat konkarit eivät välttämättä ole. Ilmeinen ristiriita...

Ei henkilökohtaisesti painostettu, mutta saarnoissa annettiin rivien välissä ymmärtää, millainen uskovan tulee olla. Muistan, kun joskus sanoin
seurakuntalaisille, että haluaisin löytää seurakunnan työmuodon, johon voisin lähteä mukaan. Koska paine siihen oli olemassa,
kirjoittamattomana sääntönä.

Ahdistus kasvoi siihen mittaan, että kahdentoista vuoden jäsenyyden jälkeen erosin seurakunnasta, enkä ole sen jälkeen kuulunut
mihinkään hengelliseen järjestöön tai seurakuntaan.  Jeesukseen uskon edelleen. Kuten sanoit, "väki pikkuhiljaa vaihtuu".

Kun nyt tällä foorumilla puhun uskovan teoista, en tarkoita mitään "seurakunnan työmuotoja".  Vaan sitä, että sydämen halusta teen
joitakin asioita, jotka koen oikeiksi.

Poissa Paulus

  • Viestejä: 6773
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Vanhurskaat ja muut…
« Vastaus #40 : 15.12.13 - klo:20:35 »
Nostan tätä keskustelua vähän enemmän näkyville. Ehkä käsittelemme vielä asiaa uskonvanhurskauden näkökulmasta. Korostan, ettei tämä ole joutavaa teoretisointia, vaan vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millaista uskonelämämme on.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell

Vastavoima

  • Vieras
Vs: Vanhurskaat ja muut…
« Vastaus #41 : 15.12.13 - klo:20:41 »
Jaak. 2:23 ja niin toteutui Raamatun sana: "Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi", ja häntä sanottiin Jumalan ystäväksi.

 Jeesus sanoi heille: "Jos olisitte Aabrahamin lapsia, niin te tekisitte Aabrahamin tekoja.
mitä tekoja Aabraham teki, sillä hänellä ei ollut lakia!
uskon kautta Aabraham sai Jumalan vanhurskauden ja tekojen takia pojan ??
eli mitä Aabraham teki.
lapsia  ;D
ja vaelteli maata siellä täällä.
hhmmm

no sama se.
Jeesus on meidän teko.eli Jumalan teko meille.

Kurjenmiekka

  • Vieras
Vs: Vanhurskaat ja muut…
« Vastaus #42 : 19.12.13 - klo:20:02 »
joo, no on se hyvä että miehet osaa keskenään puhua armosta mutta jos nainen siitä selittää niin lakihenkiseksi väitetään ........

pitäkää tunkkinne   :o

Marjatta

  • Vieras
Vs: Vanhurskaat ja muut…
« Vastaus #43 : 19.12.13 - klo:20:08 »
joo, no on se hyvä että miehet osaa keskenään puhua armosta mutta jos nainen siitä selittää niin lakihenkiseksi väitetään ........

pitäkää tunkkinne   :o

Onko näin?  ???


Marjatta

  • Vieras
Vs: Vanhurskaat ja muut…
« Vastaus #44 : 19.12.13 - klo:20:26 »
Mutta jatketaan keskustelua, mitä tekoja Jumala katsoo vanhurskaudessa tehdyiksi?

Voisikohan vanhurskaudessa tehdyt teot olla niitä, mitkä Jumala on jo tehnyt aikaa sitten itsekullekin meille? Ef 2:10
Toisessa kohdassa Jeesus saa aikaan meissä niitä vanhurskauden tekoja. Fil 9:11

No sama asia.