Uskosta, politiikasta ja vähän muustakin

[Oloneuvos]

Isä Meidän rukouksessa pyydämme päivittäin syntejämme anteeksi. Toki pyydän kyseisen rukouksen lisäksi muulloinkin pitkin päivää.

Jotkut usvovat sanovat, että syntielämä jäi uudestisyntymisen seurauksena? Mihin se jäi?

Jos ollaan rehellisiä niin ehkä julkisyntielämä jäi esim. juopottelu tai rikollisliigaan kuuluminen, mutta entä muut synnit?

Jokainen paha ajatus tai tiuskiminen lähimmäiselle on suurta syntiä. Esim jos sanon lapselleni tai vaimolleni pahasti niin kadun sitä monta päivää ja koen sen pahempana kuin vaikkapa julkijuopottelun.

Lähimmäiselle paha sana on synti joka kaduttaa ja vaikka pyytää anteeksi niin se pyörii päässä. Helpompaa on lopettaa ryyppääminen tai rikollisliigaan kuuluminen kuin että loukkaa läheisiään joiden kanssa on koko ajan tekemisissä.

Kuka uudestisyntynyt ei ole uudestisyntymisen jälkeen ollut toiselle ihmiselle ilkeä joko teoin tai ajatuksin?

Janne, nyt puhumme kahdesta aivan eri asiasta; minä rististä ja sinä synteihin lankeilemisesta. Edelleen taidat ajatella, että myös Uusi luomus elää yhä synnissä, mutta tiedäthän ettei sen edestä ole uhria. Jeesus sovitti Aadamin synnin, ei uuden luomuksen syntiä, koska se ei saata syntiä tehdä. Vanha ihmisemme on meissä hautaan saakka ja se tekee syntiä, koska sen olemus on syntinen eikä Jumala muuta sitä. Voimme vaeltaa Hengessä ja siltä osin kuin tämä Jumalan armosta toteutuu, niin sitä vähemmän se vanha pääsee rikkomaan elämäämme. Jumala ei paranna vanhaa, siksi meillä on ainainen taistelu sen hallintavaltaa vastaan, mutta tästä en ole tänään puhunut enkä tätä tarkoittanut.

[Oloneuvos]

Janne, missä kirjoitin noin, että "Jeesuksen ristinuhri on lunastanut näidenkin taakkojen alla uupuvat, vaikka he eivät aina pääse taipumuksistaan ja niiden aiheuttamista synneistä
kokonaan eroon."

Tuo ei ole minun tyylini tapaista kirjoittaa, enkä nyt ylipäätänsä löytänyt tuota tekstiä. Autatko löytämään? En tässä sano että lainatussa olisi jotain väärin, mutta kun en vaan löydä lainaustasi minun teksteistäni.

Viittaan tähän tekstiisi http://puimatanner.net/index.php?topic=627.msg46783#msg46783

[Janne]

Niin ei sinun se lainauksesi ollut ja pyysin anteeksi kun en osannut tehdä lainaust oikein. Tämä foorumi on vielä hankala teknisesti minulle. Lainaus oli Solteron tekstistä ja sekin tuli oudosti ei niin kuin tarkoitin.

Olen siis kömpelö. En tarkoittanut mitään tahallista. Pyysin anteeksi.

[Janne]

Kyllä minä ymmärrän mistä puhutte uudestisyntymisen, vanhan luonnon ja ristin kantamisen suhteen . Olen kuitenkin jo about keski-ikäinen ja ikäni ollut uskossa ja pohtinut uskon asioita.

Silti en malta olla kirjoittamatta tarinaa (en tiedä onko tosi).

Uskovainen tuomittiin käräjille rikoksista kolmeenkymmeneen raipan iskuun. Uskovainen puolusteli "en se minä ollut, se oli vanha luontoni".

Tuomari sanoi: " Annettakoon vanhalle luonnollesi kolmekymmentä raipan iskua.".

Jos teemme syntiä tai rikoksia niin meidän tulee itse ottaa vastuu teoistamme. Ei voida laittaa vanhan luonnon syyksi.

Sitten vielä jos sekoitetaan kaste-asiat tähän niin vauvana kastetut ovat uudestisyntyneet silloin niin vanha luonto on ollut tosi vähän aikaa ajallisesti voimassa.

Itse joudun ainakin palaamaan tähän kasteen armoliittoon. Jos siis lankean niin minun tulee katua, tehdä  parannus ja palata kasteen äärelle.

[Pökkelö]

Vain pisara Jeesuksen verta ja syntisi pyyhitään pois... lauletaan eräässä hengellisessä laulussa.

Enää ei usko Jeesukseen ja veri ole uskovien vanhurskauttamisen välineinä, vaan pappi ja kaste vesi. Niin ne ajat muuttuvat.
Ilmankos jos Joyce Myerin höpinät menee täydestä.
Anteeksi.

Tänä päivänä menee näemmä kaikki läpi mikä hengellisin termein puhutaan.
Löytäneekö Hän uskoa palatessaan? Uskonollisuutta valtavasti. Kyllä.

[Janne]

Joyce Meyerin yleisöstä suurin osa on naisia, mutta myönnän että minäkin olen lähetyksiä katsonut.

[Soltero]

Ei ole ehkä hirveän vaarallista, jos jotkut Pyhän Hengen saaneet uudestisyntyneet
uskovat puhuvat vauvakasteesta ja armoliitosta luterilaisittain,
jos he kuitenkin todella ovat henkilökohtaisesti sisäistäneet kasteen ja armon
niin kuin niistä opetetaan Jumalan Sanassa.
Heillä on varaa teoretisoida näitä kysymyksiä ja pelailla erilaisilla ns. tulkinnoilla,
joita näistä asioista on Raamatusta muodostettu.

Jos itsellä on Herran antama sisäinen varmuus siitä, että on Hänen omansa ja vaeltaa
Raamatun opettamalla uskon tiellä,
ei kai ole ratkaisevaa, missä elämänsä vaiheessa on saanut kasteen, tai käyttääkö uskoontulostaan esim. nimitystä uskonratkaisu tai uudestisyntyminen,
tai mitä tarkoittaa Pyhän Hengen kasteella jne.

Mutta harhaoppisuuden eli epäraamatullisuuden vaara on suuri,
jos uskonasioista opetettaessa annetaan ihmisille luulo, että vauvaa kastettaessa
pappi välittää pelastavan armon vauvan elämään,
joka tämän jälkeen elää automaattisesta pelastuvan kristityn elämää
(ellei lankea pahimpiin julkisynteihin).

Harhaoppia on opettaa Raamatun vastaisesti eli epäkristillisesti, että kun kastettu vauva on liitetty kirkon jäseneksi,
hän kuuluu Kristuksen taivaalliseen seurakuntaan ja tulee kasteen perusteella saamaan aikanaan hyvän osan iankaikkisuudessa.

Jos ihmisille annetaan kuvitelma, että Pyhän Hengen vaikuttama uskoontulo ja siihen liittyvä tietoinen valinta lähteä uskon tielle ovat vain lahkolaisten hurmoksellista touhua, mutta eivät kuulu "tavalliselle kristitylle",
ollaan syvällä harhaopissa.

[rupattelija]

Olisi tärkeintä johtaa heitä terveeseen uskoon, niin pelastuvat, eikä tulisi tukea sellaisia asioita, mitkä ei voi viedä Jeesuksen yhteyteen.

Tiit. 2:1 Mutta sinä puhu sitä, mikä terveeseen oppiin soveltuu:

2Tim. 1:13 Ota esikuvaksi ne terveelliset sanat, jotka olet minulta kuullut, uskossa ja rakkaudessa, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.



Jos pysyy Kristuksen opissa, on Hänellä Raamatun Jeesus ja Isä. Jos ei pysy Kristuksen opissa, eikä hänellä ole Raamatun Jeesus, eikä Jumala, vaan toisenlainen jeesus, joka opettaa sellaisia asioita, mitkä ei pohjaudu Raamattuun esim. väärä armo, sakramenttioppi. Latinankielen Raamatun mukaan sakramenttioppia ei ole ja se tarkoittaa myös lapsikastetta, jota ei ole. Se on Raamatun ulkopuolinen käsite, joka on pahasti sekaantunut Raamatun kanssa keskenään, niinkuin velli ja puuro sekaisin.

Pois sakramenttiopista puhtaaksi suodatetut opetukset ehtoollisesta, raamatullisesta vesikasteesta ja avioitumisesta ovat Herran tahdonmukaista ja ne löytyykin Raamatusta. Se on terve oppi, se tärkeintä. Terveellä opilla ojentautuminen kohti Raamatun Jeesusta on myös tärkeintä, niinkuin oksa, joka kasvaa Hänessä. Ilman Häntä ei voi kasvaa. Jeesus on se juuri, joka kantaa meitä terveellä opilla, kunhan pysyy Hänessä terveen opin mukaan, ilman tervettä oppia se ei ole Raamatun Jeesus, vaan toisenlainen jeesus. Se olisi tärkeintä ymmärtää.

1Joh. 2:4 Joka sanoo: "Minä tunnen hänet", eikä pidä hänen käskyjänsä, se on valhettelija, ja totuus ei ole hänessä.

Tiit. 1:9 hänen tulee pysyä kiinni opinmukaisessa, luotettavassa sanassa, että olisi kykenevä sekä neuvomaan terveellä opilla että kumoamaan vastaansanojain väitteet.



Niin silloin hengen hedelmät,
kuten rakkauden hedelmät
alkaa saada aikaan
Pyhän Hengen kautta
vain terveen opin mukaan.

2Tim. 3:15   ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.

16   Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa,

17   että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.

[Janne]

Olen taas kerran samaa mieltä Solteron kanssa. Hyvin kirjoitettu.

Lapsikaste ei tietenkään yksinään pelasta ketään. Tämä on selviö. Maailmalla ja Suomesssa on pilvinpimein vauvana kastettuja jotka ovat luopuneet lapsenuskostaan eli ovat täysin ateisteja.

Pitää kuitenkin muistaa, että kastehan ei ole ihmisen teko vaan siinä on Jumala mukana. Joten vauvakastekin on pätevä ja siihen voi palata luottaen, että se on yhä voimassa kun ihminen tekee parannuksen ja palaa takaisin taivastielle. Eli uskon kautta otamme nuo kasteen lahjat "takaisin"., jos on välillä tapahtunut luopumista. Kaste on ns. Jumalan puolelta vieläkin voimassa vaikka ihminen olisi välillä luopunut uskostaan. Tähän tulee kuitenkin palata ja tehdä uskonratkaisu jos on välillä livennyt.

Tämä uskonratkaisu ei kuitenkaan ole ihmisen oma vaan tähänkin vaikuttaa Pyhä Henki ja kaikkia kunnia kuuluu Jumalalle. Ihminen ei omassa voimassaan pysty tähän. Joten uskonratkaisu on kyllä terminä hieman väärä.

Ehkä palaaminen uskoon Herran armosta sopisi heille jotka ovat livenneet lapsenuskostaan kasteen jälkeen. Uskonratkaisu/uudestisyntyminen ovat kuitenkin teologisia termejä ja ymmärretään hieman eri tavalla.

Sitten taas jos on aivan pakana eikä kastettu ja tulee aikuisena uskoon niin heille uudestisyntyminen on parempi termi.

Osa on vauvasta vaariin taivastielle eli koko elämänsä. He ovat uudestisyntyneet kasteen hetkellä. On mahdollista olla koko elämä uskossa.

[Oloneuvos]

Osa on vauvasta vaariin taivastielle eli koko elämänsä. He ovat uudestisyntyneet kasteen hetkellä. On mahdollista olla koko elämä uskossa.

Kukaan ei synny uudesti (vesi)kasteessa; ei vauva eikä aikuinen. Pappi kastaa vedessä, Jeesus kastaa Pyhässä Hengessä. Tämän pitäisi olla selvä asia protestanteille, mutta ei näytä olevan. Nämä ovat asioita jotka minun täytyy sanoa mahdollisimman selvästi, koska teen sanomisistani ja sanomatta jättämisistäni kerran tilin pyhän Jumalan edessä.

Kasteasioilla on oma aloituksensa. Totean tässä kuitenkin, että miljoonat ihmiset ovat menossa kadotukseen luottaessaan kasteen armoon, vielä kuolinvuoteellaankin. Niin on meitä eksytetty katolisen kirkon valhe-evankeliumilla ja se jäi (tietyistä syistä) luterilaisuuteenkin. Jeesuksen Golgatalla hankkima armo jumalattomille on meidän ainoa toivomme ja turvamme astuessamme pyhän Jumalan eteen, joka ei siedä pienintäkään syntiä. Niin se on, että yksi ainoa synti kadottaa, siksi vain ne ovat autuaita, jotka ovat pukeutuneet Kristuksen vanhurskauteen. 

Hyvää päivän jatkoa kaikille. Ehkä joku muistaa minua kurjuudessani ja kivuissani.

[Janne]

Olen kyllä sitä mieltä, että lapsenusko on mahdollista säilyttää koko elämän ajan.

Lasten kaltaisten on taivasten valtakunta.

[Paulus]

Osa on vauvasta vaariin taivastielle eli koko elämänsä. He ovat uudestisyntyneet kasteen hetkellä. On mahdollista olla koko elämä uskossa.

Kukaan ei synny uudesti (vesi)kasteessa; ei vauva eikä aikuinen. Pappi kastaa vedessä, Jeesus kastaa Pyhässä Hengessä. Tämän pitäisi olla selvä asia protestanteille, mutta ei näytä olevan. Nämä ovat asioita jotka minun täytyy sanoa mahdollisimman selvästi, koska teen sanomisistani ja sanomatta jättämisistäni kerran tilin pyhän Jumalan edessä.

Kasteasioilla on oma aloituksensa. Totean tässä kuitenkin, että miljoonat ihmiset ovat menossa kadotukseen luottaessaan kasteen armoon, vielä kuolinvuoteellaankin. Niin on meitä eksytetty katolisen kirkon valhe-evankeliumilla ja se jäi (tietyistä syistä) luterilaisuuteenkin. Jeesuksen Golgatalla hankkima armo jumalattomille on meidän ainoa toivomme ja turvamme astuessamme pyhän Jumalan eteen, joka ei siedä pienintäkään syntiä. Niin se on, että yksi ainoa synti kadottaa, siksi vain ne ovat autuaita, jotka ovat pukeutuneet Kristuksen vanhurskauteen. 

Hyvää päivän jatkoa kaikille. Ehkä joku muistaa minua kurjuudessani ja kivuissani.

Taivaallinen Isä. Sinä näet Oloneuvoksen kurjuuden ja kivut. Ole hänen apunaan, auta häntä armossasi, koska Sinä voit sen tehdä.

Haluaisin kertoa kipeän asian, joka liittyy tuohon kastekysymykseen, vaikka kastekeskustelut ovatkin toisaalla. Meidän lapsiamme ei kastettu pienenä, koska kuuluimme seurakuntaan, jossa lapsikaste ei ollut tapana. Lapsemme kastettiin vasta n. 14-15 vuotiaina. Yhden lapsemme perhe päätti erota seurakunnastaan ja liittyi luterilaiseen seurakuntaan, jolloin heidän lapsensa kastettiin.

Kaste ei tehnyt heistä kuitenkaan kristittyjä, päinvastoin he saivat rokotteen kristinuskoa vastaan. Heidän kanssaan on nykyisin lähes mahdotonta puhua kristinuskoon liittyvistä asioista ilman että he suuttuvat. Ja vanhemmat tukevat tässä lapsiaan. Tämä on johtanut siihen, että nämä lähisukulaiset eivät mielellään pidä yhteyttä kanssamme. Toivon, että joku muistaa rukouksissaan tätä meille vaikeaa asiaa.

Vaikka Raamatussa ei ole yhtään mainintaa pienten lasten kastamisesta, niin perhekunnan kastaminen on mielestäni riittävä todiste siitä, että lapsikin voidaan kastaa, jos vanhemmat ovat ottaneet Sanan vastaan.

Kukaan ei kuitenkaan uudestisynny pelkän vesikasteen perusteella ilman Pyhää Henkeä, (kts. Room. 8:9), ei lapsi eikä aikuinen (kts. Ap. t. 8:12-17).

[Janne]

Rukoilen molempien sekä Oloneuvoksen, että Pauluksen asioiden puolesta.

[Paulus]

Rukoilen molempien sekä Oloneuvoksen, että Pauluksen asioiden puolesta.

Kiitos!

[Soltero]

Jeesus sanoo:
"Menkää ahtaasta portista sisälle.
Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät;
mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.

Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon."
(Matt. 7: 13-14, 21)

Tuossakin opetuksessa tuee selvästi esiin,
että vaikka vauvaa kuinka pontevasti kastettaisiin ja siunattaisiin, hän joutuu aikanaan kadotukseen,
ellei opi tuntemaan Herran tahtoa ja ala sitä noudattamaan.
Vauva ei voi löytää ahdasta porttia, mennä siitä sisälle ja
alkaa kulkea kaidalla tiellä.

Siksi pelastavan armon vastaanottaminen ja uudestisyntyminen vauvakasteessa ei ole Raamatun mukaista.
Jeesus opettaa:
"Joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".
(Joh. 3:3)

Kuulin jokin aika sitten papin sanovan luter. messussa (melkein sanatarkasti):
"Isä Jumala ja Äiti Kirkko ovat ovat kutsuneet meidät kasteen armoliittoon, joka johtaa Taivaan ihanuuteen."
Uskova ihminen voi tuollaisen opin kuullessaan suodattaa sen Raamatun siivilän läpi ja ottaa siitä vastaan vain tosiasiat.
Mutta esim. tuossa tilaisuudessa oli kirkko aivan täynnä ulkosuomalaisia,
joista suurimmalle osalle hengelliset perusasiatkin
olivat todennäköisesti vieraita tai epäselviä.
Harhainen, epäkristillinen oppi iskostui tai vahvistui varmasti monen mielessä.

Harhaopit tuudittavat ihmiset väärään rauhaan ja valheelliseen pelastusvarmuuteen.
Niiden opettaja ja levittäjä joutuu tietysti aikanaan sanoistaan
vastuuseen Jumalan edessä, mutta hän ehtii tekemään paljon
pahaa jälkeä sitä ennen.