Puimatanner

Puimatanner => Seurakunta => Aiheen aloitti: Tosikko - 19.01.14 - klo:19:37

Otsikko: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Tosikko - 19.01.14 - klo:19:37
Hyvä asia että helluntailaiset ottavat pastorin valtakirjat käyttöön. Nythän kuka tahansa on voinut nimetä itsensä pastoriksi. Toivottavasti tällä saadaan ylilyönnit kuriin ja herran nuhteeseen.

http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/4085/helluntailaiset_pohtivat_pastorin_valtakirjaa
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Soltero - 19.01.14 - klo:19:51
Hyvä asia että helluntailaiset ottavat pastorin valtakirjat käyttöön. Nythän kuka tahansa on voinut nimetä itsensä pastoriksi. Toivottavasti tällä saadaan ylilyönnit kuriin ja herran nuhteeseen.

http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/4085/helluntailaiset_pohtivat_pastorin_valtakirjaa
Koko käsite "pastori" on aika turhaa vapaiden suuntausten kirkollistamista.
Pastori on suomeksi paimen, eikä seurakuntien paimeniksi ole kai koskaan valittu ketä tahansa. 
Ainakin Jumalan valtakirja on siihen tarvittu.
Sama koskee mm. saarnaajia ja evankelistoja.

Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: ElCaro - 19.01.14 - klo:19:53
Hyvä asia että helluntailaiset ottavat pastorin valtakirjat käyttöön. Nythän kuka tahansa on voinut nimetä itsensä pastoriksi. Toivottavasti tällä saadaan ylilyönnit kuriin ja herran nuhteeseen.

http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/4085/helluntailaiset_pohtivat_pastorin_valtakirjaa

No, siinäpä taas uusi kiistakapula.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: ElCaro - 19.01.14 - klo:19:56
Hyvä asia että helluntailaiset ottavat pastorin valtakirjat käyttöön. Nythän kuka tahansa on voinut nimetä itsensä pastoriksi. Toivottavasti tällä saadaan ylilyönnit kuriin ja herran nuhteeseen.

http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/4085/helluntailaiset_pohtivat_pastorin_valtakirjaa
Koko käsite "pastori" on aika turhaa vapaiden suuntausten kirkollistamista.
Pastori on suomeksi paimen, eikä seurakuntien paimeniksi ole kai koskaan valittu ketä tahansa. 
Ainakin Jumalan valtakirja on siihen tarvittu.
Sama koskee mm. saarnaajia ja evankelistoja.

Ei se pastorin titteli miestä pahenna.
Kuvaapahan kansantajuisesti mitä työtä tekee. Ja kaitpa se on raamatullinenkin titteli (=paimen)
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Soltero - 19.01.14 - klo:20:02
Hyvä asia että helluntailaiset ottavat pastorin valtakirjat käyttöön. Nythän kuka tahansa on voinut nimetä itsensä pastoriksi. Toivottavasti tällä saadaan ylilyönnit kuriin ja herran nuhteeseen.

http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/4085/helluntailaiset_pohtivat_pastorin_valtakirjaa
Koko käsite "pastori" on aika turhaa vapaiden suuntausten kirkollistamista.
Pastori on suomeksi paimen, eikä seurakuntien paimeniksi ole kai koskaan valittu ketä tahansa. 
Ainakin Jumalan valtakirja on siihen tarvittu.
Sama koskee mm. saarnaajia ja evankelistoja.

Ei se pastorin titteli miestä pahenna.
Kuvaapahan kansantajuisesti mitä työtä tekee. Ja kaitpa se on raamatullinenkin titteli (=paimen)
Juu ei kai siitä haittaa ole.
Minulle tulee kylläkin sanasta "pastori" mieleeni kirkollisten toimenpiteiden suorittaja,
liturgioiden veisaaja jne.
Mutta ehkä en edusta enemmistöä.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Tosikko - 19.01.14 - klo:20:36
Hyvä asia että helluntailaiset ottavat pastorin valtakirjat käyttöön. Nythän kuka tahansa on voinut nimetä itsensä pastoriksi. Toivottavasti tällä saadaan ylilyönnit kuriin ja herran nuhteeseen.

http://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kotimaa/4085/helluntailaiset_pohtivat_pastorin_valtakirjaa
Koko käsite "pastori" on aika turhaa vapaiden suuntausten kirkollistamista.
Pastori on suomeksi paimen, eikä seurakuntien paimeniksi ole kai koskaan valittu ketä tahansa. 
Ainakin Jumalan valtakirja on siihen tarvittu.
Sama koskee mm. saarnaajia ja evankelistoja.

Reilu pari vuosikymmentä sitten sallittu nimike oli saarnaaja. Nyt pastorin nimeke kelpaa kaikille. Onhan se mukavampi titteli.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Lydia - 19.01.14 - klo:22:59
Ammattinimikkeet vaihtuvat muutoin aika tiuhaan miksi henegellisen työntekijän nimike voisi vaihtua. Pastori on oikein hyvä ammattitermi. Kaikki tietää mistä puhutaan, paimen voi olla harhaan johtava jos olisi suomennettuna, joku voisi luulla vaikka lammaspaimeneksi.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Saldo - 21.01.14 - klo:00:01
Ammattinimikkeet vaihtuvat muutoin aika tiuhaan miksi henegellisen työntekijän nimike voisi vaihtua. Pastori on oikein hyvä ammattitermi. Kaikki tietää mistä puhutaan, paimen voi olla harhaan johtava jos olisi suomennettuna, joku voisi luulla vaikka lammaspaimeneksi.

Olin Suomesta pois juuri tuon saarnaajien pastoriksi tulon vuodet.
Helluntaiherätys ravisteli koko maailmaa sen viimeisen Azusa-kadun aallon vaikutuksesta. Kaikkialla maailmassa, missä oli nk. valtionkirkko, se kohtasi suurimmat vastustukset katolisilta ja luterilaisilta kirkoilta. Helluntalaisuus oli "irtiotto" näistä muotojumalisista laitoksista. Muotojumalisuutta edusti sanat, kirkko ja pastori/pappi.

Saarnaaja sanana selvensi kerralla kenestä oli kysymys ja rukoushuone-sana selvensi, että kysymyksessä pääsääntöisesti oli paikka missä helluntaiseurakunta kokoontui. Koen kummankin sanan linjautuvan kehoitukseen "erotkaa heistä".

Latinalaisessa maailmassa minkä parhaiten tunnen, siellä saarnaaja on todella "pastore", eli paimen ja lisätään "pastore evangelico", mikä aina luo mielikuvan ei-kirkollisesta.
Jos suomeksi karsastaa pelkkä paimen, ja halutaan pois saarnaaja-ilmaisusta, niin omalla taustallani tuntuisi oikealta vaikka, helluntaiseurakunnan paimen, tai, seurakunnan paimen.
Uskon, että ilmaisut ja nimikkeet em. asioissa noudattaisi myös Seurakunnan eroa kirkkokunnista.

Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Soltero - 21.01.14 - klo:00:12
Olen samaa mieltä Saldon kanssa.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Paulus - 21.01.14 - klo:08:42
Saarnaaja, pastori ja pappi voivat puhua puutaheinää. Minulle kelpaa vaikka rovasti, jos puhuu asiaa.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Lydia - 21.01.14 - klo:09:20
En osaa hengellistää ammatinimikettä mitenkään.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Paulus - 21.01.14 - klo:12:14
Saarnaaja, pastori ja pappi voivat puhua puutaheinää. Minulle kelpaa vaikka rovasti, jos puhuu asiaa.

Naispappikin kelpaa, jos puhuu asiaa. En kovin usein kuuntele radiojumalanpalveluksia, mutta silti joskus. Olen harrastanut jonkin verran palautteen antamista silloin, kun sanoma on kohdallaan. Jotkut julistajat tarvitsevat rohkaisua - naispapitkin. Yleensä tulee vastaus tällaiseen viestiin. Nykyisin palautteen antaminen on hyvin helppoa.

Kirkon pappien sähköposti on: etunimi.sukunimi@evl.fi
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Soltero - 21.01.14 - klo:12:44
Saarnaaja, pastori ja pappi voivat puhua puutaheinää. Minulle kelpaa vaikka rovasti, jos puhuu asiaa.

Naispappikin kelpaa, jos puhuu asiaa. En kovin usein kuuntele radiojumalanpalveluksia, mutta silti joskus. Olen harrastanut jonkin verran palautteen antamista silloin, kun sanoma on kohdallaan. Jotkut julistajat tarvitsevat rohkaisua - naispapitkin. Yleensä tulee vastaus tällaiseen viestiin. Nykyisin palautteen antaminen on hyvin helppoa.

Kirkon pappien sähköposti on: etunimi.sukunimi@evl.fi
En minäkään vastusta ketään naispastoria evankelistana, pyhäkoulunopettajana tai lähestystyöntekijänä.
Uskova nainen voi myös kahden kesken välittää miehellekin Jumalan opetusta.

Mutta nainen opettamassa seurakunnan edessä Jumalan Sanaa on niin perusteellisen väärin
kyseisen Sanan mukaan, että en halua olla jumalanpalveluksessa,
jossa saarnaa nainen.
En myöskään halua kuulua seurakuntaan, joihin on vastoin Jumalan ohjeita nimitetty
naisia pastorin työhön.

Nyt  luopumuksen aikana naiset pukeutuvat avoimesti miesten vaatteisiin ja matkivat muutenkin miehiä, työntyvät seurakuntiin opetustyöhön, kahden miehen ja kahden naisen välisiä seksiliittoja siunataan Jeesuksen nimessä, synnistä, helvetistä ja tuomiosta ei enää ole trendikästä puhua jne. 

Ei ole ihme, että kirkosta erotaan massoittain, ihmiset ovat ihmeissään siitä,
mitä kirkko ja papit oikeastaan opettavat, syvennytään mielenkiintoisen tuntuisiin uusiin uskontoihin jne.
Kun Jumalan Sanan perusteita ei enää yhteisöllisesti tunnusteta, kristinusko jää vain yksittäisten eri kristillisiin järjestelmiin kuuluvien ja niiden välillä hyppivien uskovien omaksi jutuksi.

Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Saldo - 21.01.14 - klo:13:50
En osaa hengellistää ammatinimikettä mitenkään.

Hengellistä työtä ei tarvi hengellistää, koska se on jo sitä.
Kuten silloin tällöin aina mainitsen, niin Euroopan suurimmassa helluntaiherätyksessä, ADI-Italiassa palkallisia paimenia/pastore'eita on vain 15 %. Loput hoitavat paimenen "virkaansa" ja käyvät kokopäivätyössä.
Kun täysaikainen 'pastore' ilmoittaa ammattinsa se on "pastore evangelico", muissa tapauksissa se on muurari, postinkantaja, myyntiedustaja, torikauppias, puuseppä, rakennustyömies, kaupan myyjä, kuorma- tai linja-auton kuljettaja, kunnallinen virkamies, jne. Edelliset on otteita Milanon alueen helluntaiseurakuntien paimenien "ammattinimikkeistä".  Uskovien kesken puhutaan vain pastore. Eli kullakin seurakunnalla on paimen tai paimenia (vanhimmisto), eikä teltantekeminen, eli maallinen työ ole kohdistus.

Olen katsellut jaksoittain Suomen helluntaikentää kolmattakymmentä vuotta ulkomailta käsin, ja ehkä juuri siksi muutoksien suunta on korostunut. Seikka mikä minua on koko ajan enenevästi häirinnyt, on kallistuma maallistumiseen. Tällä tarkoitan, että hengellinen ei korostu vaan se, että hengellisyyttä yritetään kätkeä. Nyt Helluntaikirkon myötä on tullut kirkollistuminen, mikä on mielestäni osa samaa kallistelua.

Saarnaaja määritelmä on mielestäni ollut jopa evankelioiva ja ollut itsensä selvittävä, kun "titteliä" onkäyttänyt helluntaisaarnaaja. Pastori-tittelin kanssa ei koskaan ole viitettä helluntalaisuuteen, joka olisi mielestäni tärkeä, koska edustamme liikehdintää, joka on kasvanut, koska laitoskirkot ja sen pastori-papit-kirkkoherrat-rovastit-piispat-arkkipiispat, ovat perinteisesti erottaneet kirkoistaan helluntalaiset. Suomen evlut kirkko on siinä omansalainen, ettei se kirkonkirjoistaan poista pedofiiliä eikä helluntalaista, elleivät ao. itse sieltä älyä nimeensä poistattaa. Tämän sekalaisen seurakunnan edeskäypä on suomenkielisessä ymmärtämisessä ollut pastori-pappi. En näe mitään etua hengellisesti samaistua sellaiseen mistä olisi pysyttävä erossa. En myöskään näe asiaa hiustenhalkomisena vaan valvomisena, edelläesitettyyn perustuen.

Asia tietysti voidaan pitää vähämerkityksellisenä ja suhtetuttaa se nk. isompiin ja tärkeisiin asioihin. Hengellisillä asioilla, kaikilla, on oma tärkeä merkityksensä. Niiden merkitysarvoa ei pidä nostaa tai laskea toisen asian kustannuksella.

Puhun nyt lähinnä helluntalaisista, mihin ketjun otsakekin osoittaa. Se, että hyvää julistusta kuulee helluntalaisuuden ulkopuolella ja pappienkin välittämänä, ei kerro muusta, kuin siitä, että "puun ja kuorenkin" välissä on selviytymiskertomuksia. Tämä tila viittaa lähinnä evlut kirkkoon ja sen parissa toimiviin uskoviin.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Lydia - 21.01.14 - klo:14:34
Kun mietin ja maistelen termeja 'saarnaaja' ja 'paimen' ja 'pastori.., mielestäni sanalla saarnaaja voi olla hieman sellainen  -merkkinen kaiku että voi huutoakin olla kovasti, paimen taas  herättää mielikuvia laumastaan huolta pitävästä Jumalan miehestä, mutta kun pelkkä paimen sanana ei anna kaikille oikeaa kuvaa, sillä voi paimentaa ihmisiä tai eläimiä, pastori sanana tuo heti mieleen hengellisen työntekijän.
Pastori nimikettä voisi käyttää mies joka tekee päätyökseen seurakunnan paimenen tehtäviä. Onhan selvää ett jos tekee sivutoimisesti, silloin se päätyön työnimike on se ammattinimike.
Kaikkein tärkeitä on että tämä vastuullinen henkilö mikä sitten onkaan ammattinimike hoitaa työnsä hyvin ja on välikappaleena tuomassa sanoja Jumalan sydämeltä ihmisille.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Soltero - 21.01.14 - klo:15:12
Saarnaaja on tietysti vanhanaikainen sana, eikä nykyjan nuorilla (aikuisillakaaan) varmaan ole käsitystä siitä, mitä sellaisen ammattinimikkeen haltija tekee.

Mutta en ymmärrä, miksi juuri nimitys pastori pitää ottaa helluntaherätykseenkin, koska kuten Saldo mainitsi, pastori on vakiintunut evankelis-luterilaiseksi, papillisia tehtäviä suorittavan henkilön ammattinimikkeeksi.

Onhan vapaan herätysliikkeen saarnaaja aivan eri asia kuin kirkon pappi, joka suorittaa kirkolliskokouksen, piispojen yms. määräämiä uskonnollissävytteisiä toimenpiteitä,
kuten messuja, vauvojen kastamisia, homoseksualistien suhteiden siunaamisia jne.

Tietysti kirkon pastoreissakin on uskovaisia miehiä, jotka kirkon linjaa uhmaten julistavat rehellisesti Jumalan Sanaa.  Heitähän on siitä rangaistuksena erotettukin viroistaan.

Oli aivan turhaa maailman mielistelyä muodostaa helluntaikirkko ja lisäksi siihen toimihenkilöiksi pastorit.
Esim. nimike seurakunnan paimen on aivan ymmärrettävä ja kuvaava ilmaisu.
Tuskin kukaan luulee, että ko. henkilö työkseen paimentaa
seurakunnan sikoja tai nautoja.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Saldo - 21.01.14 - klo:15:28
Kun mietin ja maistelen termeja 'saarnaaja' ja 'paimen' ja 'pastori.., mielestäni sanalla saarnaaja voi olla hieman sellainen  -merkkinen kaiku että voi huutoakin olla kovasti, paimen taas  herättää mielikuvia laumastaan huolta pitävästä Jumalan miehestä, mutta kun pelkkä paimen sanana ei anna kaikille oikeaa kuvaa, sillä voi paimentaa ihmisiä tai eläimiä, pastori sanana tuo heti mieleen hengellisen työntekijän.
Pastori nimikettä voisi käyttää mies joka tekee päätyökseen seurakunnan paimenen tehtäviä. Onhan selvää ett jos tekee sivutoimisesti, silloin se päätyön työnimike on se ammattinimike.
Kaikkein tärkeitä on että tämä vastuullinen henkilö mikä sitten onkaan ammattinimike hoitaa työnsä hyvin ja on välikappaleena tuomassa sanoja Jumalan sydämeltä ihmisille.

Saarnaaja ja paimen, tuovat minulle mielikuvan ilman "pönötystä". Tähän pastori-termiin on liittynyt muunmuassa erilaiset kaavut tai "sokeripala". Näitä kumpaakin olen kuullut käytettävän helluntaiseurakunnan tilaisuuksissa tai paremminkin silloin kun on haluttu olla edustavia ulospäin, eli 'hovikelpoisia'. Nämä asiat sellaisenaan ei tee kesää eikä talvea, mutta mielestäni kertovat mitkä asiat on viemässä. 

Pastori ja pastorinvaltakirja
kaavut
"sokeripalat"
kumarrukset alttarilla,

kulkevat ikäänkuin käsikädessä Helluntaikirkko-aatteen kanssa tai ovat osa sitä. Niistä luopuminen ei nyt lisäisi Jumalan mielisuosiota, koska Jumala katsoo ihmisen sydämeen.
"Reväiskää rikki sydämenne, älkää vaatteitanne, ja kääntykää …."

Mielestäni on kysymys siitä tarkoitusperästä, mistä nousee edelläluettelemani ilmiöt. Siksi on kiinnitettävä huomiota painotuksiin.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Lydia - 21.01.14 - klo:17:45
Voisihan työntekijällepaimenellesarnaajalle keksiä ihan uuden tai erilaisen ammattinimikkeen, vaikka helluntaiseurakunnan työntekijä, sekin valaise jo paljon mitä mies tekee työkseen vaikka ei ehkä sataprosettisen varmasti että kyseessä on paimen.
Mikään ammattinimike ei paranna eikä pahenna ihmistä, mutta selkeys oli hyvä että tiedetään heti mikä on homma.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Marjatta - 21.01.14 - klo:18:17
Minusta paimen on kuvaava nimi. Pastori kuulostaa virkanimitykseltä.

Oli nimitys mikä tahansa, niin toivon että paimenen sydän sykkii ja parhaimman Neuvonantajan (Jeesus) kautta käydään  palvelutyöhön.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Natanael - 21.01.14 - klo:19:25
Seuraavasta Raamatun käännöksestä voinemme lukea näin
Lainaus
Turhuuksien turhuus, sanoi pastori, turhuuksien turhuus; kaikki on turhuutta!
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Lydia - 21.01.14 - klo:19:25
Miltä kuullostaa ja näyttää jos on henkilön esittely jossakin tähän tapaan, vaikkapa osallistunut tikanheittokilpailuun: Matti Virtanen, paimen.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Soltero - 21.01.14 - klo:19:30
Miltä kuullostaa ja näyttää jos on henkilön esittely jossakin tähän tapaan, vaikkapa osallistunut tikanheittokilpailuun: Matti Virtanen, paimen.
Ehkä siihen kannattaa lisätä seurakunnan paimen,
jos ollaan aivan muissa kuin hengellisissä ympyröissä,
ettei luulla lehmi- tahi sikopaimeneksi.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Natanael - 21.01.14 - klo:20:27
koska edustamme liikehdintää, joka on kasvanut
Siis helluntailainen liikehdintä kasvanut? Ei ainakaan Suomessa. Onkohan seurakuntalaisten määrä kasvanut edes sen verran kuin heillä on lapsia niissä ikäluokissa, jotka menevät kasteelle? Maailmanlaajuisesti ajatellen uudet helluntailaiset eivät taida olla lähelläkään sitä helluntailaisuutta, joka oli Suomessa vallalla vielä parikymmentä vuotta sitten. Venäjällä helluntaisuuntauksia taitaa olla viittä sorttia.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Natanael - 21.01.14 - klo:20:38
Venäjän puolella on helluntaipiispojakin. Ei tarvitse olla profeetta sanoessaan, että sellaisia on jonain päivänä Suomessakin.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Soltero - 21.01.14 - klo:20:46
Tulee ehkä piankin aika, että miespuolinen seurakuntalainen kirjoittaa helluntaipiispalle:

"Arvoisa Rouva Piispa.
Voisitteko kunnioittaa miestäni ja minua läsnäolollanne, kun haluamme vahvistaa parisuhteemme Jumalan edessä.
kiitos, terv. Antti ja Seppo"
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Saldo - 21.01.14 - klo:20:49
koska edustamme liikehdintää, joka on kasvanut
Siis helluntailainen liikehdintä kasvanut? Ei ainakaan Suomessa. Onkohan seurakuntalaisten määrä kasvanut edes sen verran kuin heillä on lapsia niissä ikäluokissa, jotka menevät kasteelle? Maailmanlaajuisesti ajatellen uudet helluntailaiset eivät taida olla lähelläkään sitä helluntailaisuutta, joka oli Suomessa vallalla vielä parikymmentä vuotta sitten. Venäjällä helluntaisuuntauksia taitaa olla viittä sorttia.

Viittasin aikaan, jolloin Azusa-katu aalto vaikutti nk. helluntalaisuuden synnyt eri puolilla maailmaan. Suomessa se alkoi muutama vuosi jälkeen Los Angelesin alun. Sen jälkeen kasvua on ollut. Muuta kasvavaa veljesyhteyttä ei maailmassa ole ollut. Jokainen aika kohtaa maallistumisen ja tässä tilanteessa ollaan Suomen nk. helluntalaisuudessa.

Tämä keskusteluketjun otsikko, pastorin valtakirja, on yksi ilmiö johon mielestäni on vastattava. Pastorin valtakirja ei ole vastaus.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Natanael - 21.01.14 - klo:21:18
Jokainen aika kohtaa maallistumisen ja tässä tilanteessa ollaan Suomen nk. helluntalaisuudessa.

Tämä keskusteluketjun otsikko, pastorin valtakirja, on yksi ilmiö johon mielestäni on vastattava. Pastorin valtakirja ei ole vastaus.
Ajattelen, että helluntailiikkeen aika Suomessa kokonaisuutena on ohi. Tietenkään mikään joskus perustettu ei koskaan lakkaa niin kauan kuin raha ja väki yhtään liikkuu. Yksittäisiä eläviä seurakuntia on tietenkin siellä täällä. Uskon seuraavan liikehdinnän syntyvän viidesläisyyden keskeltä. Paikkakunnittain uskovat muodostavat paikallisia seurakuntia tai muutoin tiivistävät kokoontumisen muotoaan. Mukaan liittyy uskovia vapaista suunnista ja lestadiolaisuudesta. Edellä oleva oli järjenpäätelmää ja ripaus toivetta.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Soltero - 21.01.14 - klo:21:35
Jokainen aika kohtaa maallistumisen ja tässä tilanteessa ollaan Suomen nk. helluntalaisuudessa.

Tämä keskusteluketjun otsikko, pastorin valtakirja, on yksi ilmiö johon mielestäni on vastattava. Pastorin valtakirja ei ole vastaus.
Ajattelen, että helluntailiikkeen aika Suomessa kokonaisuutena on ohi. Tietenkään mikään joskus perustettu ei koskaan lakkaa niin kauan kuin raha ja väki yhtään liikkuu. Yksittäisiä eläviä seurakuntia on tietenkin siellä täällä. Uskon seuraavan liikehdinnän syntyvän viidesläisyyden keskeltä. Paikkakunnittain uskovat muodostavat paikallisia seurakuntia tai muutoin tiivistävät kokoontumisen muotoaan. Mukaan liittyy uskovia vapaista suunnista ja lestadiolaisuudesta. Edellä oleva oli järjenpäätelmää ja ripaus toivetta.
Olen myös kallistumassa siihen suuntaan, että viidesläisyyden sisältä tai lähistöltä alkaa syntyä jotakin hengellisesti tervettä ja raamatullista, joka yhdistää uskovia.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Saldo - 21.01.14 - klo:22:29
Venäjän puolella on helluntaipiispojakin. Ei tarvitse olla profeetta sanoessaan, että sellaisia on jonain päivänä Suomessakin.

Vain yksi esimerkki:
1. Tim. 3:1,2.
Paavali kirjoittaa seurakunnan kaitsijoista (episkopos), eli seurakunnan paimenista.
Jo ensimmäisellä vuosisadalla irtaantui kirkollinen linja joka parinsadan vuoden kuluttua jäsentyi valtionkirkoksi ja ekumeniset piispojen kokoukset alkoivat. 

Se, että Venäjän helluntailiikkeissä on episkopos käännetty suomeksi piispa ja englanniksi bishop, ei tarkoita katolista piispahierarkiaa.

Venäläisessä Raamatussa on kaitsija kirjoitettu episkop, translitteroituna. Venäläiset kääntävät esipaimenensa englanniksi bishop, joka sitten suomeksi kääntyy piispa. Eli näin kirjoitettuna esipaimenen episkop nimi muutetaan merkitsemään sitä, mitä se ei Jumalan Sanassa ja Jumalan Seurakunnassa ole, jos viitekehyksenä käytetään hierarkista, katolista piispuutta.

Esimerkiksi USAssa on mustien helluntaihenkisiä yhteenliittymiä, joissa edeskäyvimmistä käytetään nimeä "bishop". Ne eivät kuitenkaan täytä katolisen eikä luterilaisenkaan kirkon piispa-kriteerejä. - Minun käsitykseni ja tietoni mukaan Venäjän helluntailiikkeessä tai -liikkeissä ei ole piispoja, siinä merkityksessä kuin yrität niitä esitellä. Pidät mielestäni liikaa kiirettä kaiken helluntalaisuuden vähättelyssä. 


Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Natanael - 21.01.14 - klo:22:53
Minun käsitykseni ja tietoni mukaan Venäjän helluntailiikkeessä tai -liikkeissä ei ole piispoja, siinä merkityksessä kuin yrität niitä esitellä. Pidät mielestäni liikaa kiirettä kaiken helluntalaisuuden vähättelyssä.
Ei taida venäjän piispat esiintyä vielä tötteröhatuissa, mutta kyllä siellä on sekoitettu monta seurakuntaa vallankaappauksen avulla alistamalla ne ison järjestön osaksi. Siellä ovat eräät suomalaiset helluntaikirkkoon kallellaan olevat henkilöt käyneet aamentelemassa ja lisää sotkemassa. Joku 'taho' täällä Suomessakin on yrittänyt sabotoida 'vääränlaisten' riippumattomien seurakuntien avustamista. Minulla on ko. aiheesta jotain muistion tapaisia papereita hallussani.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Saldo - 21.01.14 - klo:23:08
Minun käsitykseni ja tietoni mukaan Venäjän helluntailiikkeessä tai -liikkeissä ei ole piispoja, siinä merkityksessä kuin yrität niitä esitellä. Pidät mielestäni liikaa kiirettä kaiken helluntalaisuuden vähättelyssä.
Ei taida venäjän piispat esiintyä vielä tötteröhatuissa, mutta kyllä siellä on sekoitettu monta seurakuntaa vallankaappauksen avulla alistamalla ne ison järjestön osaksi. Siellä ovat eräät suomalaiset helluntaikirkkoon kallellaan olevat henkilöt käyneet aamentelemassa ja lisää sotkemassa. Joku 'taho' täällä Suomessakin on yrittänyt sabotoida 'vääränlaisten' riippumattomien seurakuntien avustamista. Minulla on ko. aiheesta jotain muistion tapaisia papereita hallussani.

Kyllä varmaan löytyy kaikki kielteinen mitä kerrot ja paljon pahempaakin, mitä tulee Venäjän hengelliseen heräämisiin. Siellä on samat inhimilliset pyrkimykset liikkeellä, kuin täällä Suomessakin.  Siis uskon summassa kaiken mitä kerrot sekä senkin mitä vihjailet. Ihmiset saavat sellaista aikaan.
Tämä ei kuitenkaan ole juuri kommenti minun koko kirjoitukseeni. Napsit kohtia, niinkuin edellä teit. Tarkoitan mainintaani "koska edustamme liikehdintää, joka on kasvanut", jonka saksit esittämään aivan jotain muuta kuin missä yhteydessä se oli. Vastasin siihen ja yritin korjata väärää painotustasi. Ei tunnut kiinnostavan. Samoin näyttää käyvän tässä "Venäjän piispatkin" vihjeessä.  Avaat omia "uomia" ja tässä nyt venäläisten mollaukselle.

Perehdyitkö ollenkaan tuohon "episkop-bishop-piispa" selitykseeni.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Natanael - 21.01.14 - klo:23:24

Perehdyitkö ollenkaan tuohon "episkop-bishop-piispa" selitykseeni.
Eikö mielestäsi siinä ole mitään ristiriitaa, että Venäjällä voi olla piispoja, mutta Suomessa ei voi olla pastoreita? Kyllä ne Venäjän helluntaipiispat ovat ihan oikeasti hierarkiassa korkeammalla. Se evankelista, joka kulkee peräkylillä, on kuin duunari meillä isossa firmassa.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Natanael - 21.01.14 - klo:23:41
Napsit kohtia, niinkuin edellä teit. Tarkoitan mainintaani "koska edustamme liikehdintää, joka on kasvanut", jonka saksit esittämään aivan jotain muuta kuin missä yhteydessä se oli. Vastasin siihen ja yritin korjata väärää painotustasi. Ei tunnut kiinnostavan.
Niin mielellään esitellään tilastoja, jossa näkyy, että helluntailaisuus tai karismaattisuus kasvaa voimakkaimmin maailmassa ja kerrotaan miljoonista. Toisessa yhteydessä voidaan todeta, että eksytykset liikkuvat siellä jossain, ei meillä. Tuo on rusinoiden poimimista pullasta. Tai no, sitten niitä eksyttäjiä rahdataan Suomeenkin. 
Lainaus
Samoin näyttää käyvän tässä "Venäjän piispatkin" vihjeessä.  Avaat omia "uomia" ja tässä nyt venäläisten mollaukselle.
En minä venäläisiä mollaa. Minulla on ystäviä siellä seurakunnissa. Kaikki sielläkään eivät halua kuulua mihinkään piispojen johtamiin juttuihin.

Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Saldo - 21.01.14 - klo:23:44

Perehdyitkö ollenkaan tuohon "episkop-bishop-piispa" selitykseeni.
Eikö mielestäsi siinä ole mitään ristiriitaa, että Venäjällä voi olla piispoja, mutta Suomessa ei voi olla pastoreita? Kyllä ne Venäjän helluntaipiispat ovat ihan oikeasti hierarkiassa korkeammalla. Se evankelista, joka kulkee peräkylillä, on kuin duunari meillä isossa firmassa.

Jätetään venäläiset selvittämään omat asiansa.

Kysymys oli pelkistettynä vain piispa-sanasta ja mikä sen merkityssisältö missäkin on.
"hierarkiassakorkeammalla". Sanoin juuri, jos luit, että piispuus hierarkiana on Rooman kirkon tuote, ja "kirkkaimmillaan" siellä.  Piispan asema on ex-catedra oppi, ja korkein rankissa on paavi.
Näihin viittasin.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Saldo - 21.01.14 - klo:23:48
Napsit kohtia, niinkuin edellä teit. Tarkoitan mainintaani "koska edustamme liikehdintää, joka on kasvanut", jonka saksit esittämään aivan jotain muuta kuin missä yhteydessä se oli. Vastasin siihen ja yritin korjata väärää painotustasi. Ei tunnut kiinnostavan.
Niin mielellään esitellään tilastoja, jossa näkyy, että helluntailaisuus tai karismaattisuus kasvaa voimakkaimmin maailmassa ja kerrotaan miljoonista. Toisessa yhteydessä voidaan todeta, että eksytykset liikkuvat siellä jossain, ei meillä. Tuo on rusinoiden poimimista pullasta. Tai no, sitten niitä eksyttäjiä rahdataan Suomeenkin. 
Lainaus
Samoin näyttää käyvän tässä "Venäjän piispatkin" vihjeessä.  Avaat omia "uomia" ja tässä nyt venäläisten mollaukselle.
En minä venäläisiä mollaa. Minulla on ystäviä siellä seurakunnissa. Kaikki sielläkään eivät halua kuulua mihinkään piispojen johtamiin juttuihin.

Et vieläkäänpääse jyvälle, tai et vieläkään ole lukenut ao. kommenttiani. Siis:
viittasin Azusa-kadulta lähteneeseen aaltoon, jonka vaikutukseen voidaan lukea Suomenkin helluntalaisuus. Sitten Azusa-kadun tapahtuman tämä aalto on edustanut voimakkaimmin kasavavaa hengellistä herätystä. Älä vedä kaikkea käsiisi tarttuvaa mukaan tähän keskusteluun, menee tempomiseksi, - mielestäni.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Natanael - 21.01.14 - klo:23:59
Tuolla edellä esitin, että tulemme näkemään helluntaipiispoja Suomessakin. Se on ihan sama mikä täsmällinen merkitys piispalla on katolisessa kirkossa. Piispa on kuitenkin joku, jolla on valtaa yli muiden. Se on väärin. Jos pastori/saarnaaja pyrkii olemaan jotain yli vanhimmiston, se on väärin. Oli valtakirjaa tai ei. Jo kauan on ollut hierarkiaa, jossa ylimpänä on johtava pastori, sitten on muut pastorit, seuraavaksi tulee vanhimmat, sitten seuraavana asteikolla on evankelistat ja nuorisotyön tekijät. Rinnalle pyrkii tosin ylistyksen johtajat ja rukouspalvelun johtajat ja ties mitkä johtajat. Alimpana asteikossa on tavallinen penkin kuluttaja.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Saldo - 22.01.14 - klo:00:02
Tuolla edellä esitin, että tulemme näkemään helluntaipiispoja Suomessakin. Se on ihan sama mikä täsmällinen merkitys piispalla on katolisessa kirkossa. Piispa on kuitenkin joku, jolla on valtaa yli muiden. Se on väärin. Jos pastori/saarnaaja pyrkii olemaan jotain yli vanhimmiston, se on väärin. Oli valtakirjaa tai ei. Jo kauan on ollut hierarkiaa, jossa ylimpänä on johtava pastori, sitten on muut pastorit, seuraavaksi tulee vanhimmat, sitten seuraavana asteikolla on evankelistat ja nuorisotyön tekijät. Rinnalle pyrkii tosin ylistyksen johtajat ja rukouspalvelun johtajat ja ties mitkä johtajat. Alimpana asteikossa on tavallinen penkin kuluttaja.

Tämän kokosit hyvin ja voin sanoa siihen aamen.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Natanael - 22.01.14 - klo:00:11

Et vieläkäänpääse jyvälle, tai et vieläkään ole lukenut ao. kommenttiani. Siis:
viittasin Azusa-kadulta lähteneeseen aaltoon, jonka vaikutukseen voidaan lukea Suomenkin helluntalaisuus. Sitten Azusa-kadun tapahtuman tämä aalto on edustanut voimakkaimmin kasavavaa hengellistä herätystä. Älä vedä kaikkea käsiisi tarttuvaa mukaan tähän keskusteluun, menee tempomiseksi, - mielestäni.
Siinä Azusa-kadun aallossa oli jo alusta pitäen harhaoppeja. Mm. Barrat oli niitä vastaan. Nykyisin puolustellaan monenlaisia hölmöyksiä sillä, että sellaisia esiintyi jo Azusa-kadullakin. Se suurin kasvu näyttäisi olevan sillä puolella, joka on jotain muuta kuin raitista. Tämä unohdetaan, kun puhutaan tilastoista. TV7 on pullollaan sitä muuta.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Saldo - 22.01.14 - klo:00:20

Et vieläkäänpääse jyvälle, tai et vieläkään ole lukenut ao. kommenttiani. Siis:
viittasin Azusa-kadulta lähteneeseen aaltoon, jonka vaikutukseen voidaan lukea Suomenkin helluntalaisuus. Sitten Azusa-kadun tapahtuman tämä aalto on edustanut voimakkaimmin kasavavaa hengellistä herätystä. Älä vedä kaikkea käsiisi tarttuvaa mukaan tähän keskusteluun, menee tempomiseksi, - mielestäni.
Siinä Azusa-kadun aallossa oli jo alusta pitäen harhaoppeja. Mm. Barrat oli niitä vastaan. Nykyisin puolustellaan monenlaisia hölmöyksiä sillä, että sellaisia esiintyi jo Azusa-kadullakin. Se suurin kasvu näyttäisi olevan sillä puolella, joka on jotain muuta kuin raitista. Tämä unohdetaan, kun puhutaan tilastoista. TV7 on pullollaan sitä muuta.

Totta kait oikeaan on aina yrittänyt sotkeutua väärää. Näin kävi jo "helluntalaisuuden" alkumetreillä ja niistä Paavali tiukasti varotti. Myös Jeesus itse laittoi Aasian seitsemälle seurakunnalle varoituksia väärästä ja synnissä elämisestä ja sen suosimisesta. Näitä perataan pois aivan kokopäiväisesti. Tahti ja kohdistus ei ole aina sitä mitä sinä ja minä toivoisimme.

Muuten Barratilla itsellään oli väärää käsitystä, eli väärää opetusta. Hän ne tunnusti ja luopui niistä. Kuinka täydellinen hänen opetuksensä sen jälkeen oli, en osaa eritellä. Tiedän kuitenkin, että Jumala käytti häntä työtoverinaan, kun nk. helluntalaisuus eteni.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Natanael - 22.01.14 - klo:00:36
Saldo, meillä taitaa olla yksi perusteellinen ero ajattelussa. Sinä ymmärtääkseni näet, että perinteisillä helluntaiseurakunnilla on vielä mahdollisuus. Minun myötätuntoni on enemmän perinteisten puolella kuin helluntaikirkon puolella. Ajattelen kuitenkin, että 'peli' on jo menetty herätysliikkeenä. Perinteisellä puolella lämmitetään viikon vanhaa puuroa ja lusikatkin on osittain hukassa. Nyt tarvittaisiin isien 'perinnäissääntöjen' hylkäämistä, opin rehellistä tutkimista ja totuuden etsimistä. Tämä ei tietenkään poissulje sitä, etteikö yksittäinen seurakunta voisi olla elinvoimainen. Olen istunut sen verran helluntaikansan tai muun perinteisemmän seurakunnan tilaisuuksissa, että sanon arvioni näkemäni perusteella enkä vain täältä netin äärestä.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Paulus - 22.01.14 - klo:15:18
Nyt tarvittaisiin isien 'perinnäissääntöjen' hylkäämistä, opin rehellistä tutkimista ja totuuden etsimistä.

Nyt ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. Mielestäni nyt alkaisi olla aika peräti uudelle uskonpuhdistukselle. Emme tarvitse uusia seurakuntia, vaan totuuden löytämistä olemassa olevissa seurakunnissa. Ja olemassa olevien harhojen tunnustamista ja niistä irtisanoutumista. Tätä toivon kaikkiin seurakuntiin, jotka pitävät itseään kristillisinä.

Kuten toisaalla tuli sanottua, evankeliumi on kuin märkä saippua ja juuri silloin, kun siitä kuvittelee saaneensa otteen, se luiskahtaa käsistä. Näin on ollut kaikkina aikoina.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Soltero - 22.01.14 - klo:15:26
Nyt tarvittaisiin isien 'perinnäissääntöjen' hylkäämistä, opin rehellistä tutkimista ja totuuden etsimistä.

Nyt ollaan perimmäisten kysymysten äärellä. Mielestäni nyt alkaisi olla aika peräti uudelle uskonpuhdistukselle. Emme tarvitse uusia seurakuntia, vaan totuuden löytämistä olemassa olevissa seurakunnissa. Ja olemassa olevien harhojen tunnustamista ja niistä irtisanoutumista. Tätä toivon kaikkiin seurakuntiin, jotka pitävät itseään kristillisinä.

Kuten toisaalla tuli sanottua, evankeliumi on kuin märkä saippua ja juuri silloin, kun siitä kuvittelee saaneensa otteen, se luiskahtaa käsistä. Näin on ollut kaikkina aikoina.
Sen on tietysti tarkoitettukin luiskahtavan.

Jos jokin oikein raamatullinen ja pyhiä ihmisiä pullollaan oleva seurakunta olisi saanut evankeliumista niin tiukan otteen, että se olisi jäänyt sen yksinoikeudeksi,
seuraukset olisivat olleet pahat.

Mikään seurakunta, herätysliike tms. porukka ei kuitenkaan ole pysyvästi raamatullinen,
vaan isompia ja pienempiä harhaopetuksia alkaa ennen pitkää esiintyä, opettajista tulee
vallasta kilpailevia johtajia jne.
Siksi on hyvä, että evankeliumi irtoaa sen itselleen omineiden käsistä ja  luiskahtelee eri puolille, aivan yllättäviinkin paikkoihin.
oaikkoihi
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Paulus - 22.01.14 - klo:16:54
Mikään seurakunta, herätysliike tms. porukka ei kuitenkaan ole pysyvästi raamatullinen,
vaan isompia ja pienempiä harhaopetuksia alkaa ennen pitkää esiintyä, opettajista tulee
vallasta kilpailevia johtajia jne.
Siksi on hyvä, että evankeliumi irtoaa sen itselleen omineiden käsistä ja  luiskahtelee eri puolille, aivan yllättäviinkin paikkoihin.

Tuo on mielenkiintoinen näkökulma. Alussa ei kuitenkaan ollut Korinton helluntaiseurakuntaa, Korinton vapaaseurakuntaa, Korinton Baptistiseurakuntaa eikä Korinton Ev.lut seurakuntaa, oli vain Jumalan seurakunta, jossa kuitenkin puolueisiin jakautuminen nosti jo päätään ja monet paheetkin rehottivat. Sittemmin jakaantuminen on vain kiihtynyt ja arvioiden mukaan maailmassa on tätä nykyä 25.000 - 30.000 eri nimistä "Jumalan seurakuntaa".

Mitä sitten on tehtävissä? Siitä asiat eivät ainakaan korjaannu, että perustetaan uusi seurakunta. Nyt tarvittaisiin ennen kaikkea vilpitöntä totuuden etsintää ja kaikesta turhasta painolastista luopumista. Mitä se sitten voisi merkitä, siitä voisi aloittaa vaikka kokonaan uuden keskustelun.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Soltero - 22.01.14 - klo:19:58
En minäkään usko, että jonkin uuden, muita parempien uskovien erityisen
raamatullisen seurakunnan laatiminen
olisi mikään ratkaisu nykyiselle hajaannukselle ja maallistumiselle.

Onhan näitä ollut vaikka kuinka paljon, eikä niistä ole lähtenyt suuria uudistuksia
tai herätyksiä.
Tietysti on silloin tällöin ollut herätystä, ja uudet uskovat ovat joko jääneet entisiin
seurakuntiinsa tai liittyneet johonkin uuteen.
Onkohan Nokiamissio seurakunta?

On toisaalta vaikea kuvitella, että erimielisten uskovaisryhmittymien yhteenliittyminen tapahtuisi siten, että uskovat alkaisivat siirtyä sankoin joukoin johonkin jo olemassaolevaan
seurakuntajärjestelmään.

Vapaissa suunnilla on aika voimakakkaana painolastina kirkollisten uskovien silmissä
maine lahkolaisuudesta- vaikka asia pontevasti kielletäänkin.
Kirkon sisällä uskoon tulleella ihmisellä henkilöllä täytyy olla jokin aivan erityinen syy liittyä johonkin uskonlahkoon.

Samoin vapaissa suunnissa uudestisyntyneet tarvitsevat jonkin erityiskriisin, ennen kuin he siirtyvät kirkollisiin piireihin.

Hyvin paljon yhteistä on viidesläisyydellä, esim. peruskansanlähetysläisyydellä,
ja helluntailaisuudella. 
Jos uudestisyntyneiden upotuskaste ei olisi useimmille raja-aitana,
suoranainen yhtyminen olisi mahdollista yksittäisistä uskovista lähtevänä liikkeenä.
Järjestötasolla tällainenkin yhdentyminen on varmaan mahdotonta uskontokulttuurispoliittisista syistä.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Lydia - 22.01.14 - klo:20:15
Onkohan lopulta suurin ongelma leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo. Nyt tarvittaisiin hengellistä heräämistä ja erityiystä Jumalan armoa uskoville. Se voi lähteä yhdestä ihmisestä, siksi ei kannata olla epätoivoinen suuren haasteen edessä.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Soltero - 22.01.14 - klo:20:26
Onkohan lopulta suurin ongelma leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo. Nyt tarvittaisiin hengellistä heräämistä ja erityiystä Jumalan armoa uskoville. Se voi lähteä yhdestä ihmisestä, siksi ei kannata olla epätoivoinen suuren haasteen edessä.
Kysymys on kai siitä, että meillä uskovilla ei ole oikeasti hätää kadotukseen menossa
olevien sieluista.
Oman hengellisen elämän hoitaminen on kai useimmilla ainoa hengellinen pyrkimys.

Onhan sekin jonkinlaista herätystä, että uskovat uudistuvat hengellisesti, lisäävät Raamatun tuntemustaan, käyvät ahkerammin seurakunnankokouksissa, täyttyvät yhä useammin Pyhällä Hengellä jne.
Mutta johtaako se siihen, että synnin unessa nukkuvia ihmisiä aletaan herätellä ja
sanomaa Jeesuksen vastaanottamisen välttämättömyydestä ruvetaan viemään
reippaasti eteenpäin?
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Lydia - 22.01.14 - klo:20:44
Ei ole hätää hukkuvista. Meidän tulisi jopa pakoittaa heitä tulemaan Jumalan autettaviksi ja pelastumaan. Mutta ensin pitää uskovien herätä näkemään missä mättää. Ääretön itsekkyys on ajan henki josta uskovatkaan valitettavasti eivät ole vapaita.  Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa sanoi Jeesus, tai siis hän sanoo sen tänäänkin.
Ihmiset voivat pitää neuvotteluja seurakunta organisaatioista, ekumenioista ja vaikka mistä, hukkaan heitettyä aikaa jos Jumalan Henki ei johda ja vaikuta yksilöissä. Yleensä kun puhutaan lopunajan vaikeista ajoista nähdään niiden olevan kaikkea sitä ulkoista ahdistusta mikä maanpiiriä tulee kohtaamaan ja onhan se totta mutta aivan yhtä kauheaa on tämä hengellinen kuivuus ja näivettyminen jossa uskovat kuolevat pystyyn.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Paulus - 22.01.14 - klo:21:45
Vapaissa suunnilla on aika voimakakkaana painolastina kirkollisten uskovien silmissä
maine lahkolaisuudesta- vaikka asia pontevasti kielletäänkin.
Kirkon sisällä uskoon tulleella ihmisellä henkilöllä täytyy olla jokin aivan erityinen syy liittyä johonkin uskonlahkoon.

Samoin vapaissa suunnissa uudestisyntyneet tarvitsevat jonkin erityiskriisin, ennen kuin he siirtyvät kirkollisiin piireihin.

Edellä sanoit sellaista, joka liippaa omia kokemuksiani erittäin läheltä. Olen tullut uskoon kirkollisissa kuvioissa ja pidän virheenä liittymistäni ns. vapaan suunnan seurakuntaan. Uskon, että siinä oli kuitenkin johdatusta siinä mielessä, että se on johtanut useampaankin kriisiin. Kriisini taitaa olla lopuillaan, mutta jos ajattelisin liittyväni johonkin seurakuntaan, niin ilmeisesti se olisi ev.lut. Mutta en halua samaistua kirkon johdon nykykannanottoihin ja se estää liittymiseni ainakin tällä haavaa.

Kirkkoon liittymistä puoltaa se tosiseikka, että kokolailla tunnen ne harhat, joita kirkossa on. Jos liittyisin esim. johonkin helluntaiseurakuntaan, niin en mitenkään voi edes aavistaa, millaisia harhoja ko. seurakunta on hyväksymässä esim. vuoden kuluttua.

Käsitykseni mukaan vapaiden suuntien perusongelma on se, että ne ovat hyvin lähellä roomalaiskatolisuutta! Tämä koskee erityisesti karismaattisia yhteisöjä. Ennen kuin minut kivitetään, niin kerron, mitä tällä tarkoitan. Tätä väitettähän pidetään täysin absurdina, mutta Katolisen Kirkon Katekismusta lukemalla tein tämän havainnon. Vapaissa suunnissa tämä kiistetään jyrkästi, mutta se johtuu siitä, että katsotaan ainoastaan ulkonaista. Mutta erityisesti vanhurskauttamisoppi on (käytännössä) lähes sama. Luterilaisuuskin on lähestymässä katolisuutta, mutta alunperin se on ollut melko kaukana siitä paitsi tietenkin ulkonaiselta olemukseltaan.

Omien havaintojeni mukaan h-seurakuntien suurin vaara on ns. henkikasteopissa. Se johtaa helposti siihen, että haetaan keinolla millä hyvänsä kokemuksia ja se avaa portit demonisille vaikutuksille. Sain aivan äskettäin tälle käsitykselle vahvistusta, enkä ole enää yksittäistapauksen varassa.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Hilema - 23.01.14 - klo:01:00
Lainaus
Uskon seuraavan liikehdinnän syntyvän viidesläisyyden keskeltä.

Lainaus
Olen myös kallistumassa siihen suuntaan, että viidesläisyyden sisältä tai lähistöltä alkaa syntyä jotakin hengellisesti tervettä ja raamatullista, joka yhdistää uskovia.

Hmmm...Lhpk:n edeltävä piispa oli aikaisemmin KL:n nokkamiehiä, nykyinen on tehnyt elämäntyönsä ennen eläköitymistään KL:n lähettinä, eräs pastori oli sitä ennen KL:n lähetti, muutamat opiskelleet Ryttylässä (KL), jotkut toimineet OPKO:ssa, srk:laisista monilla on käynyt ilmi olevan vitoslainen tausta (toinen tyypill.tuntuu olevan yleispaikallissrk:llinen kirkossakävijä).

Rtun opetusta painotetaan. Eri srk:ssa pidetään luentoja kokonaisista Rtun kirjoista.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Hilema - 23.01.14 - klo:10:45
Venäjän puolella on helluntaipiispojakin. Ei tarvitse olla profeetta sanoessaan, että sellaisia on jonain päivänä Suomessakin.

Johan täällä on sellainen: Matti Wendelin. Joku USAlainen hell.srk on vihkinyt hänet Suomen ensimmäiseksi piispaksi.

Tällainen tieto tuli eteen, kun googlasin tuon itselleni entuudestaan tuntemattoman nimen jokunen vuosi sitten.
En sitten tiedä, miten laajasti hänen piispuutensa on tunnustettu, tai mitä piispallisia vermeitä käyttää.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Paulus - 23.01.14 - klo:12:13
Venäjän puolella on helluntaipiispojakin. Ei tarvitse olla profeetta sanoessaan, että sellaisia on jonain päivänä Suomessakin.

Johan täällä on sellainen: Matti Wendelin. Joku USAlainen hell.srk on vihkinyt hänet Suomen ensimmäiseksi piispaksi.

En tiedä, onko tämä totta vai legendaa. Jossain h-seurakuntien veljeskokoontumisessa joku sanoi, ettei meillä sentään ole piispaa. Tähän joku toinen huomautti, että onhan meillä Osmo Haavisto!

Teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Soltero - 23.01.14 - klo:13:03
Tuntuu oksettavalta ajatukselta, että joku edes leikillään
haluaisi kehitellä piispoja vapaisiin hengellisiin suuntiin.

Piispathan ovat alusta alkaen olleet kirkkoruhtinaita, joilla on suuri valta
siinä laitoksessa, joka heidät on nimittänyt.

Tuollaisten johtajien keksiminen seurakuntia hallitsemaan on mm. siinä
mielessä vaarallista, että piispoilla on muka hengellistä valtaa määritellä,
miten heidän "alaisuudessaan" olevissa seurakunnissa toimitaan.
He ottavat siis Jumalan tehtäviä itselleen, ja samalla sitä kunniaa,
joka kuuluu vain Herralle.

Vain Jumala voi antaa jollekin ihmiselle valtakirjan toimia Hänen laumansa
kaitsijana.
Silloinkaan ei ole kysymys ihmiselle siirretystä Jumalan vallasta, vaan uskova
ihminen saa olla mukana pienen pienenä välikappaleena toteuttamassa
käytännössä Jumalan työtä maan päällä.

Seurakuntavirat on määritelty mm. 1. Korinttolaiskirjeessä ja Efesolaiskirjeessä.
Siellä ei puhuta mitään kirkkoherroista, piispoista eikä paaveista.

Myöhemmin on sitten keksitty uusia virkoja, jotka on naamioitu olemaan muka itsensä
Jumalan asettamia, mutta jotka ovat ainoastaan vallan- ja rahanhimoisten
ihmisten kehittelemiä.

Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Tosikko - 23.01.14 - klo:19:06
Saarnaaja, pastori ja pappi voivat puhua puutaheinää. Minulle kelpaa vaikka rovasti, jos puhuu asiaa.

Naispappikin kelpaa, jos puhuu asiaa. En kovin usein kuuntele radiojumalanpalveluksia, mutta silti joskus. Olen harrastanut jonkin verran palautteen antamista silloin, kun sanoma on kohdallaan. Jotkut julistajat tarvitsevat rohkaisua - naispapitkin. Yleensä tulee vastaus tällaiseen viestiin. Nykyisin palautteen antaminen on hyvin helppoa.

Kirkon pappien sähköposti on: etunimi.sukunimi@evl.fi

Positiivisen palautteen antamista pitäisi muutekin lisätä. Tuttu pappi kertoo että hän saa välillä copioituja törkyviestejä, mutta onneksi on roskapostikansiota sen takia.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Tosikko - 23.01.14 - klo:19:11
Venäjän puolella on helluntaipiispojakin. Ei tarvitse olla profeetta sanoessaan, että sellaisia on jonain päivänä Suomessakin.

Onhan suomessa jo yksi helluntaipiispa.

Helluntaikirkon piispaksi sopisi matti kankaanniemi, ison kirjan opettaja ja teologian tohtori.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Tosikko - 23.01.14 - klo:19:12
Tulee ehkä piankin aika, että miespuolinen seurakuntalainen kirjoittaa helluntaipiispalle:

"Arvoisa Rouva Piispa.
Voisitteko kunnioittaa miestäni ja minua läsnäolollanne, kun haluamme vahvistaa parisuhteemme Jumalan edessä.
kiitos, terv. Antti ja Seppo"

10 vai 20 vuoden kuluttua?

Jotenkin sinua tuntuu jostakin syystä kiinnostavan aihe?
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Tosikko - 23.01.14 - klo:19:19
Jokainen aika kohtaa maallistumisen ja tässä tilanteessa ollaan Suomen nk. helluntalaisuudessa.

Tämä keskusteluketjun otsikko, pastorin valtakirja, on yksi ilmiö johon mielestäni on vastattava. Pastorin valtakirja ei ole vastaus.
Ajattelen, että helluntailiikkeen aika Suomessa kokonaisuutena on ohi. Tietenkään mikään joskus perustettu ei koskaan lakkaa niin kauan kuin raha ja väki yhtään liikkuu. Yksittäisiä eläviä seurakuntia on tietenkin siellä täällä. Uskon seuraavan liikehdinnän syntyvän viidesläisyyden keskeltä. Paikkakunnittain uskovat muodostavat paikallisia seurakuntia tai muutoin tiivistävät kokoontumisen muotoaan. Mukaan liittyy uskovia vapaista suunnista ja lestadiolaisuudesta. Edellä oleva oli järjenpäätelmää ja ripaus toivetta.

Itse uskon että uskonnollinen kenttä pirstoutuu entistäkin enemmän. Ihmisten halu sitoutua johonkin seurakuntaan ohenee. Toisaalta uskonnollisia ääriliikkeitä tulee uskontomarkkinoille koska ne vetävät tavalliseen turhautuneita.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Tosikko - 23.01.14 - klo:19:28
Vapaissa suunnilla on aika voimakakkaana painolastina kirkollisten uskovien silmissä
maine lahkolaisuudesta- vaikka asia pontevasti kielletäänkin.
Kirkon sisällä uskoon tulleella ihmisellä henkilöllä täytyy olla jokin aivan erityinen syy liittyä johonkin uskonlahkoon.

Samoin vapaissa suunnissa uudestisyntyneet tarvitsevat jonkin erityiskriisin, ennen kuin he siirtyvät kirkollisiin piireihin.

Edellä sanoit sellaista, joka liippaa omia kokemuksiani erittäin läheltä. Olen tullut uskoon kirkollisissa kuvioissa ja pidän virheenä liittymistäni ns. vapaan suunnan seurakuntaan. Uskon, että siinä oli kuitenkin johdatusta siinä mielessä, että se on johtanut useampaankin kriisiin. Kriisini taitaa olla lopuillaan, mutta jos ajattelisin liittyväni johonkin seurakuntaan, niin ilmeisesti se olisi ev.lut. Mutta en halua samaistua kirkon johdon nykykannanottoihin ja se estää liittymiseni ainakin tällä haavaa.

Kirkkoon liittymistä puoltaa se tosiseikka, että kokolailla tunnen ne harhat, joita kirkossa on. Jos liittyisin esim. johonkin helluntaiseurakuntaan, niin en mitenkään voi edes aavistaa, millaisia harhoja ko. seurakunta on hyväksymässä esim. vuoden kuluttua.

Käsitykseni mukaan vapaiden suuntien perusongelma on se, että ne ovat hyvin lähellä roomalaiskatolisuutta! Tämä koskee erityisesti karismaattisia yhteisöjä. Ennen kuin minut kivitetään, niin kerron, mitä tällä tarkoitan. Tätä väitettähän pidetään täysin absurdina, mutta Katolisen Kirkon Katekismusta lukemalla tein tämän havainnon. Vapaissa suunnissa tämä kiistetään jyrkästi, mutta se johtuu siitä, että katsotaan ainoastaan ulkonaista. Mutta erityisesti vanhurskauttamisoppi on (käytännössä) lähes sama. Luterilaisuuskin on lähestymässä katolisuutta, mutta alunperin se on ollut melko kaukana siitä paitsi tietenkin ulkonaiselta olemukseltaan.

Omien havaintojeni mukaan h-seurakuntien suurin vaara on ns. henkikasteopissa. Se johtaa helposti siihen, että haetaan keinolla millä hyvänsä kokemuksia ja se avaa portit demonisille vaikutuksille. Sain aivan äskettäin tälle käsitykselle vahvistusta, enkä ole enää yksittäistapauksen varassa.

Täytyy totisesti lainata kirjastosta tuo Katolisen kirkon katekismus.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Hilema - 23.01.14 - klo:21:24
Venäjän puolella on helluntaipiispojakin. Ei tarvitse olla profeetta sanoessaan, että sellaisia on jonain päivänä Suomessakin.

Johan täällä on sellainen: Matti Wendelin. Joku USAlainen hell.srk on vihkinyt hänet Suomen ensimmäiseksi piispaksi.



En tiedä, onko tämä totta vai legendaa. Jossain h-seurakuntien veljeskokoontumisessa joku sanoi, ettei meillä sentään ole piispaa. Tähän joku toinen huomautti, että onhan meillä Osmo Haavisto!

Teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa.

Jos legendaa, niin sen on sepittänyt MW itse:

http://www.wendelin.org/EKK/Contact.html
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Tosikko - 24.01.14 - klo:20:24
Venäjän puolella on helluntaipiispojakin. Ei tarvitse olla profeetta sanoessaan, että sellaisia on jonain päivänä Suomessakin.

Johan täällä on sellainen: Matti Wendelin. Joku USAlainen hell.srk on vihkinyt hänet Suomen ensimmäiseksi piispaksi.



En tiedä, onko tämä totta vai legendaa. Jossain h-seurakuntien veljeskokoontumisessa joku sanoi, ettei meillä sentään ole piispaa. Tähän joku toinen huomautti, että onhan meillä Osmo Haavisto!

Teoria ja käytäntö eivät aina kohtaa.

Jos legendaa, niin sen on sepittänyt MW itse:

http://www.wendelin.org/EKK/Contact.html

Kyllähän tuon täytyy olla totta kun se on netissä.
Olen kerran ollut kuulemassa tarinointia... en kai ole sopivaa kommentoida.
Otsikko: Vs: Helluntaiseurakuntiin pastoreille valtakirja
Kirjoitti: Tosikko - 11.10.20 - klo:16:41
Venäjän puolella on helluntaipiispojakin. Ei tarvitse olla profeetta sanoessaan, että sellaisia on jonain päivänä Suomessakin.

Onhan suomessa jo yksi helluntaipiispa.

Helluntaikirkon piispaksi sopisi matti kankaanniemi, ison kirjan opettaja ja teologian tohtori.

Hesarin mukaan sai kaksi vuotta ehdonalaista, talousrikoksista. Syytön.