Eikö "Suomen Siionissa" ole enää Jumalaa, kun pitää milloin mistäkin syystä adresseja kirjoittaa? Vai luuleeko uskovaiset, että adressit tehoavat paremmin kuin pyhien rukoukset, joilla ennen on pidetty vanhurskautta ja valtioita pystyssä. Viimeksi mainitut lukee Raamatussa.
Me uskovat taidamme elää niin maailman ystävinä, ettemme koe vainoja. Ilmeisesti Päivi Räsänen uskaltaa seurata Jeesusta -jos häntä vainotaan- sillä "kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi."
Toistan aikaisemmin kirjoittamani (jota kukaan ei ilmeisesti kokenut esirukouspyynnöksi, kun ei aamentansa sanonut) että maamme on suuressa hädässä, koko kansa, ei vain uskovat. Moraalisesti, hengellisesti ja olemassaolon jatkuvuutta itsenäisenä kansana ajatellen. Tässä ei adressit auta enkä tiedä auttaako enää rukouksetkaan sillä nämä Sodoman ja Gomorran ja Lootin ajan synnit (luopumus, ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo) ovat kaikkien nähtävillä.Täällä rehottaa haureus, juoppous, homoseksuaalisuus, lasten murhat kohtuihin ym. ym. ja kaikki tämä esivallan siunauksella, mutta pyhä Jumala ei jätä niitä rankaisematta. Jos joku ei usko Raamattua niin lukekoon historiasta kuinka Jumalan tuomiot ovat tulleet synnissä eläneiden maiden päälle.
Eräs pappi sanoi, että suomalaisille ja varsinkin meille uskoville on hyväksi, jos maamme miehitetään, sillä viimeistään silloin opimme hädässämme rukoilemaan. Se voi olla totta. Itse kuitenkin toivon sellaista ihmettä että saisimme vielä armonaikaa tehdä parannuksen ja maamme itsenäisyys säilyisi. Eniten olen kyllä kauhuissani omasta tilastani, sillä näen itsessäni vaan pohjatonta pahuutta ja kapinaa. Kummallisinta kohdallani on se, että rukoiltuani päästä tuntemaan Jeesus ja Hänen armonsa paremmin (3-4 v sitten), minusta on tullut aivan lohduttoman suuri syntinen.
Rukoillaan ja jätetään itsemme ja synnyinmaamme Jumalan käsiin; jospa Hän vielä armahtaisi meitä. Ja vaikka ei armahtaisikaan niin kehen muuhun voisimme toivoa kuin Häneen.
