Puimatanner
Puimatanner => Raamattupiiri => Aiheen aloitti: sandia - 11.10.20 - klo:17:44
-
Ajattelin laittaa aloituksen ketjulle missä voi kirjoittaa ihan mistä Raamatun kohdasta mitä sattuu lukemaan. Ihan vain jakaaksemme mitä Raamatusta löydämme.
Itse nimittäin luinkin Sefanjan kirjaa VTstä, enkä olen vähään aikaan jatkanut Jeremiasta eteenpäin. Eli en ole kovin järjestelmällinen...........minkään asian suhteen. Vähän niin ja näin suurin osa asiota. :-\
Mutta itse tulen levottomaksi, enkä tiedä mihin suunnistaa, jos en lue Jumalan sanaa saadakseni sieltä ikäänkuin järkeä hommiin.
Olen lukenut siis paljon VTn profeettakirjoja, koskapa siinä olen menossa Raamatun luvussa.
Yritän olla avoin kaikelle lukemalleni ja ottaa jutut sellaisena kuin ne Raamatussa on.
Tuota kautta Sefanjan kirjan sanoma puhutteli minua ja antoi taas terveellistä perspektiiviä ihmisenä olemiseen.
Se nimittäin alkaa:
"Minä tuhoan kaiken, tempaan kaiken pois maan päältä, sanoo Herra."
Se puhutteli ja siitä eteenpäinkin puhutteli.
Herralla on tuo valta. Tää maailma ja kaikki mitä siinä on, on täysin Hänen tahdostaa olemassa ja me olemme osa hänen luomakuntaansa.
Ja silti ihmiskunta elää ikäänkuin Häntä ei olisi!!
Ja siitä juuri Jumalan sana varoittaa.
Ja SILTI, kun yksityinen ihminen kääntyy Jumalan puoleen, Hän vastaa ja osoittaa hyvyytensä!
Jae 6 määrittelee juuri ihmisen joka on ei etsi Herraa: "ne, jotka ovat luopuneet Herrasta, jotka eivät etsi Herraa ja kysy hänen tahtoaan."
Eli käänteisesti: Ihmisen kuuluu etsiä Herraa ja kysyä hänen tahtoaan.
Halusin vaan ilmaista tän,koska se ravitsi minua.
-
Luin sitten Sefanjan kirjan lopunkin joku päivä sitten. On se ihme miten Jumalan tuomio voi muuttua niin armahtavaksi rakkaudeksi, että ihmisenä ajattelee että ei noi sitä ansaitse. Eikä tieteenkään. En ansaitse itsekään, ja silti Herra osoittaa hyvyyttään ja pitää huolen omistaan.
-
Luin tänään Johanneksen evankeliumia, sen 19 luvusta. Siinä jakeissa 10-11 Pilatus sanoo, että hänellä on valtaa, onhan hän maaherra. Jeesus vastasi, että hänen valta on Jumalalta saatu, eikä hänen omaa saavutustaan.
Joh. 19:10. Niin Pilatus sanoi hänelle: "Etkö puhu minulle? Etkö tiedä, että minulla on valta sinut päästää ja minulla on valta sinut ristiinnaulita?"
11. Jeesus vastasi: "Sinulla ei olisi mitään valtaa minuun, ellei sitä olisi annettu sinulle ylhäältä. Sentähden on sen synti suurempi, joka jätti minut sinun käsiisi."
Tästä tulee mieleen USA presitentin vaalit. Onhan se niin, että Jumala ei valitse ehdokkaiden välillä sen mukaan kumpi on parempi, vaan sen mukaan kumpi sopii parhaiten Hänen kauas kantoisiin suunnitelmiin. Luemme Vanhasta Testamentista kuinka usein Jumala asetti eri maihin väärämielisiäkin kuninkaita yms. valtaan, kun he palvelivat Hänen tarkoitusperiään. Esimerkiksi kurittaessaan Israelia.
Tämä uskoessani tapahtuu myös USA'n vaalien kohdalla.
Siksi olenkin rukoillut ainoastaan, että tapahtuisi Jumalan tahto. Enkä rukoile kummankaan ehdokkaan puolesta. Mistä minä tiedän kumpi palvelee Jumalan tarkoitusperiä paremmin.
-
Miten tulkitsette seuraavat Jaakobin kirjeen kohdat liittyen erityisesti kohtiin, joissa käytetään suomen kielen sanoja "kahtaalle horjuva" (KR 1992) tai "kaksimielinen" (KR 1938)? Kreikan kielen sana kohdissa 1:8 ja 4:8 on dipsykhos.
"Jos kuitenkin joltakulta teistä puuttuu viisautta, pyytäköön sitä Jumalalta. Hän on saava pyytämänsä, sillä Jumala antaa auliisti kaikille, ketään soimaamatta. Mutta pyytäköön uskossa, lainkaan epäilemättä. Joka epäilee, on kuin meren aalto, jota tuuli ajaa sinne tänne. Älköön sellainen luulko saavansa Herralta mitään, kahtaalle horjuva ihminen, epävakaa kaikessa mitä tekee." (Jaak. 1:5-8; KR 1992)
"Mutta jos joltakin teistä puuttuu viisautta, anokoon sitä Jumalalta, joka antaa kaikille alttiisti ja soimaamatta, niin se hänelle annetaan. Mutta anokoon uskossa, ollenkaan epäilemättä; sillä joka epäilee, on meren aallon kaltainen, jota tuuli ajaa ja heittelee. Älköön sellainen ihminen luulko Herralta mitään saavansa, kaksimielinen mies, epävakainen kaikilla teillään." (Jaak. 1:5-8; KR 1938)
"Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, synnintekijät, puhdistakaa sydämenne, te kahtaalle horjuvat!" (Jaak. 4.8; KR 1992)
"Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset." (Jaak. 4.8; KR 1938)
Kun Paavali kuvaa sisäisesti jakautunutta ihmistä Roomalaiskirjeen luvussa 7, siitä tulee mieleen "kaksimielinen" ihminen.
-
En ole aivan varma mitä kysyt. Kysytkö, ovatko nuo kohdat verrattavissa Room. 7. lukuun missä Paavali puhuu omasta olemuksestaan ikäänkuin kaksijakoisena?
Siihen osaan vastata omasta puolestani. En näe niiden tarkoittavan samaa asiaa.
Mutta miten ilmenee tuo kahtaalle horjuva, kaksimielinen mies. Siitä en ole niin varma. Mutta ajattelen, että sellainen ei kestä kauaa. Jommalle kummalle puolelle horjahtaa tai tekee valinnan jossain kohtaa.
-
En ole aivan varma mitä kysyt. Kysytkö, ovatko nuo kohdat verrattavissa Room. 7. lukuun missä Paavali puhuu omasta olemuksestaan ikäänkuin kaksijakoisena?
Siihen osaan vastata omasta puolestani. En näe niiden tarkoittavan samaa asiaa.
Mutta miten ilmenee tuo kahtaalle horjuva, kaksimielinen mies. Siitä en ole niin varma. Mutta ajattelen, että sellainen ei kestä kauaa. Jommalle kummalle puolelle horjahtaa tai tekee valinnan jossain kohtaa.
Mielestäni se, mitä Paavali sanoo Galatalaiskirjeen viidennessä luvussa (5:17) on yhteneväistä sille, mistä hän kirjoittaa Roomalaiskirjeen seitsemännessä luvussa, esim. kohdassa: "Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei; sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen." (7:18-19)
"Sillä liha himoitsee Henkeä vastaan, ja Henki lihaa vastaan; nämä ovat nimittäin toisiansa vastaan, niin että te ette tee sitä, mitä tahdotte." (Gal. 5:17)
Jotkut ovat sitä mieltä, ettei Roomalaiskirjeen seitsemännen luvun ihminen, joka ei tee sitä hyvää, mitä tahtoo, vaan sitä pahaa, mitä ei tahdo, ole kristitty ihminen, mutta esim. joitain Galatalaiskirjeen kohtia on vaikea selittää niin, ettei kyse olisi kristitystä, joka on sisäisesti jakautunut suhteessa Jumalan tahtoon. Moni kristitty voi myös nähdä päivittäin oman "jakautuneisuutensa".
Jos Jaakobin kirjeen "kaksimielinen" ihminen ei voisi olla kristitty silloin, kun hän on kuitenkin samalla vielä "kaksimielinen", tai jos Jaakobin kirjeen "kaksimielinen" mies on ihminen, jonka rukouksiin ei vastata, koska hän ei ole täysin Jumalan puolella tahdossaan, silloin käsittääkseni vain ihminen, joka olisi täysin epäilyksetön ja varma uskossaan ja rukouksessaan, voisi saada Herralta jotain Jaakobin mukaan (Jaak. 1:6-8).
Jos Jaakobin kirjeen "kaksimielinen" ihminen (1:6-8) ei olisi samankaltainen sisäisessä jakautuneisuudessaan kuin Roomalaiskirjeen seitsemännen luvun ihminen, ja seitsemännen luvun ihminen olisi kristitty, joka jakautuneesta tahdostaan ja teoistaan huolimatta voisi rukoilla niin, että häntä kuultaisiin ja hänelle vastattaisiin (vrt. Jaak. 1:6-8), silloin Jaakobin kirjeen "kaksimielisyys" olisi jotain paljon vaarallisempaa ja radikaalimpaa "kaksimielisyyttä" kuin Roomalaiskirjeen seitsemännen luvun ihmisen "kaksimielisyys". Näkisin kuitenkin, ettei Jaakob arvioisi Roomalaiskirjeen seitsemännen luvun ihmisen "ei-kaksimieliseksi" ihmiseksi. Vaikka "kaksimielisen" ihmisen mieli voi rukoilla Herraa (Jaak. 1:6-8 viittaa mielestäni selvästi siihen), hänen vähäisinkin epäilys tekee sen rukouksen kuitenkin Herran puolelta sellaiseksi, ettei Herra siihen myönteisesti vastaa. Viittaan kohtaan "lainkaan epäilemättä" (1:6) ja kohtaan "älköön sellainen luulko saavansa Herralta mitään" (1:7). Voin hyvin kuvitella, ettei Roomalaiskirjeen seitsemännen luvun ihminen ole uskossakaan täydellinen. Vai onko luontevaa ajatella, että sisäisesti jakautunut Roomalaiskirjeen seitsemännen luvun ihminen on muissa tahtomisissaan ja teoissaan sisäisesti jakautunut, mutta ei jakautunut lainkaan siinä, mitä uskomiseen, sen vahvuuteen tai epäilyksettömyyteen tulee?
-
En minäkään ajattele että Room.7n kuvaus on eiuskovaisesta ihmisestä. Olen minäkin kuullut sellaista opetusta.
Mielestäni Paavali yksinkertaisesti kuvaa omaa sisäistä kokemustaan uskovana, johon ainakin minun on helppo samastua.
Mutta ne muut kohdat mielestäni kertovat ihmisestä joka on häilyvä uskossaan ja ehkä luopumassa.
-
En minäkään ajattele että Room.7n kuvaus on eiuskovaisesta ihmisestä. Olen minäkin kuullut sellaista opetusta.
Mielestäni Paavali yksinkertaisesti kuvaa omaa sisäistä kokemustaan uskovana, johon ainakin minun on helppo samastua.
Mutta ne muut kohdat mielestäni kertovat ihmisestä joka on häilyvä uskossaan ja ehkä luopumassa.
Jeesuksen puheista löytyy seuraava "kaksimielisyyttä" vastustava ajatus. "Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa." (Matt. 6:24)
Onko "kaksimielisen" ihmisen vastakohta "kokosydämisesti" Jumalalle antautunut ihminen, joka ei lainkaan epäile tai horju uskossaan? Jos "kokosydämisyys" on ideaali, jota kenties kukaan ei saavuta ajallisuudessa ainakaan absoluuttisessa mielessä, onko tavallisen kristityn uskonelämä jossain "kaksimielisyyden" ja "kokosydämisyyden" välimaastossa?
-
Mielestani ei. Ajattelen kaksimielisen ihmisen tarkoittavan jotakuta, joka myos selvasti on tavalla tai toisella Jumalan sanaa varmaan aivan tietoisesti.
-
Kun Paavali Roomalaiskirjeen seitsemännessä luvussa sanoo sisällisen ihmisensä puolesta ilolla yhtyvänsä Jumalan lakiin (7:22), niin se on ristiriidassa Lutherin näkemyksen kanssa ainakin seuraavassa merkityksessä. Lainaus Lutherin Galatalaiskirjeen selityksestä:
"Vaikka siis kristitty ei lankeaisikaan törkeisiin synteihin: murhaan, aviorikokseen, varkauteen yms., hän kuitenkaan ei ole vapaa kärsimättömyydestä, nurisemisesta, vihasta ja rienasta Jumalaa vastaan, synneistä, jotka ihmisjärjelle ovat täydellisesti tuntemattomia. Nämä synnit pakottavat ihmisen vastoin tahtoaankin kiroamaan lakia, ne pakottavat hänet pakenemaan Jumalan kasvojen edestä, ne pakottavat häntä vihaamaan ja rienaamaan Jumalaa."
(Luther: Pyhän Paavalin Galatalaiskirjeen selitys. 1957, 408)
Mielestäni Paavalin sanoja, joiden mukaan hän ilolla yhtyy Jumalan lakiin, ei seitsemännen luvun asiayhteyden perusteella voi tulkita niin, että hän aina ja joka tilanteessa ilolla yhtyisi Jumalan lakiin. Ristiriitaa Paavalin ja Lutherin välillä ei tarvitse siis nähdä.
Samalla Galatalaiskirjeen selityksensä sivulla Luther sanoo, että "kun laki siis...on kiduttajamme ja vankityrmämme, emme me totta totisesti sitä rakasta, vaan vihaamme sitä kiihkeästi. Se siis valehtelee, joka sanoo lakia rakastavansa: ei hän tiedä mitä sanoo....Me rakastamme lakia ja sen vanhurskautta yhtä paljon kuin murhaaja vankilaa."
-
Itse olen tulkinnut Paavalin viittaavan siihen osaan uskossa mikä ilolla yhtyy Jumalan lakiin. Siis se elämä minkä olemme saaneet uudestisyntymässä. En näe muun osan meissä ilolla yhtyvän siihen.
-
Pian on isänpäivä. Efesolaiskirjeestä: "Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein."Kunnioita isääsi ja äitiäsi" -tämä on ensimmäinen käsky, jota seuraa lupaus-että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä." (6:1-3) Tässä käskyn noudattamisen arvo näyttää olevan oman elämän suotuisa jatkuminen pitkään. Miksi ajattelette kirjeen kirjoittajan antaneen vanhempien kunnioittamiselle ikään kuin päämääräsyyksi kunnioittajan itsensä pitkän ja hyvän tai menestyksekkään elämän? Tuo lupaus vaikuttaa mielestäni enemmän juutalaiselta kuin kristilliseltä ajatukselta, vaikka se on toki molempia. (Juutalaisuudessahan Jumalan siunaus oli ennen kaikkea ajallista ja aistein havaittavaa siunausta.)
Ensimmäisen jakeen (6:1) sana lapsi (τέκνον) tarkoittaa yhteydessään nuorta lasta, ei aikuista lasta, mutta vanhempien kunnioittaminen ei koske vain nuorta vaan myös vanhempaa jälkeläistä, vaikka vanhempaa lasta ei ehkä tarvitse houkutella kunnioittamaan vanhempiansa antamalla miellyttäviä lupauksia kunnioittamiseen liittyen. Koska ensimmäisen jakeen verbi "olla kuuliainen" (ὑπακούω) tarkoittaa tottelemista, sitä ei voi oikein soveltaa aikuisen lapsen ja vanhempiensa väliseen suhteeseen. Aikuisen ihmisen ei katsota olevan vanhempiensa alamainen siinä mielessä, että vanhempiansa on toteltava. Jakeen 2 verbi "kunnioittaa" (τιμάω) tarkoittaa myös arvostamista. Toisen ihmisen arvostaminen on helppo mieltää päteväksi myös aikuisen lapsen ja hänen vanhempiensa väliseen suhteeseen. Kun vanhempiansa arvostaa, on valmis tekemään heidän hyväkseen ja puolestaan asioita.
Jos vanhempiensa kunnioittaminen tai arvostaminen olisi vain ja ainoastaan väline johonkin muuhun, niin kuin tässä kunnioittajan pitkään ja hyvään tai menestyksekkääseen elämään (6:3), vanhempiensa kunnioittaminen ei olisi tärkeää sinänsä tai itsessään. Ei voi tietenkään hyvin perustein väittää Efesolaiskirjeen kirjoittajan ajatelleen, että kunnioittaminen tai arvostaminen on vain ja ainoastaan väline johonkin muuhun, mutta koska hän kunnioittamisen tai arvostamisen välineellistä tai "ponnahduslauta" -puolta painottaa ("että menestyisit ja kauan eläisit"), hän ehkä haluaa tehdä kunnioittamisesta tai arvostamisesta houkuttelevamman, sillä kuka ei luonnostaan haluaisi elää pitkää ja hyvää tai menestyksekästä elämää. Toisaalta jos jotain asiaa tai toista ihmistä arvostaa (kunnioittaminen tarkoittaa siis myös arvostamista), niin ei voi täysin ristiriidattomasti mielestäni ainakaan sanoa, että arvostaa jotain asiaa tai ihmistä, mutta oikeastaan perimmältään arvostaa jotain sen arvostamisen avulla saavutettavaa arvostettavaa asiaa (tässä: pitkää elämää ja menestystä). Toisaalta jos joku sanoo, että hän arvostaa terveyttä, niin hän ei todellisuudessa ilmaisisi ristiriitaisuutta, joka kumoaisi terveyden arvostamisensa, jos hän lisäisi, että hän arvostaa terveyttä, koska hän saa sen ansiosta muun muassa auttaa ihmisiä, joita hän arvostaa ja joita hän ei voisi auttaa ilman terveyttään. Hän siis arvostaa sekä terveyttä että sen avulla saavuttamiansa muita arvostamiansa asioita. Vanhempiansa voi arvostaa, vaikka ajattelisi vanhempiensa arvostamisen avulla saavuttavansa muitakin arvostamiansa asioita.
Mielestäni kolmannen jakeen "lupaushoukutin" ei kuitenkaan ole itsessään tai sinänsä mikään erityisesti hengellinen houkutin, koska kuka tahansa ihminen haluaa luonnostaan elää pitkän ja menestyksekkään tai hyvän elämän. Jos ajatus menestyksekkäästä elämästä merkitsisi päinvastaista kuin mitä sillä yleensä ajatellaan, eli jos se tarkoittaisi myös paljon aivan hirvittäviä kärsimyksiä sisältävää elämää, silloin se saattaisi olla hengellinen "houkutin" erotukseksi luonnollisesta pitkän ja hyvän elämän houkuttimesta, sillä ihmiset kuin ihmiset toivovat pitkää ja hyvää elämää ilman mitään hengellistä vakaumustakin; mutta mikä ei-masokistinen motiivi voisi selittää jonkun ihmisen kärsimystäyteisen elämän haluamisen tai sen, että ihminen kokisi suurenmoisena asiana kärsimystäyteisen pitkän elämän, kun vain kunnioittaisi vanhempiansa? Agapen synnyttämä ja ylläpitämä motiivi varmaankin (mitä tulee kärsimyksiä ja vaaroja ja henkilökohtaisia uhrauksia kohti menemiseen), mutta missä puhtaasti vain ja ainoastaan sen motiivin varassa tapahtuvaa itsensä todella uhraavaa toimintaa on havaittavissa? Jossain varmaan nykyäänkin, olettaisi kristitty, mutta varmaan harvemmin kuin haluaisi uskoa?
Jonkun sanan hengellinen sisältö on helppo mieltää luonnollisen tai normaalin merkityksensä vastakohdaksi esim. raamatunkohdan 1 Kor. 2:9-16 valossa. Tietynlainen tappio on hengellisessä mielessä voitto, tietynlainen häpeä on kunnia, tietynlainen köyhyys on rikkautta, kärsimys on armoa jne.
Mitä kristityn vanhempiensa kunnioittamisessa tai arvostamisessa on mielestänne sellaista, jolla on selvä eroavuus siihen vanhempien kunnioittamiseen tai arvostamiseen, mitä tapahtuu juutalaiskristillisen uskon ulkopuolella? Esim. monet uskonnottomat välittävät paljon vanhemmistaan ja pitävät niistä huolta. Onko sen lisäksi, että kristitty rukoilee vanhempien puolesta jotain muuta eroavaisuutta, joka oman kokemuksenne tai näkemyksenne mukaan on huomattava?
-
Vanhempien kunnioittamisessa ei ole kysymys vain Paavalin opetuksesta,
vaan Jumalan itsensä antamasta käskystä:
"Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että saisit elää kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa."
(2. Moos. 20:12)
Tuokin käsky pitää sisällään kehotuksen toisten ihmisten rakastamiseen,
jonka tulee kohdistua myös omiin vanhempiin.
Siiihen liittyy varmaan myös ajatus, että aikaisempien, Jumalaa tottelevien sukupolvien kunnioittaminen on edellytys juutalaisen kansan säilymiselle pitkään Luvatussa maassa.
Näinhän ei aina käynyt, joten kansa joutui pakkosiirtolaisuuteen ja jopa kokonaan maastaan karkotetuksi.
Mitään Jumalan antamia säädöksiä ei ole kumottu Uudessakaan liitossa. (Matt. 5:17)
Siksi Paavali korostaa efesolaisille, että ko. käskyn noudattaminen liittyy pitkään ja onnelliseen elämään, vaikka enää ei olekaan kyse vain juutalaisten asumisesta omassa maassaan.
-
En myöskään oikein voi uskoa että Jumala olisi antanut ikäänkuin porkkanan tikun päähän yllyttämään ihmisiä kunnioittamaan vanhempiaan jotta sitten tulokseksi tuli hyvä elämä. Mielestäni tuollainen ajattelu on vierasta Raamatulle.
Eli siis jos kysytään mikä yhdistää tuota käskyä sitä seuraavaa lupausta, siis tuo crystalvoicen malli ei ikäänkuin mielestäni toimi.
-
Raamatusta löytyy paljon käskyjä tai kehotuksia, joiden noudattamiseen liittyy lupaus jostain hyvästä sen seurauksena. Sellaisia käskyjä tai kehotuksia löytyy paljon myös Uudesta testamentista. Kun on kyse vanhurskautumisesta, Paavali vastustaa Roomalais- ja Galatalaiskirjeissä ajatusta, että pelastus (joka on myös hyvä asia) olisi saavutettavissa käskyjen tai kehotusten noudattamisen välityksellä.
-
Ihminen ei kuitenkaan kykene sydämestään puristamaan vaikkapa vanhempien kunnioitusta ulkonaisten kehotusten kautta. Eli ihminen ei kykene täyttämään lakia. Eli sellaisenaan sen on todettu Raamatussa olevan hyödytön.
-
Luterilaisuuden piirissä jotkut, jotka hylkäävät Tunnustuskirjojen opetuksen lain kolmannesta käytöstä, ovat sitä mieltä, että Uuden testamentin pareneesikohdat viime kädessä ovat vain lain toiseen käyttöön käytännössä kuuluvia tai siihen johtavia kehotuksia tai käskyjä, eli että ne ovat tavallaan turhia kristitylle, koska ne eivät saa aikaan muuta kuin synnintuntoa tai pahimmillaan lakihenkisyyttä. Uuden testamentin kirjeiden pareneesikohdista tällaiselle ajattelutavalle ei löydy perusteluja. Jos Uuden testamentin kirjeiden kirjoittajat olisivat ajatelleet, että kehotusten tarkoitus on vain ja ainoastaan ajaa kristitty synnintuntoon tai ajatteluun, jonka mukaan kirjeiden kirjoittajien kehotukset ovat käytännössä turhia, luulisi, että he olisivat ilmaisseet kirjeissään, että kehotukset ja niihin liittyvät lupaukset ajavat vain synnintuntoon tai pahimmassa tapauksessa lakihenkisyyteen, tai että ne ovat tavallaan turhia kehotuksia, koska niiden sisältöä ei voi aktualisoida niiden avulla.
Luterilaisissa tunnustuskirjoissa lain kolmannen käytön piiriin kuuluvat kehotukset tai käskyt liitetään kristilliseen elämään eli siis vain uudestisyntyneitä koskeviksi. Tunnustuskirjoissa ei kuitenkaan tietenkään opeteta, että lain kolmannen käytön piiriin kuuluva elämä johtaisi vanhurskautumiseen tai pelastukseen.
-
Itse en lue Lutheria. Luen vain Raamattua.
Mun selitykseni noille lupauksille jotka usein ovat käskyjen jatkeena on jotenkin se, että elämä vain menee niin. Asioilla on luonnolliset seurauksensa. Ja synti vetää päälleen aina jonkinlaisen tuomion.
Eli kun ihmisen sydämestä lähtee epäkunnioitusta, niin sillä tulee väistämättä olemaan seurauksia ihmiselämässä.
Sen lisäksi epäkunnioittava asenne, yleensä näkyy monessa eri tilanteessa.
-
Mikä kirkko tai uskonsuunta on vallinnut tai dominoinut alueella, jossa ihminen syntyy ja kasvaa ja jossa hänestä nuorena aikuisena tulee kristitty, vaikuttaa aika lailla siihen, miten hän tulkitsee Raamattua. Se seikka, että moni luterilaisuuden piirissä kasvatettu raamatunlukija kokee helposti Raamatun kaikki käskyt ja kehotukset vain sellaisiksi, joiden tarkoitus on "kuolettaa" lukija tai kuulija (Room. 7:9-10), ei ole Raamatun lukemisen ja sen kehotuksiin liittyvien kohtien oikein ymmärtämisen seurausta, vaan monesti sen teologian vaikutusta, jonka piirissä hänelle kristinuskoa on opetettu esim. kotona ja rippikoulussa. Vaikka luterilaisuudessa virallisesti ajatellaan lain kolmannen käytön olevan kristilliseen elämänpiiriin kuuluva asia, luterilaisissa uskovien piireissä on käytännössä keskitytty jopa hyvin yksipuolisesti lain toiseen käyttöön, lain ja evankeliumin oikeaan erottamiseen, lain täydellisyysvaatimuksen korostamiseen ja niin edespäin, josta syystä ei ole ihme, että luterilaisuuden dominoimalla alueella on paljon uskonnollisia ihmisiä, jotka mieltävät ja kokevat kaiken käskyihin ja kehotuksiin liittyvän tuomiovaltana tai ahdistajana.
-
Mikä kirkko tai uskonsuunta on vallinnut tai dominoinut alueella, jossa ihminen syntyy ja kasvaa ja jossa hänestä nuorena aikuisena tulee kristitty, vaikuttaa aika lailla siihen, miten hän tulkitsee Raamattua. Se seikka, että moni luterilaisuuden piirissä kasvatettu raamatunlukija kokee helposti Raamatun kaikki käskyt ja kehotukset vain sellaisiksi, joiden tarkoitus on "kuolettaa" lukija tai kuulija (Room. 7:9-10), ei ole Raamatun lukemisen ja sen kehotuksiin liittyvien kohtien oikein ymmärtämisen seurausta, vaan monesti sen teologian vaikutusta, jonka piirissä hänelle kristinuskoa on opetettu esim. kotona ja rippikoulussa. Vaikka luterilaisuudessa virallisesti ajatellaan lain kolmannen käytön olevan kristilliseen elämänpiiriin kuuluva asia, luterilaisissa uskovien piireissä on käytännössä keskitytty jopa hyvin yksipuolisesti lain toiseen käyttöön, lain ja evankeliumin oikeaan erottamiseen, lain täydellisyysvaatimuksen korostamiseen ja niin edespäin, josta syystä ei ole ihme, että luterilaisuuden dominoimalla alueella on paljon uskonnollisia ihmisiä, jotka mieltävät ja kokevat kaiken käskyihin ja kehotuksiin liittyvän tuomiovaltana tai ahdistajana.
Itse ajattelen, että uudestisyntymisen kautta ihmiselle kehittyy ikäänkuin sydämen suhde Raamattuun. Ja Raamatun vertausta soveltaen on ikäänkuin makeaa kuin hunaja. Tämä on oma kokemukseni.
-
Rakastan ihmisiä jotka kiivailevat laista. Jokainen piirto on voimassa. Noudattakaa. Siinä on vapaus. Laissa. Noudata ja ole vapaa. Mutta muista samalla halveksua armonkerjäläisiä. Aamen.
-
Jos ihmisen pelastus liitetään hänen tekoihinsa (edes hänen kristittynä UT:n pareneesipuheiden jossain määrin noudattamiseensa), ihmisen pelastus ei ole yksin armosta, vaan siitä tulee kaupantekoon verrattava prosessi. Silloin ei voi olla epäilystä siitä, mikä on motiivi, kun "pelastusprosessissaan" lakia tai kehotuksia noudattava tekee tekojaan. Luonnollisinta ja järkevintä on ajatella, että teot tehdään silloin samalla motiivilla kuin maallisessa ammatissa: jotta tulevaisuudessa voitaisiin nostaa palkka.
Jos joku ihminen olisi täysin vakuuttunut siitä, että hän on pelastettu yksin armosta, jopa ilman uskooankin (jotta pelastuksen aiheuttajan voisi ymmärtää olevan sataprosenttisesti ihmisen ulkopuolinen tekijä), silloin hänen tekonsa eivät voisi olla motivoituneita ainakaan uskonnollisesta palkkamotiivista käsin. Mutta niin kauan kuin ihminen ajattelee voivansa omin avuin ansaitsevansa pelastuksensa, ei ole vähänkään ihmismieltä tuntevana vaikea ymmärtää ja uskoa, mikä hänen motiivinsa teoissaan todellisuudessa on.
-
Se seikka, etteivät monet Uuden testamentin kehotukset ole lain toisen käytön piiriin kuuluvia kehotuksia, käy ilmi esim. tästä Paavalin kirjeen kohdasta:
"Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä.." (Room. 12:1)
Laki sellaisena kuin se esitetään suhteessa vanhurskauttamiseen Paavalin teologiassa, ei sisällä evankeliumia, laupeutta tai armahtamista. Tässä puolestaan kehotukseen on liitetty ajatus armahtavasta laupeudesta, joka on sekä motiivi tekemiseen että epätäydellisyyden peittäjä.
-
Rakastan ihmisiä jotka kiivailevat laista. Jokainen piirto on voimassa. Noudattakaa. Siinä on vapaus. Laissa. Noudata ja ole vapaa. Mutta muista samalla halveksua armonkerjäläisiä. Aamen.
Ymmärsinkö nyt oikein, että Mice tuossa tekstissä kehottaa noudattamaan lakia ja opettaa, että lain noudattamisessa on vapaus ?
Laki osoittaa kuinka meidän tulee elää ja "joka lain täyttää se saa elää". Jeesus kuitenkin sanoi: "Kukaan teistä ei lakia täytä."
Laki ei anna hitustakaan uskovalle voimia noudattaa Jumalan lakia. Laki tappaa ja johtaa meidät armon kerjäläisinä anomaan armoa Kristuksen jalkojen juuressa. "Minä olen lain kautta kuollut pois laista elääkseni Jumalalle ja minkä minä nyt elän lihassa (siis ihmisenä ajassa) sen minä elän Jumalan Pojan uskossa."
Hei, nyt vasta ymmärsin Micen tekstin... en kuitenkaan poista omaani koska voi täällä olla joku muukin tomppeli lisäkseni joka ei heti ymmärtänyt Miceä.
-
Seuraan FBssä Reijo Ruotsalaisen alulle panemaa avointa ryhmään Kristillinen videokanava. Ihmiset voivat sitä kautta jakaa laajalle yleisölle erilaisia kristillisiä videoita. Satuin avamaan ja kuuntelemaan jotain rukousjuttua mikä taisi tulle alunperin TV 7n kautta. Siinä sen ohjelman vetäjä luki 1. Pietarin kirjeen alusta ja se jotenkin meni suoraan sydämeeni.
Se nimittäin alkaa näin:
Pietari, Jeesuksen Kristuksen apostoli, valituille muukalaisille, jotka asuvat hajallaan Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa, Aasiassa ja Bityniassa,
2. ja jotka Isän Jumalan edeltätietämisen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valitut Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi. Lisääntyköön teille armo ja rauha.
Tuo meni sydämeeni että Pietari kirjoittaa muukalaisille jotka asuvat hajallaan :)
Koen olevan hajallaan asuva muukalainen ja silti Jumala sana on minullekin.
Kiitos Herra!
-
Luin Raamattua eilen illalla peukolotaktiikalla ja peukalo osui Sananlaskujen luku 26n kohtaan. Jae 23 ja siitä eteenpäin sisälsi mielenkiintoisen teeman, mitä en ole ennen niin selvästi hahamottanut Raamatussa, vaan se on ikäänkuin arkiajattelua, mutta nyt näin sen Raamatussakin.
Kuin hopeasilaus saviastian pinnassa on mairea puhe häijyn ihmisen suussa.
24 Vihamiehesi voi puhua mielin kielin,
mutta sisimmässään hän hautoo pahaa.
25 Älä usko hänen lipeviä sanojaan,
hänen sydämessään on seitsemän petosta.
26 Hän kätkee vihansa kavalasti, mutta hänen pahuutensa tulee kaikkien tietoon.
27 Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa, joka kiveä vierittää, jää itse sen alle.
28 Lyötyjäkin lyö petturin kieli, turmiota levittää lipevä suu.
Eli Raamattu ei rohkaise sinisilmäisesti luottamaan kaikkeen puheeseen.
-
Luin Raamattua eilen illalla peukolotaktiikalla ja peukalo osui Sananlaskujen luku 26n kohtaan. Jae 23 ja siitä eteenpäin sisälsi mielenkiintoisen teeman, mitä en ole ennen niin selvästi hahamottanut Raamatussa, vaan se on ikäänkuin arkiajattelua, mutta nyt näin sen Raamatussakin.
Kuin hopeasilaus saviastian pinnassa on mairea puhe häijyn ihmisen suussa.
24 Vihamiehesi voi puhua mielin kielin,
mutta sisimmässään hän hautoo pahaa.
25 Älä usko hänen lipeviä sanojaan,
hänen sydämessään on seitsemän petosta.
26 Hän kätkee vihansa kavalasti, mutta hänen pahuutensa tulee kaikkien tietoon.
27 Joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa, joka kiveä vierittää, jää itse sen alle.
28 Lyötyjäkin lyö petturin kieli, turmiota levittää lipevä suu.
Eli Raamattu ei rohkaise sinisilmäisesti luottamaan kaikkeen puheeseen.
Puheisiin tai kirjoituksiin suhtautumiseen liittyen suosikkikohtani Raamatusta:
"Arvostelkaa itse, mitä minä sanon." (1 Kor. 10:15b)
Miika maalaa synkän kuvan tietystä tilanteesta. Edes lähimmäisiinsä ei voi luottaa siinä tilanteessa Miikan mukaan.
Miik. 7:2 Poissa ovat hurskaat maasta, eikä oikeamielistä ole ihmisten seassa. Kaikki he väijyvät verta, pyydystävät verkolla toinen toistansa.
3 Pahantekoon molemmin käsin! Sitä taidolla tekemään! Päämies vaatii, tuomari maksusta tuomitsee, ja mahtava puhuu julki sielunsa himon; senkaltaista he punovat.
4 Paras heistä on kuin orjantappura, oikeamielisin pahempi kuin teräväokainen aita. Sinun tähystäjäisi ilmoittama päivä, kosto sinulle, tulee. Silloin he joutuvat sekasortoon.
5 Älkää uskoko ystävää, älkää luottako uskottuun; vaimolta, joka sylissäsi lepää, varo suusi ovet.
6 Sillä poika halveksii isää, tytär nousee äitiänsä vastaan, miniä anoppiansa vastaan; ihmisen vihamiehiä ovat hänen omat perhekuntalaisensa.
-
Joo minäkin pidän tuosta Paavalin ytimekkäästä lauseesta.
-
Eilen tuli mieleen mielikuva ihmisistä jotka tavalla tai toisella olivat paikalla Jeesuksen ollessa ristillä. Se oli kirjavaa porukkaa. Kaksi rikollista roikkui hänen kanssaan kuolemantuomiotaan kärsimässä, ympärillä oli ihmisiä, jotka rakastivat Jeesusta, oli epäilijöitä, oli uskonnollisia ihmisiä jotka halveksivat häntä. Huomioni kiinnittyi siihen, että häntä halveksivien joukko oli hyvin kirjavaa poppoota: oli väkivaltainen rikollinen ja uskonnollisia laintäyttäjiä, joista Jeesus oli sanonut että he ovat kuin valkeaksi kalkittuja hautoja, ulkoa hyvältä näyttäviltä, mutta sisältä täynnä luita.
Kummatkin yhtä tuomittuja oman itsensä varassa.
-
Sopisiko näitä hyviä Raamatun kohtia laittaa myös tähän ketjuun?
Sananl. 9:1–11
1 Viisaus on rakentanut itselleen talon, seitsenpylväisen rakennuksen. 2 Hän on teuraansa teurastanut, maustanut viinin, kattanut pöydän 3 ja lähettänyt palvelustyttönsä kaupunkiin kuuluttamaan sen kukkuloilta: 4 "Oletko kokematon? Tule silloin tänne!" Ja ymmärtämättömille hän sanoo: 5 "Tulkaa, syökää pöytäni antimia, juokaa viiniä, jonka olen itse maustanut. 6 Jättäkää haihattelu, niin menestytte, kulkekaa vakaasti viisauden tietä." 7 Jos omahyväistä ojennat, hän pilkkaa sinua, jos jumalatonta nuhtelet, saat solvauksen. 8 Omahyväistä älä nuhtele, hän vihastuu sinuun, nuhtele viisasta, niin hän rakastaa sinua. 9 Neuvo viisasta, ja hän viisastuu yhä, opeta hurskasta, ja hän oppii lisää. 10 Herran pelko on viisauden alku, Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta. 11 "Minä, viisaus, lisään elinpäiviäsi, kartutan elämäsi vuosia."
Fil. 2:5–11
5 Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli. 6 Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen 7 vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, 8 hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti. 9 Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. 10 Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, 11 ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: "Jeesus Kristus on Herra."
Room. 12:1–3
1 Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla. 2 Älkää mukautuko tämän maailman menoon, vaan muuttukaa, uudistukaa mieleltänne, niin että osaatte arvioida, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaista ja täydellistä. 3 Sen armon perusteella, joka minulle on annettu, sanon teille jokaiselle: älkää ajatelko itsestänne liikoja, enempää kuin on aihetta ajatella, vaan pitäkää ajatuksenne kohtuuden rajoissa, kukin sen uskon määrän mukaan, jonka Jumala on hänelle antanut.
Luuk. 10:38–42, 11:27–28
38 Siihen aikaan Jeesus vaelsi eteenpäin opetuslastensa kanssa ja tuli erääseen kylään. Siellä muuan nainen, jonka nimi oli Martta, otti hänet vieraakseen. 39 Martalla oli sisar, Maria. Tämä asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettaan. 40 Martalla oli kädet täynnä työtä vieraita palvellessaan, ja siksi hän tuli sanomaan: "Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni? Sano hänelle, että hän auttaisi minua." 41 Mutta Herra vastasi: "Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. 42 Vain yksi on tarpeen. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois." 11:27 Jeesuksen näin puhuessa eräs nainen väkijoukosta sanoi kuuluvalla äänellä: "Autuas se kohtu, joka on sinua kantanut! Autuaat ne rinnat, joita sinä olet imenyt!" 28 Siihen Jeesus sanoi: "Niin, autuaita ovat kaikki, jotka kuulevat Jumalan sanan ja noudattavat sitä."
10.7.2021
Matt. 10:37–11:1
Herra sanoi: 37 "Joka rakastaa isäänsä tai äitiänsä enemmän kuin minua, ei kelpaa minulle, eikä se, joka rakastaa poikaansa tai tytärtänsä enemmän kuin minua, kelpaa minulle. 38 Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, se ei kelpaa minulle. 39 Joka varjelee elämäänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni kadottaa, on sen löytävä. 40 "Joka ottaa vastaan teidät, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt. 41 Joka ottaa profeetan vastaan siksi, että tämä on profeetta, saa profeetan palkan, ja joka ottaa vanhurskaan vastaan siksi, että tämä on vanhurskas, saa vanhurskaalle kuuluvan palkan. 42 Ja joka antaa yhdellekin näistä vähäisistä maljallisen raikasta vettä vain siksi, että tämä on opetuslapsi -- totisesti: hän ei jää palkkaansa vaille." 11:1 Annettuaan kaikki nämä ohjeet kahdelletoista opetuslapselleen Jeesus lähti muihin sen seudun kaupunkeihin opettamaan ja julistamaan.
-
Luin pitkästä aikaa valitusvirsiä "satunnaisotannalla", sormi osui aukaisemaan Raamatun siitä kohdalta ja mietin että miksi olen vältellyt niin paljon tiettyjä Raamatun kirjoituksia ja keskittynyt vain Uuteen Testamenttiin ja Psalmeihin. Tosin täytyy myöntää että niidenkin suhteen Raamatun luku on ollut todella hajamielistä ja kaikinpuolin heikkoa viimeaikoina. (luen ennen nukkumaan menoa ja olen aika väsynyt silloin)
Toisessa luvussa surtiin "maahan asti painuneina" Israelin luopumusta. Jae 14: "Profeettasi ovat sinulle nähneet petollisia, äiteliä näkyjä. Eivät he ole paljastaneet sinulle sinun syntiäsi, niin että olisivat kääntäneet sinun kohtalosi, vaan ovat nähneet sinulle petollisia, eksyttäväisiä ennustuksia."
Synnintunto nousee totuuden tuntemisesta, mutta kun totuuden tunto katoaa niin kaikenlaiset eksytykset ja paatuminen ottaa sijaa.
-
Peukutan! Hyvä!
(Ennen Raamatun lukua on hyvä rukoilla avautumista, vaikka Jumala avaa ilman rukoustakin.)
-
Näin on Stiina. Ja pitäisi varata aikaa, rauhaa ja vireyttä siihen lukemiseen. Lukea riittävästi, keskittyneesti ja ajatuksella, ja antaa sen puhutella.
Luin taas satunnaisotannalla, koska en osannut päättää mitä lukisin. Ja kirja avautui Danielin kohdalta, siinä oli kertomus Sadrakista, Mesakista ja Abednegosta jotka heitettiin tuliseen pätsiin. Miehet selvisivät vahingoittumattomina ja heidän kanssaan oli vielä neljäs, joka oli "näöltään niinkuin Jumalan poika". Olen aina ajatellut että minäkin haluan tuollaisen uskon. Ehkä elämän ahdistukset ja koettelemukset voisivat olla eräänlainen tulinen uuni, joka polttaa mutta ei vahingoita hengiltä, koska on se usko ja se nejäs mies niissä liekeissä. Kun ajattelee taaksepäin tiettyjä vaiheita elämässä, en tiedä miten olisin selvinnyt ilman uskon tuomaa toivoa? tuli olisi kyllä kuluttanut.
-
Lue Raamattua: Valitut kohdat:
21.10.2021
2. Kor. 9:2–11
2 Tiedänhän teidän halukkuutenne. Olen kehunut teitä sen vuoksi makedonialaisille ja kertonut, että Akhaiassa asia on hoidettu jo viime vuonna. Teidän intonne on saanut täälläkin useimmat liikkeelle. 3 Lähetän nyt veljet matkaan varmistaakseni, etten ole turhaan kehunut teitä tässä asiassa vaan että te olette valmiita, niin kuin olen sanonut. 4 Joutuisihan meidän luottamuksemme häpeään, teistä itsestänne puhumattakaan, jos sinne tulisi joitakin makedonialaisia minun kanssani ja he tapaisivat teidät valmistautumattomina. 5 Siksi pidin välttämättömänä kehottaa näitä veljiä lähtemään teidän luoksenne ennen meitä ja järjestämään lupaamanne lahjan etukäteen kuntoon, niin että se olisi valmiina ja olisi runsas eikä kitsas. 6 Muistakaa tämä: joka niukasti kylvää, se niukasti niittää, ja joka runsaasti kylvää, se runsaasti niittää. 7 Kukin antakoon sen mukaan kuin on mielessään päättänyt, ei vastahakoisesti eikä pakosta, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa. 8 Hänellä on teille annettavana runsaasti kaikkia lahjoja, niin että teillä on aina kaikki mitä tarvitsette ja voitte tehdä runsaasti kaikkea hyvää. 9 Onhan kirjoitettu: -- Hän jakelee, hän antaa köyhille, hänen hyvyytensä kestää ikuisesti. 10 Hän, joka antaa kylväjälle siemenen ja suo ravinnoksi leivän, antaa teillekin siemenen ja moninkertaistaa sen, ja hän sallii teidän hyvyytenne sadon karttua. 11 Te saatte kaikkinaista rikkautta ja voitte osoittaa runsaasti anteliaisuutta. Näin meidän työmme synnyttää kiitollisuutta Jumalaa kohtaan.
Room. 13:11–14:4
11 Tehän tiedätte, mikä hetki on käsillä. Teidän on aika herätä unesta, sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun meistä tuli uskovia. 12 Yö on kulunut pitkälle, päivä jo sarastaa. Hylätkäämme siis pimeyden teot ja varustautukaamme valon asein. 13 Meidän on elettävä nuhteettomasti niin kuin päivällä eletään, ei remuten ja juopotellen, siveettömästi ja irstaillen, riidellen ja kiihkoillen. 14 Pukekaa yllenne Herra Jeesus Kristus älkääkä hemmotelko ruumistanne, niin että annatte sen haluille vallan. 14:1 Hyväksykää joukkoonne myös sellainen, joka on uskossaan heikko, älkääkä ruvetko kiistelemään mielipiteistä. 2 Joku katsoo voivansa syödä kaikkea, mutta heikkouskoinen syö vain kasviksia. 3 Joka syö kaikkea, älköön halveksiko sitä joka ei syö, ja joka taas ei syö kaikkea, älköön tuomitko sitä joka syö. Onhan Jumala ottanut omakseen hänetkin. 4 Mikä oikeus sinulla on tuomita toisen palvelijaa? Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu -- vaikka kyllä hän seisoo, sillä Herra kykenee pitämään hänet pystyssä.
Pyhittäjä Hilarion Suuri (+ 371)
Luuk. 6:17–23
Siihen aikaan 17 Jeesus laskeutui vuorelta yhdessä apostoliensa kanssa ja pysähtyi tasaiselle paikalle. Siellä oli suuri joukko hänen opetuslapsiaan ja paljon kansaa kaikkialta Juudeasta, Jerusalemista ja rannikolta Tyroksen ja Sidonin seudulta. 18 Kaikki he olivat tulleet kuulemaan Jeesusta ja hakemaan parannusta tauteihinsa. Myös saastaisten henkien vaivaamat tulivat terveiksi. 19 Jokainen yritti väentungoksessa päästä koskettamaan häntä, sillä hänestä lähti voimaa, joka paransi kaikki. 20 Jeesus katsoi opetuslapsiinsa ja sanoi: "Autuaita olette te köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta. 21 Autuaita te, jotka nyt olette nälissänne: teidät ravitaan. Autuaita te, jotka nyt itkette: te saatte nauraa. 22 "Autuaita olette te, kun teitä Ihmisen Pojan tähden vihataan ja herjataan, kun ihmiset erottavat teidät keskuudestaan ja inhoavat teidän nimeännekin. 23 Iloitkaa silloin, hyppikää riemusta, sillä palkka, jonka te taivaassa saatte, on suuri.
21.10.2021
Luuk. 9:49–56
Siihen aikaan eräs opetuslapsista tuli Jeesuksen luo ja sanoi: 49 "Opettaja, me näimme erään miehen ajavan pahoja henkiä ulos sinun nimessäsi. Me yritimme estää häntä, koska hän ei seuraa sinua meidän joukossamme." 50 Mutta Jeesus vastasi: "Älkää estäkö. Joka ei ole teitä vastaan, on teidän puolellanne." 51 Kun Jeesuksen taivaaseenottamisen aika oli lähenemässä, hän suuntasi kulkunsa Jerusalemia kohti. 52 Edellään hän lähetti sananviejiä. Nämä lähtivät matkaan ja menivät erääseen Samarian kylään valmistelemaan Jeesuksen tuloa. 53 Kyläläiset kuitenkin kieltäytyivät ottamasta Jeesusta vastaan, koska hän oli matkalla Jerusalemiin. 54 Kun hänen opetuslapsensa Jaakob ja Johannes kuulivat tästä, he sanoivat: "Herra, tahdotko, että käskemme tulen iskeä taivaasta ja tuhota heidät niin kuin Eliakin teki?" 55 Mutta Jeesus kääntyi ja nuhteli opetuslapsia ja sanoi: "Te ette tiedä, minkä hengen omat te olette. 56 Ihmisen Poika ei tullut ihmisten sieluja kadottamaan vaan pelastamaan." Yhdessä he jatkoivat matkaa toiseen kylään.
https://www.hos.fi/paivan-sana/
-
Avoimet ovet: Kirkon oppi - Mihin sitä tarvitaan vai tarvitaanko mihinkään? 28.10 klo 10.45, Lauri Vartiainen
Kuuntelin tuon juuri äsken 55 min. Oli olikein selkeä ja vakuuttava. Voin hyvillä mielin suositella kaikille. Peukutan joka kohtaa luennossa! Ehkä vielä voi katsoa tänään uusittuna https://sro.fi/tv tai löytää sen myöhemmin muualta.
-
Herättääkö allaoleva Raamatun kohta teissä huomioita lopunajan merkkinä myös, vaikka varmaan aina ovat ihmiset tuollaisia olleet?
Erityisesti minusta kuitenkin nykyisin ovat tuollaisia oman edun metsästäjiä. Evankeliumi on siirtynyt yhä runsaammassa määrin älykköjen ja lahjakkaiden omaisuudeksi, niin että oikeasti sairaille, keskinkertaisille ja puhumattakaan heikkolahjaisista ei armoa anneta, vaan pitää "pärjätä" omillaan jne.
"Filippiläisille 2:21 Raamattu 1938 (FINPR) sillä kaikki he etsivät omaansa eivätkä sitä, mikä Kristuksen Jeesuksen on."
"Kristuksen nöyryys
21Jos kerran yhteys Kristukseen rohkaisee ja hänen rakkautensa suo lohdutusta, jos Henki meitä yhdistää ja jos tunnemme hellyyttä ja myötätuntoa toisiamme kohtaan, 2
niin tehkää minun iloni täydelliseksi ja olkaa yksimielisiä. Liittäköön teitä toisiinne rakkaus, sopu ja sama mieli. 3 Älkää tehkö mitään itsekkyydestä tai turhamaisuudesta, vaan olkaa nöyriä ja pitäkää kukin toista parempana kuin itseänne. 4 Älkää tavoitelko vain omaa etuanne vaan myös muiden parasta. 5 Olkoon teilläkin sellainen mieli, joka Kristuksella Jeesuksella oli.
6 Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaanolla Jumalan vertainen 7 vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi.
Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, 8 hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti,
ristinkuolemaan asti. 9 Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen,kaikkia muita nimiä korkeamman.
10 Jeesuksen nimeä kunnioittaeon kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, 11 ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi:
»Jeesus Kristus on Herra.»
Jumalan lapset maailmassa
12 Siksi, rakkaat ystävät, niin kuin olette aina totelleet minua, kun olen ollut luonanne, totelkaa vielä enemmän nyt, kun olen poissa: tehkää peläten ja vavisten työtä pelastuaksenne. 13 Jumala saa teissä aikaan sen, että tahdotte tehdä ja myös teette niin kuin on hänen hyvä tarkoituksensa. 14 Tehkää kaikki nurisematta ja empimättä, 15
jotta olisitte moitteettomia ja puhtaita, nuhteettomia Jumalan lapsia tämän kieroutuneen ja turmeltuneen sukukunnan keskellä. Te loistatte siinä kuin tähdet taivaalla, 16 kun pidätte esillä elämän sanaa, ja minä voin Kristuksen tulemisen päivänä ylpeillä siitä, että en ole turhan vuoksi ponnistellut ja nähnyt vaivaa. 17 Vaikka minun, kun toimitan teidän uskonne uhripalvelusta, olisi lopuksi uhrattava henkeni, minä iloitsen ja riemuitsen kaikkien teidän kanssanne. 18 Iloitkaa ja riemuitkaa tekin samalla tavoin minun kanssani.
Timoteus ja Epafroditos
19 Herraan Jeesukseen luottaen toivon voivani pian lähettää Timoteuksen luoksenne. Saanhan sitten itsekin rohkeutta, kun kuulen miten asiat siellä ovat. 20 Minulla ei ole ketään hänen vertaistaan, joka yhtä vilpittömästi huolehtisi teidän parhaastanne, 21
sillä kaikki ovat kiinnostuneita vain omasta edustaan eivätkä Jeesuksen Kristuksen asiasta. 22Mutta Timoteuksen luotettavuuden te tunnette: yhdessä minun kanssani hän on uurastanut evankeliumin hyväksi kuin poika isänsä rinnalla. 23 Toivon siis voivani lähettää hänet matkaan heti kun saan tietää, miten minun itseni käy. 24 Herraan luottaen uskon, että pääsen itsekin pian tulemaan luoksenne. 25 Nyt minun kuitenkin täytyy lähettää teidän luoksenne veljemme Epafroditos, työ- ja taistelutoverini. Hän on myös teidän lähettinne, joka tuli palvelemaan minua ollessani avun tarpeessa, 26 ja hän on ikävöinyt teitä kaikkia ja ollut huolissaan siitä, että te olette kuulleet hänen sairastuneen. 27 Sairas hän todella oli, aivan kuolemaisillaan, mutta Jumala armahti häntä, eikä vain häntä vaan myös minua, etten saisi uutta surua entisten lisäksi. 28 Olen sitäkin innokkaampi lähettämään hänet takaisin, jotta te saisitte ilon nähdä hänet jälleen ja että itsekin voisin olla huolettomampi. 29 Ottakaa siis hänet Herran palvelijana iloiten vastaan ja kunnioittakaa hänen kaltaisiaan! 30 Hänhän oli Kristuksen työn vuoksi vähällä kuolla, kun vaaransi henkensä auttaakseen minua siinä, missä te ette voineet..."
-
:) Kas tässäpä suosikki Raamatun kohtani, joka auttoi ahdingossa, vaikka en rinnallakulkijaa saanutkaan, niin monta hartauskirjaa ja Jumalan lohduttavan puheen Raamatun lehdiltä yms.
Tänään su kannattaa kuunnella yle1 radio Jumalanpalvelus ja myöskin Raamattubuffet SKL erityisesti!
Te olette kyljillänne ja hartioillanne sysineet heikkoja, te olette puskeneet niitä sarvillanne, kunnes olette saaneet ajetuksi ne laumasta. Mutta minä pelastan lampaani, eivätkä ne enää ole teidän armoillanne. Minä pidän siitä huolen, että oikeus toteutuu lampaiden kesken. Hes. 34:21–22.
Yhä useampi tippuu ihmiskeskeisestä uskonyhteisöstä kipeään arkeen. On jouduttu pettymään suuriin lupauksiin. Näkyvillä ratkaisuilla todellisuutta mittaava uskonnollisuus ei osoittaudukaan aidoksi. Usko ei vapauttanutkaan elämän arjesta, jossa kohdataan sairautta ja vaikeuksia. Jossa huomataan oma syntisyys samanlaiseksi kuin toistenkin. Pettymys on syvä kun selviää, että puhdasta, harmonista ja ongelmatonta yhteisöä ei ole olemassakaan. Näistä vesistä selviäminen edellyttää paljon armon sanaa ja lähimmäisenrakkautta. Tarvitaan myös Raamatun lupausten, lain ja evankeliumin, uudelleen ymmärtämistä. Pettynyt tarvitsee kanssakulkijaksi rinnalleen kokeneen kristityn, joka saattelee raittiille lähteille. Paikkaan, jossa uudet hennot armon taimet saavat kasvaa rauhassa ja suojassa.
Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä lapsen lailla.
-
Yhä useampi tippuu ihmiskeskeisestä uskonyhteisöstä kipeään arkeen. On jouduttu pettymään suuriin lupauksiin. Näkyvillä ratkaisuilla todellisuutta mittaava uskonnollisuus ei osoittaudukaan aidoksi. Usko ei vapauttanutkaan elämän arjesta, jossa kohdataan sairautta ja vaikeuksia. Jossa huomataan oma syntisyys samanlaiseksi kuin toistenkin. Pettymys on syvä kun selviää, että puhdasta, harmonista ja ongelmatonta yhteisöä ei ole olemassakaan. Näistä vesistä selviäminen edellyttää paljon armon sanaa ja lähimmäisenrakkautta. Tarvitaan myös Raamatun lupausten, lain ja evankeliumin, uudelleen ymmärtämistä.
Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä lapsen lailla.
Tuo on varsin hyvää tekstiä...
Yksi harhaan vievä opetus on todellakin se, että uskova voisi vapautua kokonaan synnistä ja syyllisyydestä. Mielestäni Erik Ewalds on sanonut hyvin: evankeliumi vapauttaa meidät syyllisyydestä - ja vapauttaa syyllisyyteen. On helpottavaa ymmärtää, ettei meistä tule maan päällä täydellisiä, eikä tarvitsekaan. On aivan ok, että tunnemme milloin mitäkin syyllisyyyttä - koska olemme vajavaisia. Jeesus on jo sovittanut kaiken, se riittää.
-
Jäin miettimään, että kenen lähimmäisen rakkauteen tuossa Taiston lainaamassa kirjoituksessa viitataan.
-
:) Taisto, olen samanmielinen!
:) Sandia, koen että kaikki mikä tapauksessa auttaa ja jakaa tilanteessa. Ensinnä Raamattu, ystävä, sielunhoitaja, terapeutti, hartauskirja, kirja, oikea oppi, keskustelupalsta jne.
Varsinaisesti lähimmäinen on tietenkin aviopuoliso, ystävä, kuka tahansa apua tarvitseva, työtoveri jopa vihollinen Raamatun mukaan.
Vähäsarja tarkoittaa tuossa lähinnä rinnallakulkijaa, joka hoitaa haavoittunutta. Sitä minä en varsinaisesti siis saanut, mutta muualta useista tahoista todella paljon, vaikka mikään ei aluksi tuntunut riittävän. (35 vuotta on kulunut)
-
Niin tuossa se on kohta mitä mietin:
Yhä useampi tippuu ihmiskeskeisestä uskonyhteisöstä kipeään arkeen. On jouduttu pettymään suuriin lupauksiin. Näkyvillä ratkaisuilla todellisuutta mittaava uskonnollisuus ei osoittaudukaan aidoksi. Usko ei vapauttanutkaan elämän arjesta, jossa kohdataan sairautta ja vaikeuksia. Jossa huomataan oma syntisyys samanlaiseksi kuin toistenkin. Pettymys on syvä kun selviää, että puhdasta, harmonista ja ongelmatonta yhteisöä ei ole olemassakaan. Näistä vesistä selviäminen edellyttää paljon armon sanaa ja lähimmäisenrakkautta. Tarvitaan myös Raamatun lupausten, lain ja evankeliumin, uudelleen ymmärtämistä.
Teksti on Juha Vähäsarjan hartauskirjasta Joka päivä lapsen lailla.
Ajattelin, että mitä jos ihminen ei kohtaa tätä lähimmäisen rakkautta?
Siksi mietin viitataanko tuossa tämän seurakuntaan pettyneen lähimmäisen rakkauteen toisia kohtaan, vai toisten lähimmäisten rakkautta tätä seurakuntaan pettynyttä kohtaan.
Mietin vaan, että mitä sitten jos sellaista lähimmäisen rakkautta ei löydy, varsinkin kun seurakuntaankin on jo pettynyt?
Mun on sanottava, että itse opin mitä rakkaus on suoraan Jumalalta, en ihmisiltä.
Siksi en voi myöskään syyllistää ketään, jos eivät osoita rakkautta. Koska en näe ihmisen kykenevän itsessään rakkauteen. Ja uskovallakin se jää vajavaikseksi, ja voin aina haavoittaa toista ihmistä tavalla tai toisella.
Tässä tuleekin se teema mistä kirjoitin, että käsityksen mukaan on olemassa vain YKSI rakkauden laji.
-
Nyt ehkä tajusin, mitä sandia tarkoittaa, että on vain yksi rakkauden laji. Tarkoitatko, että kaiken rakkauden lähde on Jumalassa? Niin on, kyllä.
Ajattelen näistä rakkauden lajeista, jotka ovat myös kreikankielisessä Raamatussa, että Jumala on luonut ihmiseen nämä kyvyt, ja yleensä kyvyn rakastaa. Ihminen rakkaudenlajeineen on astia, Jumalan rakkauden välikappaleeksi tarkoitettu. Rakkauden lajit on sevitetty täällä, niistä ei enempää, mutta olipa rakkauden laji mikä tahansa, se on Jumalasta. Ja Jumala voi synnyttää ja enentää rakkauttaan ihmissydämessä.
-
Niin. Silla tapaa ajattelen, kuten sanoit, että en usko ihmisen kykenevän rakkautteen synnin takia.
Romanttinen rakkaus voi muuttua vihaksi tai hylkäämiseksi.
Veljesrakkaus voi muuttua samalla tavalla aivan vastakohdakseen, jos vaikka tulee petetyksi ja suuttuu siitä. Tai kateus voi lopettaa veljesrakkauden kuten Kain'in ja Abelin tarina osoittaa.
Eli jos kutsuu rakkaudeksi jotain sellaista mikä voi muuttua vihaksi, halveksinnaksi, kateudeksi tilanteista riippuen, niin ajattelen että se ei ole koskaan rakkautta ollutkaan. Ja jos noita tuntemuksia ja ajatuksia on itsessäni, teen syntiä ja rikon Jumalan hyvyyttä ja rakkautta vastaan.
Kärsimys tulee siitä, että minua ympäröivät ihmisetkin ovat syntisiä. Jopa ne kaikki siellä seurakunnassa mihin olen pettynyt. Ja jos katkeroidun ja kannan sisälläni suuttumusta heitä kohtaan, teen syntiä. Eikä sitä poista sydämestäni toisten ihmisen lähimmäisen rakkaus minua kohtaan.
Uskon että Jumala tarkoitti meidät rakastamaan, mutta synti on tehnyt sen mahdottomaksi.
Se että jotenkin sopu säilyy ihmisten kesken se on jo voitto.
Saattaa olla että henkilökohtaisten kokemusteni kautta olen tullut tähän päätelmään.
Minulla ei ole ollut yhden yhtä läheistä ihmissuhdetta mikä olisi ollut täysin turvallinen.
Kun taas Jumala on sallinut minun kokea rakkauttaa suoraan Hänen sydämeltään omaan olemukseeni.
Sitä kautta ymmärsin, siis kokemuksen kautta opin, että rakkaus on EHDOTON.
Sen kautta persoonanikin muuttui valoisammaksi ja sielun sai ikäänkuin levon ja turvallisuuden.
Mutta ihmisiin en luota.
Mutta tiedän että Jumala on tarkoittanut minut heijastamaan rakkautta sellaisena kuin hän sen meille näyttää.
En todellakaan täytä rakkauden ja hyvyyden mittaa. Mutta sydämessä on vakaumus, että siihen ihminen on tarkoitettu enkä mm. minulla ole minkäänlaista oikeutta halveksia, tuomita, vähätellä toista ihmistä. Ketään.
-
Kyllä sandia, ymmärrettävää asiaa kirjoitat, mutta siis tuosta ei ymmärtääkseni ole ollut kyse. Ok
-
Mutta ihmisiin en luota.
Tuo onkin paljon sanottu. Kun mietin asiaa, niin on todellakin paljon ihmisiä, joihin en aivan täysin voi luottaa. (Ja joitakin tai ehkä monia, joihin en juuri yhtään voi luottaa). Mutta olisiko niin, että keneenkään en voi luottaa? Tätä pitää miettiä. Kuinka paljon on kyse siitä, että omien negatiivisten kokemusteni vuoksi en luota joihinkin, vai olenko itse yksinkertaisesti liian yliherkkä? Ja millainen pitäisi olla sen johon voi täysin luottaa?
Ja: olenko itse sellainen, että minuun voi luottaa??
-
Komppaan teitä. Hyvin kirjoitettua! :)
-----------------
Kantapään kautta olen vähän oppinut, että ihmisiin ei tule eikä saisikaan luottaa. Ei itseensäkään täysin voi luottaa, mutta on pakko, muuten...
Ihmisellä on tarve saada luottaa myös ihmisiin kohtuullisesti, mutta tosiasia on, että toisiin voi luottaa enemmän kuin toisiin, jopa äitiinsä ja isäänsä. Synnin loppumattomana luonnonvarana se ei myöskään ole tasapuolista niin kuin Jumalan täydellinen Rakkaus.
Perimmältään sekin rakkaus, mitä olen Raamatusta ja kirjoista ja ystäviltä, koirilta, lapsiltani yms. saanut on Jumalalta tietenkin. Meitä kuljetetaan eri teitä, vaikka varsinainen Tie on yksi Jeesus Kristus ja hänen Rakkautensa meidän puolestamme. Sitäkään ei ymmärrä, miksi kaikki eivät usko, eivätkä tarvitse.
Kerron, että minun ihmispettymyksessäni, minultakin Evankeliumin äärellä annettiin ymmärtää, että jos nyt jätän pettymyksessäni Jumalan Rakkauden ja edelleen halajan vain ihmishyväksyntää ja -välittämistä, en ehkä enää saa palata. Ota siis Lahja vastaan tai jätä!
Syntinen minäni kyllä aika ajoin silti vielä kaipaa luottamista ihmisiin ja katkeruus menneistä pyrkii pinnalle jne. (Synnintunto?)
Luterilaisena kohtaan Jumalan Rakkauden Kasteessani ja HPE:ssä lähinnä. Naisena minulla on helposti myös tunteita, jotka auttavat uskoa. Jumala myös konkreettisesti auttaa, siunaa, koskettaa ja jopa verhotusti puhuu hlökohtaisesti, mutta niissä piilee myös eksytyksen vaara. Siksi oikea oppi on ehdottoman tärkeää, johon "Henkien erottamisen armolahja" voi perustua.
M.O.T. Ihmisiin ei voi luottaa koettelematta ja tarkistamatta tapauskohtaisesti. Sinisilmäinen ei saa olla eikä "tyhmä". Kokemus puhuu tässä! ;D
-
Mikään ei ole muuttunut Vanhan testamentin ajoista!
Jeremia 9
vanha testamentti
1 (H8:23)Kunpa minun pääni olisi kaivo ja silmäni kyynelten lähde, niin itkisin päivät ja yöt rakkaan kansani kaatuneita!
2 (H9:1) -- Olisipa minulla majapaikka autiomaassa! Silloin voisin jättää kansani, lähteä pois ihmisten luota. Kaikki he ovat avionrikkojia, pettureita koko joukko.
3 (H9:2) -- Heidän kielensä on kuin jännitetty jousi, aina valmiina valheeseen, totuudesta he eivät piittaa. He kulkevat synnistä syntiin, minusta he eivät tahdo tietää, sanoo Herra.
4 (H9:3)Varokaa ystäviänne, älkää luottako veljiinnekään! Veli pettää veljeään viekkaasti, ystävä parjaa ystäväänsä takanapäin.
5 (H9:4)Kaikki pettävät toisiaan, kukaan ei puhu totta, heidän kielensä on tottunut valheeseen. Vääryyttä he tekevät, eivät kykene kääntymään.
6 (H9:5)Sortoa sorron jälkeen, petosta petoksen päälle! Minusta he eivät välitä, sanoo Herra.
7 (H9:6)Sen vuoksi Herra Sebaot sanoo näin: -- Minä sulatan heidät kuin metallin, minä tutkin heidät. Mitä muuta voisin heille tehdä?
8 (H9:7)Heidän kielensä on tappava nuoli, heidän suustaan lähtee petollisia sanoja. He toivottavat kyllä rauhaa toinen toiselleen -- mutta sisimmässään he punovat juonia.
9 (H9:8)Enkö minä rankaisisi tällaisista teoista, enkö kostaisi tällaiselle kansalle?
10 (H9:9) -- Minä itken ja valitan vuorten tähden, laulan valitusvirren aromaan takia. Siellä on laitumet poltettu, kukaan ei siellä liiku, ei kuulu enää karjan ääntä. Villieläimet ja taivaan linnutkin ovat paenneet pois.
11 (H9:10) -- Minä teen Jerusalemista rauniokasan, jossa sakaalit asustavat. Juudan kaupungit minä teen autiomaaksi, jossa yksikään ihminen ei enää asu, sanoo Herra.
12 (H9:11)Minkä vuoksi maa on hävitetty, miksi se on kuin palanut autiomaa, jossa kukaan ei kulje? Kuka on niin viisas, että tämän käsittäisi? Onko ketään, jolle Herra on sen ilmoittanut ja joka voisi sen selittää?
13 (H9:12)Herra itse vastaa: "Näin on tapahtunut, koska he hylkäsivät lain, jonka minä annoin heille. He eivät kuunnelleet minua eivätkä eläneet opetukseni mukaan.
14 (H9:13)Oman paatuneen sydämensä mukaan he elivät, kulkivat baalien perässä niin kuin olivat isiltään oppineet."
15 (H9:14)Sen tähden Herra Sebaot, Israelin Jumala, sanoo näin: "Minä syötän heille karvasta koiruohoa ja juotan heille myrkyllistä vettä.
16 (H9:15)Minä hajotan heidät kansojen sekaan, joita he eivät tunne ja joita heidän isänsäkään eivät tunteneet. Minä lähetän miekan heidän kimppuunsa ja teen lopun heistä kaikista."
17 (H9:16)Näin sanoo Herra Sebaot: "Ottakaa varteen, mitä minä olen puhunut! Lähettäkää sana itkijänaisille, kutsukaa heidät tänne. Hakekaa paikalle itkuvirsien taitajat!"
18 (H9:17)Tulkaa kiireesti ja laulakaa meistä valituslaulu, niin että silmämme vuotavat vettä ja kyyneleet valuvat pitkin poskia.
19 (H9:18)Valituksen ääni kuuluu Siionista: "Voi meitä onnettomia, meidät on tuhottu! Meidän täytyy jättää maa, kotimme ovat raunioina."
20 (H9:19)Kuulkaa, naiset, Herran sana, tarkatkaa, mitä hän puhuu! Opettakaa tyttärillenne itkuvirsi, valituslaulu toinen toisellenne:
21 (H9:20)"Kuolema on kiivennyt ikkunoistamme sisään ja astunut saleihimme. Se on temmannut lapset kaduilta, nuorukaiset toreilta."
22 (H9:21)Julista tämäkin Herran sana: -- Ruumiita makaa maassa kuin lantaa pelloilla, kuin lyhteitä leikkaajien jäljiltä. Niitä ei kukaan korjaa.
23 (H9:22)Näin sanoo Herra: -- Älköön viisas kerskuko viisaudellaan, älköön väkevä voimillaan, älköön rikas rikkaudellaan.
24 (H9:23)Joka haluaa kerskua, kerskukoon sillä, että tuntee minut ja tietää, mitä minä tahdon. Sillä minä olen Herra, minun tekoni maan päällä ovat uskollisuuden, oikeuden ja vanhurskauden tekoja. Niitä minä tahdon myös teiltä, sanoo Herra.
25 (H9:24)"Aika tulee", sanoo Herra, "jolloin minä rankaisen kaikkia, joiden esinahka on ympärileikattu:
26 (H9:25)Egyptiä, Juudaa, Edomia, ammonilaisia ja Moabia sekä kaikkia autiomaassa asuvia, jotka ovat leikanneet hiuksensa ohimoilta. Sydämeltään nämä kansat ovat ympärileikkaamattomia, niin kuin myös koko Israel, ja siksi minä rankaisen kaikkia niitä."[/i]
-
Ja: olenko itse sellainen, että minuun voi luottaa??
Niinpä, olenko niin epäluuloinen, että muut oudoksuen kaikkoavat hiljalleen, kuka minnekin kiireilleen...No se olisikin jo sairaalloista tuollainen epäluuloisuus. Yleensä ottaen ollaan luottavaisia, on oma turvallinen kotipesä ja ystävyyssuhteita. Tämä siis yleensä, näin oletan. Pahoinvointia on myös paljon, eikä sitä varmaan tarvitse kaukaa hakea kenenkään, ehkä. Olen sitä mieltä, että ihmisten kesken on olemassa paljonkin rakkautta, perheissä, ystävyyssuhteissa, seurakunnissa. Kaiken rakkaudettomuuden keskellä.
-
Ja: olenko itse sellainen, että minuun voi luottaa??
Niinpä, olenko niin epäluuloinen, että muut oudoksuen kaikkoavat hiljalleen, kuka minnekin kiireilleen...No se olisikin jo sairaalloista tuollainen epäluuloisuus. Yleensä ottaen ollaan luottavaisia, on oma turvallinen kotipesä ja ystävyyssuhteita. Tämä siis yleensä, näin oletan. Pahoinvointia on myös paljon, eikä sitä varmaan tarvitse kaukaa hakea kenenkään, ehkä. Olen sitä mieltä, että ihmisten kesken on olemassa paljonkin rakkautta, perheissä, ystävyyssuhteissa, seurakunnissa. Kaiken rakkaudettomuuden keskellä.
En varsinaisesti epäile itseäni. :D
Mutta mietin näitä asioita eri näkökulmista, "kompostin tonkiminen" eli asioiden kohtaaminen suoraan kasvotusten lienee hyvä asia, sikäli kun siihen pystyy.
-
:) Niinpä! Kristityn kuuluu kaikessa kuitenkin tavoitella rakkautta, mutta pettymyksiä tulee ja väärinkin saa syyt niskoilleen, koska täällä ei ole täydellistä ja kaikkein vähiten juuri rakkaudessa, joka ei Hengen hedälmänäkään ihmisessä ole ikinä täydellinen, koska synti hallitsee, vaikka ei saisi, niin kauan kuin olemme tässä ruumiissa.
se Room. 7. ...oin olen turmeltunut ihminen, synnin orjaksi myyty. 15 En edes ymmärrä, mitä teen: en tee sitä, mitä tahdon, vaan sitä, mitä vihaan. 16Ja jos kerran teen sitä, mitä en tahdo, silloin myönnän, että laki on hyvä. 17Niinpä en enää teekään itse sitä, mitä teen, vaan sen tekee minussa asuva synti. 18 Tiedänhän, ettei minussa, nimittäin minun turmeltuneessa luonnossani, ole mitään hyvää. Tahtoisin kyllä tehdä oikein, mutta en pysty siihen. 19En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo. 20Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti.
-
Kyllä itseensä pettymistä on terveellistä "harjoitella".Ei yllätä niin rajusti,kun taas kerran huomaa,että eipä valmista tule.Minun on vaikeaa luottaa ihmisiin.Monet läheiset ovat varmasti paljon luotettavampia kuin itse olen.Elämää on elettevä mitä erilaisempien rajoitteiden kanssa.Ja luotettava Jumalan loppumattomaan uskollisuutteen.
-
Mutta ihmisiin en luota.
Tuo onkin paljon sanottu. Kun mietin asiaa, niin on todellakin paljon ihmisiä, joihin en aivan täysin voi luottaa. (Ja joitakin tai ehkä monia, joihin en juuri yhtään voi luottaa). Mutta olisiko niin, että keneenkään en voi luottaa? Tätä pitää miettiä. Kuinka paljon on kyse siitä, että omien negatiivisten kokemusteni vuoksi en luota joihinkin, vai olenko itse yksinkertaisesti liian yliherkkä? Ja millainen pitäisi olla sen johon voi täysin luottaa?
Ja: olenko itse sellainen, että minuun voi luottaa??
Hyvä pointti. Ja hyvä kun nappasit tuon lauseeni. Moni ihminen, joka on ilmeisen katkeroitunut ja vihainen, sanoo että ei keneenkään voi luottaa ja oikeuttaa sillä oman negatiivisen olotilansa. Sitä en tarkoittanut. Ajattelen, että tuossa ihminen oikeuttaa oman negatiivisen, tuomitsevan, itsesääliä sisältävän ajattelumaailman
-
Silti, kun sanoin, "ihmisiin en luota", tarkoitin juuri sitä.
Ja todella, itseeni voin luottaa juuri yhtä paljon.
Ullamaija löysi Raamatusta jakeen mikä viittasi siihen, että ystäväänkään ei kannata luottaa.
Ajattelen, että on hölmöä olla 100% luottavainen ketään kohtaan. Jos niin tekee, tavallaan kieltää Raamatun totuuden ihmisen syntisyydestä sen sijaan, että hyväksyisi sen itsen ja muiden kohdalla.
Ja tietty jos joku pitää itseään 100% luotettavana, toisia epäluotettavina niin se tietty on aika itsekäs ja Raamatun vastainen ajattelu.
On kuitenkin sanottava, että mm. mieheeni luotan melko paljon, ehkä enemmän kuin keneenään muuhun. Se on kai hyvä.
Tulee mieleen Paavalin sanat jossain kirjeessään: "hänen koetellun mielensä tiedätte". En muista missä tuo on.
Joskus ihminen on joutunut kovaan koulun Herran edessä ja oppinut aika annoksen armollisuutta ja rehellisyyttä itseäänkin kohtaan, ja se on jättänyt jälkensä.
Ei sekään takaa 100%luotettavuutta, mutta lisää todennäköisyyttä melko paljon.
Traumaterapiamuodossa mihin olen koulutettu opetetaan, että luottaminen ei ole ikäänkuin mustavalkoinen käsite. Tää lähtee siitä, että traumatisoitu ihminen tuppaa tulkitsemaan monen asian täysin epäluotettavava, siis varsinkin juuri traumaan liittyvien asioiden suhteen ja se VOI yleistyä kaikkeen.
On eri elämän alueita minkä suhteen eri ihmiset ovat eri tavalla luotettavia. Eli voi luottaa johonkin siinä, että palauttaa aina lainaamansa tavarat, pitää luottamuksellisen asian omana tietonaan, tulee ajoissa kotiin, maksaa meidän laskut ajallaan. Eli vaikka johonkin ihmiseen ei voi luottaa 100%, se ei tarkoita että joissain asioissa tämä on luotettava.
En luota mm. siihen, että mieheni siivoaa omat sotkunsa. ::)
-
Ja: olenko itse sellainen, että minuun voi luottaa??
Niinpä, olenko niin epäluuloinen, että muut oudoksuen kaikkoavat hiljalleen, kuka minnekin kiireilleen...No se olisikin jo sairaalloista tuollainen epäluuloisuus. Yleensä ottaen ollaan luottavaisia, on oma turvallinen kotipesä ja ystävyyssuhteita. Tämä siis yleensä, näin oletan. Pahoinvointia on myös paljon, eikä sitä varmaan tarvitse kaukaa hakea kenenkään, ehkä. Olen sitä mieltä, että ihmisten kesken on olemassa paljonkin rakkautta, perheissä, ystävyyssuhteissa, seurakunnissa. Kaiken rakkaudettomuuden keskellä.
En varsinaisesti epäile itseäni. :D
Mutta mietin näitä asioita eri näkökulmista, "kompostin tonkiminen" eli asioiden kohtaaminen suoraan kasvotusten lienee hyvä asia, sikäli kun siihen pystyy.
:D Hyvä. Totuudessa pitää tietysti pysyä aina ja jatkuvasti ja olla rehellinen itselleenkin. Uskovilla se ei onneksi jää pelkästään siihen negatiiviseen totuuteen. Yritin vähän tuoda esille toistakin puolta.
-
Tämä Jeesuksen vertaus meidän "armollisuudesta" on hyvin osuva.
Taivasten valtakunta on kuin kuningas, joka vaati palvelijoiltaan tilitykset. 24 Kun hän alkoi tarkastaa niitä, hänen eteensä tuotiin palvelija, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta talenttia*. 25 Miehellä ei ollut, millä maksaa, ja niin kuningas määräsi, että hänet, hänen vaimonsa ja lapsensa ja koko hänen omaisuutensa oli myytävä ja velka maksettava. 26 Silloin palvelija heittäytyi maahan hänen eteensä ja pyysi: 'Ole kärsivällinen! Minä maksan sinulle kyllä kaiken.' 27 Kuninkaan tuli sääli palvelijaansa, ja hän päästi miehen menemään ja antoi velan anteeksi.
28 "Mutta kun palvelija meni ulos, hän tapasi toisen palvelijan, joka oli hänelle velkaa sata denaaria*. Hän kävi mieheen käsiksi, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: 'Maksa, mitä olet velkaa!' 29 Mies heittäytyi maahan ja pyysi: 'Ole kärsivällinen! Kyllä minä maksan sinulle.' 30 Mutta toinen ei suostunut siihen. Hän meni ja toimitti työtoverinsa vankilaan, kunnes tämä maksaisi velkansa.
-
"Yleinen raamatunlukuketju" sallineen kirjoittaa Raamatun luvusta yleisesti.
Näin päivinä ja viikkoina olen keskittynyt aamuisin ja iltaisin psalmien ja sananlaskujen lukemiseen.
Olen saanut sieltä ikäänkuin resursseja päivittäiseen työstä selviämiseen vankilassa.
Sananlaskuissa minua on rohkaissut ajatus, että Herra näkee ihmisen rehellisyyden ja kierouden, ja kun turvaan Jumalaan, minun ei tarvitse pelätä ihmisiä.
Psalmeissa nousee ensimmäiseksi ajatus, että Herra auttaa JOKA PÄIVÄ, kun pyydän apua.
Nillä olen mennyt.
-
Luen myös Sananlaskuja.Mikä valtava viisaus sieltä löytyykään.Vaikka mistäpä muualtakaan?
-
Kiva kuulla. :) Olen jatkuvasti yllättynyt siitä mitä Sananlaskuista löydän.
Se todella oikaisee omia ajatuksia. Todella helpoittavaa tämänhetkisessä tilanteessani.
Kerron paremmalla ajalla enemmän, vaikka tosin joudun tekemään töitä viikonlopun yli. Toinen viikonloppuvuoro ns. maximun security vankilassa. Viisautta ja Herran apua tarviin!!
-
Psalmista 67
19 (68:20) Ylistetty olkoon Herra päivästä päivään. Meitä kantaa Jumala, meidän apumme. (sela)
20 (68:21) Jumala on meille pelastuksen Jumala. Herra, Herra pelastaa kuolemasta.
Paljon merkitsevä kohta, paljon olen tuon kautta saanut vahvistusta ja rohkaisua.
-
Meitä kantaa Jumala, meidän apumme. :)
Luin SNL 14:15
Tyhmä uskoo kaiken minkä kuulee.
Jae 21: Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii.
-
Luin SNL 14:15
Tyhmä uskoo kaiken minkä kuulee.
En voi mitään sille, että tuosta tulee mieleen tiettyjen seurakuntien julistus tai opetus: vaikka opetetaan mitä kyseenalaista, niin jotkut tai ehkä koko seurakunta uskoo sen. Kun vain tarpeeksi painokkaasti opetetaan, ja tarpeeksi usein ja monen opettajan suulla.
Itsekin jossakin vaiheessa olin niin sinisilmäinen, että uskoin kaiken... mutta onneksi, tai voisin sanoa että Jumalan johdattamana vaimoni ja minä erosimme seurakunnasta.
-
Joo, olisi pitänyt laittaa jakeen loppuosakin: "järkevä harkitsee mitä tekee".
Harkinta on hyvä asia. Eli oman aivokopan käyttö.
Tulee mieleen mun äidin sanonta, jota hän käytti sopivissa kohdissa: uskonhan mie, mitä kaver' valehtellee. :)
-
Tänään puhuttelee:
"Jumala näet vaikuttaa teissä sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa toteutuisi." (Fil. 2:12-13) 4 Jumala itse vaikuttaa tahtomisen ja tekemisen ja juuri siitä syystä ihmisen on / tulee tahtoa pelastumistaan. Ihmisen tahto on sidottu."
----
Vaikka siis ihmisen tulee tahtoa pelastua, ei meidän tahtomme ole vapaa, emmekä voi uskoa, jos Jumala ei sitä vaikuta. Tahtomme on täysin sidottu pelastusasiassa, väittää enemmistö mitä tahansa. (OKA)
"Yksin Jeesus polki viinikuurnan" (Jes. 63: 3, jossain Uudessa Testamentissakin sama ja tarkoittaa, että ei voi, saa lisätä mitään ihmisestä itsestään tulevaa tai muuten...
ja (GAL.3:)
26Te kaikki olette uskon kautta Jumalan lapsia Kristuksessa Jeesuksessa. 27Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeutuneet Kristukseen. 28Tässä ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista, sillä Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi.
---------
Hyvä lukea:
http://www.pihkala.net/Saarnat/Joh6&37-40JumalanPelastustahto.pdf
-
Olen lukenut eri tavalla Raamattua viime aikoina, ihastelen, ihmettelen ja hämmästelen kun vastaan tulee melkein joka luvussa kuin uutta vaikka niitä on paljon ennenkin lukenut. Koen se rikkautena ja Pyhän Hengen työnä nostaa sieltä juttuja ylös.
-
Joo se on kiva tapa lukea. Lukea niinkuin ihan uudestaan avoimella mielellä. Minäkin olen tehnyt noin.
-
Jatkoin Sakarjan ja Malakian jälkeen siitä eteenpäin, eli Matteuksen evankeliumista eteenpäin. Se jatkuu VTstä UTiin jotenkin niin saumattomasti. Alkaen Jeesuksen sukuluettelolla. Tuli mieleen Pökkelön kommentit kuningas Herodeksen lastenmurhasta.
Oliko siis Herodes todella israelin kansaan kuuluva eikä siis roomalainen???
Sellaisen kuvan sain Pökkelon aloituksesta. Pitää mennä tarkistamaan.
Nimittäin siis Jumalan valitun kansan kuningas oli niin sokea, että halusi tappaa sen lapsen johon nämä tietäjät viittasivat???
-
Jumala asetti ehdot lupauksille, jotka hän antoi kansalle. Ja suurin osa kansasta ei noudattanut ehtoja, vaan hylkäsi sydämessään Jumalan palvelemisen. Siksi ei voi oikeastaan sanoa, että Herodes olisi ollut valitun kansan kuningas. Eivätkä ylipapit ja suuri neuvosto olleet valittua kansaa, koska he halusivat Jeesuksen ristiinnaulittavaksi.
Tämä on aika merkittävä asia: sekä juutalaiset että myös pakanat (Pilatuksen toimesta) hylkäsivät Jeesuksen, siis koko ihmiskunta hylkäsi. Valittua kansaa olivat apostolit ja heidän kauttaan uskoon tulleet juutalaiset, ja melko pian myös pakanoita alkoi tulla uskoon ja he liittyivät seurakuntaan, voi sanoa että tulivat otetuksi siihen valittuun kansaan jonka kuningas Jeesus on.
Myöskään nykyinen Israelin valtio ei ole yhtä kuin valittu kansa, vaan sitä ovat Jeesukseen uskovat, olivatpa he sitten juutalaisia tai mitä tahansa muuta heimoa tai kansaa. Uusi testamentti ei puhu enää luvatusta maasta ja sen jumalanpalveluksesta ... päin vastoin, Jeesus sanoi että temppeli tullaan hävittämään maan tasalle.
-
Taiston kanssa noin minäkin asian näen. En ihan ymmärrä muita näkemyksiä.
Saahan sitä tietysti historiallisena tietonakin lukea tai luonnontieteenä ja olla kiinnostunut kaikesta, mutta ei Raamattu niissä ole täydellinen ja paljon ja vuosisatoja puuttuu. Kaikki todellakin "ajaa" vain ja aina Kristusta.
-
Jumala asetti ehdot lupauksille, jotka hän antoi kansalle. Ja suurin osa kansasta ei noudattanut ehtoja, vaan hylkäsi sydämessään Jumalan palvelemisen. Siksi ei voi oikeastaan sanoa, että Herodes olisi ollut valitun kansan kuningas. Eivätkä ylipapit ja suuri neuvosto olleet valittua kansaa, koska he halusivat Jeesuksen ristiinnaulittavaksi.
Tämä on aika merkittävä asia: sekä juutalaiset että myös pakanat (Pilatuksen toimesta) hylkäsivät Jeesuksen, siis koko ihmiskunta hylkäsi. Valittua kansaa olivat apostolit ja heidän kauttaan uskoon tulleet juutalaiset, ja melko pian myös pakanoita alkoi tulla uskoon ja he liittyivät seurakuntaan, voi sanoa että tulivat otetuksi siihen valittuun kansaan jonka kuningas Jeesus on.
Myöskään nykyinen Israelin valtio ei ole yhtä kuin valittu kansa, vaan sitä ovat Jeesukseen uskovat, olivatpa he sitten juutalaisia tai mitä tahansa muuta heimoa tai kansaa. Uusi testamentti ei puhu enää luvatusta maasta ja sen jumalanpalveluksesta ... päin vastoin, Jeesus sanoi että temppeli tullaan hävittämään maan tasalle.
Niin siis tarkoitin juuri tuota Jumalan sanasta vieraantumisen määrää Herodksen toiminnassa, siis kun hän ilmeisesti oli juutalainen perimältään. Eli siis ei ollut roomalainen. Tätä vain tarkoitin.
Jotenkin oli mielessäni vuosikymmenet ajatellut että hän oli roomalainen ja siksi täysin pihalla Jumalan sanasta. Nyt tajusin, että oli kyse juutalaisesta. Joka oli täysin pihalla.
-
Joo ymmärrän mitä tarkoitat. Halusin vain tarkentaa sitä, ketkä oikeasti ovat valittua kansaa. Kun koko sen maan väestö ei sitä ollut, eikä ole nykyisinkään.
-
"Herodeksen isä oli Idumeasta kotoisin oleva Antipatros, ja hänen äitinsä Kypros oli erään arabialaisen šeikin tytär. Idumea eli Edom, sijaitsi Juudean eteläpuolella. Makkabealaisten hallitsija Johannes Hyrkanos valtasi Idumean ja Samarian vuosina 135–104 eaa. Hän pakotti kaikki idumealaiset noudattamaan juutalaista lakia, ja useimmat idumealaiset kääntyivät sen jälkeen juutalaisuuteen. Antipatros oli makkabealaisen prinssin Hyrkanos II:n kannattaja. Hyrkanos ja hänen veljensä Aristobulos II taistelivat..."
Jos Wikipediaa on uskominen, niin kannattaa tutustua. Mielisairas oli Herodes joka tapauksessa ja surmautti omat poikansakin vainoharhaudessaan. Kaikki tutkijat eivät taaskaan usko Betlehemin lastensurmaan, koska sitä ei kerrota kaikissa evankeliumeissa eikä Josefus mainitse.
https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/kuningas-herodes-ja-beetlehemin-lastensurma/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Betlehemin_lastenmurha
-
Minua sitten jotenkin puhutteli se yksinkertainen sana Herralta että nyt se joka halusi tappaa Jeesuksen, on kuollut, joten häntä ei enää tarvitse pelätä. Pahan vallalla on aina rajansa.
Se tosin laittaa tekemään parannusta omassa elämässä. Kuinka minulla oli oikeus painaa ketään mitenkään alas.
-
Taas nousi asia erityisesti kun luin Markusta.
Eräs kirjanoppinut kyseli Jeesukselta mikä on tärkein kaikista käskyistä, muistamme mitä Jeesus vastasi, että rakastaa Jumalaa ylikaiken ja lähimmäistä kuin itseään. Kirjanoppinut ilahtui vastauksesta ja sanoi ettei ole ketään kuin Jumala ja toisteli samoja asioita lähimmäisen rakastamisesta kuin Jeesus, eli voi olettaa että he olivat samalla puolella, mutta Jeesus sanoi, sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta, siis oli lähellä mutta ei ollut vielä sisällä.
Olen miettinyt asiaa päivän mittaan, joku olisi voinut sanoa että kyllä oli uskova mies, mutta ei kuitenkaan ollut uudestisyntynyt ja oli siksi ulkopuolella.
-
Ehkä Jumala oli vetämässä häntä luokseen.
Eikö se usein ole noin, että jostain syystä kaikki Jumalaa koskeva tuntuukin ikäänkuin rakkaalta ja läheiseltä ja tulee nälkä oppia lisää?
-
Kyllä on hyvin mahdollista että hänkin pääsi sisälle Jumalan valtakuntaan.
-
Luin illalla Matteuksen evankeliumin 4. lukua missä Jeesus oli kiusauksissa erämaassa.
Se on jännä juttu, miten AJATTELU on tärkeä osa ihmisyyttä.
Sielunvihollinen syötti uudenlaisia ajatuksia Eevan aivoihin syntiinlankeemuksessa. Eeva jäi kuuntelemaan ja se vaikutti hänessä, sen että hän alkoi tekemään erilaisia johtopäätöksiä syistä ja seurauksista.
Jeesuksen kiusauksissa oli sama. Sielunvihollinen tarjos erilaisia tulkintoja Jumalan sanasta, sellaisia mitkä saivat uskomaan enemmän siihen, että ihminen voi tosta lonkalta vaan tehdä olosuhteita edullisemmaksi itselleen.
-
Niinpä! Kai huomasit kuitenkin, että Jeesusta vähän erilailla koeteltiin. Hän olisi saanut sen valitessaan, mutta silti kesti lankeamasta. Kannatta miettiä, kestäisinkö itse. Jeesus ei langennut kertaakaan uskomme mukaan, vaan täytti lain ja Jumalan tahdon eikä edes syntynyt synnissä.
:-*
-
Niinpä! Kai huomasit kuitenkin, että Jeesusta vähän erilailla koeteltiin. Hän olisi saanut sen valitessaan, mutta silti kesti lankeamasta. Kannatta miettiä, kestäisinkö itse. Jeesus ei langennut kertaakaan uskomme mukaan, vaan täytti lain ja Jumalan tahdon eikä edes syntynyt synnissä.
:-*
No me ollaan jo valmiiksi täynnä ajattelumalleja,mitkä tukevat Jumalan tahdon vastaisia valintoja. Siksipä niitä ei itsessä usein edes huomaa, koska olemme niin tottuneita niihin.
Yritin kerran demonstroida tätä kääntämällä Vuorisaarnan enemmän inhimillisen ajattelun mukaiseksi. ::)
http://puimatanner.net/index.php?topic=1279.msg54241#msg54241
Suurella yleisömenestyksellä. ;D
Pitäisi kai yrittää uudelleen, luulen, että saisin tuota paremmaksi....
Mutta ihan oikeesti. Itse tutkailen omaa elämääni ja Jumalan sanaa tältä kantilta.
Tuli mieleen se muistaakseni Jesajan jae, että Jumalan ajatukset ovat niin paljon meidän ajattelumme yläpuolella...
Pitää etsiä..
Jesaja 55:9
Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne.
-
Matteus 24:22-24
FinnishPR(i) 22 Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään. 23 Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tahi: 'Tuolla', niin älkää uskoko. 24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.
Ne ahdistuksen päivät siis lyhennetään uskovien tähden, muuten ei kukaan kestäisi uskossa. Niin kauheita lopunpäiviä luvataan. Ne jotka ovat elossa maanpäällä siis joutuvat kärsimään yhdessä maailman kanssa niin kuin on ollut alusta saakka kirouksen (syntiinlankeemuksen) jälkeen. Kaikki siis kärsivät täällä, mutta eivät yhtä paljon ja samalla lailla. Sen on nähnyt ja tulee näkemään ken elää. Toivo ja usko pistää kestämään vaikka mitä. Ne jotka eivät kestä kuolevat, mutta pelastuvat silti uskon kautta. Mitään muuta ei ole luvattu. (Minunkin on vaikea lukea ja kestää kärsimyksiä. Mieluummin suljen ne pois ajatuksista.)
-
Luin juuri tuon Matteuksen luvun ja ihmettelen tuota että valittujen tähden… :-\
-
Matteus 24:22-24
FinnishPR(i) 22 Ja ellei niitä päiviä olisi lyhennetty, ei mikään liha pelastuisi; mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään. 23 Jos silloin joku sanoo teille: 'Katso, täällä on Kristus', tahi: 'Tuolla', niin älkää uskoko. 24 Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin.
Ne ahdistuksen päivät siis lyhennetään uskovien tähden, muuten ei kukaan kestäisi uskossa. Niin kauheita lopunpäiviä luvataan. Ne jotka ovat elossa maanpäällä siis joutuvat kärsimään yhdessä maailman kanssa niin kuin on ollut alusta saakka kirouksen (syntiinlankeemuksen) jälkeen. Kaikki siis kärsivät täällä, mutta eivät yhtä paljon ja samalla lailla. Sen on nähnyt ja tulee näkemään ken elää. Toivo ja usko pistää kestämään vaikka mitä. Ne jotka eivät kestä kuolevat, mutta pelastuvat silti uskon kautta. Mitään muuta ei ole luvattu. (Minunkin on vaikea lukea ja kestää kärsimyksiä. Mieluummin suljen ne pois ajatuksista.)
Saatan kuulostaa pilkunviilaajalta, mutta olen ymmärtänyt kirouksen olevan syntiinlankeemuksen seuraus.
-
Kuuntelin jonkin aikaa eilen RIn osavaltion nuorisovankilan pastoria, jota tunnen jonkin verran.
Hän sanoi painokkaasti että: ihminen elää jokaisesta sanasta, mikä Herran suusta lähtee.
Tuli vaan mieleen, kun on siinä kohdassa misssä Jeesus vastasi viholliselle Matteuksen evankeliumissa mitä luen.
Jokaisesta sanasta mikä Herran suusta lähtee.
Jotenkin rohkaisee jatkamaan Raamatun lukua kokonaisuutena, vaikkei kaikkea ymmärtäisi.
Toinen juttu, keitähän Jeesus tarkoittaa sanoessaan, että autaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä?
En ole oikein hahmottanut tuota.
Ainut mikä tulee mieleen on se että Hän sanoo itsestään että hän on nöyrä ja hiljainen sydämeltään.
Ja siksi hänen luonaan ihminen saa levon.
-
Hyviä ajatuksia sulla, ajattelen myös että hiljaisella tarkoitetaan nöyrää, Jumalaan luottavaa ihmistä.
-
:) Niinpä!
”Hän nöyryytti sinua ja antoi sinun nähdä nälkää. Hän antoi sinulle syötäväksi mannaa, jota et tuntenut eivätkä isäsikään tunteneet. Näin hän teki sinulle tiettäväksi, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan hän elää jokaisesta sanasta, joka lähtee Herran suusta”
(5. Moos. 8:3).
Jeesuskin siis käytti viidettä Mooseksen kirjaa taistelussaan Paholaista vastaan. Hän kieltäytyi muuttamasta kiviä leiviksi toteamalla, ettei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee. (Todella tunnettu Raamatun lause kaikille myös Suomessa.) :-*
-------------------------------
Suomessa on myös sananlasku: "Puhuminen hopeaa ja vaikeneminen kultaa." Onko myös Raamatun Sananlaskuissa en nyt muista? Mielestäni Suomessa on menty tässä ihan väärään ja mykkäkouluun. (Minulla on sellainen hämäläinen, junttura aviomies, joka ei aina puhu, vaikka olisi asiaakin ja on päiviä, jolloin ei puhu yhtään sanaa, mihinkään suuntaan. Määrätyissä tilanteissa sellaisesta pidetään, mutta saadaan väärä, fiksu luulo. (Esim. lääkärit ja jotkut muut tilanteet, joissa toinen puoli haluaa puhua.) Sellaista Raamattu ei mielestäni tarkoittane, eikä muutakaan luonteen ominaisuutta varsinaisesti.
Itse ajattelen tästä vaikeasti sanoitettavasta asiasta, että nöyrä tarkoittaa ihmistä, joka on Jumalan edessä nähnyt oman mitättömyytensä ja syntisyytensä ja hiljainen lähinnä sellaista, jossa hiljennytään Jumalan eteen rukouksessa tai kuulemaan/lukemaan Jumalan sanaa. Tyytyä Jumalan tahtoon olisi myös hiljaisuutta, kun lakkaa kapinoimasta. Muutakin varmaan löytää.
Varsinaiset ihmisteot eivät tietenkään siis ole muuta kuin "teeskentelyä".
Katson nämä siis myös Hengen Hedelmäksi.
-
Luin pitkästä aikaa sattuneesta syystä tänään psalmeja vanhan Raamatunkäännöksen mukaan, (1776) ja kiinnitin huomiota miten monesti Daavid kuvatessaan henkistä tuskaa, puhuu luista: "luuni ovat peljästyneet". (ps.6:3) "luuni ovat irti toisistaan" (ps.22:15) "äänekkäästä vaikerruksesta minun luuni tarttuvat minun nahkaani" (ps.102:6) En lukenut montaa psalmia, mutta niissäkin vähissä puhuttiin luista.
Luissahan ei yleensä ole kovin paljon tuntoa, enemmänkin jos jokin asia tuntuu joltain sisuksissa asti niin se on sydän. Tästä saa kuvan että tapahtuu jotain aivan perusteellista riutumista, en usko että Daavid olisi mitenkään "draamakuningatar" tässä. Ehkä kyseessä on myös ollut jotain senaikaista puhetapaa, kuka tietää. Niinkuin ihminen luhistuisi aivan kokonaan, perustuksiaan myöten, tai että jotain tapahtuu aivan syvimmällä ihmisen ytimessä.
"Jumalan sana on elävä ja väkevä. Se on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, se iskee syvään ja viiltää halki sielun ja hengen, nivelet ja luiden ytimet, se paljastaa sisimmät aikeemme ja ajatuksemme." (Hepr.4:12 -92 käännöksen mukaan)
-
Tämäkin löytyy Raamatussa, joten antinomismi ja "löysäläisyyskin" on pahasta ja eksytystä!
14.2.2022
1. Joh. 2:18–3:10
18 Lapseni, viimeinen aika on käsillä. Te olette kuulleet, että on tulossa Antikristus, ja niin onkin nyt monia antikristuksia ilmaantunut. Tästä me tiedämme, että viimeinen aika on käsillä. 19 He ovat lähtöisin meidän joukostamme, mutta he eivät olleet meidän joukkoamme. Jos he olisivat kuuluneet meihin, he olisivat pysyneet keskuudessamme. Mutta täytyihän käydä ilmi, etteivät kaikki kuulu meihin. 20 Te taas olette Pyhältä saaneet Hengen voitelun, ja kaikilla teillä on tieto. 21 En minä kirjoitakaan teille sen vuoksi, ettette tuntisi totuutta, vaan siksi, että te tunnette sen ja tiedätte, ettei mikään valhe ole lähtöisin totuudesta. 22 Kuka sitten on valehtelija, ellei se, joka kieltää Jeesuksen olevan Kristus? Sellainen ihminen on antikristus, niin Isän kuin Pojan kieltäjä. 23 Joka kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään, mutta joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä. 24 Pysyköön siis teissä se, minkä jo alussa olette kuulleet. Jos se, minkä olette kuulleet alusta asti, pysyy teissä, tekin pysytte Pojassa ja Isässä. 25 Ja tämän hän itse on meille luvannut: iankaikkisen elämän. 26 Tämän olen kirjoittanut teille niistä, jotka tahtovat johtaa teitä harhaan. 27 Teissä kyllä pysyy se voitelu, jonka olette Pyhältä saaneet, ettekä te tarvitse kenenkään opetusta. Hänen Henkensä opettaa teitä kaikessa ja on tosi, hänessä ei ole petosta. Niin kuin hän on teitä opettanut, niin pysykää hänessä. 28 Niin, lapseni, pysykää Kristuksessa, jotta hänen ilmestyessään voimme astua rohkeasti esiin emmekä joudu häveten väistymään hänen luotaan, kun hän saapuu. 29 Kun tiedätte, että hän on vanhurskas, te myös käsitätte, että jokainen, joka noudattaa vanhurskautta, on syntyisin Jumalasta. 3:1 Katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme. Tästä syystä maailma ei meitä tunne, eihän se tunne häntäkään. 2 Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on. 3 Jokainen, joka näin panee toivonsa häneen, pitää itsensä puhtaana, niin kuin hän on puhdas ja pyhä. 4 Jokainen, joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista. 5 Mutta te tiedätte, että Kristus, joka on synnitön, tuli ottamaan pois synnit. 6 Syntiä ei tee kukaan, joka hänessä pysyy. Ei kukaan, joka tekee syntiä, ole häntä nähnyt eikä tunne häntä. 7 Lapseni, älkää antako kenenkään johtaa itseänne harhaan. Joka tekee Jumalan tahdon, on vanhurskas, niin kuin Kristus on vanhurskas. 8 Joka tekee syntiä, on Paholaisesta, sillä Paholainen on tehnyt syntiä alusta asti. Juuri sitä varten Jumalan Poika tuli maailmaan, että hän tekisi tyhjäksi Paholaisen teot. 9 Yksikään Jumalasta syntynyt ei tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä. Hän ei voi tehdä syntiä, koska on syntynyt Jumalasta. 10 Tästä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan, ketkä Paholaisen lapsia: se, joka ei tee Jumalan tahtoa, ei ole Jumalasta, ei siis myöskään se, joka ei rakasta veljeään."
-
Luin Luukkaan alusta ja tavattoman ihana ensimmäinen luku, Elisabetin, Marian ja Sakariaan kiitosvirret joissa he voimallisesti profetoivat Johanneksesta ja Jeesus Messiaasta, tulee aina niin hyvät fiilikset tätä lukiessa.
-
Juu se kohta on puhutellut minuakin. Pyhän Hengen kosketus heissä ja mitä se sai aikaan.
Vuorisaarnaa vieläkin luen, olen ollut hieman huono Raamatun lukemisessa viime päivinä.
Mutta vuorisaarnassa minuun tekee vaikutuksen sen, minkälaisiin asioihin Jeesus keskittyy siinä: hyvin arkisiin tilanteisiin, missä me joko heijastamme Hänen sanansa vaikutusta tai yksinkertaisesti vain elämme oman syntisen mielen mukaan.
Jeesus ikäänkuin antaa suuntaviittaa meidän totutuista ajatuskuvioista terveemmälle linjalle.
Ja Hänellä on valta sanoa se koska puhuu meidän Luojanamme ja tuntee ihmisen täysin.
-
Pitää ihan kohta lähteä töihin, mutta kerron nyt sittenkin mikä on ollut kielen päällä pari päivää.
Olin lukenut Matteuksen evankeliumia ajatuksen kanssa edellisenä päivänä, ja sitten yksi aamu heräsin jotenkin hirveän tietoisena omasta rikkinäisyydestäni, jotenkin näin sen syvyyden kun ajattelin elämäni vuosia ja tuli kova epäonnistumisen tunne päälle. Jotenkin ihmeessä putkahti tietoisuuteeni Raamatun kohta minkä olin edellisenä päivänä lukenut: "eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat." "En ole tullut kutsumaan vanhurskaita vaan syntisiä parannukseen".
Se kyllä loksahti niin kohdalleen ja rauhoituin ja ajatukset selvenivät täysin. :)
-
Samoja ajatuksia on ollut, miten elämän olosuhteet lapsuudesta lähtien voivat rikkoa ihmistä ja voinko sanoa että olen niistä parantunut…vain sen voin sanoa että Herra on minun kanssani eikä hänessä minulta mitään puutu.
-
"Alkutervehdys
1.1
Paavali, Kristuksen Jeesuksen apostoli, jonka Jumala, meidän pelastajamme, ja Kristus Jeesus, meidän toivomme, ovat määränneet tähän virkaan,
2
tervehtii Timoteusta, omaa hengellistä poikaansa. Isän Jumalan ja Herramme Kristuksen Jeesuksen armo, laupeus ja rauha sinulle!
Varoitus vieraista opeista
3
Makedoniaan lähtiessäni kehotin sinua jäämään Efesokseen, jotta kieltäisit siellä eräitä levittämästä vieraita oppeja
4
ja harrastamasta taruja ja noita loputtomia sukuluetteloita. Ne johtavat vain turhiin tutkisteluihin eivätkä palvele Jumalan suunnitelmaa, joka avautuu vain uskolle.
5
Kehotuksemme päämääränä on rakkaus, joka tulee puhtaasta sydämestä, hyvästä omastatunnosta ja vilpittömästä uskosta.
6
Eräät ovat eksyneet tästä pois ja ruvenneet jaarittelemaan joutavia.
7
He haluavat esiintyä lainopettajina, vaikka eivät itsekään ymmärrä, mitä puhuvat ja mitä niin varmasti väittävät.
8
Me tiedämme, että laki on hyvä, jos sitä käytetään lain tarkoituksen mukaisesti.
9
Eihän lakia ole säädetty kunnon ihmisten takia, vaan lain ja järjestyksen rikkojien, jumalattomien ja syntisten, rienaajien ja pyhänhäpäisijöiden, isän- ja äidinmurhaajien, tappajien,
10
siveettömien, miesten kanssa makaavien miesten, ihmisten sieppaajien, valehtelijoiden, valapattojen ja ylipäänsä kaikkien sellaisten takia, jotka toimivat vastoin tervettä oppia.
11
Näin sanoo iäti ylistettävän Jumalan kirkkautta julistava evankeliumi, joka on minulle uskottu.
Kiitos Jumalan armosta
12
Minä kiitän Herraamme Kristusta Jeesusta, joka on antanut minulle voimaa. Kiitän häntä siitä, että hän katsoi minut luotettavaksi ja otti minut palvelukseensa,
13
vaikka olin ollut herjaaja, vainooja ja väkivallantekijä. Hän armahti minut, koska epäuskoni tähden en tiennyt, mitä tein.
14
Meidän Herramme armo on ollut yltäkylläinen, samoin se usko ja rakkaus, jonka Kristus Jeesus saa aikaan.
15
Tämä sana on varma ja vastaanottamisen arvoinen: Kristus Jeesus on tullut maailmaan pelastamaan syntisiä, joista minä olen suurin.
16
Mutta minut armahdettiin, jotta Kristus Jeesus juuri minussa osoittaisi, kuinka suuri hänen kärsivällisyytensä on. Näin olisin myös vastedes esimerkkinä niille, jotka uskovat häneen ja saavat ikuisen elämän.
17
Ikuiselle kuninkaalle, kuolemattomalle, näkymättömälle ja ainoalle Jumalalle kunnia ja kirkkaus aina ja ikuisesti! Aamen.
18
Tämän käskyn jätän täytettäväksesi, poikani Timoteus, niiden profeetallisten sanojen mukaisesti, jotka sinulle kerran on lausuttu. Niitä muistaen taistele jalo taistelu
19
ja säilytä usko ja hyvä omatunto! Jotkut ovat sen hylänneet ja ovat haaksirikkoutuneet uskossaan.
20
Näin on käynyt Hymenaiokselle ja Aleksandrokselle. Olen luovuttanut heidät Saatanan kuritettaviksi, jotta he oppisivat olemaan pilkkaamatta Jumalaa."
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/1TI.1/1.-kirje-Timoteukselle-1
:)
-
Omakehu haisee myös vuorisaarnan mukaan! Matt. 6
"Almut, rukous ja paasto
1
»Varokaa tuomasta hurskaita tekojanne ihmisten katseltavaksi, muuten ette saa palkkaa taivaalliselta Isältänne.
2
»Kun siis autat köyhiä, älä toitota siitä niin kuin tekopyhät tekevät synagogissa ja kujilla, jotta ihmiset kiittelisivät heitä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet.
3
Kun annat almun, älköön vasen kätesi tietäkö mitä oikea tekee,
4
jotta hyvä tekosi pysyisi salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.
5
»Kun rukoilette, älkää tehkö sitä tekopyhien tavoin. He asettuvat mielellään synagogiin ja kadunkulmiin rukoilemaan, jotta olisivat ihmisten näkyvissä. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet.
6
Kun sinä rukoilet, mene sisälle huoneeseesi, sulje ovi ja rukoile sitten Isääsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.
7
»Rukoillessanne älkää hokeko tyhjää niin kuin pakanat, jotka kuvittelevat tulevansa kuulluiksi, kun vain latelevat sanoja.
8
Älkää ruvetko heidän kaltaisikseen. Teidän Isänne kyllä tietää mitä te tarvitsette, jo ennen kuin olette häneltä pyytäneetkään.
9
Rukoilkaa te siis näin:
– Isä meidän, joka olet taivaissa!
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
10
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä
niin kuin taivaassa.
11
Anna meille tänä päivänä
jokapäiväinen leipämme.
12
Ja anna meille velkamme anteeksi,
niin kuin mekin annamme anteeksi
niille, jotka ovat meille velassa.
13
Äläkä anna meidän joutua kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
14
»Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi.
15
Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.
16
»Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät. He muuttavat muotonsa surkeaksi, jotta kaikki varmasti huomaisivat heidän paastoavan. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet.
17
Kun sinä paastoat, voitele hiuksesi ja pese kasvosi.
18'
Silloin sinun paastoasi eivät näe ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut."
-
Sananlaskuihinkin on hyvä ja kiva tutustua aina välillä, vaikka niitä ei niin tärkeinä osata pitääkään!
"Sananl. 11:19–12:6
19 Oikeamielinen tavoittaa elämän. Joka pahaa etsii, etsii kuolemaa. 20 Väärämielistä Herra kammoksuu, nuhteetonta hän rakastaa. 21 Totisesti, paha ei rankaisua vältä, mutta vanhurskaan suku pelastuu. 22 Kultarengas sian kärsässä: kaunis nainen vailla ymmärrystä. 23 Hyvien toiveista koituu hyvää, pahojen halusta versoo vihaa. 24 Antelias antaa ja rikastuu yhä, saituri kitsastelee ja köyhtyy. 25 Joka toisia ruokkii, syö itse kyllin, joka tarjoaa vettä, saa itse juoda. 26 Joka aittansa sulkee, sitä kansa kiroaa, jonka vilja on kaupan, sitä kiitetään. 27 Joka etsii hyvää, löytää onnen, joka pahaan pyrkii, sen pahoin käy. 28 Tuhoon kulkee, joka rikkauteensa turvaa, mutta hurskaat ovat kuin vihannat lehvät. 29 Taivasalle jää, joka ei talostaan piittaa, viisaan orjaksi tyhmyri päätyy. 30 Hurskaudesta kasvaa elämän puu, viisaan sanat otetaan vastaan. 31 Hurskas saa palkkansa jo maan päällä, saati sitten jumalaton ja syntinen. 12:1 Joka rakastaa tietoa, rakastaa kuria, tyhmä se, joka nuhteita vihaa. 2 Hyvä ihminen on Herralle mieleen, mutta juonittelijan hän tuomitsee. 3 Vääryyden varassa ei kukaan kestä, mutta vanhurskas on vankasti juurillaan. 4 Kunnon vaimo on miehensä kruunu, kunnoton on kuin hivuttava tauti. 5 Hurskaiden aikeet ovat puhtaat, jumalattomilla on vilppi mielessä. 6 Väärämielisen sanat ovat tappava loukku, oikeamielisen puhe on pelastukseksi."
-
Pitäisi alkaa paremmin keskittymään Raamatun lukuun.
Pidemmän aikaa lähinnä pidin mielessä Jeesuksen sanoja että ihminen ei tiedä mitä huomenna tapahtuu.
Ja sitten se kohta, missä Jeesus sanoo, että ne joiden päälle kaatui torni ja he kuolivat eivät olleet sen syntisempiä kuin muutkaan. Eli kun näkee tragediaa, sen on kai hyvä muistuttaa asemastamme Jumalan edessä.
Emme voi paeta häntä, ja ainoastaan Hänessä on pelastus.
-
Tämä teema on jatkuvasti mielessäni ja satuin lukemaan tämän Raamatun kohdan eilen illalla.
Habakuk 3:
. Minä kuulin tämän, ja minun ruumiini vapisee, minun huuleni värisevät huudosta, mätä menee minun luihini, minä seison paikallani ja tutisen, kun minun täytyy hiljaa odottaa ahdistuksen päivää, jolloin kansan kimppuun käy hyökkääjä.
17. Sillä ei viikunapuu kukoista, eikä viiniköynnöksissä ole rypäleitä; öljypuun sato pettää, eivätkä pellot tuota syötävää. Lampaat ovat kadonneet tarhasta, eikä ole karjaa vajoissa.
18. Mutta minä riemuitsen Herrassa, iloitsen autuuteni Jumalassa.
Profeetta toisaalta näkee ehkä Pyhän Hengen opettamana mitä tulee tapahtumaan ja näkee, että tulevaisuudessa on paljon maallista kärsimystä, normaali elämä muuttuu tuhoksi.
Jae 17 kuvaa normaalin elämän keskeytymistä.
Silti Habakuk mainitsee että hän iloitsee Herrassa.
Tuo kontrasti. Elämässä ei voi lopulta nojata olosuhteisiin. Kaikki ympärillä oleva turvallisuus voi mennä. UKrainalaiset ovat kokeneet sen näinä päivinä.
Missään ei ole kirjoitettu että länsimaisesti elävät ihmiset ovat tästä lähtien turvassa ja voivat vain keskittyä hyvinvoinnin kasvattamiseen.
-
Luin Luukkaan 23 mukaan Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa Golgatalla, aina hengessäni koen järkytystä, minunkin tähteni.
Pysähdyin jakeen 35 kohdalle jossa lause; Ja kansa seisoi ja katseli.
Miten kansa pystyi siihen aikaan ihan vaan katselemaan julmia verisiä teloituksista.
-
Ja myös mietin miksi opetuslapset ja lähimmät eivät ymmärtäneet että Jeesuksen piti kuolla ja kolmantena päivänä nousta ylös, kyllä hän sen oli kertonut mutta ei mennyt jakeluun. Siellä tiellä kohdatessaan omiaan hän juurtajaksain selitti kirjoituksia alkaen Mooseksesta kuinka kaikki oli ennustettu tapahtuvaksi.
No, mikäs meidän on vaikeaa ymmärtää kirjoituksista, ehkä Jeesuksen toinen tuleminen kun hän sanoi toinen otetaan ja toinen jätetään, se on totta ja vielä edessä.
-
Mikäli muistan oikein se Emmauksen tiellä tapahtunut keskustelu oli sen jälkeen, kun Jeesus oli noussut kuolleista?
Ehkä se auttoi menemään paremmin jakeluun. :)
-
Juu, ylösnousemuksen jälkeen eikä muuten vieläkään meinannut mennä jakeluun kun luulivat Jeesusta aaveeksi niin että Jeesuksen piti pyytää syötävää että näkivät hänen syövän kun aaveet eivät syö. :D
-
Jeesuksen vastaus oli hyvin realistinen :D
-
Mikä se veden liikuttaminen/kuohuttaminen mahtoi olla Betesdan lammikolla, rampa sanoi että aina joku ehtii ennen häntä, eli paransi yhden vain???
-
:-[ Taas täytyy laittaa linkki, koska en osaa niin hyvin selittää. Tiesin kuitenkin, ettei kyseessä ole tavallinen terveyslammikko. Oikeasti hyvä kysymys Pax! :)
http://www.luterilainen.com.r-serv.kotisivut.com/fi/lue/saarnoja/joh-5-1-14-ettei-sinulle-jotakin-pahempaa-tapahtuisi
-
Minua on koskettanut se miten ihmiset Raamatussa kokivat kun Jeesus tuli heidän sisäisen maailman koskettamaksi, esimerkiksi Sakkeus kohtaamisessa silkkisispuun oksalla ja Pietari suuren kalansaaliin kanssa. Ihminen kokee hetkessä Jumalan suuruuden, Jumala kuin kääntää kasvonsa ihmisen puoleen ja miten ihminen siinä reagoi. Itsellänikin on asiasta vahva kokemus kun Jumala eräässä asiassa ”käänsi kasvonsa” minun puoleeni.
-
Wautsi, tulin kirjoittamaan Sakkeuksesta kuin Paxin viestin tuossa yllä :D :D
Minua juuri kosketti Sakkeuksen kertomus myös!
Ja ajattelin, että pitäisi kirjoittaa siitä, mutta tein lähtöä tästä pois, mutta sitten päätin kuitenkin jakaa mitä oli sydämellä.
Minulle tuli mieleen tämä lause: jos haluat nähdä Jeesuksen, Hän löytää sinut ja kohtaa sinut. :)
-
Toivottavasti ei loukkaannuta, että laitan tähän musaviestin.
Joskus on kiva jakaa jotain hengellistä musiikin kautta. Musaketju ei näy vierailijoille.
Tää laulu tuli jostain mielen kammioista mieleen. Usko Jumalaan.
Vanha LP levy ;D
https://www.youtube.com/watch?v=ctVzTnbQhlI
-
Wautsi, tulin kirjoittamaan Sakkeuksesta kuin Paxin viestin tuossa yllä :D :D
Minua juuri kosketti Sakkeuksen kertomus myös!
Ja ajattelin, että pitäisi kirjoittaa siitä, mutta tein lähtöä tästä pois, mutta sitten päätin kuitenkin jakaa mitä oli sydämellä.
Minulle tuli mieleen tämä lause: jos haluat nähdä Jeesuksen, Hän löytää sinut ja kohtaa sinut. :)
Sanoit tosi hienosti tuon viimeisen lauseen!
-
Olen tavallaan juuttunut lukemaan Roomalaiskirjeen lukuja, kun se koko kirje puhuu niin paljon siitä mitä ihminen on ja missä menee Jumalan armon siinä kaikessa.
Nämä luvun 3 jakeet jotenkin juuttuivat minuun, kun pohdin työpaikan koukeroita.
Heidän kurkkunsa on avoin hauta,
heidän kielensä puhuu petollisesti,
huultensa takana heillä on kyykäärmeen myrkkyä,
14 heidän suunsa on täynnä katkeria kirouksia.
15 Nopein jaloin he rientävät vuodattamaan verta,
16 tuhoa ja kurjuutta he jättävät jälkeensä.
En ole ollut missään yhteisössä, missä on niin paljon toisista pahan puhumista kuin siellä.
Tiedän varmasti, mistä puhuvat kun minä en ole siellä. ;D
Mutta se on melko kauheeta ja kun sitten huomaa itsessään pahat ajatukset joitakin heistä kohtaan, niin pakko on todeta, että yllä oleva Raamatun teksti on hyvin sopiva kuvaus ihmisestä. Minulla eilen näppäimet varmaan savusivat, kun vihaisena kirjoitin viestin pomolle ja kerroin miten työkaveri manipuloi ympärilläni ja käyttäytyy asiattomasti.
Sitten luin sen ja tiedän mitä pomo olisi sanonut: oletko ottanut asian hänen kanssaan esille?
Eli en lähettänyt sitä, sen sijaan kirjoitin tälle työkaverille toiveen että hoidamme kommunikoinnin avoimemmin.
Hurja nähdä miten se toisista valittaminen leviää ja se voi jäädä kytemään ja tuottaa kaunaa.
Rukoilen että Herra auttaisi minua jättämään asian hänelle.
-
Olen myös ollut roomalaiskirjeen kimpussa ja heräsi jossakin luvussa ajatuksia siitä miten hunajaista on kielelle puhua pahaa ja arvostella ihmisiä. Joillakin siihen vikoiluun on erityisarmoitus.
-
Eilen illalla mietin pitkään ja yritin jopa opetella ulkoa Roomalaiskirjeen 6 luvusta joitakin kohtia.
" Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman."
Se on ihmeellinen kohta ja sanoo jotain hyvin mahtavaa ja oleellista.
Ja kokemuksellisesti tiedän, että se on totta. Tuli hyvin elävästi mieleen ne ajat juuri kun olin tullut uskoon 16 vuotiaana.
Tuli mieleen, miten olin taas kerran kansantanhuharjoituksissa, mikä oli minulle silloin intohimo kun en vielä ollut uskossa.
Sain sosiaalista statusta, ystäviä, matkustin Ruotsiin asti, ja tykkäsin tanssimisesta.
Muistan sitten kun menin eka kerran uskoon tulon jälkeen tanhuharjoituksiin. Koin itseni ulkopuoliseksi, ja yritin olla mukana, vaikka samalla oli voimakas tunne, että en kuulunut sinne.
Ei kestänyt kauan, kun ilmoitin, että jään pois niistä kuvioista.
Olin saanut niin paljon uutta elämääni, että se ei enää tuntunut oleelliselta.
Mitä olin saanut? Hengellisen elämän, elävän uskon.
Totean, että minulla on yhä sama ilo siitä, että tulin uskoon.
Se tuntuu uudelta ja ihmeelliseltä joka päivä.
-
Puhutteleva luku, siinä viitataan Jeesukseen. Tuosta luvusta tulee mieleen Filippiläiskirjeen 2. luku, jossa kehotetaan samanmielisyyteen kuin Jeesus. Erityistä Jesajan luvussa on tuo, että Herran äänen kuulemiseen voi oikeasti harjaantua. Ymmärtäisin, että "Jumalan väkevän käden alle nöyrtymisen" kautta ja jopa kärsimyksen kautta opitaan tarvittavia asioita, jotta voi oppia opetuslasten kieltä ja olla kuuliainen. Ja vahvistua Herrassa. Fil. 2 luvussa sanotaan, että Jeesuskin oppi sen kautta mitä kärsi, kuuliaisuuden. Paljon on opittavaa.
Jesaja 50
1 Näin sanoo Herra: Missä on teidän äitinne erokirja, jolla olisin lähettänyt hänet pois? Tai kuka on minun velkojani, jolle minä olisin teidät myynyt? Katso, pahojen tekojenne tähden te olette myydyt, teidän rikkomustenne tähden on äitinne lähetetty pois.
2 Miksi ei ollut ketään, kun minä tulin, miksi ei kukaan vastannut, kun minä huusin? Onko minun käteni liian lyhyt vapahtamaan, olenko minä voimaton auttamaan? Katso, nuhtelullani minä kuivaan meren, minä teen virrat erämaaksi, niin että niitten kalat mätänevät, kun ei ole vettä; ne kuolevat janoon.
3 Minä puetan taivaat mustiin ja panen murhepuvun niitten verhoksi.
4 Herra, Herra on minulle antanut opetuslasten kielen, niin että minä taidan sanalla virvoittaa väsynyttä; hän herättää aamu aamulta, herättää minun korvani kuulemaan opetuslasten tavalla.
5 Herra, Herra on avannut minun korvani; minä en ole niskoitellut, en vetäytynyt pois.
6 Selkäni minä annoin lyötäväksi, poskieni parran revittäväksi, en peittänyt kasvojani pilkalta ja syljeltä.
7 Herra, Herra auttaa minua; sentähden ei minuun pilkka koskenut, sentähden tein kasvoni koviksi kuin piikivi, sillä minä tiedän, etten häpeään joudu.
8 Lähellä on hän, joka minut vanhurskaaksi tuomitsee. Kuka voi minun kanssani riidellä? Astukaamme yhdessä esiin! Kuka on minun vastapuoleni? Tulkoon tänne lähelleni!
9 Katso, Herra, Herra auttaa minua; kuka minut syylliseksi tuomitsee? Katso, kaikki he hajoavat kuin vaate; koi heidät syö.
10 Kuka teistä pelkää Herraa ja kuulee hänen palvelijansa ääntä? Joka vaeltaa pimeydessä ja valoa vailla, se luottakoon Herran nimeen ja turvautukoon Jumalaansa.
11 Mutta katso, te kaikki, jotka palon sytytätte, te palavilla nuolilla varustetut, suistukaa oman tulenne liekkeihin, niihin palaviin nuoliin, jotka olette sytyttäneet. Minun kädestäni tämä teille tulee; vaivassa täytyy teidän asua.
-
Haastavuudestaan huolimatta se on elävä yhteys Herraan.
-
Totean, että minulla on yhä sama ilo siitä, että tulin uskoon.
Se tuntuu uudelta ja ihmeelliseltä joka päivä.
Hieno kuulla. Minun uskoni on kyllä paljon "vakavampaa", tai ehkä "tylsempää" sorttia. :)
En ole mikään "ylistäjä", vaan sellainen perusluterilainen kivikasvo. :)
-
Luterilainen minäkin. Siis en ole koskaan vaihtanut seurakuntajäsenyyttä.
Kansanlähetyksen piirissä oli hengellinen syntymäkotini.
Uskoon tulo oli minulle todella iso juttu. Minusta se ei voi olla pieni, kun koko maailmankuva ihmisellä muuttuu.
Se johtaa muutoksiin lähes kaikilla elämänalueilla. Tosin sellaisenaan se on elämän pituinen juttu eikä edes tule valmiiksi tässä ajassa. Tuohonhan HelenaM mielestäni kanssa viittasi.
En minäkään ole ylistäjä sinällään. Tosin 21 vuotiaana minulla oli vaihe, missä Herra hyvin selvästi Raamatun kautta ja rukouksen kautta Pyhän Hengen johdossa kommunikoi minulle, että olen Hänen rakastamansa.
En ollut kokenut ihmisen rakkautta kovinkaan omassa elämässä ja olin siltä osin melko heikolla, hauras voisi sanoa. Herra teki minusta hieman lujempaa sorttia osoittamalla minulle sydämeni pohjaan asti, että ole rakastettu.
Sitä kautta opin spontaanisti ylistämään, ilotsemaan rukouksessa.
Jonkin aikaa luulin, että nyt uskonelämä on tästä eteenpäin luistaa kuin rasvattu. Se oli väärin arvioitu.
Kaikkea aikansa.
-
Uskoontulo on minustakin iso muutos, kun synnin orja pääsee vapauteen ja siirrytään pimeydestä valkeuteen, kuolemasta elämään. Varmuuden vuoksi: en viittaa uskovan synnittömyyteen.
Silti se on vasta alku ja lähtöpiste elämälle Jumalan yhteydessä. Ennen olimme "pimeys", Herran yhteydessä kuljetaan valkeudessa ja valkeuden lapsina. Jeesus on Tie, Hän on Totuus ja Elämä, kaikkea mitä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan.
Tie Jumalan yhteydessä voi olla hyvinkin vaikea. Edellä viittasin Jeesuksen mielenlaatuun, johon filippiläiskirjeessä kehotetaan. Jeesus "tyhjensi itsensä, otti orjan muodon". Ja myöhemmin tulee tuo, että vaikka oli Poika, hän oppi siitä mitä kärsi, kuuliaisuuden. Olenkin mieltä, että tie voittoihin, muuttumiseen ja kasvuun ylipäätään, käy nöyrtymisen, alistumisen, tyhjentymisen kautta, tai millä nimellä sitä kutsutaankin. Jeesus itse kulki "nisunjyvän tien" ja tämä sama, siunattu tie on myös Herran seuraajille. Jeesus jätti esikuvan, että me noudattaisimme hänen jälkiään, näin Raamatussa.
-
Tuo kuuliaisuus-kohta, johon viittasin, onkin heprealaiskirjeen 4. luvussa. Näistä olisi vaikka kuinka paljon asiaa.
7 Ja lihansa päivinä hän väkevällä huudolla ja kyynelillä uhrasi rukouksia ja anomuksia sille, joka voi hänet kuolemasta pelastaa; ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden.
8 Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden,
9 ja kun oli täydelliseksi tullut, tuli hän iankaikkisen autuuden aikaansaajaksi kaikille, jotka ovat hänelle kuuliaiset,
-
Juu tuo teema on ollut minullekin tärkeä jo pitkään.
Jumalan edessä nöyrtyminen ja siis alistuminen on itse asiassa ihmisen ainoa "järkevä" olotila.
Jeesus näytti siinä esimerkkiä.
Menestysteologia menee juuri tuossa kohdenpieleen. Se mainostaa sitä,että on olemassa tapa millä ihminen voi kontrolloida olosuhteita. Se on väärin. Ja se on valhe.
-
:) peukutan!
-
Olen pohtinut psalmia 91, mikä on sen todellinen sanoma. Kuitenkin elämme täällä maan päällä ja samojen lakien alaisina kuin ei-uskovat, meitä kohtaa hirveät koettelemukset ja onnettomuudet. Olemmeko jotenkin ymmärtäneet se eri tavalla mitä Jumala on sen tarkoittanut.
-
Olemme, jos luemme sen konkreettisesti nykyaikaa ja elämäämme koskevaksi lupaukseksi (siis minulle). Lohdutukseksi ja Jumalan kaikkivaltiuden uskomiseksi se on kuitenkin tarkoitettu ja koskee siis lähinnä Jeesusta lupauksineen ja varjeluksineen, vaikka kärsi. Siis Hänessä meitäkin koskee tuon psalmin lupaukset. Kuitenkin on huomioitava, että täällä ajassa eivät vielä konkreettisesti siis toteudu, mutta kerran kuitenkin ja uskossa jo nyt kävi miten kävi. Vaikea selittää, täytyy katsoa josko löytyisi hyvä selitys teologilta tähän ihanaan psalmiin 91. Jumalaan me siis Jeesuksen kautta saamme turvata ja turvaamme jne.
-
Löysin
https://www.postposmo.com/fi/psalmi-91/
-
Kiitos Stiina linkistä! Täytyy lukea ja miettiä ajatuksella.
Luottamus Jumalaanhan on kaiken A ja O, tapahtukoon sinun tahtosi, rukoillaan Isä meidän rukouksessa.
Kun kuulee esim että uskovat äiti ja isä menettää auto-onnettomuudessa kolme pientä lastaan, sitä ei pieni ihminen voi ymmärtää.
-
Mielessä ollut Room.8 jossa sanotaan, Jos Jumala on meidän puolellamme kuka voi olla meitä vastaan. Elämässä tulee tilanteita joita haluaisi muuttaa, mutta kun oma tahtomme ei aina riitä ratkomaan vaikeita asioita joihin liittyy toinen tai useampi henkilö, silloin tuo jae tuo erityistä turvaa ja lohdutusta, Herra tietää, johdattaa ja auttaa tahtonsa mukaan.
-
Hyvä kuulla tuo. Kuulin aika negatiivista juttua eräältä henkilöltä siitä miten mun varsinaisessa työpaikassa on asiat tällä hetkellä. Olen ollut sieltä pois kaksi viikkoa. Keskiviikkona menen sinne, mutta sitten taas loppuviikon olen koulutuksessa eri kaupungissa.
Olen kiitollinen muistutuksesta, että voin senkin jättää Herralle.
-
Joskus voi joku hyvä Raamatun jae ja lupaus vähän kuin ’unohtua’ kunnes sen taas löytää.
-
Juu. Mulla oli tosi paha olo siitä, mitä kuulin eilen ja lähes on peloitti ajatella mennä sinne huomenna. Pyysin että Heraa auttaisi minua löytämään sopivan Raamatun kohdan ja tsekkasin psalmin 7.
Laitan tähän linkin siihen.
http://ftp.funet.fi/index/bible/fi/1933,38/Ps.7.html
Se on sopiva rukous minulle. Luen sitä.
-
Joo, toi on erittäin hyvä.
-
Luin yölllä psalmeja, kun ei tullut uni. Ollut hieman ylenpalttisesti haasteita ja olemus on hieman ylikierroksilla.
Psalmin 114 alku teki minuun syvän vaikutuksen.
1. Kun Israel lähti Egyptistä, Jaakobin suku vieraskielisestä kansasta,
2. silloin Juuda tuli hänen pyhäkökseen, Israel hänen valtakunnaksensa.
Ajattelin, että tuo on sama kun ihminen tulee uskoon. :)
Kun Herra vetää meidät itselleen, pois maailmasta, se, että olemme pelastuneet johtaa siihen, että tulemme Jumalan pyhäköksi.
Eli meissä on Pyhä Henki tässä maailmassa ollessamme. Eli pelastuksemme on todistus Hänestä.
:)
-
Luin yölllä psalmeja, kun ei tullut uni. Ollut hieman ylenpalttisesti haasteita ja olemus on hieman ylikierroksilla.
Psalmin 114 alku teki minuun syvän vaikutuksen.
1. Kun Israel lähti Egyptistä, Jaakobin suku vieraskielisestä kansasta,
2. silloin Juuda tuli hänen pyhäkökseen, Israel hänen valtakunnaksensa.
Ajattelin, että tuo on sama kun ihminen tulee uskoon. :)
Kun Herra vetää meidät itselleen, pois maailmasta, se, että olemme pelastuneet johtaa siihen, että tulemme Jumalan pyhäköksi.
Eli meissä on Pyhä Henki tässä maailmassa ollessamme. Eli pelastuksemme on todistus Hänestä.
:)
Aamen.
Room.8:9 Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.
1.Kor.3:16 Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä ?
2.Tim.1:14 Säilytä se hyvä, mikä sinulle on uskottu, Pyhän Hengen kautta, joka meissä asuu.
-
1. Kor. 1:26–2:5
'26 Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista. 27 Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. 28 Mikä maailmassa on vähäpätöistä ja halveksittua, mikä ei ole yhtään mitään, sen Jumala valitsi tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin. 29 Näin ei yksikään ihminen voi ylpeillä Jumalan edessä. 30 Jumalan vaikutusta on se, mitä te Kristuksessa Jeesuksessa olette. Hänet Jumala on antanut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi. 31 Näin toteutuu kirjoitus: "Joka ylpeilee, ylpeilköön Herrasta." 2:1 Kun tulin luoksenne, veljet, en julistanut Jumalan salaisuutta teille suurenmoisen puhetaidon tai viisauden keinoin. 2 En halunnut tietää teidän luonanne mistään muusta kuin Jeesuksesta Kristuksesta, en muusta kuin ristiinnaulitusta Kristuksesta. 3 Te näitte minut hyvin heikkona, hyvin arkana ja pelokkaana. 4 Puheeni ja julistukseni ei pyrkinyt vakuuttamaan viisaudellaan vaan ilmensi Jumalan Hengen voimaa, 5 jotta teidän uskonne ei perustuisi ihmisten viisauteen vaan Jumalan voimaan.'
-
Peloittavan vähän olen lukenut Raamattua viime päivinä.
Näkyy siinäkin, että en ole kirjoittanut tänne mitään. :-\
Työ on ottanut kaiken energian. Siis työn määrä.
-
Luin muutaman psalmin aamulla ja mieleeni jäi yksi lause, yleensäkin on hienoa että jokin asia nousee luetusta ja tekee työtään mielessä.
Psalmi 15: 1-2 Daavidin virsi. Herra kuka saa vierailla sinun majassasi, kuka asua sinun pyhällä vuorellasi? Se, joka vaeltaa nuhteettomasti, joka tekee vanhurskauden ja puhuu sydämessään totuutta..jne.
Tuo, että puhuu sydämessään totuutta, Raamattu puhuu paljon totuudesta, Jumala haluaa sitä salatuimpaan asti.
Ettemme sorru tahallamme edes puolitotuuksiin ja valheeseen sillä tiedämme kuka on valeheen isä eikä hänessä ole totuutta.
-
Juu se on paras tapa elää. Pyrkii olemaan avoin ja rehellinen Jumalan edessä ja vastaanottamaan sen minkä Hän näyttää Sanasta totuutena. Eli siis ei arvioi omia ajatuksiaankaan omin perustein.
-
Mietin Pietaria hiilivalkealla, ihan pokkana valehteli kolme kertaa ja kun ajattelee mitä hän oli kokenut Jeesuksen seurassa, nähnyt kaikki ihmeet ja itsekin todennut että Jeesus on Jumalan Poika ja Messias.
Kun olin ekaluokalla, opettaja piirsi punakynällä kukan kun oli hyvä kirjoitusta, en vissiin ollut saanut kukkaa ja niin piirsin itse, ope kysyi sitten kuka on piirtänyt sun vihkoon, hetkeäkään miettimättä vastasin että siskoni piirsi, valhe tuli hetkessä.🥴
-
Ps.34:8 Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät ja pelastaa heidät.
En ole ennen pysähtynyt tämän jakeen kohdalle ja aamulla se nousi ylös tekstistä, miten turvallista onkaan tietää tämä lupaus.
-
Psalmi 73
26 Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti.
Nääntyvä ihminen sanomassa näin. Mietin myös, että kuoleva ihminen voisi sanoa nämä samat sanat. Jos tilanteeni on se, että näännyn monista syistä, tai olen jo siinä pisteessä, että henkisesti luovun elämästä, näissä sanoissa on kuitenkin mahtavan voimallinen usko.
Näissäkin tilanteissa on suostuttava ja nöyrryttävä siihen, missä on. Se on olemassa oleva todellisuus, sitä vastaan on turha taistella. Tuossa on ymmärretty kouriintuntuvalla tavalla, että Jumala on minun osani ja se tarkoittaa kaikkia Jumalan mahdollisuuksia kaikissa elämän olosuhteissa. Sen varassa uskaltaa myös kuolla.
Tällaista tänään, joka jo pitkään taaksepäinkin ollut ajatuksissa.
-
Psalmi 73 on ollut minulle hyvin tärkeä lukioajasta lähtien.
-
1. Kor. 1:26–2:5
'26 Ajatelkaa, veljet, mitä te olitte, kun teidät kutsuttiin: teissä ei ollut monta ihmisten mielestä viisasta, ei monta vaikutusvaltaista, ei monta jalosukuista. 27 Mikä maailmassa on hulluutta, sen Jumala valitsi saattaakseen viisaat häpeään. Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta. ..
"Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta"
Tuota kohtaa olen monesti miettinyt. Ja varsinkin nyt viimeaikoina. Kun koko ikänsä 63 vuotta vuoteen omana ollut vaikeasti vammainen veljeni nukkui pois vajaa 2 viikkoa sitten.
Jumalan valtakunnassa monet asiat ovat toisin, kuin tässä maailmassa.
-
Otan osaa, Jopo.
Minunkin veljeni maanpäällinen elämä loppui jo nuoruudessa todettuun ongelmaan.
Hän joutui elämään kroonisen perityn sairauden kanssa suurimman osan elämää, ja lopulta elimistö menehtyi siihen.
-
Aasien lukumäärä kiinnitti huomioni Esran kirjassa. Kohdassa Esra 2:67 sanotaan, että lähtijöillä oli "aaseja 6720". Mielenkiintoista, että nekin oli noin tarkasti laskettu.
Kadonnut aasi oli äskettäin uutisissa: Karkuteille lähtenyt aasi seikkaili Lohjan yössä, https://yle.fi/a/74-20009203 . "Aasi oli lähtenyt liikkeelle Kansan Raamattuseuran loma- ja kurssikeskus Vivamosta, mutta sen öinen retki on osin hämärän peitossa."
-
Aasien lukumäärä kiinnitti huomioni Esran kirjassa. Kohdassa Esra 2:67 sanotaan, että lähtijöillä oli "aaseja 6720". Mielenkiintoista, että nekin oli noin tarkasti laskettu.
Kadonnut aasi oli äskettäin uutisissa: Karkuteille lähtenyt aasi seikkaili Lohjan yössä, https://yle.fi/a/74-20009203 . "Aasi oli lähtenyt liikkeelle Kansan Raamattuseuran loma- ja kurssikeskus Vivamosta, mutta sen öinen retki on osin hämärän peitossa."
Kyllä niitä"aaseja" enemmän oli......sillä Esra 10:10 lähtien puhutaan niistä juutalaisista miehistä jotka olivat ottaneet itselleen vaimoja pakanaheimoista, joista Esra sitten murehti...
"Ja pappi Esra nousi ja sanoi heille: "Te olette olleet uskottomat, kun olette ottaneet muukalaisia vaimoja, ja niin te olette lisänneet Israelin syyllisyyttä."......
-
Kyllähän ainakin Salomonilla taisi olla hieman samantyyppinen vaimo-ongelma. Vaimot veivät uskon haaksirikkoon. Varmasti jos on naimisissa jonkun kanssa, niin hänen uskonsa ja muut näkemyksensä vaikuttavat väistämättä.
Toinen kirje korinttilaisille 6:14: "Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä?"
-
Aasien lukumäärä kiinnitti huomioni Esran kirjassa. Kohdassa Esra 2:67 sanotaan, että lähtijöillä oli "aaseja 6720". Mielenkiintoista, että nekin oli noin tarkasti laskettu.
Kadonnut aasi oli äskettäin uutisissa: Karkuteille lähtenyt aasi seikkaili Lohjan yössä, https://yle.fi/a/74-20009203 . "Aasi oli lähtenyt liikkeelle Kansan Raamattuseuran loma- ja kurssikeskus Vivamosta, mutta sen öinen retki on osin hämärän peitossa."
Lohjan poliisilla olisi ollut aikamoinen urakka, jos olisivat joutuneet palauttamaan 6720 aasia.
-
Juu, onneksi aaseja oli vain yksi. :)
Löysin viisiminuuttisen aasivideon, Aasi on palmusunnuntain eläin (https://www.youtube.com/watch?v=LtdE6d-hK5Q). "Pastori Johanna Niiles-Hautanen haluaa oppia Sohvi-aasilta rauhallisuutta ja nöyryyttä."
-
Eilen oli erikoinen ilta. Tulin kotiin myöhään ja ei ollut aikaa ollenkaan rentoutua kun piti jo mennä nukkumaan, mutta siihen väliin yritin kirjoittaa vastausta eräälle suomalaiselle ystävälle, joka kirjoitti pitkän viestin, emmekä ole olleet tekemisissä varmaan yli 15 vuoteen. Eri syistä johtuen tuo johti minut miettimään elämää ja jotenkin hurjan voimakkaasti iskostui tietoisuuteni Jeesuksen sanat:
"Mitä sitten vaikka ihminen voittaa koko maailman mutta saa sielunsa vahinkoon"
En muista sitä sanatarkasti, mutta en ole ajatellut tuota jaetta pitkään, pitkään aikaan, mutta jotenkin tiedostin sen hurjan syvän totuuden.
Etsin sen ja laitan viitteet.
Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon? Taikka mitä voi ihminen antaa sielunsa lunnaiksi? Matteus 16:26
-
Onko kelleen muulle käynyt niin että jossakin äärettömässä stressitinanteessa Raamatun lukeminen jää ja samaan hengenvetoon päivittäinen rukoushetki. Ja se on kiven takana aloittaa uudelleen, ihan kuin pimeyden enkelit sitoisivat kädet ettet ota Raamattua käteen, mieluummin kännykkä ja alat selata kaikkea mahdollista.😣
Onnneksi Herra auttaa näissäkin asioissa.☀️
-
Helposti se lipsahtaa.
Yleensä herään siinä vaiheessa kun tajuan, että jos jatkan sitä mallia, minulta jää Jumalan apu siinä tilanteessa sivuun ja olen omillani. :-[
Tai kai Jumala on aina kaikessa mukana, mutta kyllä Hän hyvin selvästi neuvoo meitä turvautumaan häneen pahan paikan(kin) tullen. Silloin on hyvä tietoisesti alkaa etsiä Herraa juuri siinä tilanteessa.
Ja apu tulee. Herralta.
-
Olen nyt menossa Nehemian kirjassa ja kiinnitti huomioni, että edellisen kirjan Esralla ja nyt Nehemialla oli aikas isoja reaktioita hengellisiin asioihin. Tässä on kontrastia etenkin itseeni, kun en ole mikään suuri reagoija tai tunne-ihminen - eivätkä ehkä suomalaiset yleensäkään.
Esra 9:3 (https://raamattu.fi/raamattu/KR92/EZR.9/Esra-9):
Tämän kuullessani minä repäisin vaatteeni, raastoin hiuksiani ja partaani ja lyyhistyin maahan kauhun lamauttamana. Kaikki, jotka pelkäsivät Israelin Jumalan rankaisevan pakkosiirtolaisuudesta palanneiden luopumuksen, tulivat minun luokseni. Minä istuin paikalleni jähmettyneenä iltauhriin asti.
Iltauhrin aikaan toivuin lamaannuksestani. Nousin paikaltani vaatteet revittyinä ja heittäydyin polvilleni.
Nehemia 1:4 (https://raamattu.fi/raamattu/KR92/NEH.1/Nehemia-1):
Tämän kuultuani istuin monta päivää maassa itkien ja murehtien ja paastoten.
>:( :( :o :-\ :'(
-
Onko kelleen muulle käynyt niin että jossakin äärettömässä stressitinanteessa Raamatun lukeminen jää ja samaan hengenvetoon päivittäinen rukoushetki.
Onneksi ei ole viime aikoina ollut tuollaisia tilanteita, en osaa sanoa miten menisi.
Ja se on kiven takana aloittaa uudelleen, ihan kuin pimeyden enkelit sitoisivat kädet ettet ota Raamattua käteen, mieluummin kännykkä ja alat selata kaikkea mahdollista.😣
Minulla on kännykässä AndBible-niminen Raamatun lukusovellus, joka ehkä voisi tulla mieleen (vaikea sanoa). Lisäksi on myös Jukka Norvannon kuunneltavia opetuksia sisältävä Raamattu kannesta kanteen -sovellus. Molempia on tullut käytettyä painetun Raamatun lisäksi, vaikka vaikea sanoa miten kävisi stressitilanteessa.
-
Olen nyt menossa Nehemian kirjassa ja kiinnitti huomioni, että edellisen kirjan Esralla ja nyt Nehemialla oli aikas isoja reaktioita hengellisiin asioihin. Tässä on kontrastia etenkin itseeni, kun en ole mikään suuri reagoija tai tunne-ihminen - eivätkä ehkä suomalaiset yleensäkään.
Esra 9:3 (https://raamattu.fi/raamattu/KR92/EZR.9/Esra-9):
Tämän kuullessani minä repäisin vaatteeni, raastoin hiuksiani ja partaani ja lyyhistyin maahan kauhun lamauttamana. Kaikki, jotka pelkäsivät Israelin Jumalan rankaisevan pakkosiirtolaisuudesta palanneiden luopumuksen, tulivat minun luokseni. Minä istuin paikalleni jähmettyneenä iltauhriin asti.
Iltauhrin aikaan toivuin lamaannuksestani. Nousin paikaltani vaatteet revittyinä ja heittäydyin polvilleni.
Nehemia 1:4 (https://raamattu.fi/raamattu/KR92/NEH.1/Nehemia-1):
Tämän kuultuani istuin monta päivää maassa itkien ja murehtien ja paastoten.
>:( :( :o :-\ :'(
Jumalan sana teki heihin voimakkaan vaikutuksen. Oliko siinä myös se shokki, että tajusivat miten israelilaiset olivat laiminlyönneet Jumalan sanan ja he jotenkin tiedostivat miten siitä johtui paljon heidän kohtaloissaan. Jotain tuollaista?
-
Jumalan sana teki heihin voimakkaan vaikutuksen. Oliko siinä myös se shokki, että tajusivat miten israelilaiset olivat laiminlyönneet Jumalan sanan ja he jotenkin tiedostivat miten siitä johtui paljon heidän kohtaloissaan. Jotain tuollaista?
Tuossa ekassa oli kontekstina kansan uskottomuus/luopumus (vaimoja vieraista kansoista) ja toisessa kansan tilan kurjuus ja häpeä sekä Jerusalemin muurien ja porttien huono kunto. Näyttäähän tuo suurta ymmärrystä ja empatiaa, etenkin kun kohtalo on sidottu kuuliaisuuteen.
En tiedä, onko kukaan reagoinut vastaavasti joihinkin nykyajan ilmiöihin kirkossa. Muistaakseni kuuntelin jotakin STI:n videota, jossa käytiin jotakin historiallista tapausta läpi, jossa reagointi (syystä tai ei) oli ollut vähän vastaavaa. No, ei muistunut paljoa mieleen.
-
Aloitin jälleen kerran Uudentestamentin alusta. Ihmettelen jälleen kerran miksi Jeesus halusi ottaa Johanneksen parannuksen kasteen, sen ottivat ihmiset jotka tunnustivat syntinsä, Jeesuksella ei ollut syntiä tunnistettavana.
Hän näytti esimerkkiä puhtaana Jumalan Poikana näin uskon.
-
On paljon helpompi uhriutua kuin nöyrtyä Jumalan edessä vaikeassa tilanteessa.
-
Ihmettelen jälleen kerran miksi Jeesus halusi ottaa Johanneksen parannuksen kasteen
VT:ssa voideltiin virkaansa kuninkaat, papit ja profeetat. Jeesus oli/on kaikkia näitä.
Mutta, pääsyy miksi Jeesus voideltiin/kastettiin, oli se että Hänet voideltiin Jumalan Uhrikaritsaksi. Vt:ssa osa alttarilla poltettavista uhreista pestiin ensin vedellä ennen uhraamista, eli nuo uhrit kelpasivat vain VEDEN kautta. Siksi Jeesuskin tuli virkaansa VEDEN kautta.
VT:ssa olleet uhrit olivat esikuvia Jeesuksesta, joka siis oli todellinen oikea Uhri eikä enää vain esikuva.
Esikuvat ja Todellien Uhri eivät voi toimia yhtäaikaa, koska se olisi ollut esikuva "kahdesta eri pelastustiestä".
Kun Jeesus kastettiin Jumalan Karitsaksi, lakkasivat tempelisssä uhrattavat uhrit vaikuttamasta, ne eivät enää tuottaneet sovitusta uhrien tuojille.
Tuosta uhrien vaikutuksen lakkaamisesta kertoo juutalaisten Talmud mm. ;
" Arpa, jolla valittiin vuohi Asaelille osui näiden 40 vuoden aikana AINA ylipapin vasempaan käteen". Sitä pidettiin huonona merkkinä.
lisäksi..
- temppelin iso ovi avautui itsestään
- läntinen lamppu ei suostunut palamaan
- suurena sovituspäivänä tempelin portin pieleen ripustettu punainen kangas ei enää muuttunut valkoiseksi
(lähde; Pekka Luukkala / Kirjoitukset todistavat Minusta )
Yleensä ajatellaan yllä mainittujen asioiden johtuneen Jeesuksen ristinkuolemasta, mutta itse uskon asoiden muuttuneen Jeesuksen kasteesta lähtien, joka tapahtui 29 jKr. Eli, seuraava suuri sovituspäivä Jeesuksen kasteen jälkeen oli vuonna 30 jKr.
Johannes Kastaja oli todistaja mikä oli Jeesuksen tehtävä/rooli/virka... " Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin! " Joh.1:29
-
Juu, ihan järkeen käypä selitys👍
-
Ja sitten vuorisaarna. Jeesus teroitti saarnassa henkilökohtaista suhdetta Jumalaan, mene kammioosi ja rukoile Jumalaa joka on salassa ja kun annat almuja anna salassa. On se oma salainen uskonelämä joka tietysti näkyy julkisestikin uskovasta. Miten helposti lihallisuutemme haluaa näyttää hurskaammalta mitä on sisäinen uskonelämä.
-
Luin sitä kohtaa Matteuksen evankeliumista missä opetuslapset ja Jeesus olivat veneessä ja sanottiin, että myrsky oli niin kova, että peittyi aaltoihin. Melko paha tanne.
Opetuslapset pelästyivät niin paljon että herättivät Jeesuksen sanoivat: "auta meitä, me hukumme"
Jeesus rauhoitti tilanteen ja ihmetteli opetuslasten epäuskoa.
Sama juttu kun Pietari pyysi voida kävellä veden päällä Jeesuksen luo. Hänkin näki isot aallot ja pelästyi ja huusi Herraa apuun. Ja taas Jeesus nuhteli hänen epäuskoaan.
Ihmettelin, että miksi Jeesus keskittyi heidän epäuskoonsa noissa tilanteissa. Tilanteet olivat pahat. He näyttivät hukkuvan.
Tuli sitten mieleen, että ihmiset noissa tilanteissa katsoivat olosuhteisiin ja näyttivät ajattelevan että olosuhteilla on suurempi valta siinä tilanteessa eikä Herra voi asialle mitään ja siitä pelko.
Varsinkin kun Herra antoi mennä sen tilanteen niin pahaksi.
Ajattelin että Herra haluaa mahdottomissakin tilanteissa katsoa enemmän Jumalaan ja Jumalan apuun kuin olosuhteisiin.
Sitten ihmettelin että miksi niin voimakkaasti juutuin näihin kohtiin, mietin sitä eilen aamulla töihin mennessä.
Sitten eilen pakkautui lukuisia haasteita, mitkä mikään ei olisi kauheita, mutta kaikki yhdessä tuntuu siltä, että ne hukuttavat minut. :(
Nyt sitten opetellaan uskoa ja luottamusta......... ::)
-
Olen todella kiitolinen ja ihmeissäni miten asiat eilen hoituivat!!
Kiitos Herralle.
-
Järvellä nousi kova myrsky ja Jeesus nukkui, opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat, Herra auta me hukumme!
Vuonna 1965 oli Raumalla merionnettomuus jossa nuoret menivät tapaamaan armeijassa olevia ystäviään ja myrskyssä hukkui 28 nuorta. Eräs ystäväni kertoi että hänen piti mennä mutta tuli este, hän tuli myöhemmin uskoon.🙏
Saman paikkakunnan missä kotini oli eräs nuori nainen hukkui myrskyssä, hautakivessä on ristityt kädet sillä hänellä oli kädet ristissä kun nostettiin ylös, samoin kivessä lukee, Herra auta, me hukumme.
-
Juutuin Edesolaiskirjeen ensimmäisen luvun teemaan. Pystyin lukemaan sen niinkuin kokonaisuutena enkä juuttunut pariin lauseeseen, ja se on kokonaisuutena valtavan positiivinen ja toiveikas.
Silti laitan tähän vain pätkän,koska siinä on ikäänkuin keskeinen:
hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,
5. edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan,
6. sen armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa,
Hän jo ennen maailman luomista oli valinnut ihmisen lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta!!
Jo ennen syntiinlankeemusta ? ? Ilmeisesti.
Tuosta kohdasta tulee aina mieleen katolinen ystäväni.Kun tapasin hänet ensimmäisen kerran, kysyin häneltä,että mihin hän perustaa pelastuksensa. Hän hymyili ja sanoin siihen suuntaan että Herra jo ennen maailman perustamista oli valinnut minut olemaan hänen yhteydessään Jeesuksen kautta.
-
Gal. 6
1 Veljet, jos joku tavataan jostakin rikkomuksesta, niin ojentakaa te, hengelliset, häntä sävyisyyden hengessä; ja ole varuillasi, ettet sinäkin joutuisi kiusaukseen.
2 Kantakaa toistenne kuormia, ja niin te täytätte Kristuksen lain.
3 Sillä jos joku luulee jotakin olevansa, vaikka ei ole mitään, niin hän pettää itsensä.
Omaa näkökulmaa tähän. Helpottavaa lukea, ettei ole mitään. Nähtävästi ei mitään olevat voivat kantaa toistensa kuormia. Tuossa on mainittu Kristuksen laki. Paavali mainitsee sen muuallakin, hän sanoo, ettei ole ilman lakia, vaan on Kristuksen laissa. Tuota voisi pohdiskella enemmänkin, kuitenkaan se ei ymmärtääkseni ole tyyliin käsky käskyn päälle, vaan on mielenlaadun asia. "Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli..."
Myös uskon laki mainitaan Raamatussa, tarkoittanee sitä, että Jumalan tahdon noudattaminen perustuu uskoon, josta versovat uskon teot. Ja uskon teko ei ole velvoite, ei pelkoperusteinen eikä yleensäkään asia, joka perustuu ajatukseen "en saa, tämä on kielletty, minun täytyy" ym. Pelkoperusteisuus ja velvoittavuus on vastakohta Jumalan pelolle, joka perustuu rakkauteen ja hyväksytyksi tulemiseen, siihen, että olen turvassa. Silloin synti näyttäytyy saastaisuutena pyhyyttä vasten, himo sammuu ja vangittu vapautuu. Kiitos Herran.💛
-
Tuntuu absurdilta että Jeesus tuomittiin kuolemaan huutoäänestyksellä. Olikohan siihen aikaan tavallista todeta ihminen syylliseksi tai syyttömäksi tällaisella oikeudenkäynnillä?😳
-
Psalmi 94:ssä on ainakin pari oppimiseeen ja kasvattamiseen liittyvää kohtaa:
Hän, joka opettaa kaikkia ihmisiä,
hän, joka ohjaa maailman kansoja –
hänkö ei rankaise?
Hyvä on sen osa,
jota sinä, Herra, kasvatat
ja jolle sinä opetat lakiasi.
(https://raamattu.fi/raamattu/KR92/PSA.94/Psalmit-94)
Tähän hieman liittyen Bruce Charlton blogikirjoitteli (https://charltonteaching.blogspot.com/2023/03/against-luck-and-chance-as-explanations.html) tänään seuraavaa, missä on minusta järkeä ainakin jonkin verran. Itsekin ennen uskoontuloani millään ei ollut juuri merkitystä, eikä mikään liittynyt mihinkään, mutta nyt yritän miettiä hieman asioita pidemmälle. Ainakin välttää syntiä ja tehdä/edistää hyviä juttuja:
Tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitäisi olettaa, että mitä tahansa elämässämme tapahtuukin, Jumala on muovannut sen - ja siksi se on osa Jumalan yleistä pelastus- ja teoosisuunnitelmaa.
Tämä ei tarkoita sitä, että kaikella on erityinen, määriteltävissä oleva merkitys tai tarkoitus, kun sitä tarkastellaan erillään ja irrallaan elämämme virrasta tai kaaresta; vaan sen sijaan meidän tulisi välttää tapahtumien väärää ja laiskaa luokittelua "sattumanvaraisuudeksi" - ja ymmärtää, että meidän henkilökohtaisesti on pyrittävä oppimaan siitä, "mitä tahansa tapahtuukin".
Tällainen oppiminen on todellakin ensisijainen velvollisuutemme kohdatessamme tämän maailman elämää. Oppiminen kaikista näkökohdista: ylös tai alas, hyvästä tai huonosta, suotuisasta tai epäsuotuisasta...
Translated with www.DeepL.com/Translator (free version)
-
Tähän oppimiseen, kasvattamiseen ja tavoitteellisuuteen liittyen tuli vastaan seuraava linkki: Alignment Research Center (https://alignment.org/).
He pyrkivät tutkimaan tekoälyjen (varmaankin kuten ChatGPT) suuntautumista ihmisiä tukeviin toimintoihin. Tuolla sivulla on myös sanoja ja käsitteitä, joita voisi ehkä soveltaa ihmisen "hengelliseen kouluttamiseen". Kuten että kristityn tavoitteiden ja tekojen tulisi olla Jumalan ja muiden ihmisten kanssa kanssa sopusoinnussa, eikä toisia ihmisiä saisi yrittää manipuloida tai toimia petollisesti. Auttavaisuus ja rehellisyys on myös tärkeätä.
Voisikohan tekoälylle opettaa raamatullista lakia?
-
Jos opettaisi tekoälylle, ettei saa varastaa toisten ajatuksia eikä tekstejä?
-
Niin, toisaalta tekoälyn kouluttaminen netin materiaalien perusteella saattaa olla vähän sama juttu kuin (omien) ihmisaivojen... Kaikenlaista menee sisään ja ulos tulee jotain ymmärrystä (tai jotain hieman vastaavaa tekoälyn tapauksessa), toivottavasti. Nuo keskustelutekoälyt eivät kyllä aina anna viitteitä lähteisiinsä, enkä kyllä minäkään...
Toivottavasti en lainaile itse tänne liikaa muiden tekstejä tai sitä koeta varastamiseksi, ainakin yritän antaa lähdeviittauksen ja lisätä jotain omaa ajatuksentynkää.
-
Psalmi 104 on otsikoitu "Luojan ylistys." Nykyään tästä tuli mieleen kaikki tieteellinen ja matemaattinenkin tieto: miten kaikki toimii yhdessä ja ilmenee liikkuvassa ja ajassa etenevässä maailmankaikkeudessa. Fysiikka, kemia, alkuaineet, erinäiset lait, joita voi ymmärtää ja tutkia... Ja lisäksi vielä hengelliset vaikutukset. Ja tosiaan, kaikki toimii ja on hyvin ajateltu - luotu!
-
Jotkut ovat sitä mieltä, että kaikki nuo mainitut asiat ovat saaneet alkunsa alkuräjähdyksestä. :o
-
Niin minäkin olisin sanonut vielä kymmenen vuotta sitten. Ei ollut mitenkään kartalla, että Jumala olisikin voinut olla mahdollinen syy tähän kaikkeen.
Enkä nykyäänkään sanoisi, etteikö Luoja voisi luoda alkuräjähdyksen tai evoluution avulla - tai miten muuten vain (esim. proseduraalinen generointi (https://fi.wikipedia.org/wiki/Proseduraalinen_generointi), jota on käytetty tietokonepeleissä). En ole mitenkään hyvin perehtynyt aihepiiriin, mutta onhan tieteellistä tietoa ja teorioita nykyään valtavasti. Ne vain eivät juurikaan ota huomioon uskoa, yliluonnollista tai muuta kuin materiaalista metafysiikkaa. Eikä se varsinaisesti ole tieteen tehtävä.
Yksi hauska sitaatti evoluutioon tai luomistyöhön liittyen on geneetikko J. S. Holdaneen liitetty, että Luojalla on "kohtuuton mieltymys kuoriaisiin" ("inordinate fondness for beetles"). Koska niitä on niin paljon eri lajeja. Tarkistin (lähde (https://quoteinvestigator.com/2010/06/23/beetles/)) ja ilmeisesti Haldane on todella sanonut jossakin lähteessä, että Luojalla olisi "intohimo kuoriaisiin".
Onneksi usko tuo kuitenkin maailman ymmärtämiseen uutta ulottuvuutta. Varmaankin olisin kuunnellut koulussa tarkkaavaisemmin, jos olisin uskonut tuolloin esim. luonnontieteen tunneilla tarkasteltavan Jumalan tekoja ja luomistyötä.
-
Heh, joo on melko huvittava, että ihminen vuosisatojen tutkimusten jälkeen ymmärtää jonkin verran luomakunnan toiminnasta ja sen perusteella kehittää mielestään teorian, että kaikki on vaan vähän vahingossa syntynyt.
Ei kuulosta kovin järkeävältä. Siis luonto sinänsä jo osoittaa että on olemassa Joku mikä on älykkäämpi kuin ihminen. Koskapa ihmisen täytyy opetella miten se toimii. ::)
Alkuräjähdys rehellisesti sanoen kuulostaa jo tietämyksen puutteen myöntämiseltä.
"se kai jotenkin vaan tapahtui" :-\
-
Onhan kosmisen hienosäädön argumentti varmasti ihan hyvä. Ja se, että kaikki lukemattomat fysikaaliset tekijät ovat hyvässä tasapainossa, kaikki ei hajoile koko ajan tai ole pelkkää mössöä ja aika menee tasaisesti eteenpäin esimerkiksi. Maailmassa on järkeä ja järjestystä = logos = Jumala. Mutta tällaiset asiat ovat hyvin vaikeita, eikä omaankaan paksuun kallooni varmasti olisi mitenkään helposti mennyt Jumalan olemassaolo tämän perusteella. En siis tiedä, voiko apologetiikalla paljoakaan vaikuttaa ihmisten uskoon tuloon, vai onko uskoon tuleminen pääasiassa yliluonnollinen tapahtuma. Ehkä, ehkä ei, ehkä joskus?
Lisäys: olen joskus miettinyt, että voisiko Jumalalla olla erityisiä luovia kausia, esimerkiksi kambrikauden lajiräjähdys (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kambrikauden_lajir%C3%A4j%C3%A4hdys)?
-
En minäkään usko että uskon apologia toimii. Ajattelin vain ihan maalaisjärjellä mitä kirjoitin. :D
Tosin nyt tuli mieleen Paavalin kirjeistä lause: "kehuessaan viisaita olevansa, ovat tyhmiksi tulleet".
Se tommoisia olemme ilman Jumalan herättelyä.
-
Sattumalta näin Raamatussa tämän jakeen viime viikolla.
Jesaja 16:6. Ja sitten siitä eteenpäin.
Me olemme kuulleet Mooabin ylpeilyn, tuon ylen korskean, hänen kopeilunsa, ylpeilynsä ja vihansa, hänen väärät puheensa.
Tuo jae pisti silmään. Jotenkin se puhui niin vakuuttavasti, että Herra näkee ihmisessä tuollaisen sydämen tilan. Ja ajallaan sille aina tulee tuomio.
Riippumatta ihmisestä. Sisältää minutkin.
7. Sentähden Mooab Mooabille valittaa, kaikki he valittavat; Kiir-Haresetin rypälekakkuja te huokailette, ratki murtuneina.
8. Sillä kuihtuneet ovat Hesbonin viinitarhat, Sibman viiniköynnökset; niiden jalot rypäleet kaatoivat kansojen valtiaita, ne ulottuivat Jaeseriin asti, harhailivat halki erämaan, niiden vesat levisivät, menivät yli meren.
9. Sentähden minä itken Jaeserin kanssa, itken Sibman viiniköynnöksiä, kastelen kyyneleilläni sinua, Hesbon, ja sinua, Elale, sillä hedelmän- ja viininkorjuun keskeen on kajahtanut sotahuuto.
10. Ilo ja riemu on tauonnut puutarhasta, viinitarhoissa ei riemuita, ei remahdella; ei poljeta viiniä viinikuurnissa. "Minä olen vaientanut ilohuudon."
11. Siksi väräjää minun sisimpäni Mooabin tähden niinkuin kannel, minun sydämeni Kiir-Hereksen tähden.
12. Ja vaikka Mooab kuinka astuisi uhrikukkulalle ja sillä itsensä uuvuttaisi ja vaikka kuinka menisi pyhäkköönsä rukoilemaan, ei se häntä auta.
13. Tämä on sana, jonka Herra ennen puhui Mooabille.
14. Mutta nyt Herra puhuu sanoen: Ennenkuin kolme vuotta on kulunut - kolme palkkalaisen vuotta - painuu halvaksi Mooabin kunnia, sen suuret laumat, ja jäännös on oleva pieni, vähäpätöinen, mitätön.
-
2. Moos. 17 on erittäin mielenkiintoinen. Kun Mooses piti käsiään ylhäällä Joosua oli sodassa voitolla, kun kädet alkoivat vaipua koettiin häviötä amalekilaisista. Hur ja Aaron toivat kiven jolla Moosen voi istua ja pitelivät Mooseksen käsiä ylhäällä kunnes tuli voitto.
Uskova voi kokea sietämätöntä hengellistä uupumista, ei jaksa tutkia Herran sanaa eikä rukoilla eikä kaukana ole ajatus, olenko uskossa, onko nimi taivaan kirjoissa.
Seurakunnalla on tärkeä tehtävä rohkaista ja tukea toinen toistamme että selviämme voittajina perille.
Yksi tosi tärkeä pointti, Jeesus rukoilee Isän edessä meidän puolestamme!
Ei luovuteta ikinä vaikka ajan henki uuvuttaa.✝️🛐
-
Uskova voi kokea sietämätöntä hengellistä uupumista, ei jaksa tutkia Herran sanaa eikä rukoilla eikä kaukana ole ajatus, olenko uskossa, onko nimi taivaan kirjoissa.
Seurakunnalla on tärkeä tehtävä rohkaista ja tukea toinen toistamme että selviämme voittajina perille.
Onhan tosiaan keskeistä Jumala ja Jumalan vaikutus ja sen muistaminen, ei se että tarvitsisi aina kovasti suorittaa. Olen nyt menossa heprealaiskirjeen lopussa, jossa myös korostetaan Jeesuksen osuutta, ei saviastian omaa osuutta:
Rauhan Jumala,
joka ikuisen liiton uhriveren tähden
on nostanut kuolleista
lampaiden suuren paimenen,
meidän Herramme Jeesuksen,
varustakoon teidät hyvillä lahjoillaan,
niin että voitte täyttää hänen tahtonsa.
Sen, mikä on hänelle mieleen,
hän itse tehköön meissä,
hän ja Jeesus Kristus.
Hänen on kunnia
aina ja ikuisesti. Aamen.
(https://raamattu.fi/raamattu/KR92/HEB.13/Kirje-heprealaisille-13)
Noin yleisemmin olen mennyt aika tasaisesti ja "flegmaattisesti" uskonelämässäni, ei ole ollut suuria nousuja tai laskuja tai kriisejä kai - ainakaan vielä. Uupumista ja muuta vastaavaa voi varmasti tulla ennemmin tai myöhemmin. Rohkaisu on varmasti suureksi hyödyksi, tässä helposti hieman töksäyttelevällä itselläni on oppimista.
-
Sulla on varmaan ollut tasainen elämä, jos tulee pahoja töyssyjä nekin vaikuttaa monella tapaa. Jos uskova vaipuu masennukseen voi kokea henkisen kriisin hengellisenä vaikka ei oikeasti sitä ole, on vain voimaton aivan kaikkeen.
-
Olen ollut uskossa (vasta?) noin 9 vuotta. Uskonelämä ja muu elämä itselläni eroavat: uskonelämä on ollut tasaista, muu elämä myös melko tasaista mutta tilanne on tuntunut hiljalleen paranevan. Kaikenlaisia tilanteita silti voi varmasti tulla vastaan omassa ja muiden elämässä. Pari suurta kriisiä on ollut, mutta ne olivat oikeastaan ennen uskoontuloa, vaikka jälkimmäinen niistä liittyi hengellisiin kysymyksiin.
Olen myös ollut (lievähkösti) masentunut, mutta en onneksi niin pahasti että se olisi suuresti vaikuttanut arkipäiväiseen tai hengelliseen elämään. Lisäksi olen pitänyt vaikkapa Raamatun lukemisen tavoitteet aika matalina: yritän lukea vain nelisen sivua eli pari aukeamaa päivässä (UT:n ja VT:n puolelta). En ole ottanut paineita myöskään jumalanpalvelukseen osallistumisesta, kunhan muutaman kuukauden välein tulee osallistuttua.
-
Huomaan, että Raamatun lukemisen "onnistuminen" tai "menestyminen" tuntuu usein riippuvan siitä, kuinka virkeä tai väsynyt olen.
Esimerkiksi nyt kun olen nukkunut vähän huonosti ja väsähtänyt, niin Jesajan kirjan Moabit ja Nubiat menevät valitettavasti kuin lasittunein silmin. Eli ei paljoa ymmärrystä jää, mutta luen nyt kumminkin.
Osa Raamatusta tuntuu aika vaikeaselkoiselta joskus. Tekstiin saa keskittyä tosissaan, runomaisuus ja kieli vaatii fokusta tosissaan ja paremmista taustatiedoistakin olisi hyötyä.
-
Joskus tulee aikoja jolloin Raamatun lukeminen on kuin tervanjuontia tai loppuu kokonaan. Ihan kuin joku voima olisi estämässä niitä siunauksia mitä sieltä voi ammentaa.
-
Juu, voihan syitä olla hengellisiä tai (olettaisin nyt tänään itselläni) ihan fysiologisia. Mutta sanoisin että monet Raamatun tekstit ovat ihan teksteinäkin aika vaikeita ja kysyvät keskittymistä. Onneksi selityksiäkin ja apuakin löytyy tarvittaessa.
-
Joskus olen käynyt jotain vaikeaa tilannetta elämässäni läpi ja Raamattu on siinä tilanteessa avautunut hyvin paljon ja apu on tullut sieltä. Sitten kun tilanne on parantunut eikä ole sellaista stressiä, mieli on niinkuin turtunut ja sitä elää jollottaa päivä kerrallaan ja Raamattu tuntuu sulkeutuneet eikä jaksa keskittyä siihen.
Sitten taas jossain vaiheessa Herra ohjaa niinkuin lahjana taas lukemaan sitä.
Tämänhetkinen työpaikka on tarjonnut useitakin tuollaisia kriisejä missä on joutunut mobilisoitumaan ja tajunnut, että ilman Jumalaa minulle ei olisi välineitä viedä sitä tilannetta eteenpäin.
Minulla juuri eilen oli tuollainen tilanne kun ahdistus avasi minulle Jumalan sanasta siten, että minulla oli "näky" , ikäänkuin Jumalan sanan näkökulma siihen asiaan, vaikka muuten olen juuri tuolla tavalla turtunut ehkä kuukauden päivät.
-
Olen ollut heikko Raamatun lukemisessa viime päivinä. Jotenkin on olemus täynnä kaikkea sitä mitä on joutunut käymään läpi, että en ollut avoin uusille ajatuksille.
Töissä on mennyt melko hyvin ja sain jopa kiitoksiakin viime viikon jotoksista siellä, kun oli paljon töitä ja sain ne suoritettua.
Mutta sen seurauksena olen melko turta.
Yleensä luen aamulla psalmeja ja painan mieleeni jonkin psalmin kohdan, minkä varassa rohkenen menemään sinä päivänä töihin.
On myös tunnustettava, että olen hautautunut katsomaan korealaisia TV sarjoja mitkä ovat hyvin herkkiä ja positiivisia. Auttaa unohtamaan vankilaelämän.
Mutta tiedän, että Jumalan sanasta vain saan elämän.
-
Näin juuri se on. Ilman Elämän Leipää emme jaksa, vaikka saisimmekin kiitoksia maailmasta.
-
Muuten tajusin juuri, että kun jakaa toisille mitä on saanut Raamatusta, se vahvistaa itseäkin.
Siinä kertaa Raamatun opetuksia mielessään, kun kertoo toisille.
Lupasin itselleni, että tänä aamuna luen Raamattua ja laitan kaiken muun sivuun.
1. Mooses 21: 33 pomppasi silmiin lukiessani sitä lukua.
Aabraham istutti puun siihen missä silloin oli, ja "huusi siinä avuksi Herran, iankaikkisen Jumalan nimeä".
Jotenkin oli helppo samastua tuohon. Jatkuvasti kohtaa uusia arvaamattomia tilanteita joiden hallintaan tarvittava informaatio on itsellä vähissä ja panokset ovat sen verran isoja, että ei ole oikein varaa epäonnistua. :-[
Siinä tilanteessa jää ainoastaan Jumalan apu jäljelle. Ellei Jumala ohjaa, neuvo ja auta, en tiedä mitä tapahtuisi.
-
Muuten tajusin juuri, että kun jakaa toisille mitä on saanut Raamatusta, se vahvistaa itseäkin.
Siinä kertaa Raamatun opetuksia mielessään, kun kertoo toisille.
Tätä varten täälläkin kirjoittelu on tuntunut hyödylliseltä: vaikka uskookin, niin aivot ja hermoradat pitäisi yrittää saada myös mahdollisimman "kristilliseen kuosiin." Jo pelkän Jeesus Kristus -sanaparin kirjoittaminen ruudulle ja sen lyhyt miettiminen tuntuu hyvältä harjoitukselta. Siis isän, pojan ja Pyhän Hengen muistaminen ja Raamatun juttujen käsittely muistissa ja muistikuvissa. Kirjoittelu auttaa muistamaan (toistoja tulee) ja oma ajattelu ehkä vähän kehittyy (toivottavasti, parhaimmillaan).
Lukemista, päässä pyörittelyä ja kirjoittamista, kaikkia siis.
Huomasin muuten lukiessani jotakin Luther-sitaattia, että oivalsin ehkä hieman paremmin asioita. Hänelläkin on varmasti arvonsa myös Raamatun selittäjänä; Luther on kuitenkin ajallisesti ja kulttuurisesti lähempänä kuin alkuperäinen Raamatun teksti. Luin joskus yhden Lutherin kirjan, mutta ei tuolloin sisäistynyt kovinkaan hyvin.
-
Sain eilen aimoannoksen Jumalan sanan ravintoa seurakunnassa. Pastori puhui Apostolien tekojen 3. luvun alusta missä Jeesus Pietarin kautta paransi miehen joka oli ollut rampa koko elämänsä.
Jatkoin siitä itsekseni lukua eteenpäin ja tulin syvästi vaikuttuneeksi Pietarin puheesta temppelissä.
Hän sanoi suoraan juutalaisille: "Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin jumalan, meidän isiemme Jumala, on kirkastanut Poikansa Jeesuksen, jonte te annoitte alttiiksi ja kielsitte Pilatuksen edessä, kun tämä oli päättänyt hänet päästää. Te kielsitten Pyhän ja Vanhurskaanja ja anoitte, että teille annettaisiin murhamies, mutta elämän ruhtinaan te tapoitteö hänet Jumala on herättänyt kuolleista ja me olemme sen todistajat"
Hyvin suoraan ja koko VTiin pohjautuen Pietari sanoi juutalaisille, että Jeesus on Jumalan Poika, Messias.
Teki minuun vahvan vaikutuksen kun olen juuri lukenut Aabrahin ja Iisakin elämästä ja miten Jumala oli heidän kanssaan.
-
Teki minuun vahvan vaikutuksen kun olen juuri lukenut Aabrahin ja Iisakin elämästä ja miten Jumala oli heidän kanssaan.
Tämä tavallaan kaksijakoisuus on minusta mielenkiintoista: joidenkin kanssa Jumala on, kun taas yleensä profeetat ja Kristuskin tapetaan kansanjoukkojen toimesta. Myötäsukaisuus vs. väkivaltainen vastustus.
Olen nyt Jeremian kirjassa ja siinäkin tulee esiin, että viestin vastaanotto kansan keskuudessa on hyvin vihamielinen tai siihen ei kiinnitetä huomiota. Toisaalta itse Jeremiahan on Jumalan profeetta eli "Jumalan kanssa".
Enkä nyt sitten tiedä milloin ja miksi joku ihminen on Jumalan kanssa tai Jumalan sanaa vastaan. Varmaan joskus itsekin on mielentilassa, jolloin synnin esille nostaminen tuntuu pahalta ja voi herättää vastustusta Jumalaakin kohtaan.
Mutta toivottavasti tästä pääsee yli ja muistaa että Jumala on todellakin Jumala: hän tietää, hänen tarkoituksensa ovat hyvät ja totuudelliset. Ihmisessä on vikaa monin tavoin, ja se kannattaa realistisesti myöntää ja tunnustaa.
-
Olen ajatellut tuota samaa mitä Korpima ja tullut päätelmään, että tässä(kin) asiassa on parasta minun nöyrtyä Jumalan edessä näiden mietteiden kanssa, sillä Jumala säätää kaiken. Siinä mielessä nöyrtyä, että tyydyn siihen, miten elämänkulku menee Herran omien kohdalla, sekä omassa elämässä sen enempää ihmettelemättä. Tämä nörtymis-aihe on ollut muutenkin mielessäni pidemmän aikaa.
-
Teki minuun vahvan vaikutuksen kun olen juuri lukenut Aabrahin ja Iisakin elämästä ja miten Jumala oli heidän kanssaan.
Tämä tavallaan kaksijakoisuus on minusta mielenkiintoista: joidenkin kanssa Jumala on, kun taas yleensä profeetat ja Kristuskin tapetaan kansanjoukkojen toimesta. Myötäsukaisuus vs. väkivaltainen vastustus.
Olen nyt Jeremian kirjassa ja siinäkin tulee esiin, että viestin vastaanotto kansan keskuudessa on hyvin vihamielinen tai siihen ei kiinnitetä huomiota. Toisaalta itse Jeremiahan on Jumalan profeetta eli "Jumalan kanssa".
Enkä nyt sitten tiedä milloin ja miksi joku ihminen on Jumalan kanssa tai Jumalan sanaa vastaan. Varmaan joskus itsekin on mielentilassa, jolloin synnin esille nostaminen tuntuu pahalta ja voi herättää vastustusta Jumalaakin kohtaan.
Mutta toivottavasti tästä pääsee yli ja muistaa että Jumala on todellakin Jumala: hän tietää, hänen tarkoituksensa ovat hyvät ja totuudelliset. Ihmisessä on vikaa monin tavoin, ja se kannattaa realistisesti myöntää ja tunnustaa.
En ole ihan varma millä tavalla pohdit ilmaisua "Jumalan kanssa". Tarkoitatko sillä elämä luistaa hyvin?
-
En ole ihan varma millä tavalla pohdit ilmaisua "Jumalan kanssa". Tarkoitatko sillä elämä luistaa hyvin?
En varsinaisesti, vaan ehkä enemmänkin tarkoitin esim. rukouselämää ja pyrkimystä Jumalan tahdon noudattamiseen. Jumalan huomioimista elämässään.
Tässä varmaankin profeetta - Jumalan viestin välittäjä - kuten Jeremia ja tavallisempi nykykristitty ovat aika erilaisessa asemassa. Profeetta on vielä paljon enemmän ja läheisemmin Jumalan kanssa tekemisissä kuin peruskristitty, luulisin. Heillä on tietty tehtävä Jumalalta.
Profeetoillahan ei mennyt yleensä mitenkään hyvin, vaikka varjelusta oli myös. Tai ainakin tietyllä tavalla profeetta varmaankin tietää tai hänelle kerrotaan enemmän Jumalan ajatuksista/tahdosta omassa tilanteessaan, veikkaan.
-
Juu, tietty.
Jumala kai sai sen aikaan. :) Helppo sanoa, ja varmaan silti oikein. ::)
Jeremia on lempikirjani Raamatussa, tai ehkä useimmiten palaan siihen ja/tai olen tullut syvästi puhutelluksi sen kautta.
Uskaltaisin sanoa, että se pelasti minut tuholta vuosia sitten.
Aiheutti sen, että mitä elämässäni slloin olikaan, nöyrryin sen kaiken keskellä kuuntelemaan Jumala ja Hän nosti minut tilanteesta missä olisin elämän olosuhteiden hallitsemattomuuden takia olisin hyvin voinut päätyä johonkin aivan muuhun kuin siihen, mitä minulla nyt on. Ja se olisi ollut minulle syvä tappio.
Ne sanat mitkä Jumala puhui Jeremialle että hän tekee tämän otsasta timantin kovan tuli minulle hyvin tärkeäksi.
Toisaalta sitten se kohta, missä Jeremia muistaakseni kaivossa ollessaan valitti kutsumustaan Jumalalle ja Jumala vastasi hänelle ikäänkuin päin naamaa. Mahtava kohta! :) Olisikohan ollut luvussa 39.
Jumalan sanat olivat jotenkin seuraavasti: "jos tuot esille jaloa, et arvotonta, saat olla minun suuni".
Ja tietty sitten Jeremian viesti siitä, että Israelin uskottomuus Herralle oli merkittävä ellei ainoa syy heidän kurjaan tilanteeseensa. Ja siihen siis on vain yksi lääke.
-
Laitan nyt tän pohtimiseni tähän. Tuo Fil. 2. luku on niin puhutteleva. Jumalan sana on siitä ihmeellinen, että kun ihmisenä kokee mahdottomuutta sen edessä, se osoittaa eävyytensä, koska on elävä sana Hengessä. Näin jokaisen kohdalla, joka haluaa ojentautua sen mukaan. Ja vaikka elämä menisi niin, ettei lupaukset täyttyisi elämässä, rukouksiin ei tulisi vastauksia, arki olisi kärsimystä ja tuskaa, Jumalan sana ei lakkaa olemasta totuus, eikä varteenottamisen väärti.
Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli. Se koko Fil. 2. luku on jotain huikeaa. Ensimmäinen lause on kuitenkin jo luokassa: ihmiselle mahdotonta. Tämä luku nousi taas kirkkaana mieleen, kun facessa eräs itseään Jumalan ääneksi tituleeraava ilmoitti totuutena, että koska Jeesus otti orjan muodon, hänen ihonvärinsä oli tumma. Ei siis edes juutalainen kelpaa, vaan päiväntasaajan väen kaltaisen tumma täytyi olla, koska orjat olivat tummaihoisia.
Kaikkea siis on, varsinkin faceen mahtuu. Tuota orjan muotoa aloin miettimään, mitä kaikkea se tarkoittaa. Tarkoittaako se kaikkien palvelijana olemista, Jeesushan ei tullut palveltavaksi vaan palvelemaan ja antamaan oman henkensä. Hän otti päälleen ihmiskunnan synnit, rangaistus kohtasi häntä ja hän kuoli syntiuhrina ja sovitti koko maailman synnit. Hänet tehtiin synniksi. Luvussa sanotaan, että Jeesus nöyrryytti itsensä ja oli kuuliainen ristinkuolemaan asti.
Luvussa jatketaan: sen tähden on Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. Meille ihmisille sanotaan toisaalla "nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alla, että hän ajallaan teidät korottaisi." Oman kokemuksen pohjalta totean, että en tiedä, kuinka monta nöyrtymistä Jumalan edessä on tullut koettua, mutta silti kun tilanteita tulee, nöyrtyminen tulee monesti vasta viimeisenä mieleen, ja sitten vasta, kun Jumalan Henki puuttuu tilanteeseen.
Luvun alussa on upea kehotus rakkaudesta, samanmielisyydestä, lohdutuksesta ym. Tulee mieleen, että "Kristuksen orjuus" ilmenee noin. Siihen tarvittaneen yksi jos toinenkin nöyrtyminen ja oppimiskokemus. Evankeliumissa Jeesuksen kehotus "ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta" voisiko tarkoittaa tuota samaa, kehotuksena Kristuksen mielenlaatuun, orjan muodon ottamiseen.
Tämä kaikki perustautuu armoon, joka kasvattaa, ja jossa me nyt olemme.
-
Luvun alussa on upea kehotus rakkaudesta, samanmielisyydestä, lohdutuksesta ym. Tulee mieleen, että "Kristuksen orjuus" ilmenee noin. Siihen tarvittaneen yksi jos toinenkin nöyrtyminen ja oppimiskokemus.
Vähän mietin toisaalla kuvaamani pyöräilyonnettomuustapahtuman (http://puimatanner.net/index.php?topic=1308.msg62270#msg62270) seurauksena, miten hengellinen oppiminen tapahtuu - tai pitäisi tapahtua. Paras tilannehan olisi, jos lukisi kerran Raamatusta laupiaasta samarialaisesta ja sen jälkeen aina tekisi vastaavissa tilanteissa niin. Tai vaikka vuorisaarnan ja sen jälkeen tekisi niin. Mutta valitettavasti ei tunnu menevän ihan niin, ainakaan omalla kohdalla.
Olemassa on termi siirtovaikutus (https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtovaikutus, transfer of learning, engl.: https://en.wikipedia.org/wiki/Transfer_of_learning). Sillä kuvataan "yhdessä tilanteessa opittujen tietojen tai taitojen soveltamista jossakin toisessa tilanteessa."
"Oppijat voivat lisätä siirtovaikutusta tehokkaan harjoittelun [arkielämä, vastaan tulevat tilanteet] ja tietämyksen abstrahoinnin avulla [jossakin lain yhteydessä muistaakseni oli, että sitä mietittiin päivin ja öin, psalmi 1:2 (https://raamattu.fi/raamattu/KR38/PSA.1/Psalmit-1) "...ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt!"]. Abstrahointi on prosessi, jossa tarkastelemme kokemuksiamme samankaltaisuuksien löytämiseksi. Tiedon abstrahointimenetelmiin kuuluvat opitun perimmäisten periaatteiden etsiminen [lähimmäisyydenrakkaus, kultainen sääntö], mallien luominen sekä analogioiden ja metaforien tunnistaminen, jotka kaikki auttavat luomaan assosiaatioita ja edistävät siirtoa." (Suom. DeepL.com, https://en.wikipedia.org/wiki/Transfer_of_learning)
Voikin valitettavasti olla, että pelkkä Raamatusta lukeminen ei aina riitä, vaan tarvitaan käytännön tilanteita. Teoria (Raamatun opetus) ja käytäntö (arkielämän tilanteet) eivät yhdisty heti. Ja käytännön tilanteitakin on erilaisia ja ne saattavat tapahtua ajallisesti kaukana toisistaan, jolloin hyvää oppimista ei tapahdu - välillä asiat taas unohtuvat. Mielikuvaharjoittelu tai vaikka tietokonepeli ("Laupias samarilainen -simulaattori") voisi auttaa.
Mutta aina voi yrittää, erehtyä ja yrittää uudelleen. Vähän kuin se anteeksiantaminen, jota pitäisi tehdä 77 kertaa. Vaikka vähän noloahan se on tunnustaa taas epäonnistuneensa. Täydellisyys on kaukana.
-
Korpiman viesti toi minulle mieleen aiemman kommenttini kokemuksesta, missä aloin lukea evankeliumeja siten, että oppisin Hänestä, jonka elämästä ja puheista ne kertovat. Varsinkin Vuorisaarna on tehnyt minuun vahvan vaikutuksen. Se kertoo lähestymistavasta elämään ja miten Jeesus todella keskittyi hetkittäiseen elämään ja siihen miten jokaisessa tilanteessa meillä on valinnan paikka sen suhteen, mistä perspektiivistä asioita ajatelemme ja sitten toimimme.
Meillä ei ole kuin juuri se hetki mitä elämämme ja juuri siinä on valinnan paikka miten asiaan suhtaudumme.
Itse asiassa en tarkoittanut ihan tuota mitä kirjoitin, en ole ihan noin ikinä ennen ajatellut. ??? :-\
Tajusin sen vasta nyt. ;D
Jännä miten sitten kuitenkin on niin helppo ohittaa Jeesuksen sanat ja toimia ikäänkuin niitä ei edes olisi.
Jeesuksen sanat eivät ole lakeja tai käskyjä. Hän selvästi ilmoitti puhuvansa totuuden. Ja olevansa Totuus.
Vuorisaarnan lopussa hän kertoi vertauksen miehestä joka rakensi talonsa kalliolle ja toinen hiekalle, ja mainitsi, että ne kaksi erottaa siitä miten suhtautuvat siihen mitä Jeesus heille opetti.
Jeesus on hyvin kohti tuleva.
Helena mainitsi Raamatun kohdan, missä on kehotus nöyrtyä Jumalan väkevän käden alla.
Sekin oli mielessä kun kirjoitin viestiä.
-
Meillä ei ole kuin juuri se hetki mitä elämämme ja juuri siinä on valinnan paikka miten asiaan suhtaudumme.
Onhan tosiaan tuo ajan merkityskin tärkeä. Aikaa on rajallisesti, sitä voi käyttää hyvin tai huonosti. Sen ottaa helposti itsestäänselvyytenä.
Katselin juuri äsken ortodoksipappi isä Spyrodonin videon (Signs of the End (https://www.youtube.com/watch?v=o9pNwoqdcLs)), jossa aika myös mainittiin (kohdasta noin 5:30):
hän kutsuu meitä tekemään parannuksen synneistämme.
Hän antaa meille tämän ajan nyt tämän ajan
tehdä parannus kuullaksemme hänen äänensä
tämä kallisarvoinen aika, joka hupenee
joka kulkee sormiemme läpi, jota me
pidämme itsestäänselvyytenä, että maailma kaipaa
täyttää häiriötekijöillä ja huvituksilla
kallisarvoista aikaa, jonka annamme pois
turhaan
meidän on tunnustettava ajan arvo
itse
Elämämme aika, jonka Jumala on meille antanut
meille armonsa merkkinä tilaisuuden.
katua tätä arvokasta aikaa
kukaan meistä ei tiedä kuolemamme hetkeä
ja kun se löytää meidät
meillä ei ole enää aikaa, emme enää
enää tämän elämän aikaa
kun siirrymme ikuisuuteen, kuinka moni
meistä katsoo taaksepäin
ja kauhistuu sitä, mitä teimme ajalla,
jonka Jumala antoi meille
joten älkäämme tuhlatko tätä arvokasta lahjaa...
aikaa
aika
joka ei tule koskaan enää
kuolema ei ole yllätys
Sitä ennen katselin toisen fysikaalisemman "maailmanloppuvideon" Maan napojen siirtymisestä (China Worried About The Pole Shift (https://www.youtube.com/watch?v=pKEBXvwcCIM)). Maailmanloppua kerrakseen, hengellistä, henkilökohtaista ja maailmanaikakausien vaihtumista.
Vaikka onhan Raamatussakin monenlaista maailmanloppua antikristuksineen ja alkuaineiden sulamisineen (tjsp.). Loppu on tulossa ennemmin tai myöhemmin, aikaa on itse kullakin rajallisesti. Voi yrittää tehdä mahdollisimman hyviä valintoja ja kurssin oikaisemista. Kuolema voi koittaa huomenna - tai tunnin päästä.
-
Korpiman viestiin 191 ajatusta, että ymmärtäisin oppimisen olevan muuttumista, jonka Jumala saa aikaan armon kasvatustyön tuloksena. Sitä kautta, että oltaisiin "muistavia kuulijoita" Jumalan sanan äärellä. Raamatun sana on elävä ja voimallinen, ihmisen osuus on olla avoin sen edessä, antaa sen tulla kohti sekä nuhtelevana että lohduttavana.
-
Korpiman viestiin 191 ajatusta, että ymmärtäisin oppimisen olevan muuttumista, jonka Jumala saa aikaan armon kasvatustyön tuloksena. Sitä kautta, että oltaisiin "muistavia kuulijoita" Jumalan sanan äärellä. Raamatun sana on elävä ja voimallinen, ihmisen osuus on olla avoin sen edessä, antaa sen tulla kohti sekä nuhtelevana että lohduttavana.
Hyvin sanottu! Yritin tuossa viestissä hieman sekoitella tieteellisiä oppimisen termejä ja hengellisiä käsitteitä, mutta ehkä hengellinen oppiminen on hyvä pitää hengellisenä. Henki, sielu, sydän, aivot jne. Toisaalta onhan kristityilläkin aivot ja jotenkin esimerkiksi Raamatun totuuksia voinee kerrata, muistella ja opiskella. Kertaus on opintojen äiti, usein.
Raamatun viestin liittäminen jokapäiväisen arkielämän tilanteisiin sitten voi joskus olla ainakin itselleni vaikeampaa. Parannus ja katumus on myös toiminnan muutosta ymmärtääkseni, vaikka myös mielen uudistumista. Luomakunta - ja yksittäinen ihminenkin - on monipuolinen kokonaisuus, jossa on erilaisia vaikuttavia osia.
***
Raamatussa olen VT:n kohdalla menossa Jeremian kirjassa (35, "Rekabilaiset esikuvina", https://raamattu.fi/raamattu/KR38/JER.35/Jeremia-35). Tässä kohdassa tulee sille se, että Jumalan ohjeita ja määräyksiä todella tulisi ja kannattaisi noudattaa prikulleen, koska ne johtavat hyvään. Onhan Jumala kaiken luoja ja ylläpitäjä, tietää varmasti mitä tekee.
Toisaalta tästä rekabilaisten esikuvallisesta isän käskyjen noudattamisesta (ei pidä juoda viiniä) mieleeni tuli Jeesuksen kritiikki isien perinnäissääntöjä kohtaan. Ehkä tässä voi ajatella, että Jumalan sääntöjä ei pidä sotkea ihmisten perinnäissääntöihin (rekabilaisten isän viinisääntö vs. vielä paljon korkeammat Jumalan säännöt). Mutta niistä pitäisi pitää kiinni yhtä tiukasti kuin rekabilaiset pitivät kiinni omasta ohjeistuksestaan.
Kuuliaisuus Jumalalle on kuuliaisuutta totuudelle, hyvyydelle, kauneudelle, toimivuudelle jne. Pätee varmasti vielä nykymaailmassakin erilaisten kiistojen ja kehityskulkujen keskellä.
-
Korpiman viestiin 191 ajatusta, että ymmärtäisin oppimisen olevan muuttumista, jonka Jumala saa aikaan armon kasvatustyön tuloksena. Sitä kautta, että oltaisiin "muistavia kuulijoita" Jumalan sanan äärellä. Raamatun sana on elävä ja voimallinen, ihmisen osuus on olla avoin sen edessä, antaa sen tulla kohti sekä nuhtelevana että lohduttavana.
Hyvin sanottu! Yritin tuossa viestissä hieman sekoitella tieteellisiä oppimisen termejä ja hengellisiä käsitteitä, mutta ehkä hengellinen oppiminen on hyvä pitää hengellisenä. Henki, sielu, sydän, aivot jne. Toisaalta onhan kristityilläkin aivot ja jotenkin esimerkiksi Raamatun totuuksia voinee kerrata, muistella ja opiskella. Kertaus on opintojen äiti, usein.
Raamatun viestin liittäminen jokapäiväisen arkielämän tilanteisiin sitten voi joskus olla ainakin itselleni vaikeampaa. Parannus ja katumus on myös toiminnan muutosta ymmärtääkseni, vaikka myös mielen uudistumista. Luomakunta - ja yksittäinen ihminenkin - on monipuolinen kokonaisuus, jossa on erilaisia vaikuttavia osia.
Samaa olen ajatellut tuosta käytäntöön soveltamisesta ja ollut jollain lailla suruissani omasta hitaudesta ymmärtämään ja taipumaan Jumalan tarkoittamalla tavalla. Työ on onneksi Jumalan, itseä ei voi muuttaa.
Joka päivä voi iloita armon osallisuudesta ja rukoilla ymmärrystä, mielen uudustusta aina kun tilanteita tulee. Sitäkin tapahtuu, että huomaa muuttuneensa. Se ilmenee jossain käytännön tilanteessa, jossa esim. ajattelee ja toimii ihan toisin kuin joskus aiemmin.
-
Luin Apt. 4. lukua ja siitä käy ilmi, että jo silloin esiintyi henkilöitä, jotka väittivät "jotakin olevansa", mutta he aina lopulta hävisivät pois. Eli erilaisia tyyppejä jotka pyrkivät saamaan vaikutusvaltaa hengellisellä alueella on ilmeisesti aina ollut. Jakeet 36-39.
-
Tulipa niin ’siunattu’ olo kun Jeesus ylösnousemuksensa jälkeen ilmestyi ensimmäiseksi Maria Magdaleenalle josta oli ajanut ne riivaajat ulos. Ei se ollut sattumaa.❤️
Ihmiset askartelevat hierarkian mukaan, kuka on arvovaltaisin sille osoitetaan ja annetaan kunnia ja huomionosoituksia.
Jumala on rakkaus ja toimii sen mukaan.
-
Luin Apostolien teon luvusta 12 siitä, kun Jumala johdatti Pietarin pois vankilasta.
Pietari nukkui kahden sotamiehen välissä, sidottuna kaksilla kahleilla; ja vartijat vartioitsivat oven edessa vankilaa. Siitä enkeli vain johdatti hänet vapauteen kahleista, sotamiehistä, lukikuista ovista ja portista.
Kun on aika lähteä, niin silloin on aika lähteä.
Mulla on noin kuvannollisesti vähän samanlaiset tunnelmat.
Irtisanoutuminen vankilan virasta tapahtui myös hyvin nopeasti ja odottamattomasti tavallaan. :
Pietarin oli määrä olla oikeudessa seuraavana aamuna. Siitä tuli mieleen, että Päivi Räsäsellä on taas oikeusistunto tänään.
Kuuntelin hänen tämän aamuisen juttelunsa FBstä.
-
Heh, kun tänään menin seurakuntaan ja laulu alkoi, seinälle oltiin heijastettu tämän laulun sanat.
https://www.youtube.com/watch?v=Rrh0xZg
En sano, että hirveän paljon yleensä pidän tällaisesta hengellisestä musiikista, mutta tuossa on ihan okei sanat.
Mutta ihan ensiksi näin siis nämä sanat kun menin kirkkoon:
there's no prison wall you can't break through :) Siis suomeksi: "ei ole sellaista vankilan muuria, mitä et sinä (Herra) kykene murtamaan.
Siis viittaan tällä edelliseen viestiini.
En tunne tuota laulua entuudestaan.
-
Olen tullut tietoiseksi siitä, että kaikki Pietarin puheet, taisi olla kolme, Apt.'n alussa, sitten Stefanuksen puhe ja Paavali puhe Antiokioassa olivat teemaltaan samanlaisia.
Kaikissa niissä puheissa Pietari, Paavali ja Stefanus lähti VTn kirjoituksista ja siihen perustuen opettivat, että Jeesus on Jumalan Poika, Messias, ja että ainoastaan Hänen kauttaan pelastumme.
Se on jotenkin vaikuttavaa johdonmukaisuudessaan ja tavallaan yksinkertaisuudessaan.
-
Juu, ja onhan siinä lähestymistavassa järkeä etenkin juutalaisia lähestyttäessä. Heillehän oma historiansa suurmiehet mukaan lukien ja uskontonsa varmaankin olivat useimmille tuttuja. Siihen sitten jatkoksi ikään kuin uusin palanen eli messias Jeesus. Historia ja uutuus.
Lisäys: en nyt tiedä onko tuo edellä käyttämäni suurmies-nimitys kovin hyvä hengellisessä mielessä, mutta ainakin Jumalan voimallisesti käyttämiä ja esim. Mooseskin taisi olla hyvin nöyrä ja muutenkin hyvä.
-
Juu. Tuli myös mieleen kohta muistaakseni Luukkaan evankeliumissa. Jeesus ylönousemuksensa jälkeen selitti muutamalle opetuslapselle sen, miten VT jo puhui hänestä. Sekin on vakuuttava kohta. Katson löydänkö se lyhyessä ajassa.
Luuk. 24
44. Ja hän sanoi heille: "Tätä tarkoittivat minun sanani, kun minä puhuin teille ollessani vielä teidän kanssanne, että kaiken pitää käymän toteen, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa".
45. Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset.
-
Aloin myös lukemaan Matteusta.
Minua puhuttelee se kun tietäjät löysivät Jeesus vauvan ja heittäytyivät maahan kumartamaan häntä. Olisi paljon tavallisempaa että olisivat siinä ihmetelleet että tässä tämä vauvako on juutalaisten kuningas ja olisivat vaihtaneet ihmetteleviä katseita.
Samoin mietin sitä kun Joosef sai unessa Herralta ohjeita minne pitää muuttaa milloinkin että kaikki menee hyvin ja Jumalan suunnitelmien mukaan. Helposti ainakin itse ajattelen kun Jumalalla on kaikki valta niin hän voi likvidoida murhaajat pois tieltä mutta kaikki menee ajallaan eikä hän raivaa pois pahantekijöitä tuosta vain. Putinin saa touhuta touhujaan toistaiseksi.
-
Tykkään lukea evankeliumeita, aina niistä löytää uutta mietittävää ja ihmeteltävää.
-
Tämä jae tuli vastaan ja onhan se tiivistetysti ja hyvin sanottu, kun sitä vähän mietiskelee:
Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, taivaan tähtien Isältä, jonka luona ei mikään muutu, ei valo vaihdu varjoksi. (Jaakob 1:17, https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92/JAS.1)
Aiheuttaa eräänlaista sense of wonder -fiilistä. Hyvä jos Raamatun tutkimiseen saisi enemmän tällaista ihmetystä, syvää kunnioitusta tai hämmennystäkin aiheuttavaa. Onhan kaikki hyvin ihmeellistä.
Luomakunnan ja Raamatun mysteerit!
-
Olen lukemassa Raamattua VT:n puolella Danielin kirjassa:
»Lopulta tuli eteeni Daniel, jonka nimenä on Beltesassar minun jumalani nimen mukaisesti ja jossa asuu pyhien jumalien henki. Minä kerroin hänelle unen: ’Beltesassar, sinä ylin enteidenselittäjä! Minä tiedän, että sinussa asuu pyhien jumalien henki ja ettei mikään salaisuus ole sinulle selittämätön. Kuule uni, jonka olen nähnyt, ja selitä se. (Daniel 4:5-6, https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92/DAN.4)
Tästä tuli mieleen ja aikaisemmasta pohdinnasta, että jotenkin tulisi mieltää vielä paremmin Raamatun sivujen ja nykyisen elämän ja ajan vastaavuus. Siis se, että Raamattu ei ole "vain jotain tarinaa", vain myös ajankohtaista nykytodellisuutta omassa elämässä (ja muiden kristittyjen).
Jotenkin helposti sitä lukiessa siirtyy vain "tarinaa seuraamaan", eikä osaa sisäistää sitä omaan nykyhetkeen. Tai ymmärtää sen ihmeteltävyyttä. Ja että sama Jumala ja Henki on ja toimii Raamatun sivuilla ja nykyhetkessä, siis kristityissä. Pitää siis jotenkin erillään ympäröivän nykytodellisuuden ja Raamatun, vaikka ne tietysti ovat samaa hengellistä todellisuutta.
Samoin tuosta Pyhän Hengen temppelinä olosta kyllä tuli mieleeni hieman maallisia ajatuksia. Ihmisillähän on kaikenlaisia biologisia ja psykologisia tarpeita, haluja ja himojakin (vaikka ruumiin himoja ei pitäisi noudattaa). Näitä ei oikein osaa yhdistää ylevään termiin "Pyhän Hengen temppeli" (biologia on biologiaa jne.). Harva kristitty varmaankaan on kuitenkin täysin ylevä, mutta varmasti syntisenä ihmisenä olo on nykyisin ikään kuin sallittua: vain Kristus on Kristus. Esimerkiksi Danielkin oli varmasti syntinen, eikä täydellinen kaikessa ja hänelläkin oli biologiset puolensa.
Hengen ylevyys ja ihmisenä vaeltelun biologisuus ja raadollisuuskin pitää nähdä osana Jumalan suunnitelmaa, jossa ihmisenä olo saa uuden hengellisen ulottuvuuden. Ylhäältä tänne alas, jossa pienet ihmiset elelevät.
-
Tämä jae tuli vastaan ja onhan se tiivistetysti ja hyvin sanottu, kun sitä vähän mietiskelee:
Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, taivaan tähtien Isältä, jonka luona ei mikään muutu, ei valo vaihdu varjoksi. (Jaakob 1:17, https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92/JAS.1)
Aiheuttaa eräänlaista sense of wonder -fiilistä. Hyvä jos Raamatun tutkimiseen saisi enemmän tällaista ihmetystä, syvää kunnioitusta tai hämmennystäkin aiheuttavaa. Onhan kaikki hyvin ihmeellistä.
Luomakunnan ja Raamatun mysteerit!
Juu tuossa yhdessä jakeessa on todella jo niin paljon Jumalasta!
Olen ollut huomaavinani kirjoituksistasi, että ehkä sinä olet saanut "ilmestyksen" tai ymmärrystä siitä miten hyvä on se että, Jumala on.
Viittaat siihen melko usein. Siis tää on mun tulkintani, toivottavasti ei mene ihan pieleen. Sori, jos niin kävi.
-
Olen ollut huomaavinani kirjoituksistasi, että ehkä sinä olet saanut "ilmestyksen" tai ymmärrystä siitä miten hyvä on se että, Jumala on.
Viittaat siihen melko usein. Siis tää on mun tulkintani, toivottavasti ei mene ihan pieleen. Sori, jos niin kävi.
Toivottavasti näin on! Siis olen saanut ymmärrystä (jotakin kautta). En kylläkään osaa sanoa miten tai mistä.
Jotenkin tuntuu siltä, että on hiljalleen muodostunut hieman jonkinlaista aavistusta Raamatun kokonaiskuvasta ja sitä kautta Jumalasta ja myös maailman hengellisestä ulottuvuudesta. Vaikkapa Jeesuksen opetuksen laadukkuudesta - hänhän puhuu ja tekee asiaa. Ja on luotettava ja voimallinen! Siis kokonaisuuden syvällisempää tajuamista.
Se ikään kuin asettaa sohlailevan ja syntisen ihmisen omaan pieneen tilaansa. Rajallinen ja tilapäinen ihminen, ikuinen ja luotettava Luoja, johon voi luottaa ja joka ei ole menossa pois. Tavallaan aika itsestäänselvyyksiä uskovalle, mutta tuntuu ottavan oman aikansa (vuosiakin) ennen kuin asioita todella sisäistää.
Ja lisäksi olen etenkin viime aikoina (tänäänkin) kamppaillut omien vanhojen syntieni ja lihani kanssa aika aktiivisesti, niin mieli kaipaa jotain parempaa kuin oma langenneisuus. "Virheitä on tullut tehtyä. Seurauksia näkyy ja tuntuu." Ja onneksi on Jumala, jota voi kiittää elämän hyvistä puolista.
-
Juu, Jumala on varmasti avannut sydäntäsi ja ymmärrystäsi olemaan voin sille mitä Hän sinulle opettaa.
Niinhän hän toimii meidän kaikkien kanssa, joskin monin eri tavoin.
Joskus kesällä minä ihastuin psalmin 91 jakeeseen, missä on "hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus".
En oikein rohjennut mennä töihin ilman Hänen sanansa tukea
Toivottavasti osaan jatkossakin turvautua ensisijaisesti häneen vaikka kuinka kokenut ja tuttu olen nykyisessä työpaikassani.
-
Huomasin toista korinttilaiskirjettä lukiessani kohdan (1:12):
Me ylpeilemme siitä, että kaikkialla maailmassa ja varsinkin teidän keskuudessanne olemme noudattaneet Jumalan vaatimaa yksinkertaisuutta ja vilpittömyyttä. Tämä on omantuntommekin todistus. Meitä on ohjannut Jumalan armo eikä inhimillinen viisaus. (https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92/2CO.1)
Mitäköhän tämä voisi käytännössä tarkoittaa ja viittaako se enemmän oppiin kuin arkiseen vaellukseen? Varmaankin siihen, että kaikki ei ole mitään hankalaa mysteeriuskontoa, vaan todella selvästi niin kuin sanotaan.
Ja vastinpari olisi "monimutkaisuus ja vilpillisyys", mikä nyt ei ole hyvä juttu. Välillä kyllä tuntuu, että teologia ja Raamatun kokonaisuuskin on aika vaikeaa ja monimutkaista.
-
Yritän muistella miten tuo kohta on vanhemmassa käännöksessä mitä itse käytän
Piti luntata: "....olemme vaeltaneet Jumalan pyhyydessä ja puhtaudessa ja emme lihallisessa viisaudessa, vaan Jumalan armossa"
-
Hyvä muistutus tuo eri käännökset!
Niistä ja englanninkielisistäkin käännöksistä voi löytää apua. Ja tietysti selitysteoksiakin on varmasti paljon. Olen vain käyttänyt tuota yhtä 1992-käännöstä vanhasta tottumuksesta, mutta muitakin voisi käyttää.
-
Luin psalmin 146 ja jotenkin oli niin lohduttava.
Minä ylistän Herraa kaiken ikäni, veisaan kiitosta Jumalalleni, niin kauan kuin elän.
3. Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa.
4. Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin.
5. Autuas se, jonka apuna on Jaakobin Jumala, se, joka panee toivonsa Herraan, Jumalaansa,
6. häneen, joka on tehnyt taivaan ja maan, meren ja kaiken, mitä niissä on, joka pysyy uskollisena iankaikkisesti,
7. joka hankkii oikeuden sorretuille, joka antaa leivän nälkäisille. Herra vapauttaa vangitut,
8. Herra avaa sokeain silmät, Herra nostaa alaspainetut, Herra rakastaa vanhurskaita.
9. Herra varjelee muukalaiset, holhoo orvot ja lesket, mutta jumalattomain tien hän tekee mutkaiseksi.
10. Herra on kuningas iankaikkisesti, sinun Jumalasi, Siion, polvesta polveen. Halleluja!
Tuossa on ihana lista asioita miten Herra on uskovan kanssa.
-
Kiinnittyi huomioni kohtaan Fil. 4:19, jossa käytetään sanoja "on -- antava teille taivaallisen kunniansa rikkaudesta".
Taivaallisen kunnian rikkaus - vaikuttavia sanoja!
-
Lohdullista tuo kunnian rikkaus. Kun koko ihmiskunta joutui häpeän alle syntiinlankeemuksessa,
niin kyllä kunniassa on löydyttävä rikkautta äärettömiin, että asia korjaantuu. Onneksi on, mitä jakaa :D
-
Olen nyt lukenut Vanhan testamentin kokonaan kaksi kertaa. Eli äsken pääsin toista kertaa Malakian kirjan loppuun.
Ei tässä kyllä vielä voi sanoa itseään minkäänlaiseksi asiantuntijaksi, en varmaan edes osaisi luetella VT:n kaikkia kirjoja. Ja joidenkin koko olemassaolokin voi helposti unohtua (kuten Sakarja tai Habakuk). Lisäksi eri asia on, mitä jää mieleen tai ymmärtää eli vaillinaista on tieto. Aika vaikeaselkoiselta tuntuu koko VT:n sisältö ja taustahistoria (paljon maita, henkilöitä), vaikka onneksi Jumalan tahto ja toiminta tulee esille.
Mutta ilon aihehan tämäkin kuitenkin on, kirjoituksia on kumminkin saatu luettua!
-
Hyva saavutus. :D
Joo minusta ainakin paras tapa lukea Raamattua on yksinkertaisesti lukea sita. :)
Minakin luin VTn lapi pandemian aikana. Taisin aloittaa toista kertaa. Nyt olen yha 1. Mooseksen kirjassa.
-
Lukeminen kannattaa aina - etenkin Raamatun lukeminen. :)
Aika paljon VT:ssä on kylläkin historiaa, joka ei ole vahvuuteni.
Lukemassani VT:ssa (1992 käännös) on 985 sivua, joita luin kaksi päivässä. Arviolta läpi lukeminen kesti siis noin 492 päivää eli 1,3 vuotta.
Ei kovin nopeata, mutta kyllä se siitä. Norvannon Raamattu kannesta kanteen -opetuksia olen kuunnellut samalla.
-
Raamatun lukemiseen sopii sama sääntö kuin kuntoiluun....ikinä ei ole kaduttanut jälkeen päin vaan päinvastoin on ollut tyytyväinen, niin siihen ettätuli liikuttua tai ,että sai aloitettua lukemaan Raamattua, ajatuksen kanssa.
Olen lukenut eri käännöksiä, suomeksi. Tuo 1992-käännös.... niin suosittelen tässä rohkeasti että kannattaa kokeilla sitä 33/38-käännöstä, hitaampaa lukea mutta "vahvempaa". Lukiessa tämän kyllä huomaa.
Suosittelen itselleen Raamattua hankkivalle Genesis-käännöstä. Se on 33/38-käännös mutta siinä on hiukan yli 300-sivuinen kartasto, monine erilaisine listoineen, luetteloineen ja kronologioineen. Löytyy esim. täältä ;
https://ilonpolku.fi/tuote/genesis-raamattu-kartastolla-musta-nahkakantinen/
Itselläni muutamia englanninkielisiä, lähinnä vertailun ja tutkimisen rinnalle. Suosittelen "the Orthodox Study Bible", vuosi 2008. Sen VT pohjautuu kreikankieliseen Septuagintaan eikä siis masoriittiseen, hebrea, tekstiin.
Se on mielenkiintoinen juuri sen alaviitteiden vuoksi, ja esipuheiden ennen jokaista Raamatun kirjaa. Sinä on myös ns. apokryfikirjat jotka eivät kuule meidän protestanttien Raamattuihin, yleensä. Kirjan ISBN-numero on 97807 18003593 2292.
-
Olen lukenut eri käännöksiä, suomeksi. Tuo 1992-käännös.... niin suosittelen tässä rohkeasti että kannattaa kokeilla sitä 33/38-käännöstä, hitaampaa lukea mutta "vahvempaa". Lukiessa tämän kyllä huomaa.
Tuo on hyvä idea, minulla on hyllyssä olemassa myös tuo aiempi 33/38-käännös. Joten voisin seuraavaan VT:n läpilukuun ottaa sen esille. Lisäksi minulla on Raamattu kansalle -käännös, jota en myöskään ole avannut vielä.
Tänään vain selailin VT:stä eri kohtia satunnaisesti selaillen. Onhan siellä hyvin erilaista kirjallisuutta Jobista ja psalmeista Daavidin historiaan ja profeetoiden viesteihin. Palauttaa hieman mieleen erilaisia kohtia.
-
Luin Joosefin elamasta ja myos kertomuksen Juudan "naisseikkailuista".
Sitten luin etta Juudan naisseikkailujen kautta syntynyt henkilo on Jeesuksen sukuluettelossa. Jumala todella on hyvin realistinen ihmisen syntisyyden kanssa.
Onneksi han ei ole jattanut ihmiskuntaa, muuten meilla ei olisi toivoa.
Joosefin elamasta opin sen, etta Jumala oli ottanut ihmisten toppayksetkin huomioon. Ja kun se juomanlaskija oli taysin unohtanut lupauksensa puhua Joosefin puolesta vapaaksi paastyaan vankilasta, ei sekaan estanyt Jumalan hyvaa suunnitelmaa.
Todella lohduttava huomio minulle. :-\
-
Luin Joosefin elamasta ja myos kertomuksen Juudan "naisseikkailuista".
Itse en hieman nolosti muistanut koko Juudan olemassaoloakaan, mutta selailin pikaisesti Wikipediaa, https://en.m.wikipedia.org/wiki/Judah_(son_of_Jacob). Paljonhan Raamatussa on henkilöitä, enkä oikein muista moniakaan, Juudakaan ei ole kovin keskeinen. Vaikka kaikki ovat osa tarinaa ja historian kulkua.
Joskus yritin tehdä jonkin lehden Raamattu-tietovisaa ja en osannut montaakaan kohtaa oikein. Ei siis hurraamista muistitiedossa.
-
https://visa.sley.fi/visat/koko-raamattu
Tein tämän visan, 70% sain tulokseksi.
-
https://visa.sley.fi/visat/koko-raamattu
Tein tämän visan, 70% sain tulokseksi.
Mulle tuli 65 %. En osaa yhtään vuoden 1992 käännöksen sanavalintoja. :)
-
Ei ole mulla Psalmit hallussa. 90%
Sain yhden virheen, koska tunnen 33/38-käännöksen.
92-käännöksessä Raamatun viimeinen jae loppuu eri tavalla.
-
85 %. Olipa kiva testi. Ärsyttää, etten saanut täysiä pisteitä :)
-
Visan voi näköjään tehdä monta kertaa. Eri kerroilla tulee eri kysymyksiä.
-
95 %.
Kysymyksen numero 19. "oikeaksi vastaukseksi" on annettu väärä vastaus.
10.kysymyksessä on itse kysymyksessä virhe.
Joutui olettamaan joissakin kohdin vastatessa, kun tuo 92-väännös on erilainen kuin 33/38-käännös.
-
Visan voi näköjään tehdä monta kertaa. Eri kerroilla tulee eri kysymyksiä.
Niinpä onkin, ja voi valita, tuleeko kysymyksiä koko Raamatusta vai tietystä osasta. Nyt kokeilin pelkkää Ut:ta ja tulos oli 14/15. Siellä kysytään sellaistakin esim. montako lukua on jossain Raamatun kirjassa. Ei ole hallussa ne. Ja kun on lauseen jatkamis-/täydennystehtävä, sen saattaa muistaa ulkoa vanhemman käännöksen mukaan, mutta uudemmassa on käytetty eri sanaa. :D
-
Minä en paina mieleeni lukuja, onko paikalla 3000 vai 6000 henkilöä.
-
https://visa.sley.fi/visat/koko-raamattu
Itse sain omilla kysymyksilläni 12/20 eli 60 %. Ei nyt aivan katastrofaalisen huonosti.
Hyviä kysymyksiä, eivät täysin mahdottomalta tuntuvia (paitsi ehkä tuo jonkin kirjeen lukujen määrän muistaminen). Joskus tosiaan jonkin toisen Raamattu-visan kysymykset vaikuttivat hyvin vaikeilta.
Montakohan kysymystä visan kysymyspankissa on, eli kokonaisuudessaan (joista noita arvotaan)?
-
Sain 75% koko Raamatusta. En kyllä mitään nippelitietoa koskaan ole tallentanut muistiin. Minusta tuo on ehkä hieman yläkanttiin, olettaisin 60% olevan oikeampi tietämyksen tasoni.
-
Luin Joosefin elamasta ja myos kertomuksen Juudan "naisseikkailuista".
Itse en hieman nolosti muistanut koko Juudan olemassaoloakaan, mutta selailin pikaisesti Wikipediaa, https://en.m.wikipedia.org/wiki/Judah_(son_of_Jacob). Paljonhan Raamatussa on henkilöitä, enkä oikein muista moniakaan, Juudakaan ei ole kovin keskeinen. Vaikka kaikki ovat osa tarinaa ja historian kulkua.
Joskus yritin tehdä jonkin lehden Raamattu-tietovisaa ja en osannut montaakaan kohtaa oikein. Ei siis hurraamista muistitiedossa.
Juuda oli Jeesuksen isosioisoiso jne.....isä.
Muistanko oikein, että VT profetiat sanoivat, että Messias tulee Juudan suvusta.
Matteuksen evankeliumin 1. luvussa oleva sukuluettelo on mielenkiintoista luettavaa VTn ohella.
-
Tuosta Uusi testamentti -visasta (https://visa.sley.fi/visat/uusi-testamentti) sain 73 % (11/15).
Uutta testamenttia on kyllä tullut luettua enemmän kuin vanhaa. Tai ehkä osui helpompia kysymyksiä tällä kertaa.
Lisäys: Vanha testamentti -visa menikin huonommin, 47 % (7/15).
-
Jos testataan Raamatun tuntemista en pidä järkevänä kysyä paljonko jossakin on lukuja, sillä ei ole mitään merkitystä sisällön kanssa.
-
Ja luvuthan on on ilmeisesti lisätty paljon alkutekstin kirjoittamisen jälkeen. Lueskelin hieman aiheesta täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_luvut_ja_jakeet
Nykyisen mittaiset luvut tulivat Vanhaan testamenttiin vasta sen jälkeen kun se oli jo jaettu jakeisiin. Samalla luvut lisättiin Uuteen testamenttiin.
-
Kysymykset on varmaan laatinut henkilö, jolla on näkömuisti. Sellaiselle Raamatun kirjojen lukujen määrät voivat hyvinkin jäädä mieleen.
-
Minä tympäännyin itseeni, kun sain ensimmäisen kysymyksen väärin.
-
Jumala todella on hyvin realistinen ihmisen syntisyyden kanssa.
Onneksi han ei ole jattanut ihmiskuntaa, muuten meilla ei olisi toivoa.
Tästä tuli ajatus, että onneksi todella näin. Tämähän on kuitenkin nähdäkseni raamatullisesti eräänlainen "tilapäinen langennut maailma/todellisuus", jossa onneksi Kristus on tullut pelastamaan. Saatanahan muuten hallitsee hengellisesti.
Kai sitten joskus tulee antikristus (jos sitä ei näe jonain toistuvana sarjana antikristuksia, esim paaveja), Kristus tulee takaisin ja joskus vielä kaikki poltetaan tulessa.
Itselleni on kyllä tämä aikalinjan rakentelu melkoisen epäselvää, mutta ainakin kaikenlaista tapahtuu jossakin järjestyksessä joskus tulevaisuudessa.
-
Tuli mieleen, että luetaanko Suomen kouluissa uskontotunnilla vielä Raamatun kertomuksia.
Tuli mieleen, että minä opin Jaakobin poikien nimet ulkoa ensimmäisellä luokalla. :)
-
Vaikea sanoa, ja omista ajoistani on niin kauan etten muista.
Aloitin taas äskettäin Raamatun lukua alusta ja hieman ihmettelin, että miksi siellä on niin tavattoman pitkiä luetteloita nimistä? Eiväthän ne kai juuri muuta kerro, kuin että eri nimisiä ihmisiä on ollut runsain joukoin. Tämä noin niin kuin ihmettelynä. Ei kovin tenhoavaa lukemista sinänsä.
-
Juutalaiset pitävät arvossa juuriaan. Daavidin suvun vesa toi pelastuksen maailmalle. Sukututkimus on mielenkiintoista. Nykyään on vielä lisäksi geenitutkimuksen hyödyt. Jos on olemassa muistoja menneistä ihmisistä, niin antaahan se elävyyttä
mielikuviin menneistä ajoista oman suvun piirissä.
-
Jeesus sanoin, etta Vanhan Testamentin kirjoitukset kertovat hanesta.
Arvelisin, etta se jae on Johanneksen evankeliumissa, kun han puhui fariseusten kanssa. Han totesi, etta ne kirjoitukset joita fariseukset lukevat kertovat hanesta.
Todella voimakas ilmaisu ja se on ilmeisen totta, koska Jeesus on Totuus.
Matteuksen evankeliumin ekan luvussa olevaa Jeesuksen sukuluetteloa on mielenkiintoista samalla seurata Vanhasta Testamentista.
Aabrahamista asti Jumala lupasi, etta heidan suvustaan nousee Messias.
-
Sain luettua 1. Mooseksen kirjan läpi :)
-
Itsekin olen menossa samassa kirjassa, Sodoman hävityksessä.
Lueskelen nyt Raamattua siten, että luen päivittäin 2 sivua VT:stä, 2 sivua evankeliumeja ja 2 sivua muita UT:n kirjeitä. Joskus eli kun esim. paljon muuta päivässä, niin luen vain jonkin psalmin.
-
https://m.youtube.com/watch?v=QDgFkidmq90&t=1457s&pp=ygUOam9ybWEgd2lscG9uZW4%3D
Mielenkiintoinen linkki sukuluetteloihin liittyen. Kohdassa 15:05 alkaa selvitys siitä, kuka oli Daavidin äiti. Jorma Wilponen on selvityksen antaja.
-
Itsekin olen menossa samassa kirjassa, Sodoman hävityksessä.
Lueskelen nyt Raamattua siten, että luen päivittäin 2 sivua VT:stä, 2 sivua evankeliumeja ja 2 sivua muita UT:n kirjeitä. Joskus eli kun esim. paljon muuta päivässä, niin luen vain jonkin psalmin.
Olen pitkälti samoilla linjoilla.
Kun luin 1. Mooseksen kirjaa, minua kosketti itse asiassa sen sisältö.
Jumala niin seikkaperäisesti siinä opettaa, mitä on synti ihmisen elämässä ja mitkä ovat synnin seuraukset.
Samalla hän kertoo yhtä seikkaperäisesti siitä, miten hän lähestyi ihmistä ja ilmaisi itsensä hänelle ja miten hän valitsi suvun, Aabrahamin kautta ja siitä lähtee Jeesuksen inhimillinen sukuluettelo.
Kun lukee koko Raamattua, oppii Aabrahamin merkityksen Jumalan suunnitelmissa. Paavali puhuu siitä mm. Galatalaiskirjeessaä.
Ja silti, Aabraham ja kaikki hänen jälkeläisensä olivat vain sen ajan ihmisiä, jotka kompuroivat uskossaan vaikka olivat nähneet omassa elämässään paljon hyvää mitä Jumala oli uskon kautta heilla antanut....
Minua koskettaa kaikessa tuossa se, miten Jumala silloinkin ja nyt lähestyy maailmanhistoriassa yhtä ihmistä ja ottaa lapsekseen.
-
https://www.piplia.fi/mita-teemme/muutosvoimana-oma-kieli/vt2028/vt2028-testiryhma/
Liitytäänpä oikein porukalla uuden VTn käännöksen testiryhmään! Tuolla voi täyttää kaavakkeen.
Psalmien käännös ilmestyy jo vuonna 2024, ja ottavat nyt palautetta mielellään vastaan. Lisää
tietoa löytyy samalta sivustolta, etsivä löytää!
-
Kiitos vinkistä, ja linkistä. :) Ilmoitin itseni, tosin niin taitaa tehdä aika moni muukin...
-
Aloitin uudenvuoden päivänä 2. Mooseksen kirjan lukemisen. :)
Tämä kohta kiinnitti huomioni.
ja kun oli kulunut pitkä aika, kuoli Egyptin kuningas. Ja israelilaiset huokailivat orjuuttansa ja valittivat; ja heidän huutonsa heidän orjuutensa tähden nousi Jumalan tykö.
24. Ja Jumala kuuli heidän vaikeroimisensa, ja Jumala muisti liittonsa Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa.
25. Ja Jumala katsoi israelilaisten puoleen, ja Jumala piti heistä huolta.
Tuossa taas mennään Aabrahamiin asti, ja niihin lupauksiin,mitkä Jumala antoi Aabrahamille ja sitten puhui myös Iisakille ja Jaakobille.
Jumala muistaa lupauksensa ja vie asioita eteenpäin.
Ja sitten: "Jumala piti heistä huolta"
Jumala piti heistä, siis israelilaisista, huolta siinä tilanteessa missä olivat orjuudessa.
-
Tässä 2.luvusta
7. Ja Herra sanoi: "Minä olen nähnyt kansani kurjuuden Egyptissä ja kuullut heidän huutonsa sortajainsa tähden; niin, minä tiedän heidän tuskansa.
8. Sentähden minä olen astunut alas vapauttamaan heidät egyptiläisten kädestä ja johdattamaan heidät siitä maasta hyvään ja tilavaan maahan, maahan, joka vuotaa maitoa ja mettä, sinne, missä kanaanilaiset, heettiläiset, amorilaiset, perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset asuvat.
9. Ja nyt on israelilaisten huuto tullut minun kuuluviini, ja minä olen myös nähnyt sen sorron, jolla egyptiläiset heitä sortavat.
Jossain oli puhetta orjuudesta. Tuossa esimerkki siitä, miten Herra huomioi sorron ihmisten keskellä ja ilmeisestikin tuomitsee sorron.
Ja voi nostaa , vapauttaa ihmisen sorrosta.
-
Piti myös mainita, että 2. Mooseksen kirjan alussa Jumala käyttää itsestään ilmausta "Minä olen, joka minä olen", ja "Minä olen".
-
Lueskelin ensimmäistä Mooseksen kirjaa (1. Mooseksen kirja 30:1 (https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92,KR38/GEN.30)) ja tuli havaittua, että yksiavioisuus ei selvästikään ollut vielä tuolloin "voimassa." Jaakob hankkii lapsia vapaasti useammankin vaimon ja orjattaren kanssa. Yhtymistä tapahtuu usein.
Ilmeisesti jossakin välissä Abrahamille oli aiemmin kerrottu myöskin jotain lakia ja säädöksiä ja muuta, vaikka siitä ei Raamatun tekstissä pahemmin mainitakaan tähän mennessä (tai meni ohi kun luin). Ikään kuin ohimennen tästä oli jokin lause (1. Mooseksen kirja 26:5 (https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92,KR38/GEN.26)):
koska Abraham oli minun äänelleni kuuliainen ja noudatti sitä, mihin minä hänet velvoitin. Hän piti minun käskyni, määräykseni ja lakini.»
Lisäksi tuli mieleen rikastuminen ja maalliset siunaukset: Jaakob rikastuu, eikä sitä ilmeisesti pidetä mitenkään pahana. UT:n puolellahan on esim. vertaus rikkaasta miehestä ja neulansilmästä. Selvästikään rikastuminen ei aina ole pahasta - tai ainakaan VT:n puolella. Ehkä asiat pitää vain laittaa tärkeysjärjestykseen, Jumala vs. mammona?
Tuleehan tässä esille nykymaailman - tai maailman - "keskeiset asiat": seksi ja raha. Tai ehkä pikemminkin kyseessä on juuri suvunjatkaminen Raamatun sivuilla. Hengellistä perspektiiviä olisi hyvä näihinkin aiheisiin löytää.
-
Niin,eivät nuo ajat, mistä 1. Mooseksen kirjassa kerrotaan, ole mitenkään "vähemmän syntisiä" kuin mikään muukaan aikakausi.
Ajattelen, että moniavioisuus on lähinnä sama kuin jälkikristillisessä maassa avioerojen ja uudelleenavioitumisen yleisyys.
Se, että Jumala kutsui Aabrahamia lähtemään omasta maastaan ja kulttuuristaan johonkin ihan uuteen ainoastaan uskon perusteella oli aika ihmeellistä. Ja Jumala antoi hänelle lupauksen, että hänen jälkeläisistään nousee joku, jonka kautta kaikki kansat tulevat siunatuksi on myös ihmeellistä.
Ja kuten mainitsit, ei näiden ihmisten elämä ollut mitenkään hirveän pyhää. Jotenkin on varmaan helposti olettaa. että Raamatussa kerrotut ihmiset olisivat jotenkin vähemmän syntisiä tai jotain.
-
Mietin hieman, mitä tarkoitti 1933/1938-käännöksessä kohdassa 1. Mooseksen kirja 29:17:
Ja Leealla oli sameat silmät
Sameudesta tuli lähinnä mieleen vain jokin kuvankäsittelyohjelman blur-toiminta (sumennus).
Mutta tämä selvisikin aika hyvin muista käännöksistä tuolla Raamattu.uskonkirjat.net-sivustolla (linkki (https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=1.+Moos.+29%3A1-30&mod1=FinRaam&mod2=FinPR&mod3=YLT&ctx=0)):
1992-käännöksessä:
Lealla oli lempeät silmät
Young's literal -käännöksessä:
and the eyes of Leah are tender,
-
Onpas erilainen käännös. ???
Olen juuttunut 2. Mooseksen kirjassa niihin tilanteisiin, missä Jumala ilmestyi Moosekselle ja sanoi että hän on nähnyt kansansa sorron ja että hän "tulee alas" vapauttamaan heidät.
1. Mooses 3:7-8. " sen tähden olen astunut alas vapauttamaan heidät"
Tuo kohta jotenkin koskettaa minua ja jään pohtimaan sitä.
Jumala näkee ihmisen tilanteen, missä muut sortavat häntä.
Jumala tulee ikäänkuin ihmisen tilanteeseen ja vaikuttaa sen, että sorto loppuu.
Olen kokenut tuon tilanteen itse ainakin kaksi kertaa elämässäni hyvin konkreettisesti..
-
Näitä hieman samanlaisia tai -tyylisiä kohtiahan on ymmärtääkseni/muistaakseni Raamatussa, ainakin tulee mieleen vuorisaarnan julistukset. Onneksi Jumala on hyvä ja voi auttaa ihmisiä tilanteissaan!
Tänään oli myös päivän lehdessä Sana-palstalla Jes 61:1:
Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista
Viitteitä tuolla https://raamattu.uskonkirjat.net/ -sivustolla edellisestä kohdasta myös esim. paikkaan Luuk. 4:18:
Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen
Lisäksi Matt. 11:5:
Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma.
Jumala on siis toimiva Jumala, joka voi auttaa maan matosiakin - sorrettuja, köyhiä, vankeja, rampoja jne.
-
Katos, joo niin onkin samantapaisia kohtia. :)
-
Onpas erilainen käännös. ???
Olen juuttunut 2. Mooseksen kirjassa niihin tilanteisiin, missä Jumala ilmestyi Moosekselle ja sanoi että hän on nähnyt kansansa sorron ja että hän "tulee alas" vapauttamaan heidät.
1. Mooses 3:7-8. " sen tähden olen astunut alas vapauttamaan heidät"
Tuo kohta jotenkin koskettaa minua ja jään pohtimaan sitä.
Jumala näkee ihmisen tilanteen, missä muut sortavat häntä.
Jumala tulee ikäänkuin ihmisen tilanteeseen ja vaikuttaa sen, että sorto loppuu.
Olen kokenut tuon tilanteen itse ainakin kaksi kertaa elämässäni hyvin konkreettisesti..
Jumala astui ensin alas vuorelle, sitten Ilmestysmajaan, myöhemmin temppeliin, sitten ihmisenä maan päälle ja viimeiseksi Pyhän Hengen kautta uskovan sydämeen.
-
Niin, itse en tarkoittanut viestiäni teologiseksi päätelmäksi, vaan viittasin ihan Jumalan apuun tavallisen elämän eri tilanteissa.
Pari kuukautta sitten huomioni osui sitten niihin kohtaan, missä on selvästi, että Jumalalta tulee apu. Kun tuota teemaa rupesin seuraaamaan totesin, että se on selvästi ilmaistu Raamatussa useassa kohdassa.
Herralta voi pyytää apua ja Raamatun mukaan hän auttaa.
-
Avun pyynnosta tuli mieleen. Ainakin itse huomaan, etta avun pyytaminen ei ole kovin helppoa.
Voidaakseen pyytaa anteeksi minun on tunnustettava, etta olen heikko ja kykenmaton yksin ratkaisemaan kyseessa olevaa tilannetta.
Siksi huomaan taipumuksen valttaa avun pyytamista, mika sitten puolestaan ei ole viisasta.
Tasta on hauska nettivitsi, uskaltanen laittaa sen tanne.
Ikava kylla se ei ole suomeksi, ainakaan se versio minka itse olen loytanyt.
https://www.youtube.com/shorts/l_POy66Xa8g
-
Avun pyynnosta tuli mieleen. Ainakin itse huomaan, etta avun pyytaminen ei ole kovin helppoa.
Voidaakseen pyytaa anteeksi minun on tunnustettava, etta olen heikko ja kykenmaton yksin ratkaisemaan kyseessa olevaa tilannetta.
Siksi huomaan taipumuksen valttaa avun pyytamista, mika sitten puolestaan ei ole viisasta.
Näinhän se menee. Jotenkin tuntuu, että Jumalalle on helpompi tunnustaa avun tarve (ja väärässä olokin), mutta muille ihmisille vaikeampi. "Kulissit pystyssä."
Tuli jatkoksi edelliseen mieleen Kummelin "ei tartte auttaa" -sketsit, esim. https://www.youtube.com/watch?v=oVke33lnFYs
-
Olen huomannut, etta mina kipuilen myos selvan avunpyynnon kanssa kun on kyse siita, etta olisi viisasta pyytaa Jumalalta apua.
Jotenkin rukoileekin sillai kierrelen ja kaarrelen, mutta en selvasti tunnusta itselleni enka Jumalalle etta tarviin apua.
Joo hyva "ei tartte auttaa"sketsi :)
Katsoitko mun lyhyen linkin lopun? Vitsi sekin. :)
-
Vaikea soosi juu. :D
Olen ruoanlaitossa sivistymätön, enkä tiedä mistä aineesta on kyse.
-
Minun on erittäin vaikeaa pyytää apua.
-
Olen kokenut ratkaisevan paljon Jumalan apua. Se tulee myös yllättävällä tavalla, jota ei osannut odottaa, eikä ottaa huomioon. Avun tarpeeni on jatkuvaa.
-
Samoin kyllä Jumalalta pyydän varmaan päivittäin.
-
Jumala astui ensin alas vuorelle, sitten Ilmestysmajaan, myöhemmin temppeliin, sitten ihmisenä maan päälle ja viimeiseksi Pyhän Hengen kautta uskovan sydämeen.
Tuli mieleen, että mitenkähän Pyhä Henki toimi jo Vanhan testamentin puolella? Ainakin kuningas Daavid oli saanut Pyhän Hengen ja oletettavasti profeetat, mutta miten muuten? Eli ehkä ei muuten? Vai miten?
Muistaakseni VT:n puolella ei mainintoja kovin paljon ollut Pyhää Henkeen liittyen (voin olla väärässäkin; mutta ainakin taisi olla että Pyhä Henki oli luomistyön yhteydessä vetten yllä tai jotenkin sinnepäin).
Helluntainahan tapahtui sitten vasta UT:n puolella laajempi Pyhä Hengen vuodattaminen ymmärtääkseni.
-
Tuli mieleen, että mitenkähän Pyhä Henki toimi jo Vanhan testamentin puolella? Ainakin kuningas Daavid oli saanut Pyhän Hengen ja oletettavasti profeetat, mutta miten muuten? Eli ehkä ei muuten? Vai miten?
Muistaakseni VT:n puolella ei mainintoja kovin paljon ollut Pyhää Henkeen liittyen (voin olla väärässäkin; mutta ainakin taisi olla että Pyhä Henki oli luomistyön yhteydessä vetten yllä tai jotenkin sinnepäin).
Helluntainahan tapahtui sitten vasta UT:n puolella laajempi Pyhä Hengen vuodattaminen ymmärtääkseni.
VT:ssa mainitaan termi "Pyhä Henki" vain 3 kertaa !
Mutta, UT:ssa "Pyhä Henki" mainitaan peräti 90 kertaa !!
Näin ainakin itse joskus laskin nuo lukumäärät...
Tämä on hyvä todistus kuinka suuri ero on Vanhalla liitolla ja Uudella liitolla.
Vanha liitto oli määräaikainen, "lihallinen", jonka sovittava voima oli eläinten veri.
Uusi liitto on Iankakkinen, hengellinen, jossa sovittavana/vanhurskauttavana/pyhittävänä Voimana on JUMALAN VERI !
2.Kor.3:7-11
Mutta jos jo kuoleman virka, joka oli kirjaimin kaiverrettu kiviin, ilmestyi kirkkaudessa, niin etteivät Israelin lapset kärsineet katsella Mooseksen kasvoja hänen kasvojensa kirkkauden tähden, joka kuitenkin oli katoavaista,
kuinka paljoa enemmän onkaan Hengen virka oleva kirkkaudessa!
Sillä jos kadotustuomion virka jo oli kirkkautta, niin on vanhurskauden virka vielä paljoa runsaammassa määrin kirkkautta.
Sillä se, millä ennen oli kirkkaus, on tämän rinnalla kirkkautta vailla, tämän ylenpalttisen kirkkauden tähden.
Jos sillä, mikä on katoavaista, oli kirkkaus, niin vielä paljoa enemmän on sillä, mikä on pysyväistä, oleva kirkkautta.
-
Pyhä Henki mainitaan lähes jokaisessa Vanhan Testamentin kirjassa.
Siellä käytetään esim. sanoja
Pyhä Henki, Jumalan Henki, Herran Henki, minun Henkeni, alttiuden henki, armon ja rukouksen henki jne.
Tässä esimerkkejä
Tuom.6:34 Silloin Herran henki täytti Gideonin; hän puhalsi pasunaan, ja niin abieserilaiset kutsuttiin koolle seuraamaan häntä.
Neh. 9:20 Hyvän Henkesi sinä annoit heitä opettamaan, mannaasi et kieltänyt heidän suustansa, ja vettä sinä annoit heille heidän janoonsa.
Sananl. 1:23 Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
Jes. 40:13 Kuka on Herran Henkeä ohjannut, ollut hänen neuvonantajansa ja opettajansa?
Hes. 36:27 Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.
Hagg. 2:5 Sen liiton sana, jonka minä tein teidän kanssanne, kun te läksitte Egyptistä, ja minun Henkeni pysyy teidän keskellänne. Älkää peljätkö.
Sak. 7:12 Ja he tekivät sydämensä kovaksi kuin timantti, etteivät kuulisi lakia eikä niitä sanoja, mitkä Herra Sebaot on lähettänyt Henkensä voimalla entisten profeettain kautta; ja niin on Herralta Sebaotilta tullut suuri vihastus.
-
Kirjasuositus, vaikka olenkin kirjoittajan tietyistä johtopäätöksistä eri mieltä.
https://www.liekkikustannus.fi/Mita-Raamattu-sanoo-Pyhasta-Hengesta-Stanley-M-Horton
-
Luen tässä 1. Mooseksen kirjaa ja jakeessa 41:38 tulee myös esille Pyhä Henki, kun Joosef selitti unet hyvistä ja nälkävuosista:
Ja farao sanoi palvelijoilleen: 'Voisimmeko löytää ketään, jossa on Jumalan henki niinkuin tässä?'
Jotenkin nämä VT:n kohdat eivät oikein ole rekisteröityneet. Kiitokset vastauksista!
-
Tämä on mielenkiintoinen Danielin 3 luvusta kun pätsiin oli heitetty kolme miestä ja siellä oli neljäs kuin Jumalan Poika. Tässä nyt ei mainita Pyhää Henkeä mutta ehkä hän vaikutti nämä sanat ja totuuden neljännestä miehestä.
-
Pyhä Henki mainitaan lähes jokaisessa Vanhan Testamentin kirjassa.
Mutta, nimikettä "Pyhä Henki" ei käytetä. Kuin muutaman kerran.
-
Tämä kysymys ja vastaus löytyi Raamatunlukijain liiton sivuilta: MAINITAANKO PYHÄ HENKI VANHASSA TESTAMENTISSA? https://rll.fi/2015/01/mainitaanko-pyha-henki-vanhassa-testamentissa/
-
Tämä kysymys ja vastaus löytyi Raamatunlukijain liiton sivuilta: MAINITAANKO PYHÄ HENKI VANHASSA TESTAMENTISSA? https://rll.fi/2015/01/mainitaanko-pyha-henki-vanhassa-testamentissa/
Kiitos linkistä.
-
Juu tuossa linkissä asia on selvästi ilmaistu.
Ilmeisestikin Raamattu ilmoittaa, että Jumala on muuttumaton, eli sillä perusteella voi pitää itsestäänselvyytenä, että Pyhä Henki on myös aina.
Mutta se miten Jumala on ilmaissut itsensä ihmiskunnalle kautta aikojen, näyttää vaihtelevan.
Tuli siitä mieleen, että juu 2. Mooseksen kirjan alussa, mitä olen lueskellut oli tämä kohta:
Luku 6
1. Mutta Herra vastasi Moosekselle: "Nyt saat nähdä, mitä minä faraolle
teen; sillä väkevän käden pakottamana hän on päästävä heidät, ja väkevän käden pakottamana hän on ajava heidät maastansa".
2. Ja Jumala puhui Moosekselle ja sanoi hänelle: "Minä olen Herra.
3. Ja minä olen ilmestynyt Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille 'Jumalana Kaikkivaltiaana', mutta nimelläni 'Herra' en minä ole tehnyt itseäni heille tunnetuksi.
-
3 Ja minä olen ilmestynyt Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille 'Jumalana Kaikkivaltiaana', mutta nimelläni 'Herra' en minä ole tehnyt itseäni heille tunnetuksi.
1.Moos.24:3
Minä vannotan sinua Herran, taivaan ja maan Jumalan, kautta, ettet ota pojalleni vaimoa kanaanilaisten tyttäristä, joiden keskuudessa minä asun,
Kiinnitän nyt vasta tuohon huomioni, 2.Moos.6:3 ,sillä kyllähän Jumalan nimi "Herra" on manittu VT:ssa monta kertaa ennen tuota Jumalan puhetta Moosekselle.
Mitäköhän Jumala tarkoittaa tuolla puheellaan, "ettei ole tehnyt Itseään tunnetuksi nimellään "Herra" ?
"Herra", eli YHWH, mainitaan VT:ssa 6521 kertaa 5522 jakeessa.
-
Jumalan nimistä
Suomen teologinen instituutti
https://sti.fi › luennot › filesPDF
”Mikä Hänen nimensä on"
-
Lueskelin tai ehkä lähinnä selailin tuon opetuksen (Henrik Perret, Mikä Hänen nimensä on?, https://sti.fi/luennot/files/HP310107.pdf) läpi pikaisesti. Ihan mielenkiintoista, vaikka hieman vaikeaselkoista.
Tekstistä saa sen käsityksen, etteivät patriarkat tunteneet Jahve-nimeä. Siten kaikki 1. Mooseksen kirjan Jahve-tekstit ovat nuorempaa kerrostumaa. Jumalan eri nimien käyttö on myös ollut eräs syy siihen, että monet tutkijat edellyttävät, että Pentateukin syntyhistoriaan liittyy useita lähteitä, mm. Jumalan nimen perusteella.
Ymmärtäisin tämän siis niin, että tätä ongelmaa on selitetty siten, että aiemmat nimitykset on lisätty jälkikäteen. Eli siis kaikkia tekstejä ei ole kirjoitettu suoraviivaisesti aikajärjestyksessä tai niitä on muuteltu/yhdistelty/tms. myöhemmin.
Lisäys: myöhemmin linkissä sanotaan "Päinvastoin voidaan todeta, että Aabraham, Iisak ja Jaakob tunsivat Jahven, mutta nimen merkitystä he eivät tunteneet." Myös: "Ilmaisu 'tulette tietämään, että minä olen JHWH', tarkoittaa, että ihmiset oppivat tuntemaan Herran (JHWH) ja millainen hän on."
En nyt oikein saanut kaikkea ymmärretyksi. Tarvitsee lisää pohdintaa - tai rautalankaa tai ratakiskoa.
-
Niin, pohtisin itse sitä, että mitä Jumala 2. Mooseksen kirjan 6:3:ssa sanoi.
"nimelläni 'Herra' en minä ole tehnyt itseäni tunnetuksi"
Onko olemassa inhimillisessä kielessä sanaa, mikä täysin kuvaisi sen mitä/kuka Jumala on?
Melko varmasti voimme lukea pois sen mahdollisuuden, että Jumala olisi unohtanut jo käyttäneensä itsestään nimea Herra.
Minulle tulee mieleen, on aina tullut, että yksi Herra päämäärä oli mikä on ilmaistu 2. Mooses 14:18:ssa
18. Ja egyptiläiset tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä näytän kunniani tuhoamalla faraon, hänen sotavaununsa ja ratsumiehensä."
Paavali ottaa tämän esille ja opettaa siitä hyvin selvästi Kirjeessä Roomalaisille.
17. Sillä Raamattu sanoo faraolle: "Juuri sitä varten minä nostin sinut esiin, että näyttäisin sinussa voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä".
Eli Jumalan auktoriteetti oli selvästi faaraon yläpuolella.
Tuli myös mieleen Jesajan kohtia siitä miten Messiaasta käytettiin erilaisia nimiä kun
14 Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.
Tuossakin nimi ilmaisee jotain hänen olemuksestaan. Sen, että hän on Jumala, joka on tullut ihmisten keskelle.
Myös Jesajan profetia Messiaasta ja hänen eri nimistään. Händelin oratorio kuorolaulu listaa ne nimet. :)
https://www.youtube.com/watch?v=MS3vpAWW2Zc
Tuli ekaks vaan tuo laulu mieleen, mutta ilmeisesti kohta on Jesaja 9:6.
5 Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, Rauhanruhtinas.
-
Niin, pohtisin itse sitä, että mitä Jumala 2. Mooseksen kirjan 6:3:ssa sanoi.
"nimelläni 'Herra' en minä ole tehnyt itseäni tunnetuksi"
Mooseksen kirjoittajalle nimi Herra oli tullut tunnetuksi jä hän kirjoittaessaan tekstejä aiemmista ajoista pystyi sitä käyttämään, vaikka aiemmat sukupolvet eivät sitä vielä tienneet.
-
Tuohon nimikysymykseen löytyy erilaisia vastauksia Quorasta: Exodus 6:3—In what way had God’s name not been made known to Abraham, Isaac, and Jacob? (https://www.quora.com/Exodus-6-3-In-what-way-had-God-s-name-not-been-made-known-to-Abraham-Isaac-and-Jacob).
Tuon "All related" -kohdan voi klikata vaihtoehdoksi "Answers", niin ei tule sekalaista muuta materiaalia.
-
Yllaoleva keskustelu muistutti minua A.W. Tozerin kirjasta The Knowledge of the Holy.
Se on varmaan suomennettukin. Kun luin sita ylioppilaaksi paastyani, ei ollut viela suomalaista kaannosta, ja opettelin sen kautta samalla englanti.
Kirja tutkii Raamatun pohjalta Jumalan eri ominaisuuksia mitka on ilmoitettu Raamatussa.
Siis jotenkin sivuaa ainakin tata keskustelua.
Se kirja oli minulle hyvin tarkea nuorena uskovana.
Auttoi keskittymaan Jumalaan eika tuijottamaan niin paljon omaan napaan.
-
Aikaisemmin tässä ketjussa oli juttua avun pyynnöstä Jumalalta.
Ja miten joskus ihminen välttää sitä(kin).
Tuli mieleen tilanne, kun Pietari yritti kävellä veden päällä ja jonkin aikaa usko kesti, mutta hän kai sitten meni paniikkiin ja alkoi vajota. Siinä vaiheessa hän huusi: Jeesus auta, minä hukun!
Tosin en aivan muista mitä Pietari sanoit tuossa tilanteessa enkä juuri nyt löydä sitä kohtaa. En halua kirjoittaa omiani..
Pitää tarkistaa.
Minulle jotenkin tuli tänään omien ajatuskoukeroiden kanssa eteen tuo ikäänkuin hyvin ehdottomana neuvona.
Pietari ei enää luottanut itseensä eikä uskoonsakaan tipan tippaa. Siinä vaiheessa on niinkuin vapaampi pyytämään Herralta apua, kun ei ole enää mitään itsessään mihin luottaa.
-
Löysin tämän kohdan hakukoneella (Matteus 14:22-33): https://www.biblegateway.com/passage/?search=Matthew%2014:22-33&version=NIV
Onhan tuo totta, että normaalisti ihminen luottaa kovasti itseensä, jollei joudu ikään kuin pienenemään Jumalan edessä.
Tosin tuosta kohdasta tuli mieleen, että olisiko Pietari edes (tai kukaan?) voinut pärjätä tilanteessa ilman Jeesuksen apua, vain oman uskon varassa? Siis kävellä vetten päällä. Olihan Pietarilla varmaan kuitenkin äärimmäisen vahva usko näkemänsä pohjalta. Tai pitäisikö siis joskus luottaa omaan uskoon?
-
Ajattelen, että hän todella luotti omaan uskoonsa eikä niinkään uskon kohteeseen, Herraan.
Oma usko loppui kriittisellä hetkellä eikä hän tiennyt mitä tehdä.
Ehkä siis usko omaan uskoon on vähän sama kuin pitäisi omasta takistaan kiinni ettei kaatuisi. ::)
-
Löysin sen kohdan, missä Pietari käveli veden päällä, säikähti, alkoi vajota ja huusi: "Herra auta!"
Matteus 14:
Pietari vastasi hänelle ja sanoi: "Jos se olet sinä, Herra, niin käske minun tulla tykösi vettä myöten".
29. Hän sanoi: "Tule". Ja Pietari astui ulos venheestä ja käveli vetten päällä mennäkseen Jeesuksen tykö.
30. Mutta nähdessään, kuinka tuuli, hän peljästyi ja rupesi vajoamaan ja huusi sanoen: "Herra, auta minua".
31. Niin Jeesus kohta ojensi kätensä, tarttui häneen ja sanoi hänelle: "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?"
Tuossa on tosi hyvä kohta siinä mielessä, että uskon että mekin voimme toimia kinkkisessä tilanteessa kuten Pietari.
Jeesus näkee kaikki meidän heikkoudet, joten niitä ei tarvii hävetä.
-
Juu, onhan tuo "Herra, auta minua" tärkeä kohta. Mietin missä tilanteissa tuo ei olisi hyvä neuvo. No, varmaan aina ei ehdi, muista tms. tai pitää keskittyä tekemiseen.
Mutta voi pyytää apua vaikka koko päiväksi tai rukoilla ensin ja tehdä sitten. Tämä oli muistaakseni jonkun juutalaisen ajatus: siis rukous ja sitten tekeminen. Ehkä näin ei päädy niin usein katastrofiin ja uppoa?
-
Sellaiset tilanteet, missä luulee tarvitsevansa selviytyvän itse ja on unohtanut tavallaan Jumalan ja toteaa olen voimaton syystä tai toisesta. Silloin on ainakin hyvä muistaa tuo.
Itse olin juuri tuollaisessa ja siinä hoksasin tai ehkä Jumala näytti tuon minulle.
Olen kiitollinen että Herra on lähellä ja kykenevät auttamaan tilanteista.
-
Tuosta 2. Mooseksen kirjan alusta vielä.
Kyllä oli faaraolla kova sisu. Olemmekohan me ihmiset todella sellaisia. Varmaan olemme.
Ei sitten nöyrtynyt tunnustamaan Herraa millään.
Kun ihminen on sitä mieltä, että Jumalaa ei ole tai vaikka jossain olisi, mitä se minulle kuuluu, siitä ei pukahda ellei Jumalan itse vedä ihmistä. ???
-
Tuo että Jumala paadutti faaraon sydämen moneen otteeseen aiheutti itselläkin pohtimista. Ensin eli joskus aiemmin aiheutti vähän nikottelua: "voiko/saako näin tehdä?"
Mutta nykyään suhtaudun Jumalaan ehkä/toivon mukaan ylevämmin ja että Hänellä on oikeus näyttää mahtiaan näinkin. Viesti menee perille. Heiserilta tms. olen oppinut, että vitsauksissa myös ikään kuin näytettiin Egyptin jumaluuksille kaapin paikka. Kyseessä ei siis vain ihmisten taso, vaan hengellinen taso myös.
-
Heitän tähän väliin kysymyksen. Moos.1:30 Jumala antoi kaikille eläimille kasvit ruuaksi, missä vaiheessa on mahtanut tämä muuttua kun eläimet syövät toisiaan, onko syntiinlankeemus koskettanut myös eläinkuntaa??
-
Kyseessä taitaa olla spekulaation tai oman ajattelun paikka, mitä tuossa tapahtui. Lueskelin/selailin hieman englanniksi paria sivua, joissa asiaa pohditaan. (Linkki 1 (https://www.icr.org/article/if-all-animals-were-created-plant-eaters-why-do-so/), tosi pitkä linkki 2 (https://answersingenesis.org/animal-behavior/what-animals-eat/creations-original-diet-and-the-changes-at-the-fall/).)
Tuossa ekassakin linkissä (https://www.icr.org/article/if-all-animals-were-created-plant-eaters-why-do-so/) annetaan monta spekulaatiota ja lopuksi todetaan seuraavaa:
Mieluisin spekulaationi on seuraava. Ensimmäisen Mooseksen kirjan 3. luvussa kirouksen yhteydessä puhutaan suurista muutoksista, jotka seuraisivat, ja jokainen niistä edellyttää geneettistä muutosta. Kasvit kasvaisivat "orjantappuroita ja ohdakkeita" (jae 18). Käärme luikertelisi "vatsallaan" (v. 14), kirottuna muiden eläinten mukana. Eevan ruumiinrakenne muuttuisi, mikä tekisi synnytyksestä vaivalloista (v. 16). Jokainen näistä muutoksista edellyttää DNA-muutosta, ja nyt sen sijaan, että se olisi "erittäin hyvä", "koko luomakunta huokaa ja vaivautuu tuskissaan" (Room. 8:22) synnin ja sen rangaistuksen - kuoleman - vuoksi.
Epäilen, että äärettömässä viisaudessaan Jumala muutti luomakunnan täysin, jolloin kaikki oliot kuolivat ja jotkut eläimet olivat varsin ilkeitä, antaen siitä lähtien puhuttelevan todistuksen synnin kauheista seurauksista. Aina kun Aatami näki jonkin eläimen tappavan toisen, hän tunsi siitä lähtien katumusta siitä, mitä hän oli aiheuttanut luomakunnalle.
Ja kun tänään näemme saman asian, sen pitäisi ajaa meidät takaisin Luojamme armolliseen varautumiseen synnin varalta ja odottaen odottamaan sitä aikaa, jolloin "kuolemaa ei enää ole oleva" (Ilm. 21:4).
-
Google Translaten kääntämänä tuo sivu: https://www-icr-org.translate.goog/article/if-all-animals-were-created-plant-eaters-why-do-so/?_x_tr_sl=auto&_x_tr_tl=fi&_x_tr_hl=fi&_x_tr_pto=wapp
-
Näitä vaan voidaan spekuloida, tuhatvuotisessa valtakunnassa ksi on toisin.
Kyllä tuli paha mieli kun ruokin pikkulintuja ja syöttöpaikalta tuli haukka ottamaan linnun.
-
Tuli mieleen oman päänsisäisen käsityksen Jumalasta tietty ristiriitaisuus tai vaikea yhdistää juttuja. Kun luin 2. Mooseksen kirjaa (14:4), jossa Jumala näyttää kunniansa tuhoamalla faaraon ja hänen sotajoukkonsa.
Onhan tässä tietty ero Jeesuksen toimintaan; hänhän ei kuitenkaan toiminut näin, vaan tuli pelastamaan ja parantamaan syntisiä.
Jumalalla siis on erilaisia toimintarepertuaareja: kunnia ja voimakin on joskus (ollut?) käytössä. Emme elä kai (enää?) niinkään kunniakulttuurissa, jossa voiman näyttö olisi tärkeää.
Toinen juttu mikä tulee mieleen on se, että ennen uskoontuloa ja Raamattuun perehtymistä muistelen, että minulla oli jotenkin paljon "abstraktimpi" ja etäisempi käsitys Jumalasta ainakin ensialkuun. Raamattua lukiessa tuli pienenä yllätyksenä ja mielikuvia muuttavana, että Hän toimii näin.
Siis hyvin konkreettisesti ajassa ja historiassa. Jumala on siis hyvin "hands on" luomassaan maailmassa eli toimii käytännössä monin tavoin, ei ole jättänyt menemään omalla painollaan (deismi). Hienoa!
-
Ihminen on täysin Jumalan määräyvallan alainen, on kuka tahansa. Ilman Häntä emme olisi olemassa. Aika rkyttävää ajatella, että ihminen on päättänyt siitä huolimatta olla täysin riippumaton Hänestä. Todella epäviisas ja sokea päätös.
Juu minäkin yhä jaksan ihmetellä, miten kertaheitolla outo kirja muuttui läheiseksi ja ymmärrettäväksi uskoon tuloni jälkeen. Varsinkin Uusi Testamentti. Tiesin, mistä siellä puhuttiin, koska olin kokenut sen omassa elämässä. Se on todella ihme jokaisen uskoon tulleen kohdalla. :)
Faraon kohtalo on todella paljon Jumalasta ja ihmisestä kertova tapahtuma.
On myönnettävä, että ainakin minä olin omissa elämäni puitteissa samalla tavalla Jumalaa vastustava ennen uskoon tuloa.
Se on Raamatun mukaan meidän olemuksemme itsessämme.
En tiedä kuinka paljon sillä on eroa, kun jonkun vitsauksen kohdalla sanottiin, että farao kovetti-paadutti sydämensä, muistaakseni yhdessä oli että faraon sydän kovettui ja lopulta oli, että Jumala paadutti hänen sydämensä.
-
Lueskelin apostolien tekoja ja tulihan jälleen esille, miten voimakas motivoija uskonto on. Ihmisiä vainotaan, yritetään vähän väliä tappaa (Paavaliakin) ja kaikenlaisia konflikteja syntyy.
Hengelliset/uskonnolliset tekijät siis varmaankin ovat tärkein ihmisen motivoiva tekijä, jos siis uskoo (Charlton taisi näin kommentoida). Jos ei usko, niin kaikki muuttuu helposti merkityksettömäksi tai lyhyen tähtäimen toiminnaksi.
-
Niin, Paavalikin aikaisemmin oli uskonnollisen oikeaoppisuuden kiihkea puolustaja ja siksi oli krisittyjen vainojen puolella ja halusi eliminoida kristityt. Jeesus konfrontoi hanta tosi rajusti.
Ja ilmeisesti Paavali todella vakuuttui Jeesuksesta sen seurauksena.
-
Varmaan tietyllä tavallahan Paavali oli aina Jumalan puolella ja kiihkoili Jumalan puolesta. Ensin puhtaan "vanhakantaisen" uskon puolesta, vääräoppisia kristittyjä vastaan - myöhemmin hänen käsityksensä vain Jeesuksen roolista muuttui. Ja hänestä tuli apostoli. Eli eräänlainen "dynaaminen tekijämies" siis, jolla riitti draivia uskonnon edistämiseen. Ensin vain hänellä ei ollut hyvää käsitystä kristinuskon totuudesta.
En nyt tiedä sitten, onko koskaan toisten vainoaminen uskonnon takia hyvä juttu. Toisaalta VT:ssä joskus kirjoitettiin, että väärät profeetat esimerkiksi, jotka johtavat harhaan, pitää tappaa. Joten ehkä Paavali noudatti kirjoituksia ymmärryksensä mukaan, osui vain arviossaan kristinuskosta vikaan.
-
Juu totta. Ja se että hän tunsi Vanhan Testamentin jo alusta lähtien niin läpikotaisin, hänen oli "helppo" oppia Herralta, että kirjoitukset puhuivat Jeesuksesta.
-
Kiva yhteensattuma! :) Edelliset viestit liittyvät lähes saumattomasti teemaan mikä on mielessäni.
Luin Johanneksen evankeliumista kohtaa missä kerrotaan Johannes Kastajan toiminnasta.
.
Joh. 1:33
. Ja minä en tuntenut häntä; mutta hän, joka lähetti minut vedellä kastamaan, sanoi minulle: 'Se, jonka päälle sinä näet Hengen laskeutuvan ja jäävän, hän on se, joka kastaa Pyhällä Hengellä'.
Eli Johannes kastaja kertoo tuossa hengellisestä kokemuksestaan. Jumala puhui hänen sydämelleen ja avasi hänet ymmärtämään, kuka Jeesus on.
Tuosta on pakko tehdä se johtopäätös, että Jumalan Henki voi puhua ihmiselle suoraan.
Ja onhan siitä paljon muitakin esimerkkejä, mutta jotenkin pisti silmään.
Yllä oli juttua Paavalista, miten hyvin hän tunsi Kirjoitukset ja miten se varmaan auttoi häntä ymmärtämään, että Jeesus oli Messias.
Mutta hänkin kertoi voimakkaasta hengellisestä kokemuksesta, minkä kautta hän alkoi ymmärtää evankeliumia ja sitten tuli merkittäväksi opettajaksi meillekin.
Eli tätä ei kutsuta mystiikaksi, se on vain kristinuskoa.
-
Olen lukenut toisesta Mooseksen kirjasta (2. Moos.:36) ilmestysmajan rakentamisesta ja muista tarvevälineistöstä. Tässä kyllä kaipaa parempaa mielikuvitusta/visualisointikykyä (silmät lasittuu, kokonaiskuvaa ei muodostu). Ja yksi kuva voisi olla arvokkaampi kuin tuhat sanaa. Olen kyllä nähnytkin taiteilijoiden piirroksia näistä VT:n rakennuksista.
-
Juu sitä kohtaa on aika erikoista lukea.
Ainoa mitä siitä ikäänkuin opin, on että sen piti olla täysin Jumalan suunnitelman mukainen, jokainen pieni yksityiskohta. Se tuli ikäänkuin täysin taivaasta. Jumala oli se, joka määritteli täysin sen kohtenkstin missä hän ilmestyy ihmisille.
Varmaan olet huomannut, että Kirje Hebrealaisille selittää Vanhan Liiton ikäänkuin Uuden Liiton kuvana.
Se on aika mielenkiintoinen selitys Hebrealaiskirjeessä.
Uusi Liitto oli samanlainen. Jumalan täysin määritteli sen miten hän voi lähetyä ihmistä: Jeesuksen ristinkuolema.
-
Itselleni tuntuu jäävän aika huonosti mieleen, mitä missäkin Raamatun osassa on. Jos vaikka joku kysyisi, mitä tuolla heprealaiskirjeessä on, niin vähän muistaisin. Mutta jotakin kyllä tallentuu aivoihin jossakin järjestyksessä. Ja tiedän sentään esim. jo VT:n ja UT:n eroja. :)
-
Pikkuhiljaa Raamattu hahmottuu. Hebrealaiskirjeessä on todella palvon viittauksia Vanhaan Liittoon.
Sitä voi vaikka siinä ohella katsella kun lukee Vanhan Liiton juttuja.
-
Ihan vaan lyhyesti kerron tässä Psalmin 119 jakeen, mikä jotenkin selkeytti ajatuksiani eilen aamulla ennen töihin lähtöä.
Psalmi 119:96 "Kaikella täydellisellä on rajansa - sen olen nähnyt - mutta sinun käskysi ovat ylen avarat"
Tuosta ei tietenkään saa kuvaa, mihin "täydelliseen" kirjoittaja viittaa, mutta siinähän on "kaikella täydellisellä", tajusin juuri :D
Jotenkin ajattelen, että missä sitten näkeekin "täydellisyyttä", sillä on aina rajat mihin se täydellisyys loppuu.
Eli ei oikein olekaan täydellistä täydellisyyttä.
Mutta on asioita tai ihmisiä jotka voivat luoda sellaisen kuvan, että se tai hän on täydellinen jollain tapaa. Ja aina täydellisyyden rajat tulevat vastaan.
Jumalan sana on vapaa tuosta täydellisyyden rajoittuvuudesta. ::)
Hieman abstraktiksi jäi. :-\
-
Itse en kylläkään ole ajatellut, että täällä olisi juuri mikään täydellistä. Mutta enpä tiedä, ehkä jonkinlaista täydellisyyttä voi löytyä paljonkin.
-
Tuo kohta jotenkin sopi niihin tilanteisiin missä olin töissä tällä viikolla.
Tavallaan pieniä harmittavia juttuja. Yritin monta kertaa ottaa selvää tietyn jutun valmistelutavan.
Vähän huono ilmaus.
Olen saanut 3 täsmällistä ohjetta, miten se pitäisi suorittaa, ja kaikki kolme henkilöä ovat esiintyneet asian ekspertteinä. Kaikki 3 ohjetta olivat erilaisia.
Sitten kun tottelin hallinnon neuvomaa tapaa, sain joku päivä sen jälkeen palautteen sihteeriltä, että hän ei edes vaivautunut viimeistelemään asiaa, koska hänen ei olut annettu ensin tehdä jotain sitä ennen. En jäänyt kysymään että mitä hän sillä dokumentilla oli tehnyt. ???
Sitten tällä viikolla taas piti luoda sellainen asiakirja. Kaikki meni hyvin siihen asti kun toissa aamuna menin sitten töihin ja koska nyt kaikki olivat töissä saatoin tehdä asian loppuun.
Mutta jostain kumman syystä joku toinen oli ehtinyt ennen minua. Kummallisinta oli, että kukaan ei tiennyt kuka se oli, mitä ihmettä oli tapahtunut . ::)
Kysyin pomolta, että mitä oli tapahtunut. Hän vastasi jotenkin, että ei kun pitää tehdä......................mutta ei lopettanut lausetta.
Kaikki vakuuttivat että he tietävät miten asia pitää tehdä, mutta kukaan ei tiennyt miten asia oli siinä vaiheessa missä oli.
Ja luulin, että se kaikki oli minun vastuuni.
En muista ikinä olleeni pahalla päällä töissä koko elämäni aikana, mutta totesin, että olin kiukkuinen.
Närkästyneenä sanoin, että okei se on noin, ja onhan tuossa tosi iso liuta allekirjoituksia.
Kummallisinta oli, että minä olin sen dokumentin valmistellut ja olin hankkimassa allekirjoituksia, mutta jostain ihmeen onkalosta joku nimeämätön henkilö oli saanut sen käsiinsä ja ikäänkuin tehnyt sen puolestani. Mutta siinä versiossa ei ollut minun allekirjoitustani. :-\
Päätin että okei se on tehty ja arkistoitu, en viitsi enää jatkaa siitä.
Eli kaikki esiintyivät "täydellisinä", mutta kaikki neuvoivat yhdestä ja samasta asiasta toisiaan vastakkaisesti.
Paljon oli täydellisyyttä mutta itse asiassa koko juttu oli täysin discombobulated
Tuo Raamatun lause rauhoitti mieleni. Onneksi.
Eräs 11 vuotias tyttö käytti kerran tuota punaisella kirjoittamaani sanaa. En tiennyt mitä se merkitsi, vaikka se milta sana kuulosti jo tavallaan viittasi sen tarkoitukseen. Minusta on hauska käyttää sitä sanaa. ;D
Suomeksi hämmentynyt, mutta minusta se viittaa sekasotkuiseen tilanteeseen.
-
Juu, jonkun ihmisen täydellisyys saattaa olla ihan erilainen kuin toisen. Maailma - tai oma pää - tuntuu usein olevan verrattain discombobulated. Ei muuta kuin disko soimaan: Stayin' Alive jne... :)
-
Juu selvästi tuon yksinkertaisen dokumentin luonti ja allekirjoitusten hankkiminen ei ilmeisesti sisälly täydellisyyden vaatimukseen. ???
:D
-
Olen ollut melko hidas lukemaan 2. Mooseksen kirjaa. Vihdoin pääsin kohtaan, missä israelilaiset lähtivät Egyptistä.
Egyptilaiset kokivat kovia rangaistuksia ja israelilaiset lähtivät kohti luvattua maata.
Jotenkin lähes järisyttävä ajatus on se, että israelilaiset olivat myös samaa syntistä ihmiskuntaa kuin kaikki muu ja silti Jumala valitsi itse asiassa ilmaista itsensä heidän kauttaan.
Ja synti oli se suurin asia mikä oli aina ikäänkuin se mihin he kompastuivat.
Kun he saivat 10 käskyä , lähes kaikki käskyt alkoivat sanalla "Älä".
Se jo heti alkukättelyssä osoitti, että he olivat rikkoneet niitä käskyjä vastaan jo.
Siis 10 käskyä oli ikäänkuin negatiivinen sisällöltään.
Se ei kuvannut pyhyyttä, vaan listan kieltoja ja muistutuksia.
Ja silti Jumala otti heidät ja johti heitä.
Mutta hän määräsi kaikki uhritoimitukset synnin sovitukseksi.
Vaikka sitten Hebrealaiskirjeessä selvästi on, että eläinuhrit olivat vain muistutut synneistä.
-
Kyllä, onhan hyvä saada edes jotain ryhtiä ensin kieltojen muodossa. Lueskelin tänään vähän Isä Paisiosin kirjaa Kristityn kilvoitus: hyveet ja paheet. Siinä kirjoitettiin kilvoituksesta kohti pyhyyttä. Ja herättihän ilmaisuna se vähän tietynlaista kaukaista kavahduksen tuntua: jos nyt saisi edes jotain perusasioita kuntoon ensin. Mutta edetä voi aina hieman. Jumala johtaa aloittelijoitakin.
Minusta toisessa Mooseksen kirjassa mielenkiintoista oli myös Jumalan hyvin konkreettinen läsnäolo esim. pilven muodossa, joka johti heitä. Siis ihan selkeä Jumalan konkreettinen "ihmemäinen" läsnäolo tuolloinkin. Miten valtaisaa!
-
Mooseksen kirjoista, Joosuasta ja Samuelista voi lukea sen mitä uskon elämän matkalla tulee vastaan.
Pääsiäisestä se alkaa.
Matkalle ei saanut ottaa hapanta mukaan.
Hapan on synnin vertauskuva.
Kannattaa vertailla 1.Kor.10 kertomaa (ml. oppi) ja katsoa löytääkö vastaavat kohdat Mooseksesta.
Nuo 1.Kor jakeet ovat vain esimerkkejä.
-
Mooseksen kirjoista, Joosuasta ja Samuelista voi lukea sen mitä uskon elämän matkalla tulee vastaan.
Pääsiäisestä se alkaa.
Matkalle ei saanut ottaa hapanta mukaan.
Hapan on synnin vertauskuva.
Kannattaa vertailla 1.Kor.10 kertomaa (ml. oppi) ja katsoa löytääkö vastaavat kohdat Mooseksesta.
Nuo 1.Kor jakeet ovat vain esimerkkejä.
Hyvä ajatus. Johdonmukainen.
-
Juu totta, korinttolaiskirjeessä Paavali kuvasi muistaakseni ainakin sen, mitä israelilaiset napinoivat Jumalaa vastaan matkalla.
Ja Paavali kirjoitti, että se on meille varoitukseksi, ettemme me napisisi ja myös ettemme olisi epäjumallien palvelijoita.
Tuo tuli mieleen.
Itse olen luullut että se happamaton leipä oli mielikuvana siitä, että kun he vihdoin pääsivät lähtemään, ei ollut aika nostattaa taikinaa tai jotain sellaista... en ole varma.
Kun kirjoitin eilen viestin missä pohdin israelilaisten lähtöä Egyptistä, huomasin sen kohdan, että vitsaukset olivat Jumalan tuomiota Egyptille. Se jotenkin johti minut pohtimaan ulkomuistista, miten israelilaiset suhtautuivat Jumalaan vapaututtuaan orjuudesta. Synti oli syvästi juurtunut heihin ja se ilmeni heidän valinnoissaan lakkaamatta.
Sellainen ihminen on. Egyptiläinen, israelilainen, suomalainen minä mukaanlukien. Mooseskin herpaantui eikä totellut Herraa ja menetti mahdollisuuden päästä Luvattuun maahan. Ei siitä pääse mihinkään. Ja SILTi Jumala päätti olla hylkäämättä ihmiskuntaa.
Hän kyllä tuomitsee synnin. Jeesuksen uhrikuolema on meidän ainoa toivo.
-
Natanael mainitsi, että hapan on synnin vertauskuva. Paavali kirjoittaa siitä 1 Kor. luvussa 5 jakeessa 8 näin
Viettäkäämme siis juhlaa, ei vanhassa hapatuksessa eikä ilkeyden ja pahuuden hapatuksessa, vaan puhtauden ja totuuden happamattomuudessa.
Kyseisen luvun aihe on siveettömyys, joka tulee tuomita.
-
Sandia, kirjotit: Hän kyllä tuomitsee synnin. Jeesuksen uhrikuolema on meidän ainoa toivo.
Tämä oli nostavaa. Armo! Emme ansaitse, mutta Jeesuksen tähden voimme viettää juhlaa puhtauden ja totuuden happamattomuudessa.
-
Satuin eilen illalla lukemaan Johanneksen evankeliumin alusta,tai se oli esilla Bible sovelluksessa mika minulla on Kindlessa:
Sillä laki on annettu Mooseksen kautta; armo ja totuus on tullut Jeesuksen Kristuksen kautta.
Joh. 1:17
Noita kahta ei voi oikein erottaa. Ne ikaankuin kuuluvat yhteen.
Paavali sanoi, etta laki tuli rikkomuksen jalkeen. Lain tarkoitus oli osoittaa synti.
-
Tuossa edellä tuli esille Sandian ja Natanaelin viesteissä, että VT:stä ja UT:sta voisi etsiä viittauksia ja samankaltaisuuksia (hepr. ja 1. Kor. esimerkiksi).
Täytyy harkita, vaikka vaatii hieman organisointia ja tutkailua. Mutta pistetään ainakin korvan taakse vastaisen varalle. En ole varsinaisesti tutkinut Raamattua sisältöjen osalta mitenkään tarkasti, vaan lukenut järjestyksessä.
-
Tässä vähän alkua sille miten UT ja VT tukevat toisiaan.
Jumalan johdatus ja teot
1Kor.10:1
Kulkivat kaikki pilcen alla ja meren läpi
2. Moos. 13:21,22 ja 2. Moos. 14:21,22
Pilvi eli Pyhä Henki saa aikaan sen, että ihminen uskoontullessa tulee ero Egyptiin/maailmaan
1Kor.10:2
saivat kasteen Moosekseen pilvessä
2. Moos. 14:20
..kasteen meressä
2. Moos. 14:22-31
israelilaisia ei kastettu, egyptiläiset kastettiin
2. Moos. 14:27-29
Ja tuo selitetään UT:ssa
Room. 6:3-4
Jokainen uskoontullut näkee "oman egyptiläisensä" kuolleena
2. Moos. 14:30
ja Israel näki egyptiläiset kuolleina meren rannalla.
Hengellinen ruoka 1. Kor. 10:3
Manna 2. Moos. 16:14,15
Jeesus on elämän leipä Joh. 6:48-50
Hengellinen juoma ja Kallio
1. Kor. 10:4
2. Moos. 17:6
Jeesus on elävä vesi Joh. 4:13-14 ja Joh. 7:37-39
-
Tuossa edellä tuli esille Sandian ja Natanaelin viesteissä, että VT:stä ja UT:sta voisi etsiä viittauksia ja samankaltaisuuksia (hepr. ja 1. Kor. esimerkiksi).
Täytyy harkita, vaikka vaatii hieman organisointia ja tutkailua. Mutta pistetään ainakin korvan taakse vastaisen varalle. En ole varsinaisesti tutkinut Raamattua sisältöjen osalta mitenkään tarkasti, vaan lukenut järjestyksessä.
Niin ne tulevat vastaan suorana kerrontana lukiessa Paavalin kirjeitä, eli siis niitä ei tarvitse yrittää hakea.
Ihan vaan kun lukee, ne löytää.
Juteltiin joku aika sitten siitä, miten hyvin Paavali tunsi VTn kirjoitukset ennen uskoon tuloaa.
Ilmeisesti Jumala todella sitten avasi hänen sydämensä ymmärtämään evankeliumin niiden kautta.
En varmaan minäkään ole tiedostanut tätä ennen, miten paljon Vanhaan Testamenttiin viitataan UTssä.
Jeesus myös viittaa Vanhaan Testamenttiin. Ja jopa sanoo, että Mooses ja profeetat puhuvat hänestä!
Myös muistaakseni Pietarin kirjeissä on viitteitä Vanhaan Testamenttiin.
Saatikka Raamatun viimeinen kirja Ilmestyskirja.
Ihan ihmeellistä itse asiassa. ???
-
3. Mooseksen kirjan alussa tulee vastaan erilaiset uhrit. Syntiuhrit, polttouhrit, yhteysuhrit, vikauhrit, ruokauhrit jne. Vaatii hyvää muistia ja ymmärrystä tajuta näiden erot ja mitä tehdä milloinkin.
En tiedä olisinko ihan ulapalla, jos eläisin muinaisessa Israelissa ja tekisin syntiä... Muistanko mitään, tajuanko kaikkea? Riittävätkö rahat kaikkiin uhreihin, kuten virheettömään oinaaseen? Synti on hankalaa ja tulee kalliiksi.
-
Olen ihmetellyt ja taisin kerran jopa kysya kristinuskosta juutalaisuuteen kaantyneelta, etta miksi juutalaisuus ei enaa sisalla elainuhreja.
Sain vastauksen, etta koska ei ole temppelia, missa voisi uhrata.
Mutta Jumala kai salli sen temppelin tuhoutumisen.
Ihmeellisia juttuja.
Tasta tulee minulle yksi kysymys mieleen mita jain miettimaan erasta Raamatun opetusta kuunnellessani.
Laitan sen kysymyksen ehka jossain vaiheessa tanne.
-
Tuota kolmatta Mooseksen kirjaa lukiessani mieleen tulee, että kaikki jumalanpalvelusmenot ja uhrit on todella tarkasti määritelty. Tarkkaa puuhaa.
Ohjeita seuraamalla toteuttaa asiat oikein. Nykyäänhän messut voidaan toteuttaa eri kirkkokunnissa eri tavoin. Ei ole sellaista fiilistä, että juuri tämä on täsmälleen Jumalan tahto jumalanpalvelukselle (vaikka onhan esim. ehtoollinen määritelty). Uudessa siis on vapaamuotoisempaa tietyssä mielessä.
Kiinnitti myös huomioni lukiessani uhrien heiluttelu (esim. 3. Moos. 8:27). En selvitellyt mikä merkitys mahdollisesti tällä oli.
-
Juu Vanhaa Liittoa ei voi oikein muuta kuin ihmetellä. Mutta se todella käy selväksi, että se on täysin Jumalan ohjeiden mukainen 100%. Eli sitä on senkin takia hieman vaikea ruveta järkeilemään.
Kirje Heprealaisille auttaa melko kivasti koska se tavallaan kertoo mikä homman idea oli, tai siis on vieläkin.
-
Pitaalista (tai spitaalista, leprasta) on 3. Mooseksen kirjassa aika paljonkin asiaa, ehkä jopa yllättävän paljon. Mistään muusta sairaudesta ei taida olla asiaa näin paljon.
Onneksi sitä ei ole enää liikkeellä laajasti (ja on parannettavissa, luin pikaisesti Wikipediasta leprasta (https://fi.wikipedia.org/wiki/Lepra)), mutta luin joskus siitä lehdestä jutun ja vaikuttihan se kammottavalta taudilta. Sitä oli vielä aika äskettäin liikkeellä. VT:n eristäytyminen leirin ulkopuolelle ja "saastainen!"-huutojen huutelu ei varmasti ollut mitenkään kivaa. Saati ruumiin rapistuminen.
Terveys ja sairaus oli siis myös etenkin tämän taudin kohdalla myös hengellinen kysymys. Tai ehkä itse ajattelen, että sairaus oli niin vakava ja ongelmallinen, että sen kanssa toimiminen ansaitsi paljon ohjeistusta. Ehkä myös symbolisia ulottuvuuksia löytyy, vaikka synti ei tavallaan tartukaan.
-
Jos Jumala valitsisi kansansa meidän aikanamme tai sanotaan pari kolme vuotta sitten, olisikohan pitaalin sijalla ollut covid? ???
-
Psalmi 119 on todella hyvä rukous samalla kun lukee sitä.
Toissa iltana huomasin jakeen 34: Anna minulle ymmärrys ottaakseni sinun laistasi vaarin ja noudattaakseni sitä kaikesta sydämestäni.
Rukoilija pyytää Herralta ymmärrystä.
Jumalan pitää ikäänkuin avata ymmärryksemme Raamatun suhteen.
Uskova usein kokee, että uskoon tulon jälkeen jostain syystä Raamattu onkin mielekäs ja avautuu ihan uudella tavalla. Omassa sydämessä on ikäänkuin jotain mikä resonoi sen mukaan. :)
-
Raamatussa pitali on synnin vertauskuva.
3. Moos. 13:12-13
tuo esille merkillisen asian, kun ihminen on kokonaan pitalin peittämä, hänet julistetaan puhtaaksi.
Niin kauan kuin ihminen luulee, että hänessä itsessään on jotain hyvää pelastukseen, hän pysyy saastaisena.
Room. 7:17-25
-
Kuuntelin myös Norvannon pari Raamattu kannesta kanteen -opetusta spitaalista, joissa oli hyvin avattu asiaa. Mitä sitten siitä tajusi tai jäi muistiin on eri asia... Vertauskuvallisuus ei tunnu aina tai useinkaan jäävän hyvin mieleen. Mutta kertaus on opintojen äiti.
-
Jos Jumala valitsisi kansansa meidän aikanamme tai sanotaan pari kolme vuotta sitten, olisikohan pitaalin sijalla ollut covid? ???
3. Moos. 13:45 (92-käännös)
45 "Spitaalitautia sairastavan tulee käyttää repaleisia vaatteita, pitää hiuksensa hajallaan ja kasvojensa alaosa peitettynä sekä huutaa: 'Saastainen, saastainen!'
(en tiedä millaista maskia silloin käytettiin)
Myös karanteeni oli jo silloin käytössä:
"....pappi eristäköön sairastuneen seitsemäksi päiväksi."
-
Spitaali on synnin vertauskuva, mutta miten se voidaan perustella?
4.Moos.12:10-11 Kun pilvi oli poistunut majan päältä, niin katso, Mirjam oli lumivalkea pitalista; ja Aaron kääntyi Mirjamiin päin, ja katso, tämä oli pitalinen.
Silloin Aaron sanoi Moosekselle: "Oi, herrani! Älä pane meidän päällemme syntiä, jonka olemme tyhmyydessä tehneet.
-
Spitaalisen täytyi asua leirin ulkopuolella.
Jeesus kohtasi heitä siellä… ja paransi niin kuin Uudesta Testamentista voidaan lukea.
Jeesus kuoli "leirin" ulkopuolella.
Syntisten tähden.
-
Myös vaatteessa voi ilmetä spitaalia.
3. Moos. 13:47 -
Kyse on siis vanhurskaudesta ja omavanhurskaudesta
” Jos pitalitartuntaa tulee vaatekappaleeseen … tai esineeseen”
Vaate tai esine eristetään seitsemäksi päiväksi ja sitten tarkastetaan
-> tulessa polttaminen
-> peseminen, tarttuneen kohdan leikkaaminen pois
-
Talo on seurakunnan vertauskuva.
Pitaali voi tarttua myös taloon
3.Moos14
33 Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille:
34 "Kun te olette saapuneet Kanaaninmaahan, jonka minä annan teidän omaksenne, ja minä sallin spitaalin tarttua siellä johonkin taloon,
35 on talon omistajan mentävä papin luo kertomaan, että hänen taloonsa on tarttunut jotakin, mikä näyttää spitaalilta.
36 Ennen kuin pappi menee tutkimaan taloa, hänen on käskettävä tyhjentää se; muuten kaikki siellä oleva saattaa tulla saastaiseksi. Sitten pappi menköön tarkastamaan talon.
37 Jos hän huomaa, että tautia on seinissä vihertävinä tai punertavina läiskinä, jotka ovat syöpyneet seinän pintaa syvemmälle,
38 hän tulkoon ulkopuolelle ovensuuhun ja sulkekoon talon seitsemäksi päiväksi.
39 Seitsemäntenä päivänä pappi palatkoon katsomaan, ja jos tauti on levinnyt seinissä,
40 hän käskeköön repiä irti ne kivet, joihin sitä on tarttunut, ja viedä ne kaupungin ulkopuolelle saastaiseen paikkaan.
41 Talon sisäseinät kaavittakoon kauttaaltaan, ja kaikki, mitä niistä irtoaa, vietäköön samaten kaupungin ulkopuolelle saastaiseen paikkaan.
42 Pois vietyjen kivien tilalle on tuotava toiset kivet, ja seinät on päällystettävä uudella laastilla.
43 "Jos tautia ilmaantuu vielä sen jälkeen, kun kivet on revitty irti ja seinät kaavittu ja päällystetty uudelleen,
44 pappi menköön tarkastamaan talon uudelleen. Jos tauti on levinnyt, se on pahanlaatuista spitaalia, ja siksi talo on saastainen.
45 Siinä tapauksessa on purettava koko talo, kivet, puuosat ja laasti, ja kaikki on vietävä kaupungin ulkopuolelle saastaiseen paikkaan.
46 "Jokainen, joka käy talossa silloin, kun se on eristettynä, on epäpuhdas iltaan saakka.
47 Jokainen, joka yöpyy tai aterioi talossa, pesköön vaatteensa.
48 "Jos pappi taloa tarkastaessaan havaitsee, ettei tauti ole levinnyt sen jälkeen, kun talo päällystettiin uudelleen, hänen tulee julistaa se puhtaaksi, sillä tauti on hävinnyt.
49 Pappi ottakoon talon puhdistamiseksi kaksi lintua, setripuuta, karmiininpunaista villaa ja iisopin oksia.
50 Toisen linnun hän teurastakoon virtaavalla vedellä täytetyn saviastian päällä.
51 Sitten hän ottakoon setripuun, karmiininpunaisen villan ja iisopin oksat sekä elävän linnun, kastakoon ne teurastetun linnun vereen ja veteen ja pirskottakoon verta ja vettä taloon seitsemän kertaa.
52 Kun hän näin on puhdistanut talon linnunverellä, virtaavalla vedellä, elävällä linnulla, setripuulla, iisopilla ja karmiininpunaisella villalla,
53 hän päästäköön elävän linnun lentämään ulos kaupungista. Kun pappi on tällä tavoin toimittanut sovitusmenot, talo on puhdas."
Jos epäillään, että synti on pesiytynyt seurakuntaan
ensiksi kaikki siellä olevat viedään erille siitä mikä näyttää pitaalilta.
Sitten odotellaan seitsemän päivää (seitsemän on täydellisyyden luku so. riittävän kauan aikaa)
Jos todetaan, että havainto oli pitalia, yksittäinen kivi tai kivet poistetaan
Sitten putsataan koko talo kunnolla ja tuodaan uudet kivet tilalle ja seinät päällystetään uudelleen, odotellaan ja jos pitaalia ei saada kokonaan putsattua, koko "mökki" pitää purkaa.
-
ja vielä jotain pitaalisesta/spitaalisesta/syntisestä:
Pappi tulkoon leirin ulkopuolelle ja tutkikoon hänet. Jos hän toteaa, että sairas on parantunut spitaalitaudista, hän käskeköön tuoda puhdistettavaa varten kaksi elävää puhdasta lintua, setripuuta, karmiininpunaista villaa ja iisopin oksia.
Pappi käskeköön teurastaa toisen linnun virtaavalla vedellä täytetyn saviastian päällä.
Sitten hän ottakoon elävän linnun ja kastakoon sen sekä setripuun, karmiininpunaisen villan ja iisopin oksat veden yläpuolella teurastetun linnun vereen.
Tätä vedensekaista verta hän pirskottakoon puhdistettavan päälle seitsemän kertaa. Julistettuaan spitaalia sairastaneen puhtaaksi pappi päästäköön elävän linnun lentämään pois
Joh. 19.:34 Yksi sotilaista kuitenkin työnsi keihään hänen kylkeensä, ja haavasta vuoti heti verta ja vettä.
Kun pitaalinen/syntinen julistetaan puhtaaksi, hän saa lentää..
Näitä Vanhan Testamentin evankeliumikohtia kannattaa miettiä ajatuksen kanssa.
-
Talo on seurakunnan vertauskuva.
Pitaali voi tarttua myös taloon
3.Moos14
33 Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille:
34 "Kun te olette saapuneet Kanaaninmaahan, jonka minä annan teidän omaksenne, ja minä sallin spitaalin tarttua siellä johonkin taloon,
35 on talon omistajan mentävä papin luo kertomaan, että hänen taloonsa on tarttunut jotakin, mikä näyttää spitaalilta.
36 Ennen kuin pappi menee tutkimaan taloa, hänen on käskettävä tyhjentää se; muuten kaikki siellä oleva saattaa tulla saastaiseksi. Sitten pappi menköön tarkastamaan talon.
37 Jos hän huomaa, että tautia on seinissä vihertävinä tai punertavina läiskinä, jotka ovat syöpyneet seinän pintaa syvemmälle,
38 hän tulkoon ulkopuolelle ovensuuhun ja sulkekoon talon seitsemäksi päiväksi.
39 Seitsemäntenä päivänä pappi palatkoon katsomaan, ja jos tauti on levinnyt seinissä,
40 hän käskeköön repiä irti ne kivet, joihin sitä on tarttunut, ja viedä ne kaupungin ulkopuolelle saastaiseen paikkaan.
41 Talon sisäseinät kaavittakoon kauttaaltaan, ja kaikki, mitä niistä irtoaa, vietäköön samaten kaupungin ulkopuolelle saastaiseen paikkaan.
42 Pois vietyjen kivien tilalle on tuotava toiset kivet, ja seinät on päällystettävä uudella laastilla.
43 "Jos tautia ilmaantuu vielä sen jälkeen, kun kivet on revitty irti ja seinät kaavittu ja päällystetty uudelleen,
44 pappi menköön tarkastamaan talon uudelleen. Jos tauti on levinnyt, se on pahanlaatuista spitaalia, ja siksi talo on saastainen.
45 Siinä tapauksessa on purettava koko talo, kivet, puuosat ja laasti, ja kaikki on vietävä kaupungin ulkopuolelle saastaiseen paikkaan.
46 "Jokainen, joka käy talossa silloin, kun se on eristettynä, on epäpuhdas iltaan saakka.
47 Jokainen, joka yöpyy tai aterioi talossa, pesköön vaatteensa.
48 "Jos pappi taloa tarkastaessaan havaitsee, ettei tauti ole levinnyt sen jälkeen, kun talo päällystettiin uudelleen, hänen tulee julistaa se puhtaaksi, sillä tauti on hävinnyt.
49 Pappi ottakoon talon puhdistamiseksi kaksi lintua, setripuuta, karmiininpunaista villaa ja iisopin oksia.
50 Toisen linnun hän teurastakoon virtaavalla vedellä täytetyn saviastian päällä.
51 Sitten hän ottakoon setripuun, karmiininpunaisen villan ja iisopin oksat sekä elävän linnun, kastakoon ne teurastetun linnun vereen ja veteen ja pirskottakoon verta ja vettä taloon seitsemän kertaa.
52 Kun hän näin on puhdistanut talon linnunverellä, virtaavalla vedellä, elävällä linnulla, setripuulla, iisopilla ja karmiininpunaisella villalla,
53 hän päästäköön elävän linnun lentämään ulos kaupungista. Kun pappi on tällä tavoin toimittanut sovitusmenot, talo on puhdas."
Jos epäillään, että synti on pesiytynyt seurakuntaan
ensiksi kaikki siellä olevat viedään erille siitä mikä näyttää pitaalilta.
Sitten odotellaan seitsemän päivää (seitsemän on täydellisyyden luku so. riittävän kauan aikaa)
Jos todetaan, että havainto oli pitalia, yksittäinen kivi tai kivet poistetaan
Sitten putsataan koko talo kunnolla ja tuodaan uudet kivet tilalle ja seinät päällystetään uudelleen, odotellaan ja jos pitaalia ei saada kokonaan putsattua, koko "mökki" pitää purkaa.
Tarkoititko että seurakunnissa toimitaan tuolla tavalla synnin suhteen?
-
Tuolla kirjaketjussa oli juttua Pageaun kirjasta Language of Creation, luin äsken jälleen sitä käsittelevän blogikirjoituksen (https://crez.site/2024/02/29/tools-of-the-trade/), jossa spitaalista tuli vastaan seuraava:
Jatkamme pohdintaa siitä, miten Mooseksen toinen ensisijainen ihme - "spitaalin" ilmeneminen hänen omaan käteensä - oli invasiivisen ja vastustamattoman kaaoksen symboli. Pageau väittää, että Vanhan testamentin spitaali esitetään englanniksi käännösterminä, joka ei ole tarkka, ja menee koko asian ohi. Hepreankielinen sana (tzaraath) on toiminnallinen termi, joka viittaa hajoamisen ja kaaoksen moraaliseen periaatteeseen, ei nimenomaan Hansonin tautiin.
Itse asiassa hepreankielistä sanaa, joka on käännetty "spitaaliksi", sovelletaan kaikkeen muutokseen, joka hyökkää elämän säilyttämiseksi rakennettujen/valmistettujen asioiden kiinteyttä vastaan. Sitä voisi löytyä kankaista, nahasta, tiilien kaltaisista kodin seinistä jne. Kyse on enemmänkin ajan vaikutuksesta, joka tulvii kaikissa todellisuuden mittakaavoissa - henkilökohtaisessa, yhteisöllisessä ja kosmisessa. Itse asiassa Mirjamin kapinaa verrataan sopivasti "spitaaliin" sen suhteen, miten sillä on taipumus hajottaa liittoyhteisön rakennetta. (Suom. DeepL.com.)
Vertauskuvallisuutta siis voi tosiaan löytää, viittaa sillä sitten syntiin tai muunlaiseen rapistumiseen ja muutokseen ajan paineissa. Fysikaalinen termi entropia ja sen vastinpari negentropia tulevat mieleen. Tästä tulee myös mieleen myös Paavalin toteamus, että ei pitäisi mukautua tämän ajan mukaan, vaan (taisi olla toisaalla) uudistua mieleltänsä.
-
Aikaisemmin olin lukenut 1992-käännöstä ja nyt luen vanhempaa, niin nimen käännöksessä tuli vastaan eroavaisuus.
Kohdassa 4. Moos. 3:20 on erään nimen muotona vanhassa Muusi ja uudessa Musi. Aiheutti vain hymyilemistä kun tuli mieleen perunamuusi. :) No, ei kovin ylevä reaktio.
-
Aika vaikeita lauserakenteita ja vaikea ymmärtää esim. 4. Moos. 30 (Lupauksia koskeva laki). Ei siis "mennyt jakeluun" kovinkaan hyvin. Yritin lukea kaksi kertaa.
Tässäkin varmasti fiksua papistoa tarvitaan, kun kaikki eivät heti ymmärrä kaikkea monimutkaista. Ei kaikista nykyäänkään ole lakimiehiksi.
-
Olin hieman kipeä, enkä lukenut Raamattua noin viikkoon. Tavallaan tuntuu siltä, että hyvä pitää välillä pieniä taukoja.
Raamatun lukemisestakaan ei ole hyvä tulla pakkopullaa. Ja välillä voi sulatella lukemaansa ja ajatella itse tai yrittää löytää pään sisällä suurempaa kuvaa.
Ihan virkistävää siis välillä ei-lukeminenkin. Jumala ei ole kadonnut, eikä usko ja rukoilla on silti voinut. Ehkä siis hyvä pitää välillä pieniä taukoja. Mieli halajaa taas uudella virkeydellä sanan äärelle paussin jälkeen!
-
Lukiessani kohtaa amelekilaisten tuomiosta (5. Moos 25:17, "pyyhi Amalekin muisto taivaan alta") tuli mieleen, miten vasta uskoontullessani minulle oli aika vaikea mieltää sitä, miten Jumala toimii historiassa. Minullahan oli kuva Jumalasta kaikkivaltiaana, mutta Raamattua lukiessani kuva muokkautui joiltakin osin. Jumalahan siis toimii ihmistenkin välityksellä ja historiassa eri tavoin.
Periaatteessahan olisi mahdollista, että Jumala olisi vaikka tappanut kaikki amalekilaiset kerralla sydänkohtaukseen. Tai meteorilla. Tai vaikka tehnyt heidät olemattomaksi. Tai enkeli käynyt tappamassa. Mutta näin ei ilmeisestikään käynyt - ainakaan heti. Onhan tämäntyyppisestäkin hieman joissakin eri kohdissa esimerkkejä (taisi olla joku tauti, jonka avulla enkeli tappoi jonkin sotajoukon).
Mutta joka tapauksessa siis edelleen en välttämättä kovin hyvin tiedä, miten Jumala toimii eri tapauksissa. Eli miten ja miksi. No, eipä kaikkea tarvitse tietää.
***
Toinen huomio oli kohdassa Luuk. 3:18: "Antaen myös monia muita kehoituksia hän julisti kansalle evankeliumia." Evankeliumia jossakin muodossa julistettiin Johannes Kastajana toimesta jo ennen Jeesuksen varsinaisen työn aloitusta, vaikka hänestä ei kai tiedetty vielä mitään (esim. rististä). Hieman outoa.
-
Juu selvästi Jumala toimii ihmistenkin välityksellä.
Syntisten ihmisen välityksellä, eihän täällä muunlaisia olekaan.
Joskus omassa elämässä sitä on vaikea hyväksyä. Mutta se periaate on niin selvästi Raamatussa, että sinä on vaikea välttää.
Minäkään en ole mikään mallioppilas Raamatun luvun suhteen
Tosin jonkin verran tutkailin ilmestysmajan ja temppelin rakentamiseen liittyviä juttuja.
Totesin, että kun Salomon temppeli oltiin saatu valmiiksi, sekä liitonarkki että ilmestysmaja vietiin temppeliin.
Siis ilmestysmajakin vietiin temppelin sisään.
1.Kun. 8:4
-
Otin taman ketjun lopusta viestit mitka kasittelivat Johanneksen evankeliumia ja laitoin omaksi ketjukseen otsikolla Johanneksen evankeliumi.
-
Luen Joosuan kirjaa (21-22). Pari asiaa mietitytti. Laidunmaa-termi tuli esille: silloisesta elämänmenosta ja eläinten laiduntamisesta en modernina kaupunkilaisena tiedä paljoakaan. Joskus on näkynyt lampaita ja lehmiä lauduntamassa. Mutta laiduntaminen selvästi tärkeää.
Seurakunnan rangaistuksesta mainitaan, samoin kapinoinnista (22:17-18). Tästä joskus oli pohdintaa nykyseurakuntien yhteydessä.
Israelin tapauksessahan maa ja seurakunta olivat sama asia, nykyään vaikkapa Suomessa maa ja seurakunnat ovat erillisiä.
-
Olen VT:ssä Tuomarien kirjassa, jossa luin Simsonista (Tuom. 13-). Hänestä tuli mieleen modernit supersankarit, kuten Batman ja Teräsmies. Hän taistelee yksin aasinleukaluulla tuhat miestä hengiltä, mutta hänellä on oma "kryptoniittinsa" (hiukset). Eräänlainen toimintasankariuskaan ei ole Jumalalle tai Jumalan miehille vierasta.
-
Juu totta. :D Jumala voi toimia hyvin eri tavoin.
-
Eilen kirkossa luettiin Paavalin kirjeestä Tiitukselle. En ollut näemmä lukenut sitä pitkään aikaan,kun se informaatio oli minulle niin tuoretta ja ihmettelin sitä.
1. Muistuta heitä olemaan hallituksille ja esivalloille alamaiset, kuuliaiset, kaikkiin hyviin tekoihin valmiit,
2. etteivät ketään herjaa, eivät riitele, vaan ovat lempeitä ja osoittavat kaikkea sävyisyyttä kaikkia ihmisiä kohtaan.
3. Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme.
4. Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi,
5. pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta,
6. jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta,
Tuossa rehellisesti kuvataan inhimillinen käyttäytyminen, missä toisia ihmisiä herjataan ja riidellään ja osoitetaan se synniksi.
Sen vastakohtana on Jumalan hyvyys ja ihmisrakkaus.
Jotenkin tuo vastakohta oli hyvin vakuuttava.
-
Raamatun vanhemmassa käännöksessä on sana "mielevä", esimerkiksi sananlaskuissa. Täytyi tarkistaa, että se tarkoittaa "ajattelevainen, taitava". Sitä ei ole enää juurikaan yleisessä käytössä, hukkunut on jonnekin ajan syövereihin näköjään. "Mielistelevä" sen sijaan on edelleen tuttu sana ja "mieli" on tuttu.
Olen Raamatun lukemisessani nyt sellaisessa tahdissa, että luen päivittäin VT:tä kahdesta eri kirjasta (2+2 sivua) ja UT:tä yhdestä kirjasta (2 sivua). Tällä hetkessä luen Ensimmäistä Samuelin kirjaa ja Sananlaskuja sekä Ensimmäistä kirjettä korinttilaisille. Pieni tauko evankeliumeista siis, luin ne kaikki ainakin pariin kolmeen kertaan putkeen läpi.
-
Tuollainen järjestelmällinen Raamatun läpi luku on hyvä
Ei ehkä jatkuvasti mutta tein tuon pandemian aikana
Se oli hyvin rikas kokemus.
-
Helmiä löytyy aina kun Raamatun avaa.
Ps.12:6…Minä tuon pelastuksen sille, joka sitä huokaillen ikävöi.
Niin kaunis jae joka lupaa pelastuksen.
-
Tänään kirkossa jatkettiin opetussarjaa Galatalaiskirjeen hengen hedelmästä.
Totesin, että pastori puhui hengen hedelmistä monikossa ja ainakin suomalaisessa raamatussa siinä on yksikkö: hengen hedelmä ja muistaan saaneeni opetusta Suomessa, että se todella on yksikössä.
Mnulle se ei ole koskaan avautunut.
"Lihan teoista" puhuttaessa samassa luvussa puolestaan puhutaan monikossa: "lihan teot ovat ilmeiset,..."
Mutta Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, sävyisyys, itsensähillitseminen.
Tänään eka kerran minulle jotenkin leikkasi tuon juitsu.
Hengen hedelmä on jotain mitä ei voi yksinkertaisesti selittää yhdella kuvauksella, mutta ilmiö on yksi ja sama.
Eli yksi hedelmä ja sen kuvailuun tarvitaan kaikki nuo adjektiivit. Inhimillinen kieli on rajoittunutta ja ihmisen mielestä nousevaa ajatusta. Taivaallista todellisuutta Jumalan ominaisuutta ei oikein varmaan voi täsmällisesti edes selittää ihmiskielellä, mutta onneksi sen verran, että pääsemme jyvälle asiasta.
Eli tuo hengen hedelmä on jotain mitä Pyhä Henki voi työstää uskovassa. Ja sitä kautta Jumalan hyvyys, rakkaus voi ilmentyä ihmiselämän kautta.
Siis ei voi oikein sanoa, että joo mulla tuo rakkauden hengen hedelmä on kypsynyttä, mutta mun ystävällisyys ja uskollisuus ei ole vielä päässyt samalle asteelle. :-\
Homma jotenkin sulkee itsensä pois tuossa tilanteessa. ???
-
Voisi myös sanoa, että luetellut asiat ovat Hengen hedelmää, eli substantiivi on partitiivi-muodossa nominatiivin sijaan. Taitaa noin ollakin v. 1992 käännöksessä.
Käsittelikö puhuja sitä, mikä on Hengen hedelmän edellytys? Tai miten sen sanoisi. Tämä hedelmä on luonnollisesti yksin Pyhän Hengen aikaansaamaa, samoin se, millaisessa astiassa ne ilmenevät. Koska astiankin muovaa ja valmistaa Jumalan Henki. Ihmisen osuus on olla muovattavana.
Mielenkiintoista tässä kaikessa on, että uskova ei pääsääntöisesti itse tiedä, että Jumala on häntä joksikin muovannut, eikä sitäkään, että hänessä ilmenee Hengen hedelmää. Syystä, että keskeneräisyys on jatkuvasti läsnä. Mutta joissakin tilanteissa huomaa omasta ajattelustaan, asenteistaan, mielentilastaan, käytöksestään yms. sen, että muutosta on tapahtunut.
-
Asiasta kuudenteen, mielessä on ollut pidemmän aikaa tämä jae:
Gal. 1
11 Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi ei ole ihmisten mukaista
Kun sattuu lueskelemaan somen kirjoittelua, tämä jae nousee mieleen päällimmäisenä. Kirjoittelijat määrittävät itse omat totuutensa. Raamattu ei ole Jumalan sanaa, varsinkaan auktoriteetti. Eikä sellainen, jonka mukaan pitäisi elämässään ojentautua, eikä nöyrtyä sen alla ja tehdä parannusta.
-
Voisi myös sanoa, että luetellut asiat ovat Hengen hedelmää, eli substantiivi on partitiivi-muodossa nominatiivin sijaan. Taitaa noin ollakin v. 1992 käännöksessä.
Käsittelikö puhuja sitä, mikä on Hengen hedelmän edellytys? Tai miten sen sanoisi. Tämä hedelmä on luonnollisesti yksin Pyhän Hengen aikaansaamaa, samoin se, millaisessa astiassa ne ilmenevät. Koska astiankin muovaa ja valmistaa Jumalan Henki. Ihmisen osuus on olla muovattavana.
Mielenkiintoista tässä kaikessa on, että uskova ei pääsääntöisesti itse tiedä, että Jumala on häntä joksikin muovannut, eikä sitäkään, että hänessä ilmenee Hengen hedelmää. Syystä, että keskeneräisyys on jatkuvasti läsnä. Mutta joissakin tilanteissa huomaa omasta ajattelustaan, asenteistaan, mielentilastaan, käytöksestään yms. sen, että muutosta on tapahtunut.
Jos sen laittaa muotoon "hedelmää" , asia tulee ymmärrettävämmäksi.
Pastori ei puhunut mistään menetelmästä, vaan juuri kuten sanoit, olla avoin Herran työlle omassa elämässä.
Ihmisten reaktioit minuun voi myös antaa palautetta, kuinka paljon Hengen hedelmää elämässäni näkyy.
Tosin ei aina. Ihmisten reaktiot voivat sinänsä olla tavalla tai toisella negatiivisia.
Tuli mieleen myös I Kor. 13. luku rakkaudesta. Sekin on luettelo eri ominaisuuksista.
Eli tarvitaan paljon sanoja kuvaamaan Jumalan hyvyyttä, rakkautta, mutta ehkä sittenkin kuvaus jää vajaaksi.
-
Jotenkin iski ja herätti huomiota psalmien kohdasta 17:3 jälkimmäinen virke: "Jos minä pahaa ajattelen, ei se käy suustani ulos."
Koska kaikenlaisia sattuu ja tapahtuu pään sisällä. Mutta itseään voi yrittää "editoida" ja "sensuroida" ja mukauttaa ulospäin käytöstään soveliaaksi. Kaikkia ajatuksia ei tarvitse toteuttaa tai noudattaa. Paljon on tyhmää ajatusmaailmassa.
-
Tuo paikka varmaan tarkoittaa sitä ihmisen päässä ja sydämessä on epäpyhiä juttuja mutta viisas sejoka ei niitä päästä ulos. Raamattu varoittaa vakavasti kielen synneistä.
Usein kuulee sanottavan, kuuntele sydäntäsi esim jonkun asian suhteen ja päätöksen teossa, en tiedä paljonko sydäntään voi kuunnella.
-
Usein kuulee sanottavat, kuuntele sydäntäsi esim jonkun asian duhteen ja päätöksen teossa, en tiedä paljonko sydäntään voi kuunnella.
Juu, ja joskus olen lukenut myös kohdan Jeremia 17:9 esille nostoa: "Petollinen on ihmissydän, paha ja parantumaton vailla vertaa! Kuka sen tuntee?"
Ihmisyys ei ole helppoa, hyvää ja suoraa. Motivaatiot on monet. Ja saattavat olla paljon itsekkäämmät kuin osaamme edes aavistaa.
-
Kyllä se on taivaan tosi jos olisi aina kuunnellut Jumalan tahtoa olisi tie ollut suorempi.
-
Jotenkin iski ja herätti huomiota psalmien kohdasta 17:3 jälkimmäinen virke: "Jos minä pahaa ajattelen, ei se käy suustani ulos."
Koska kaikenlaisia sattuu ja tapahtuu pään sisällä. Mutta itseään voi yrittää "editoida" ja "sensuroida" ja mukauttaa ulospäin käytöstään soveliaaksi. Kaikkia ajatuksia ei tarvitse toteuttaa tai noudattaa. Paljon on tyhmää ajatusmaailmassa.
Minakin ole kummastellut tuota jaetta kauan, en oikein tieda miten siihen pitaisi suhtautua.
Mitenkohan se on muissa kaannoksissa, mm. englanninkielisissa Raamatuissa.
Tassa sen konteksti:
. Daavidin rukous. Kuule, Herra, minun oikeata asiaani, tarkkaa minun
huutoani, ota korviisi minun rukoukseni, joka ei lähde petollisilta huulilta.
2. Sinulta tulee minulle oikeus, sinun silmäsi katsovat sitä, mikä oikein on.
3. Sinä koettelet minun sydäntäni, tarkkaat sitä yöllä, sinä tutkit minua, mutta et mitään löydä. Jos minä pahaa ajattelen, ei se käy suustani ulos.
4. Mitä ihmiset tehköötkin, sinun huultesi sanassa minä pysyn ja kavahdan väkivaltaisen teitä.
5. Minun askeleeni pysyvät sinun poluillasi, minun jalkani eivät horju. ......
Eli Kun Herra koettelee sydanta ja tarkkaa sita yolla, kuten psalmissa sanotaan juuri siina jakeessa, niin kylla Herra nakee ne pahat ajatuksetkin. ???
Yleensa kylla ajatukset tulevat ilmi sanoina ja tekoina enemmin tai myohemmin. Emme ehka ole kovin hyvia itse asiassa piiloittamaan niita.
Siksi naen tuon Daavidin lauseen ristiriitaisena.
Jeesus sanoo etta ihmisen sydamesta lahtevat pahan ajatukset.
-
niin kylla Herra nakee ne pahat ajatuksetkin.
Jaa, en saanut tuollaista vaikutelmaa, ettei Jumala näkisi. Täytyy lukea uudemman kerran.
Yleensa kylla ajatukset tulevat ilmi sanoina ja tekoina enemmin tai myohemmin. Emme ehka ole kovin hyvia itse asiassa piiloittamaan niita.
Minulla henk. koht. on paljon kaikenlaisia ajatuksia ja ideoiden luovia yhdistelmiä päässäni, mutta onneksi ne eivät useimmiten näy ulospäin... Mutta olemme erilaisia.
Tästä ihmisajatusten satunnaisuudesta olen kuullut rakentevia mainintoja ainakin Lutherilla ja OneWay Missionin Tapani Suentolla (jossain Opetuslapseuskoulussa): ajatusten kannattaa lentää pään yli kuin linnut, eikä anna niiden rakentaa pesää.
-
Yleensa kylla ajatukset tulevat ilmi sanoina ja tekoina enemmin tai myohemmin. Emme ehka ole kovin hyvia itse asiassa piiloittamaan niita.
No jaa, riippuu minkälaiset ajatukset ja eihän kaikkea ole todellakaan pakko sanoa. Kaikki diplomaattisuushan perustuu tähän.
Esim. nyt olen hieman väsähtänyt ja tavallista kärttyisämpi. Tämä varmasti näkyisi livenä, kun vaikuttaisin hieman ärtyneeltä, ja voisi näkyä puheessani, jos en olisi varovainen sanomisissani. Muttei varmaan tekstissä.
Jos taas on leppoisa ja iloinen olo, niin on helpompi ajatella ja olla rakentava.
-
niin kylla Herra nakee ne pahat ajatuksetkin.
Jaa, en saanut tuollaista vaikutelmaa, ettei Jumala näkisi. Täytyy lukea uudemman kerran.
En minakaan ajatellut, etta Daavid luuli piiloittavansa pahat ajatukset Jumalalta.
-
Olen näinä päivinä lukenut Suomesta tänne tuomaani pientä hartauskirjaa, Wislöffin Levähtäkää Vähän. Kirjassa on äitini tyttönimi, joten melko vanha kirja se on. Painettu ehkä jotenkin ruskehtavalla paperille. Kansi samanlaista ruskeaa materiaalia, mutta kova. Lieneekö sota-ajalla tai jonain pula-aikana painettu kirja. En usko, että kirjan paperi on koskaan ollut valkoista.
Mutta hyvin se on minua iltaisin ravinnut hengellisesti.
-
Itselläni on Wislöffin hartauskirja Hiljaisia hetkiä. Joka päivälle on siinä raamatunlause ja sitten lyhyt selitys siitä. "Levähtäkää vähän"-nimi tuntuu tutulta kenties lapsuuden kodista tai sisaren kirjahyllystä. Hänen sanansa soveltuvat hyvin tähänkin aikaan, vaikka yli 70-v. sitten kirjoitettuja.
-
Psalmi 32 siunasi kun tässä aamulla sitä luin. Synnin tunnustus ja anteeksianto on otsikko.
Autuas se ihminen jolle Jumala ei lue hänen pahoja tekojaan ja jonka hengessä ei ole vilppiä.
Pysähdyin tuohon; hengessä ei ole vilppiä. Että kaikki omatahtomnekin olisi puhdasta.🤍
Samoin tämä on kaunis; Sinä olet minun piilopaikkani, sinä varjelt minut hädästä, sinä ympäröit minut pelastuksen riemulla. Sela.
Tuli valtava ilo ja hyvä mieli tästä psalmista.
-
On vain yksi Pyhä Henki.
Siis vain yksi hedelmä.
Pyhä Henki on uskovansa kokonaan.
Siellä missä on Pyhä Henki, on myös Jeesus ja siellä on myös Isä Jumala.
Isä on Jumala, Jeesus on Jumala ja Pyhä Henki on Jumala.
Jumalan kolminaisuus on ihmiselle vaikea käsittää.
Jeesus ei ole Isä, Jeesus ei ole Pyhä Henki, Pyhä Henki ei ole Jumala.
Se, miten Hengen hedelmä on saanut kypsyä kenessäkin ja miltä osin, on toinen juttu
-
Toisaalta jostain syystä Paavali listasi ne Pyhän Hengen hedelmän eri puolet. Eli ihminen kompuroinee asian suhteen moni eri tavoin.
Sama 1. Kor. 13:n rakkauden kuvauksen suhteen.
Se ei kuvaa erilaisia rakkauden lajeja, vaan rakkauden ominaisuuksia, joissa ihminen ei välttämättä ole kovin hyvä.
-
Ihmisen tärkein valinta: hyvä vai paha? Kun hylkää pahan ja hyväksyy Jeesuksen sovitustyön omalle kohdalle, saa lahjaksi Pyhän Hengen. Päivittäinen nykyterminen ”päivitys” kulkea tämä päiväkin Pyhän Hengen ohjauksessa tuottaa hyviä hedelmiä.
-
Kiinnitin huomiota palmikoituihin hiuksiin (1. Tim. 2:9, 1933/38 käännös). En edes tiennyt mitä ne ovat, mutta sama kuin letit. Enkä heti tajunnut mitä vikaa niissä oli, mutta Paavali taitaa käyttää niitä esimerkkinä ulkoisesta vaivalloisesta kaunistautumisesta verrattuna sisäisyyteen. Tuoreemmassa käännöksessä (1992) palmikoinnin sijalla ovat tukkalaitteet.
niin myös, että naiset ovat säädyllisessä puvussa, kaunistavat itseään kainosti ja siveästi, ei palmikoiduilla hiuksilla, ei kullalla, ei helmillä eikä kallisarvoisilla vaatteilla,
-
Säädyllisyys hukassa, ehkä vielä seurakunnissa tai riippuu mikä seurakunta.
Yleensä seurakunnan ulkopuolella uskomaton säädyttömyys rehoittaa. Naiset haluavat näyttää kaiken kaikille.
-
Psalmeja olen lukenut paljon, aina löytää jotakin uutta mihin saa pysähtyä ihmettelemään. Elämän koko kirjo löytyy ja suuri viisaus.
-
Kopsasin tän oman tekstini tänne julkiselle puolelle. Ajattelen, että niin kauan kun tämä fooruumi toimii, haluaisin pitää Jumalan sanaa esillä netissä tämänkin kautta.
Tänään kirkossa pastori opetti 1. Kor. perusteella aiheesta "sana rististä on hullutus niille jotka kadotukseen joutuvat."
Satuin tsekkaamaan erään jakeen alaviitteen mikä oli Jesaja 29:14. Paavali viittasi tuohon jakeeseen 1 Kor. 1. luvussa: viisaitten viisaus häviää, ja sen ymmärtäväisten ymmärrys katoaa.
Jäin lukemaan Jesajan 29. lukua laajemminkin.
Siinä on paljon viisautta Jumalan ja ihmisen suhteesta.
Tämä jae oli todella vahvasti mieleenpainuva. Olen toki lukenut sen aiemminkin, mutta en pitkään aikaan.
6. Herra Sebaot etsiskelee sinua ukkosenjylinässä ja maanjäristyksessä, kovassa pauhinassa, myrskyssä ja rajuilmassa, kuluttavan tulen liekissä.
-
Minulle jostain syystä tuli eilen illalla mieleen jae missä oltiin käytetty Jeesuksen viitaten sanontaa "maistamaan kuolemaan meidän edestämme".
Yritin etsiä sellaista jaetta, mutta en löytänyt.
Muistaako kukaan muu, missä kohdassa se oli?
Jotenkin rukoilin ja pyysin, että Herra opettaisi minulle asiasta.
Ihmisen ruumishan todella kuolee, joten Jeesus ei ottanut sitä pois meiltä.
Tuli myös mieleen Jeesuksen huuto ristillä: "Jumalani, Jumalani, miksi minyt hylkäsit?"
Se oli mielestäni tuskan huuto. Hän ikäänkuin koki olevansa Jumalan hylkäämä.
Ajattelin, että ehkä se on se minkä hän koki ihmisen puolesta??
-
Löysin sen sittenkin. :)
Hepr. 2:9
Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa.
Laitoin "maistamaan " hakusanaksi, ja se toimi.
-
Ajatus joka tuli mieleen. Jeesus maistoi kuolemaa kaikkien edestä ja samalla voitti kuoleman. Niin kuin ortodoksit laulavat "kuolemalla kuoleman voitti..." Siksi jokainen joka uskoo Jeesukseen, elää vaikka olisi kuollut.
Jeesus otti kuolemanrangaistuksen päälleen, mutta kuolema ei voinut Häntä pitää ja hän nousi ylös kuoleman voittajana. Tarkoittaa kuolemaa synnin palkkana.
-
En heti muista kuulleeni, miten tuota kohtaa on selitetty.
Lisäys: hyvä selitys edellä.
-
Lopullinen uhri kun Jumalan piti uhrata itsensä maailman synnin sovitukseksi. Se on jotakin niin suurta ettei sitä oikein voi käsittää ihminen.
-
Tuota hylkäämistä pohdin juuri eilen, psalmeissa saa lukea kun ihminen valittaa kärsimyksissään ja huutaa, miksi olet minut hylännyt. Se on tunnekokemus vain, Jumala vihaa hylkäämistä.
-
Juu, ja ilmeisesti Jeesus "maistoi kuolemaa" ja samalla koki tulleensa Jumalan hylkäämäksi kovissa tuskissa. Sitä mietin.
-
Luin VTn lukuja, missä kerrotaan siitä kun Jumalan puhui israelilaisille Mooseksen kautta, ja israelilaiset näkivät Jumalan pyhyyden ilmestymisen vuorella. Sanotaan, että he vapisivat nähdessään sen.
He vakuuttivat Moosekselle, että he tottelevat ja tekevät kaiken mitä Jumalaa puhuu heille.
Ja silti. Kun Mooses sitten meni takaisin Siinain vuorelle ja oli siellä 40 päivää, kansan kärsivällisyys loppui ja he päättivät että Aaronin pitää tehdä heille jumala, koska "emme tiedä mitä Moosekselle on tapahtunut".
Pian se uskollisuus loppui. Sellaisia me ihmiset olemme.
-
Tuntuu siltä, että hyvästä muistista ja kertaamisesta olisi hengellisyydessä paljon hyötyä. Pysyisi Raamatun asiat ja Jumalan teot mielessä. Äkkiä tosiaan voivat haihtua mielestä - ja samalla voi hukkua ikään kuin Jumalakin muistikuvien mukana.
-
Juu, tosi helppoa täyttää ajatuksiaan kaikella muulla.
-
Olen tuota miettinyt mistä puhutte, pitäisi ajatella enemmän kaikkea mitä Raamatusta saa lukea Juman tahdosta ja kaikesta hyvästä, elää siinä todellisuudessa enemmän.
-
Informaatiota tulvii netin kautta niin hirveän paljon. Sielunvihollinen voi helposti käyttää sitä etäännyttämään uskovia Jumalasta. Olen ajatellut sitä omalla kohdallani.
Onneksi olen etääntynyt siitä, että kertoisin itsestäni FBssä ja odottaisin tykkäämisiä.
Harrastin sitä pandemian aikana, mutta etäännyin siitä melko pian sen jälkeen. Onneksi.
-
Helposti jää seinäkukkaseksi keskusteluissa, jos ei yhtään seuraa tätä aina vaan hullummaksi käyvää maailman menoa. Toisaalta ei haluaisi täyttää mieltään sellaisella moskalla, joka jää pyörimään ajatuksiin.
-
En käytä somea, enkä käytä edes älypuhelinta.
Vältyn monelta turhuudelta.
-
Helposti jää seinäkukkaseksi keskusteluissa, jos ei yhtään seuraa tätä aina vaan hullummaksi käyvää maailman menoa. Toisaalta ei haluaisi täyttää mieltään sellaisella moskalla, joka jää pyörimään ajatuksiin.
Niin, en minäkään tarkoittanut, että meillä pitäisi olla säkki päässä,että emme tiedä mitään mitä ympärillä tapahtuu, mutta juuri informaation tulva mikä on niin helposti saatavilla 24/7 on ihmiskunnassa todella nuori ilmiö.
-
Toisen kuninkaiden kirjan alussa kuvataan, kuinka Elia sanoi, että tuli taivaasta kuluttaisi 50 miehen joukkoja. Ja näin tapahtui kaksi kertaa. Melkoinen muistutus Jumalan vallasta ja valtasuuruudesta: joukot sotilaita voivat kuolla ikään kuin tuosta vain, jos profeettaa uhataan. Jos Jumala niin päättää. Olisi hyvä muistaa. Ei puhuttu ihmisoikeuksista tai muusta.
Toisaalta aina ei käynyt näin, vaan ilmeisesti usein profeetat pääsivät hengistään.
UT:ssä taisi olla jokin vastaava viittaus tällaiseen tuleen taivaasta opetuslasten toimesta, jota Jeesus sitten toppuutteli. Ja periaatteessahan Jeesus olisi voinut polttaa tulella esim. fariseukset, muttei tehnyt. Ja onhan tuli taivaasta varmaankin historiallisesti hyvin harvinaista. Jumalalla on monia muitakin keinoja ja mahdollisuuksia.
-
Juu Jeesuskin taisi pidätyksensä ohessa mainita, että hän kyllä voisi pyytää Isää lähettämään taivaallisia sotajoukkoja auttamaan häntä, mutta hän ei tehnyt sitä, koska tiesi Isän tahdon. En muista missä kohdin.
Hänellä oli isompi tehtävä: voittaa kuolema ja sielunvihollinen.
-
Luin 2. Mooseksen kirjan loppua ja 3. Mooseksen kirjan alkua ja ihmettelen.
Minusta on ihmeellistä, että Herra lähestyi syntistä kansaa, israelilaisia, teki liiton heidän kanssaan, ja osoitti kirkkautensa heille senkin jälkeen, kun he pian olivat rikkoneet lupauksen totella Herraa ja vaatineet Aaronia tekemään heille "jumalan".
Tässä on mitä Jumala ilmaisi itsestään Moosekselle:
Ja Mooses veisti kaksi kivitaulua, entisten kaltaista. Ja varhain seuraavana aamuna Mooses nousi Siinain vuorelle, niinkuin Herra oli häntä käskenyt, ja otti ne kaksi kivitaulua käteensä.
5. Niin Herra astui alas pilvessä, ja Mooses asettui siellä hänen läheisyyteensä ja huusi Herran nimeä.
6. Ja Herra kulki hänen ohitsensa ja huusi: "Herra, Herra on laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa,
7. joka pysyy armollisena tuhansille, joka antaa anteeksi pahat teot, rikokset ja synnit, mutta ei kuitenkaan jätä rankaisematta, vaan kostaa isien pahat teot lapsille ja lasten lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen".
Herra on laupias ja armatavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa.
Herrahan jo ensimmäisen ihmisen kohdalla näytti armonsa, kun lähestyi Aaamia ja Eevaa paratiisissa, missä he olivat valinneet tehdä Jumalan sanaa vastaan.
Sitä ei voi ikäänkuin pitää itsestäänselvyytenä, en voi pitää sitä itsestäänselvyytenä omassa elämässänikään, MUTTA hän on armollinen ja uskollinen. En voi tehdä tyhjäksi sitä mitä Jumala on.
3. Mooses 9:23-24
Tässä koko kansa näkee Jumalan kirkkauden.
Ja Aaron kohotti kätensä kansaa kohti ja siunasi heidät, ja kun hän oli toimittanut syntiuhrin, polttouhrin ja yhteysuhrin, astui hän alas.
23. Ja Mooses ja Aaron menivät ilmestysmajaan, ja kun he tulivat sieltä ulos, siunasivat he kansan. Silloin Herran kirkkaus ilmestyi kaikelle kansalle.
24. Ja tuli lähti Herran tyköä ja kulutti polttouhrin ja rasvat alttarilta. Ja kaikki kansa näki sen, ja he riemuitsivat ja lankesivat kasvoillensa.
Ajattelen, että meillä tämän ajan uskovillakin on tuo sama, että voimme nähdä Jumalan kirkkauden joissain tilanteissa hyvin selvästi ja sitä kautta usko vahvistuu todella paljon.
-
Millä sanoilla tuossa kansa todennäköisesti siunattiin?
"Herra kirkastakoon sinulle kasvonsa ja olkoon sinulle armollinen.
Vastasiko Jumala rukoukseen?
Kyllä. Tuli lähti Jumalan luota ja kulutti uhrin.
Hepr.9:28
Samoin on Kristus kerran uhrattu, jotta hän ottaisi pois kaikkien synnit,
Mitkä ja millaiset ovat Jumalan kasvot?
-
En ole varma, hahmotanko Natanaelin viestin oikein.
3. Mooseksen kirja luku 9, mistä tuo jälkimmäinen jae viestissäni on, kertoo kai tilanteesta kun Aaron ja Mooses toimittivat uhrit ensimmäistä kertaa ilmestysmajan ulkopuolella. Luin sitä huolellisemmin ennenkuin aloin yrittää vastata Natanaelin viestiin ja itse asiassa vain kehitin itselleni lisää kysymyksiä. :-\
En ole hahmottanut itselleni ilmestysmajan rakennelmaa ja päätin luntata ja tsekata netistä.
Löysin Luterilainen.net sivuston kuvan Ilmestysmajasta.
https://www.luterilainen.net/uhri/
-
Eli nuo luvut VTssä ovat todella merkittäviä, kun ne niin selvästi kertovat Vanhan Liiton sisällöstä.
Tajusin nyt tänään, miten paljon eläimiä uhrattiin 3. Moos. 19. luvussa!
Ja Jumala yliluonnollisella tavalla myös ilmestyi kansalle, kun tuli taivaasta poltti polttouhrin. Tää siis oli polttouhri, nyt totean.
Sitä ennen Aaron oli uhrannut monia uhria.
Mutta Jumalan ilmestyminen aiheutti iloa kansassa ja he "lankesivat kasvoillensa"
Nyt tajusin, että tällä kertaa heidän ilonsa näytti hyvin erilaiselta kuin silloin, kun he bilettivät kultaisen vasikan ympärillä.
En ole tainnut vastata Natanaelin kysymykseen Jumalan kasvoista.
Voisi sanoa, että ihmiset jotka näkivät Jeesuksen, näkivät Jumalan kasvot.
Jeesus sanoi opetuslapsilleen, että joka on nähnyt hänet on nähnyt Isän.
-
Ihan samoja ajatuksia.
Jeesus on Jumalan kasvot.
Ne näkyvät erityisesti hänen ristinkuolemassaan syntiemme tähden ja osaksemme saadussa armossa.
Jumalalle oli uhrattu jo monet kerrat alkaen Aabelin uhrista.
Nyt Jumala halusi lähestyä kansaa Mooseksen ja pappien kautta. Papit suitsuttivat Pyhässä. Väliverhon takana oli lain arkkia, jonka päällä oli armoistuin. Jumala ilmestyi siellä.
Ihminen ei voinut lähestyä Jumalaa ilman uhria.
-
Koko kansalle Jumala näyttäytyi tulessa ja pilvessä.
-
No hyvä kun muistiinpanot täsmää . :)
Jäin pohtimaan tuota israelilaisten reaktiota 3. Mooseksen kirjan 19. luvun lopussa. Jumalan pyhyys aiheutti ilon, mutta myös samalla Jumalan edessä nöyrtymisen. Tuo kuvaus ei ehkä oikein hyvin kuvaa tilannetta, mutta jotenkin tuonne päin.
Vertasin sitä tilanteeseen, missä israelilaiset halusivat, että Aaron tekee heille jumalan. Kun lukee sitä kohtaa, voi todeta, että se on niinkuin synkretistinen sekamelska, missä toisaalta viitataan jumalaan sanalla "Herra". He myös uhrasivat uhreja ja Aaron oli rakentanut alttarin. Ja "pitivät iloa".
2. Mooses 32:
1. Mutta kun kansa näki, että Mooses viipyi eikä tullut alas vuorelta,
kokoontui kansa Aaronin ympärille ja sanoi hänelle: "Nouse, tee meille jumala, joka käy meidän edellämme. Sillä me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tälle miehelle, joka johdatti meidät Egyptin maasta."
2. Niin Aaron sanoi heille: "Irroittakaa kultarenkaat, jotka ovat vaimojenne, poikienne ja tyttärienne korvissa, ja tuokaa ne minulle".
3. Ja kaikki kansa irroitti kultarenkaat, jotka heillä oli korvissaan, ja he toivat ne Aaronille;
4. ja hän otti vastaan kullan heidän käsistään, kaavaili sitä piirtimellä ja teki siitä valetun vasikan. Ja he sanoivat: "Tämä on sinun jumalasi, Israel, se, joka on johdattanut sinut Egyptin maasta".
5. Kun Aaron tämän näki, rakensi hän sille alttarin; ja Aaron julisti ja sanoi: "Huomenna on Herran juhla".
6. Ja he nousivat varhain seuraavana päivänä ja uhrasivat polttouhreja ja toivat yhteysuhreja; ja kansa istui syömään ja juomaan, ja sitten he nousivat iloa pitämään.
He tavallaan kaappasivat papin ja laittoivat hänet tekemään mitä halusivat.
Kuulostaa tutulta tämän ajan kirkollisia tapahtumia seuratessa. ???
-
Totta, papit ovat valitettavasti tulleet kaapatuiksi. Valitettava asiantila.
-
Minua on huvittanut tuo opon lyhyt kommentti, se on niin kuivasti sanottu. ::) :D
Asiasta toiseen.
Olen todella yllättynyt ja ihmeissäni, kun satuin hoksaamaan 3. Mooseksen kirjan luvun 16 ja sen yhteyden Heprealaiskirjeen lukuihin 9 ja 10.
Kirjoittaja tarkasti viittaa VTn vuosittaiseen Suurta Sovituispäivään ja vertaa sitä Jeesuksen uhrikuolemaan ja sovitukseen.
-
1. Kor. 13 on se rakkauden luku. Siinä sanotaan mm. että rakkaus on lempeä. Tänään koin tämän todeksi, kun ihmettelin, miksi mulla on niin epämiellyttävä olo ja mistä siinä on kysymys. Syy selvisi ja samassa Jumalan Hengen läsnäolo valtasi ja muistui mieleen nuo sanat rakkaudesta. En lukenut sillä hetkellä Raamattua, mutta mielessäni kertasin tuota lukua ja sitä miten lempeä on Jumalan Hengen kosketus. Hätäännykseni oli poissa samantien ja sain ymmärryksen, miksi olin siihen mielentilaan joutunut. Se oli myös opettavainen hetki, hyvin miellyttävällä tavalla.
-
Lempeys on kaiketi sitäkin ettei velo eikä vaadi, Jumalan rakkaudessa on rauha ja sitä ihminen kaipaa sisimpäänsä.
-
Lempeydestä tuli mieleen, että se ei ole ehkä suomalaisessa kulttuurissa kaikkein miehekkäin sana. Mutta eiköhän mieskin voi olla lempeä. Jossain englanninkielisessä käännöksessä oli käytetty sanaa naismainen/epämiehekäs (effeminate) siitä minkälainen ei pitäisi olla. Miten olla miehekkäästi lempeä?
-
Sitä se on. Moni on voinut kokea arjessaan kohtuuttomasti lyöviä sanoja ja kenties uhkavaatimuksia ehtoineen. Lapsena ja/tai aikuisena. Se aiheuttaa kauaskantoista pelkoa ja ahdistusta. Kohdatessaan Jumalan rakkauden voiman ja vapautumisen näistä, entiset väärinkohtelut eivät enää vaikuta ja ne ymmärtää jättää kyseisen henkilön omiksi ongelmiksi.
Jumalan kohtaamisessa on myös se puoli, että alkaakin rakastaa heitä, jotka kohtelivat väärin. Usein puhutaankin Jumalan rakkauden voimasta ja siitä todella on kyse. Tähän yhdistyy myös viisaus, tästä puhutaan Raamatussa ylhäältä tulevana viisautena. Sen ominaisuuksia kun lukee, ne eivät voi olla erillään rakkaudesta.
-
Ehkä lempeä huolehtii heikoista ja on myötätuntoinen? Se on minusta hyvinkin suoraselkäistä ja miehekästä, Kristuksenkin esimerkin mukaista.
-
Ihmisen omassa olemuksessaan on tosi vaikea uskoa ja luottaa siihen, etta Jumalan rakkaus Jeesuksessa on todellakin lempeä.
Pyhä Henki voi kuitenkin ilmaista Jeesuksen rakkautta hyvinkin selvästi ja uskottavasti jopa kokemustasolla. Jostain syystä Herra salli minulle eräässä tilanteessa kauan sitten todella konkreettisen kokemuksen siitä. Ja ihmeellisintä oli, että kanssani oleva eiuskova hyvinkin "maailmallinen" ihminenkin koki sen siinä tilanteessa. Olimme ikäänkuin ymmällämme sen armon ja rauhan laskeutumista meidän tasolle.
Olen joskus miettinyt, että onko se ihminen tullut uskoon. Tai olen miettinyt sitä melko useasti.
Meissä siis asuu se Aatamilta peritty taipumus juosta Jumalaa piiloon häpeässämme. Ja Jumala etsii meitä kuten etsi Aatamiakin.
-
Jaak. 3
17 Mutta ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä, taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä, se ei epäile, ei teeskentele.
Fil. 4
5 Tulkoon teidän lempeytenne kaikkien ihmisten tietoon. Herra on lähellä.
Jaakob kirjoittaa, millaista on ylhäältä tuleva viisaus, siinä on rakkauden tunnusmerkit. Rakkaus ja viisaus ilmenevät yhdessä ja ovat Jumalan aikaansaamia. Viisaudestakin sanotaan erikseen mainiten, että se on mm. lempeä.
Näiden Raamatun jakeiden ja asioiden äärellä koen todellakin olevani rauhan satamassa. Jeesus sanoo, että maailmassa vallitsee ahdistus, mutta "olkaa turvallisella mielellä, minä olen voittanut maailman." Hänen rauhansa on yli ymmärryksen käyvää, ei-maallista. Siksi Jumalasta lähtöisin oleva lempeyskin voi levitä ja tulla toistenkin tietoon.
-
Jatkumona edellisiin viesteihini, Raamatun sana "viisas voittaa sieluja", on niin totta. Se on mahdollista, koska Jumalalle kaikki on mahdollista, myös tehdä uskovasta ihmisestä astia, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut.
Tämä kaikki puhuttelee mua valtavan paljon.
-
Kiitos, että jaat sen täällä. Itse ajattelen, että uskovan on todella hyvä tavalla tai toisella jakaa, mitä on Herralta saanut
-
Kun Jeesus kehoitti meitä rakastamaan toinen toisiamme, hän tykkää siitä että mekin rakastamme niitä joita hänkin rakastaa, samoin meistä on ihanaa kun muutkin rakastavat meidän lapsiamme.
-
Kiehtova ajatus!
-
Kun luin 2. Timoteuksen kirjettä, siellä tuli vastaan tämä jae:
4:1-4
Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka on tuomitseva eläviä ja kuolleita, sekä hänen ilmestymisensä että hänen valtakuntansa kautta:
2. saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella.
3. Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia
4. ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.
Olisin halunnut laittaa tuon ketjuun missä oltiin puhuttu piispojen kannasta homoseksuaalisuuteen jne., mutta en muista missä ketjussa tai ketjuissa siitä ollaan puhuttu, joten laitan tähän.
Eli tuo on minusta juuri sitä. Etsitään "opettajia", jotka opettavat jotain muuta kuin mitä Raamatussa on.
-
Kun luin 2. Timoteuksen kirjettä, siellä tuli vastaan tämä jae:
4:1-4
Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka on tuomitseva eläviä ja kuolleita, sekä hänen ilmestymisensä että hänen valtakuntansa kautta:
2. saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella.
3. Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia
4. ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.
Olisin halunnut laittaa tuon ketjuun missä oltiin puhuttu piispojen kannasta homoseksuaalisuuteen jne., mutta en muista missä ketjussa tai ketjuissa siitä ollaan puhuttu, joten laitan tähän.
Eli tuo on minusta juuri sitä. Etsitään "opettajia", jotka opettavat jotain muuta kuin mitä Raamatussa on.
Olisiko tarkoittamasi ketju ollut tämä ; https://puimatanner.net/index.php?topic=1489.msg67462#msg67462
..tai tämä ; https://puimatanner.net/index.php?topic=957.msg67292#msg67292
..myös ; https://puimatanner.net/index.php?topic=1560.30
-
Juu muistelen, että aihetta on käsitelty useammassa ketjussa.
Kiitos viitteistä.
-
En muistanutkaan, että tällainen kohta on Raamatussa (mainittu poliittisessa linkissä (https://voxday.net/2024/11/02/foreigners-and-women/)). Ja onhan se "monikulttuuriselle" nykyihmiselle aika epäkorrekti.
Muukalainen, joka asuu keskuudessasi, kohoaa sinun ylitsesi yhä ylemmäksi, mutta sinä painut aina alemmaksi. (5. Moos. 28:43.)
Tämä liittyy Israelin tottelemattomuudesta seuraaviin kirouksiin.
Monikulttuurinen nykyihminen ehkä voisi kommentoida jotain tyyliin, että muukalainenkin on omaa kansaa. Tai oma kansa on vain kuvitteellinen yhteisö.
Toki voihan optimistisesti ajatella, että hurskas muukalainen voi olla siunaus.
-
Tuosta on hyvä tsekata konteksti. En oikein ymmärrä tuota jaetta sellaisenaan.
Mutta VTssa on selvästi että muukalaista on kohdeltava kuten muitakin.
Olen joskus miettinyt, että olen muukalainen USAssa ja minua ei ole aina kohdeltu kuten kaikkia muita. Muukalaisena ei ole kiva olla.
-
Itse ajattelisin, että tuo on kirous sen takia, mitä tuolla linkissäkin kommentoidaan. Eli muukalaisella ei ole välttämättä/usein siteitä uuteen maahan, vaan hän edustaa omia ja muukalaisen kansan etuja. Suomen presidentiksikään ei voida valita esim. Venäjän kansalaista. Putin Stubbin sijaan ei kuulostaisi hyvältä. Tai Amerikan presidentiksi Xi Jinping.
-
Ensimmäisen aikakirjan lopussa on kolme nimitystä tai roolia, jotka kaikki ovat erilaisia. Mutten osaa oikein sanoa, mitä eroa niillä on, jos mitään: näkijä, profeetta ja tietäjä.
Daavidin vaiheet, sekä aikaisemmat että myöhemmät, ovat kirjoitettuina näkijä Samuelin historiassa, profeetta Naatanin historiassa ja tietäjä Gaadin historiassa;
(1. Aik. 29:29.)
-
Niin ja keitä näm ovat?? ???
-
Niin ja keitä näm ovat?? ???
Näkijä Samuel taitaa olla Samuelin kirjan henkilö, joka mm. kommentoi kuningas Saulia (jota seurasi kuningas Daavid). Muistan tämän, kun tuntui helposti menevän heidän nimensä sekaisin (kumpi olikaan kuningas Saul ja kumpi näkijä Samuel).
Täytyy käyttää hakukonetta seuraavaan. Naatan nuhteli kuningas Daavidia ja kertoi vertauksen lampaasta, kun Daavid oli tapattanut heetiläisen Uurian Batseban takia. Profeetta Gaad on myös mainittu 1. Samuelin kirjassa (1. Sam. 22) ja antoi Daavidille ohjeita.
Ymmärtäisin tämän perusteella siis, että kaikki em. olivat profeetoita, näkijöitä ja tietäjiä. Tunnetuin ja käytetyin termi varmaan on profeetta.
-
Juu Naatan oli se, joka nuhteli Daavidia.
Eli kaikki mainitut henkilöt siinä jakeessa ovat Raamatussa. Sitä jäin miettimään, olivatko.
-
En muistanutkaan, että tällainen kohta on Raamatussa (mainittu poliittisessa linkissä (https://voxday.net/2024/11/02/foreigners-and-women/)). Ja onhan se "monikulttuuriselle" nykyihmiselle aika epäkorrekti.
Muukalainen, joka asuu keskuudessasi, kohoaa sinun ylitsesi yhä ylemmäksi, mutta sinä painut aina alemmaksi. (5. Moos. 28:43.)
Tämä liittyy Israelin tottelemattomuudesta seuraaviin kirouksiin.
Monikulttuurinen nykyihminen ehkä voisi kommentoida jotain tyyliin, että muukalainenkin on omaa kansaa. Tai oma kansa on vain kuvitteellinen yhteisö.
Toki voihan optimistisesti ajatella, että hurskas muukalainen voi olla siunaus.
Siis tuo kohta oli Jumalan tuomio Israelin tottelemattomuudesta? Mielenkiintoista.
Eli maalla ei ole ikäänkuin hallinassa, mitä rajojen sisällä tapahtuu.
Viittaus monikulttuuriseen nykyihmiseen on mielenkiintoinen vertauskohde tässä.
Luin koko lukua varmistaakseni, että ymmärsin oikein. Itse asiassa Raamatussahan on usein tilanteita, missä Jumala salli muiden kansojen tulla sortamaan Israelia tämän tottelemattomuuden takia.
En tiedä uskaltaisinko sanoa, että sitähän tapahtuu nykyäänkin.
Olen pohtinut että lieneekö nykyinen "kansojen vaellus" Jumalan sallimaa kuristusta länsimaille.
Aikaisemmassa viestissä viittasin, siihen, miten Jumala neuvoo olemaan sortamatta muukalaisia.
34. Muukalainen, joka asuu teidän luonanne, olkoon niinkuin maassa syntynyt teikäläinen. Rakasta häntä niinkuin itseäsi, sillä tekin olitte muukalaisina Egyptin maassa. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
3. Moos. 19:33-34
Tulee myös mieleen, että Jumala neuvoi Israelia "hankkimaan sen maan parasta, missä he ovatkin". Tämän Herra sanoi kun Babylonia valtasi Israelin ja vei sieltä kansaa omaan maahansa. Eli Israel oli Babylonian sorron alla, mutta silti Jumala käski heitä Babyloniassa pakkosiirtolaisuudessa ollessaan toimimaan sen kansan hyväksi.
7 Ja harrastakaa sen kaupungin menestystä, johon minä olen teidät siirtänyt, ja rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidän menestyksenne. Jeremia 29:7
Tässä on koko 29. luku missä on profetia israelilaisielle, jotka olivat pakkosiirtolaisuudessa Babyloniassa. Todella lohduttavaa puhetta Herralasta tilanteessa, missä kansa oli tosi pahassa tilanteessa, mutta minkä Jumala tässä luvussa sanoo sallineen. Herra halusi, että israelilaiset nöyrtyvät siinä tilanteessa, luottavat Jumalaan, jopa hankkivat perheenlisäystä ja toimivat heitä sortavan valtakunnan hyväksi.
https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?chp=1&ref=Jer.+29%3A1&rnd=1731247720714
-
1.Kuningastenkirja 13. lk.kertoo mielenkiintoisen tapauksen kahden profeetan toimista. Siinä Juudasta Beeteliin tullut profeetta tulee höynäytetyksi paikallisen profeetan taholta siten, että lakkaa tottelemasta Jumalan antamaa käskyä. No siitä palkaksi tuli kuolema, muttei suinkaan sille valehtelijalle, joka myös ilmoitti saaneensa Jumalalta käskyn. Vanha testamentti kertoo meille ihmisen kieroudesta, kun taas Uusi Testamentti Jumalan Pojasta, joka tuli poistamaan kierouden, mikäli seuraamme Häntä.
-
Huomasin äsken lukiessani kohdasta Matt. 23:34, että Jeesus on lähettänyt profeettojen lisäksi viisaita ja kirjanoppineita. Oppineetkin (eli viisaat ja kirjanoppineet) voivat siis olla Jumalan käytössä.
Sentähden, katso, minä lähetän teidän tykönne profeettoja ja viisaita ja kirjanoppineita. Muutamat heistä te tapatte ja ristiinnaulitsette, ja toisia heistä te ruoskitte synagoogissanne ja vainoatte kaupungista kaupunkiin;
-
Juu, Jumala voi käyttää nörttejäkin. :)
Mutta, joo hyvä huomio, en ole ennen tuota ennen huomannut.
-
Hassu kun joskus kestää kauan, että toteaa jonkin ilmiselvän jutun.
Lukiessani Mooseksen kirjoja kuten tuota tupsuasiaa, tiedostin ensimmäistä kertaa sen, että Jumala kautta koko Raamatun on AINA katsonut siihen mitä ihminen sydämessään ajattelee Jumalasta.
Muistaakseni Galatalaiskirjeessä on kohta, että joka täyttää lain, on siitä elävä tai jotenkin noin.
Olen tulkinnut sen hyvin ulkoisena lain noudattamisena. Mutta ihminen koskaan kykene lain täyttämiseen, kun sydän on Jumalaa vastaan.
-
Luin kohtaa Apt. t. 3:12:
Tämän nähdessään Pietari alkoi puhua kansalle: "Israelilaiset, miksi te tätä ihmettelette? Miksi te tuijotatte meitä, aivan kuin me omalla voimallamme tai hurskaudellamme olisimme saaneet tämän miehen kävelemään?
Tästä tuli mieleen TV7:lla oleva ohjelmasarja "Parannuksen teko ennen herätystä (https://www.tv7.fi/arkki/parannuksen-teko-ennen-heratysta_s101022/)", jossa hataran ymmärrykseni/muistini mukaan esitettiin vähän jotain sinnepäin, että pitää tehdä parannusta, jotta herätys tapahtuu. Siis: parannus -> herätys kai?
Parannuksen teko varmasti on aina hyvä, mutta kai herätys on yksin Jumalan kädessä - niin kuin tuo miehen kävelemisihme. En usko, että omalla hurskaudellani - tai muidenkaan - saan aikaan herätyksen. Vaikka saattaa olla mahdollista, että olen väärässä.
-
Ajattelen, että parannuksen teko = herätys.
Ei ihminen tee parannusta ilman Pyhän Hengen työtä tämän elämässä.
-
Ja Apostolien teoissa Jumala lähetti Pyhän Hengen nähdäkseni täysin omassa päätäntävallassaan ja samoin lisäsi uskovia joukkoon. Eikä siten että uskovat tekivät parannusta ja sitten Jumala lisäsi joukkoa vastauksena tähän. Mutta enpä tiedä, vähän vaikea ymmärtää miten asiat voisivat mennä.
-
Luin kohtaa Apt. t. 3:12:
Tämän nähdessään Pietari alkoi puhua kansalle: "Israelilaiset, miksi te tätä ihmettelette? Miksi te tuijotatte meitä, aivan kuin me omalla voimallamme tai hurskaudellamme olisimme saaneet tämän miehen kävelemään?
Tästä tuli mieleen TV7:lla oleva ohjelmasarja "Parannuksen teko ennen herätystä (https://www.tv7.fi/arkki/parannuksen-teko-ennen-heratysta_s101022/)", jossa hataran ymmärrykseni/muistini mukaan esitettiin vähän jotain sinnepäin, että pitää tehdä parannusta, jotta herätys tapahtuu. Siis: parannus -> herätys kai?
Parannuksen teko varmasti on aina hyvä, mutta kai herätys on yksin Jumalan kädessä - niin kuin tuo miehen kävelemisihme. En usko, että omalla hurskaudellani - tai muidenkaan - saan aikaan herätyksen. Vaikka saattaa olla mahdollista, että olen väärässä.
En ole katsonut ohjelmia, pitäisi tietenkin, jotta osaisi kommentoida jotain järkevää. Tuo linkitetty ohjelmasarjan osakin on 1,5 tuntia pitkä. Sanon nyt kuitenkin, mitä ensimmäisenä tuli mieleen ohjelman otsikosta. Eli se ajatus, että Jumala haluaa vaikuttaa omissaan parannusta, jotta voi uskoa herätyksen tai herätystä uskosta osattomien keskuudessa ja johdattaa heitä seurakuntiin.
-
En ole katsonut ohjelmia, pitäisi tietenkin, jotta osaisi kommentoida jotain järkevää. Tuo linkitetty ohjelmasarjan osakin on 1,5 tuntia pitkä.
En itsekään ole katsonut noita ohjelmia, olen vain osunut kanavalle välillä muutamaksi minuutiksi.
Sanon nyt kuitenkin, mitä ensimmäisenä tuli mieleen ohjelman otsikosta. Eli se ajatus, että Jumala haluaa vaikuttaa omissaan parannusta, jotta voi uskoa herätyksen tai herätystä uskosta osattomien keskuudessa ja johdattaa heitä seurakuntiin.
Juu, en ole perehtynyt, miten herätykset ovat syntyneet. Saattaa olla, että (usein?) on myös inhimillinen osa tai "välittäjiä", opettajia tms.
-
Luen vaihteeksi vanhaa Raamatunkäännöstä (1776) osaksi siitäkin syystä että kiinnostaa miten eri tekstit on muuttuneet käännöksien myötä, ja onko mahdollisesti jotain jäänyt pois uusista käänöksistä mitä vanhoissa on. En ole kyllä ollut kovin ahkera tässä hommassa, mutta periaatteen tasolla se kiinnostaa. Mutta kyllä se tuntuu välillä niinkuin vieraalta kieleltä.
"Minä vertaan sinun, ystäväni, ratsaskaluihini, Pharaon vaunuihin. Sinun sasupääs ovat ihanat pankkuin keskellä, ja sinun kaulas kultakäädyissä. Me teemme sinulle kultaiset pankut, hopianastoilla. " Korkia Veisu 1: 9-11
-
Luen vaihteeksi vanhaa Raamatunkäännöstä (1776) osaksi siitäkin syystä että kiinnostaa miten eri tekstit on muuttuneet käännöksien myötä, ja onko mahdollisesti jotain jäänyt pois uusista käänöksistä mitä vanhoissa on. En ole kyllä ollut kovin ahkera tässä hommassa, mutta periaatteen tasolla se kiinnostaa. Mutta kyllä se tuntuu välillä niinkuin vieraalta kieleltä.
"Minä vertaan sinun, ystäväni, ratsaskaluihini, Pharaon vaunuihin. Sinun sasupääs ovat ihanat pankkuin keskellä, ja sinun kaulas kultakäädyissä. Me teemme sinulle kultaiset pankut, hopianastoilla. " Korkia Veisu 1: 9-11
???
Juu. Melko vieraalta kuulostaa.
En tiedä sanaa pankku.
-
Huomasin, että jo ammoisina aikoina tarvittiin opettajia, jotka selittivät kirjoitusten sisältöä (Nehemia 8:8 ). Kaikki ei välttämättä mene heti kaaliin. Jukkanorvannoille siis on ollut ja on tarvetta.
Ja he lukivat Jumalan lain kirjaa kappale kappaleelta ja selittivät sen sisällyksen, niin että luettu ymmärrettiin.
Joulun ruokatapoihin liittyen osui silmiin seuraava kohta:
Menkää ja syökää rasvaisia ruokia ja juokaa makeita juomia ja lähettäkää maistiaisia niille, joilla ei ole mitään valmistettuna, sillä tämä päivä on pyhitetty meidän Herrallemme.
Ruoalla voi juhlistaa pyhitettyjä päiviä tai Jeesuksen syntymää.
-
Juu opettajia on aina tarvittu.
Minä olisin yksi noista, joiden pitäisi saada maistiaisia. :D
-
Alan lukea 5. Mooseksen kirjaa. Oli tosi opettavaista tuo 4. Mooseksen kirja.
Pari päällimmäistä ajatusta.
Ihmisellä ei ole mitään pätevää syytä olla tottelematta Herraa.
Herra kaikesta huolimatta oli israelilaisten kanssa eikä hylännyt heitä.
Mutta tuli mieleen, että missähän kohden Vanha Liitto ikäänkuin loppui? Käytännössä se ikäänkuin jäi pois israelilaisten tottelemattomuuden takia jo VTn aikoina. Se vaan jotenkin liukeni.
Tosin nykyaikanakin on olemassa juutalaisten uskonto ilmeisesti synagoogineen yms. Mutta ei se kyllä näytä yhtään sellaiselta kuin Vanhan Testamentin aikoina.
Tietty Jumalan puolelta se lakkasi olemasta Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen seurauksena.
-
Kun Salomon temppeli hajotettiin, se oli yksi käännekohta.
Liiton arkkia hävisi siinä rytäkässä.
Pakkosiirtolaisuudesta palaamisen jälkeen rakennetussa temppelissä ei ollut enää liiton arkkia.
Ei siis ollut enää sitä minkä luokse vietiin sovitusverta.
Uhraamiset jatkuivat, mutta jotain jäi puuttumaan.
Suuren sovituspäivän sanoma kannattaa opetella tarkkaan.
3.Moos.16
-
Eli mitenköhän nykyään selitetään juutalaisen uskonnon "pätevyys" Jumalan edessä?
Lienee aika paljon erilainen kuin se mitä VTssä Jumala määrittelee sen.
Täytyy palata tuohon Natanaelin viittaamaan lukuun.
-
Mikä on Asasel tai Asaseli 3. Mooseksen kirjan 16. luvussa?
Jae 10:8. "Ja Aaron heittäköön arpaa niistä kahdesta kauriista: toisen arvan Herralle ja toisen Asaselille.
9. Ja Aaron tuokoon sen kauriin, jonka arpa määräsi Herralle, ja uhratkoon sen syntiuhriksi.
10. Mutta se kauris, jonka arpa määräsi Asaselille, asetettakoon elävänä Herran eteen, että sille toimitettaisiin sovitus ja se sitten päästettäisiin erämaahan Asaselille."
-
Muistelin jotain, mutta tarkistin Wikipediasta. Suomeksi on lyhyesti ja kenties yksikertaistaen vain yksi selitys (linkki (https://fi.wikipedia.org/wiki/Azazel_(demoni))), englanniksi pidemmälti ja monimutkaisemmin (https://en.wikipedia.org/wiki/Azazel). Tuntuu, että selityksiä on monenlaisia ja tähänkin voisi perehtyä ja aikaa käyttää.
-
Juu noita samoja linkkejä olen tavaillut, mutta en ole oikein saanut selvyyttä. Mutta syntipukkikäsitteesee viitannee, tosin termiä on käytetty hieman eri merkityksissä.
Lieneekö tämä kuitenkin yhteydessä jakeisiin: 20. Ja kun hän on loppuun toimittanut pyhäkön ja ilmestysmajan ja alttarin sovittamisen, tuokoon hän sen elävän kauriin.
21. Ja Aaron laskekoon molemmat kätensä elävän kauriin pään päälle ja tunnustakoon siinä kaikki israelilaisten pahat teot ja kaikki heidän rikkomuksensa, olipa heillä mitä syntejä tahansa, ja pankoon ne kauriin pään päälle ja lähettäköön sen, sitä varten varatun miehen viemänä, erämaahan.
22. Näin kauris kantakoon kaikki heidän pahat tekonsa autioon seutuun; ja kauris päästettäköön erämaahan.
Siis tää on 3. Mooseksen kirjan 16. luvussa. Suuri sovituspäivä
Eli oliko tämä juuri se toinen kauris, mihin viitattiin jakeessa 10?
Tuossa joka tapauksessa kiinnitin huomiota tähän: 20. Ja kun hän on loppuun toimittanut pyhäkön ja ilmestysmajan ja alttarin sovittamisen, tuokoon hän sen elävän kauriin.
tunnustakoon siinä kaikki israelilaisten pahat teot ja kaikki heidän rikkomuksensa, olipa heillä mitä syntejä tahansa,
22. Näin kauris kantakoon kaikki heidän pahat tekonsa autioon seutuun; ja kauris päästettäköön erämaahan.
Muissa kohdin puhutaan joistain tietyistä synneistä ja niiden takia uhraamisesta. Suurena sovituspäivänä puhutaan tuolla tavalla ihan kaikista synneistä.
Eli tuon huomasin ensimmäistä kertaa. En tullut kovin paljon viisaammaksi vaikka yritin lukea lukua huolellisesti Natanaelin kehotuksesta.
Sitten tuli mieleen Kirje heprealaisille, mistä olen aina pitänyt.
Itse asiassa Heprealaiskirja alkaa näin:
Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta,
2. on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut
3. ja joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on, toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa,
Siinä on ikäänkuin sama teema, Jeesus toimitti puhdistuksen synneistä!
Eli onneksi on Kirje heprealaisille, se auttaa ymmärtämään Vanhaa Testamenttia.
-
Lueskelin heprealaiskirjettä, jossa lopussa on kohta (13:6):
niin että me turvallisin mielin sanomme: "Herra on minun auttajani, en minä pelkää; mitä voi ihminen minulle tehdä?"
Tämän elämisessä todeksi on tosin välillä tekemistä ja muistamista. Herra on auttajani, totta. Mutta pelkoa voi valitettavasti olla ja onkin. Monenlaista. Ja ihminen ja paholainen voi tehdä kaikenlaista pahaa, omista virheistä puhumattakaan.
"Jumala ompi linnamme" on silti hyvä ja tärkeä ohje, siihen voi yrittää pyrkiä.
-
Juu nuo Raamatun kohdat missä puhutaan Jumalan avusta ja siitä, että ei tule pelätä ihmistä ovat minulle tärkeitä.
Ja vastaavalla tavalla psalmi 25 jae: "Ei kukaan joka Herraa odottaa, joudu häpeään".
Se on ehkä se jae mitä olen toistanut itselleni useimmiten vuosien varrella.
-
Tuo on niin totta. Olisi pitänyt joutua häpeänurkkaan monesti, muttei olekaan tarvinnut. Odota Herraa, minun sieluni!
-
Kas minulta on jäänyt tuo opon viesti lukematta. Kiva kuulla, että muillakin uskovilla on kokemuksia, missä Jumala nostaa jostain tilanteesta minkä on pelännyt tuottavan tavalla tai toisea tuhoa tai häpeään. Se on todella hieno, uskova vahvistava kokemus.
Satuin jostain syystä lukemaan nämä Jeesuksen sanat, Matteus 24:15 : " Kun te siis näette hävityksen kauhistuksen, josta on puhuttu profeetta Danielin kautta, seisovan pyhässä paikassa - joka tämän lukee, se tarkatkoon -"
Tajusin, että ei minulla ole tiedossa mitä Danielin kautta on puhuttu. :(
Onko minulla uskoa ajatella, että VTn profeetta puhuu niin perusteltua asiaa, että Jeesus viittaa siihen noin selvästi?
Luin sitten Danielin kirjasta näitä asioita. Vaikeatahan se on seurata, mutta selvästi huomaa Ilmestyskirjan ja Danielin kirjan kirjoitusten samankaltaisuuden.
Siis tässä lähinnä se, että Jeesus otti näin vakavasti VTn kirjoitukset. Ikäänkuin mallina meille.
-
Olen lukenut Jesajaa ja täytyy sanoa, että huonosti on avautunut. Jotenkin tuollainen melko "runollinen" teksti johon liittyy tuntemattomia paikkoja ja käsitteitä ei ole mennyt hyvin perille. Samoin vauhdikkaasti mennään esim. Egyptistä Etiopiaan. Otsikot ymmärtää paremmin. :)
Mutta varmaan esim. Norvannon selityksillä voi jotain ymmärtää. Onneksi ei kenties kaikkein keskeisintä Raamatun sisältöä, ilman tämän ymmärrystäkin voinee pärjätä (vrt. Jeesukseen, evankeliumeihin ja UT:hen).
-
Jesaja oli profeetta jonka kautta Jumala varoitti Israelia siitä että jatkuvasti kääntyvät pois Jumalasta. Jumala ilmoittaa että jos luopumus jatkuu, hän sallii ympäröivien kansojen vallata Israelin . Samalla kuitenkin Jumala antaa lopulta tuomion näille muille kansoille. Ja samalla lupaa armahtaa ja uudistaa oman kansansa.
Siellä on myös viittauksia Messiaaseen
Händelin oratorio Messias on lainannut Jesajan sanoja.
https://youtu.be/MS3vpAWW2Zc?si=-IfbWDQAXV6UgQ8_
-
Jesaja oli profeetta jonka kautta Jumala varoitti Israelia siitä että jatkuvasti kääntyvät pois Jumalasta. Jumala ilmoittaa että jos luopumus jatkuu, hän sallii ympäröivien kansojen vallata Israelin . Samalla kuitenkin Jumala antaa lopulta tuomion näille muille kansoille. Ja samalla lupaa armahtaa ja uudistaa oman kansansa.
Siellä on myös viittauksia Messiaaseen
Händelin oratorio Messias on lainannut Jesajan sanoja.
https://youtu.be/MS3vpAWW2Zc?si=-IfbWDQAXV6UgQ8_
Hyvin tiivistetty Jesajaa. Tuo Messias-oratorio tuli esille yhteiskunnallisessa keskustelussa, siinä mitä kristillistä kulttuuria voi olla kouluissa.
Ihmettelin vähän, mitä tämä tarkoittaa (Jes 19:23-25):
Sinä päivänä avautuu valtatie Egyptistä Assyriaan, ja assyrialaiset tulevat käymään Egyptissä ja egyptiläiset Assyriassa, ja egyptiläiset ja assyrialaiset palvelevat yhdessä Herraa.
Sinä päivänä Israel kohoaa kolmanneksi Egyptin ja Assyrian rinnalle ja on siunauksena keskellä kaikkea maata.
Herra Sebaot siunaa niitä kaikkia sanoen: "Siunattu olkoon kansani Egypti, siunattu kätteni luomus Assyria, siunattu minun oma kansani Israel!"
Varmaan tätä on selitetty, mutta jännää että muitakin kansoja noin siunataan. Egyptiä selitetään jossain suoranaiseksi huonoksi symboliksi, vähän kuin Babylonia. Mutta tässä yhteydessä pakanoitakin siunataan ennen kirkkoakin.
-
Juu yllättävä kohta. Raamatussa ei ehkä sittenkään ole inhimillinen "pahis-hyvis" asetelma sen perusteella mistä kansasta ollaan kotoisin.
Mutta tsekkaan tuon kohdan ja katson mikä oli tilanne kun profetian sanat ympäröiville kansoille on noin siunaavat. En muista tuollaista kohtaa.
-
Luin luvun 19 kokonaisuudessaan, koska se kaikki on profetiaa Egyptistä.
Ilmeisesti jossain kohden historiaa, ehkä jo VTn aikoina, Egypti joutui tuollaiseen ahdinkoon ja he näkivät Israelin Jumalan olevan totinen Jumala. Egypti ja myös Assyria toimivat yhdessä Israelin kanssa jossain tilanteessa.
Eli Herra salli Egyptin maalle sekasortoisen tilanteen ja kuivuuden, mihin Egyptin erilaiset uskonnolliset neuvonantajat eivät kyenneet tuomaan mitään viisautta ja se kai johti jonkinlaiseen nöyrtymiseen.
Herralla on kaikki maat käsissään ja tekee niille kuin viisaksi näkee.
Olen aina ihmetellyt, että Egypti on ilmeisesti säilynyt melko ehjänä maana vuosisadat ja ehkä jos vuosituhannet.
Siellä se on melko rauhassa pyramideineen. ??
Off topic
Kun muutin USAhan, istuin KLMn Boeing 747:ssa, siis "jumbojetissä" ja vierelläni istui hieman tummaihoinen mies. Huomasin, että hän rukoili ennen koneen nousua ja mietin onko hän kristitty. Sitten huomasin hänen passistaan tai jostain kortista mitä hän käsitteli, että nimensä on Muhammed...jotain. Tietty voihan hän silti olla kristitty, mutta en jäänyt miettimään asiaa sen pidemmälle.
Jossain vaiheessa aloimme juttelemaan. Hän kertoi olevansa Egyptistä kotoisin ja muuttanut USAhan joku vuosi sitten. Hän sanoi olevansa erään hotelliketjun palveluksessa töissä. Kerroin, että minä puolestani olen Suomesta ja juuri muuttamassa USAhan.
Koimme jonkinlaista kohtalonyhteyttä siinä istuessamme. ???
Totesimme, että Suomi ja Egypti ovat samalla aikavyohykkeellä. :)
Hän kertoi, että Egyptissä on lasketellaan hiekkadyyneillä. Jäin sitä pohtimaan vuosikausiksi, että vetikö hän minua nenästä. ::)
Ennen koneen saapumista NYCiin hän antoi minulle pienen Amerikan lippu napin, minkä voin kiinnittää takkiin.
Luulen, että se on minulla ýhä jossain laatikon pohjalla.
-
Luin luvun 19 kokonaisuudessaan, koska se kaikki on profetiaa Egyptistä.
Ilmeisesti jossain kohden historiaa, ehkä jo VTn aikoina, Egypti joutui tuollaiseen ahdinkoon ja he näkivät Israelin Jumalan olevan totinen Jumala. Egypti ja myös Assyria toimivat yhdessä Israelin kanssa jossain tilanteessa.
Eli Herra salli Egyptin maalle sekasortoisen tilanteen ja kuivuuden, mihin Egyptin erilaiset uskonnolliset neuvonantajat eivät kyenneet tuomaan mitään viisautta ja se kai johti jonkinlaiseen nöyrtymiseen.
Herralla on kaikki maat käsissään ja tekee niille kuin viisaksi näkee.
Hyvää selitystä. Ja olihan jo Joosefkin selittämässä unia faaraolle ja kohosi maan kakkosmieheksi. Jotain tietoa Herran voimasta siis varmaan on ollut egyptiläisilläkin. Ja jos ei omat jumalat toimi, niin Jumala voi löytyä.
Olen aina ihmetellyt, että Egypti on ilmeisesti säilynyt melko ehjänä maana vuosisadat ja ehkä jos vuosituhannet.
Siellä se on melko rauhassa pyramideineen. ??
Tosiaan, harvoja Raamatussa mainittuja maita ja valtakuntia on olemassa enää, Egypti on.
-
Niin. Kaikki ihmiset ja kansat ovat vain olemassa, koska Jumala sen sallii. Eli ei kukaan ole jotenkin Jumalan ulkopuolella.
Kaikki muutkin VTn profeettakirjat Jesajan ohella melko pitkälle seuraavat samaa mallia.
Varoituksia Israelille, rangaistuksen ilmoittaminen, Herran armahtaminen ja aina ovat mukana nuo muut kansat.
Mutta kaikkineen siellä on paljon tekstiä mikä on ilmeisestikin sama kaikkien ihmisten suhteen. Eli sieltä oppii paljon siitä miten Jumala näkee ihmisen, siis totuudesta käsin. Siitä voi ottaa paljon viitteitä ja alkaa ymmärtää, miten minun syntisyyteni ilmenee ja miten minä tarvitsen Jumalan armahdusta.
Ja paljon on profeettakirjoissa kirjoitusta Jumalan rakkaudesta, iankaikkisesta rakkaudesta, armosta, sääliväisyydestä ja samalla siitä, että synti ei koskaan jää tuomiotta. Koska kaikki synti on Jumalan luonnetta, mikä on rakkaus, vastaan.
-
Niin. Kaikki ihmiset ja kansat ovat vain olemassa, koska Jumala sen sallii. Eli ei kukaan ole jotenkin Jumalan ulkopuolella.
Onkohan Egyptissä jotain erityistä tai hyvää, miksi se on säilynyt? Onhan siellä ollut erilaisia uskonnon muotoja muinaisesta VT:stä tutusta monijumalaisuudesta kristinuskoon ja sittemmin islamiin. Kristittyjä on 9 % nykyään Wikipedian artikkelin Religion in Egypt (https://en.wikipedia.org/wiki/Religion_in_Egypt) mukaan. Vaikka heitä syrjitään ja väkivaltaa kohdataan.
-
En osaa sanoa. Kyselin tekoälyltä ja se mm. mainitsi asian mitä itsekin ajattelin. Ehkä Egyptin maantieteellinen sijainti on jotenkin sellainen, että ei rohkaise hyökkäykseen.
Tekoäly myös mainitsi vahvan keskitetyn hallinnon.
-
Luin aamulla Jaakobin kirjettä. En ole lukenut sitä pitkään aikaan. Hyviä muistutksia mielen synneistä toisia ihmisiä vastaan.
Ja ylpeydestä.
-
Toisesta Mooseksen kirjasta tuli vastaan tämä kohta pyhäkköteltasta, jossa Mooses puhui Herralle (2. Moos 33:7):
Mooses pystytti teltan leirin ulkopuolelle jonkin matkan päähän leiristä ja nimesi sen pyhäkköteltaksi. Jokaisen, jolla oli kysyttävää Herralta, oli mentävä leirin ulkopuolelle pyhäkköteltan eteen. Aina kun Mooses oli menossa telttaan, israelilaiset asettuivat seisomaan kukin telttansa ovelle ja seurasivat häntä katseellaan, kunnes hän astui sisälle telttaan. Mooseksen tullessa telttaan pilvipatsas laskeutui ja asettui teltan ovelle siksi aikaa, kun Herra puhui Moosekselle. Nähdessään pilvipatsaan asettuvan teltan ovelle ihmiset kumartuivat maahan kukin telttansa edessä. Ja Herra puhui Moosekselle kasvoista kasvoihin, niin kuin ihminen puhuu toiselle ihmiselle. Sitten Mooses palasi leiriin, mutta hänen palvelijansa, nuori Joosua, Nunin poika, ei milloinkaan poistunut teltan läheisyydestä.
Olisihan nykyajassakin kirkolla tällaiselle käyttöä. Ei tarvitsisi miljoonaa teologia tai ihmisajattelua, vaan tietoa voisi saada Mooseksen kautta suoraan Jumalalta. Modernit kiistat naispappeudesta tai avioliittokiistat selkiytyisivät. Olisi selkeä näkemys suoraan Jumalalta: pulinat pois!
-
Ööö... ::)
Meillä on Raamattu. :)
-
Niin, hyvä pointti. :)
Tosin selkeästi nykyisin "oma ajattelu" on vallalla kirkossakin Jumalan sanan sijaan. Mooses ja pyhäkköteltta voisi tuoda ryhtiä. Ja voisihan olla hyvä saada ajankohtaisia kantoja [1] asioihin, jotka olisivat varmasti totta. Ihmisajattelusta kun ei nyt aina tiedä.
Lisäys: [1] tuo sana "kanta" käytettynä Jumalan totuuden yhteydessä tuntuu vähän huonolta valinnalta, näin itseään kommentoiden. Jumalalla tuskin on "kantoja" asioihin, vaan enemmänkin puhdasta totuutta? Ihmisen kannat taas voivat olla mielipiteitä tai lähestyä arvontaa.
-
Moosekselle oli todella hyvin läheinen yhteys Herraan. Ja kyllä Jumala todella selvästi puhui kansalle hänen kauttaan. Ikävä kyllä se ei kuitenkaan vakuuttanut kansaa tottelemaan Jumalan sanaa.
Eli tuskin se toimisi sen paremmin nykyäänkään.
-
Luin lentokoneessa Roomalaiskirjeen viimeisiä lukuja ja tämä kohta pysäytti minut todella paljon. Tuntuu, että en ollut ajatellut asiaa loppuun koskaan.
Room. 1:1-2
1. Mutta meidän, vahvojen, tulee kantaa heikkojen vajavaisuuksia, eikä elää itsellemme mieliksi.
2. Olkoon kukin meistä lähimmäiselleen mieliksi hänen parhaaksensa, että hän rakentuisi.
Siis elää itsellemme mieliksi -ajattelun ei kuuluisi olla päämäärämme!
Olla lähimmäiselle mieliksi, että hän rakentuisi!
Voidakseen elää noin, ihmisen on kai jotenkin osattava hiljentää omasta itsestä tulevat odotukset, pyyteet,oletukset.
Ei kokonaan, mutta olisi oltava sydän, mikä näkee tilanteen, missä on hyvä hiljentää itsensä, ja henkilökohtaiset oletukset siitä miten asioidan tulee mennä. Olla mieliksi toiselle ihmiselle, että hän rakentuisi on siis arvo, miklä on hyvä omata.
Tiuo pysäytti minut todella. Totesin, että tämä teema on tavallaan esillä Roomalaiskirjeen luvusta 12 lähtien.
Siinä on kokonaisuudessaan paljon asiaa.
-
Kyseessä on siis Room.15:1-2. Näinä elettävinä aikoina olisi hyvä tuota tuoda esille meille minäminäminä-henkilöille. Miten voisin laittaa egoni taka-alalle ja sitten olisi oikeasti parempi olo itselläkin. Jossain mainoksessa sanotaan nuorella naisen äänellä painokkaasti: "Koska minä haluan." Kaikki mulle heti nyt!!
-
Jotenkin tuli mieleen eilen, että Juudas toisaalta ilmeisesti tiedosti melko syvästi, mitä hän oli tehnyt petettyään Jeesuksen.
Hänhän katui sitä oikein paljon ja yritti korjata asian, mutta ne, jotka maksoivat hänelle siitä, että ilmiantoi Jeesuksen, eivät olleet hitustakaan kiinnostuneita hänen katumuksestaan ja vaan sanoivat, että katso itse eteesi. Mikäli muistan oikein.
Siinä tilanteessa hän ei siis nähnyt mitään ulospääsyä siitä umpikujasta mihin oli itsensä ajanut.
Kohtasin eilen vastaavan tilanteen työni kautta.
Tosin en edes kerennyt tavata tätä henkilöä.
-
Luin illalla Markuksen lukua 3 ja tämä jae pysäytti minut!
28. Totisesti minä sanon teille: kaikki synnit annetaan ihmisten lapsille anteeksi, pilkkaamisetkin, kuinka paljon pilkannevatkin;
Herra itse sanoo, että kaikki synnit, kaikenlaiset synnit annetaan anteeksi ihmisten lapsille.
Se on valtava lupaus Kaikkivaltiaalta Jumalalta!
Kiitos Herra!
-
Luin Johanneksen evankeliumia ja nämä Jeesuksen sanat tekivät syvän vaikutuksen. Tuon ohi on niin helppo mennä, vaikka siinä Jeesus sanoo meille jotain hyvin rakastavaa
"Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö."
-
Sananlaskut 31
Lemuelin sanat
Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda
eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?" Muutoin hän juodessaan unhottaa,
mitä säädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
Hyvin monet elävät tuomitsevat alkoholin syntinä ja sivuavat kyseisen sananlaskun. Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että Jeesuksen ensimmäinen ihme tapahtui Kaanaan häissä ja liittyi viiniin. Olen uusi jäsen tällä palstalla ja tämä on minun avaukseni rakentavassa hengessä. Minä en pidä alkoholia ja sen juomista syntinä ja vieroksun sellaisia ihmisiä jotka toisin väittävät. Tosin kunnioitan myös heidän mielipidettä eikä tarkoitukseni ole mitenkään provosoida ketään kiistelemään aiheesta. Enneminkin mieleni tekisi kysyä missä ja mitä on synnin rajat?
Sananlasku 31 on kokonaisuudessaan mielestäni kaunista ja opetusta äidiltä pojalle. Se ehkä ilmenee kyseisellä tavalla paremmin uudemmassa käännöksessä, mutta koska kyseessä on sananlaskut toin vanhan tekstin aloitukseen.
-
Tervetuloa foorumille. :)
Ihan hyvän pointin toit minun mielestäni esille. Varmaan uskovilla on erilaisia käsityksia alkoholista.
Myös kunkin maan kulttuuri vaikuttanee siihen.
En ole tuota Raamatun kohtaa sinänsä oikein huomannut.
Synnin raja lienee alkoholin väärinkäytössä ja riippuvuuden kehittymisestä. Niillä voi olla tuhoisat seuraukset ihmiselle itselleen ja myös toisille.
-
Tervetuloa myös! Joskus olen myös huomioinut samoja juttuja alkoholiin liittyen. Nooan käyttö ja Timoteuksen vatsan hoidoksi tulevat mieleen Raamatusta. Toisaalta Paavali sanoi jotenkin, että voi seurata huono meno. Onhan näitä mainintoja.
-
En minäkään ole koskaan ajatellut että Raamatussa on ehdoton alkoholikielto.
-
Tervetuloa foorumille minunkin puolestani!
Luulen, että Suomessa on niin karuja kokemuksia alkoholiriippuvuudesta, että moni on vetänyt mutkat suoriksi ja päätynyt täyskieltoon. Jokaisessa suvussahan täällä joku juo tai on juonut. Sikäli on tärkeää, ettei rakkauden tähden käytä alkoholia entisten riippuvaisten seurassa, vaikka Raamatussa ei sitä täyskieltoa olekaan.
Joskus alkoholivastaisuus johtaa siihen, että ehtoollisella käytetään mehua. Tämä on vastoin Jeesuksen käskyä. Käytetään sitten mieluummin alkoholitonta viiniä.
-
Juu tuo tuli minullekin mieleen.
USAssakin ajatellaan, että suomalaiset ovat alkoholisteja ja jopa siten, että se on meidän geeneissä.
Eräs professori sanoi sen minulle, kun kerroin olevani Suomesta.
Mutta siis koska on paljon alkoholisteja, ainakin heitä neuvotaan pysymään kokonaan erossa alkoholista, koska ratkeaminen juomiseen on on hyvin mahdollista, jos ottaa edes vähän. Niin on minulle kerrottu.
-
Ei alkoholi ole kristinuskossa syntiä. Jotkut suuntaukset suosittelevat täysraittiutta, mutta ymmärtääkseni globaalisti kristikunnassa ajatellaan, että alkoholi on ihan normaalia. Esimerkiksi ruokajuomana monessa maassa käytetään punaviiniä.
Pitää myös muistaa, että kristityt ovat jopa varjelleet ja pitäneet alkoholin valmistuksen saloja yllä useita satoja vuosia luostareissa. Niin viini, olut ,kuin viskiperinne Euroopassa on jopa osittain luostareiden ansioita. Ymmärtääkseni joidenkin luostareiden rahoituskin ja ylläpidosta suuren osan ellei jopa suurimman osan muodostuu alkoholin myynnillä. Suomessa esimerkiksi Valamon luostarissa myydään viskiä ynnä muuta.
Saksassa taas lukuisia luostariolutpanimoita. Martti Luther oli suuri oluen ystävä. ”Otetaan kannullinen olutta ja halveksitaan sillä pirua” sanoi hän.
- Lisäksi Euroopaassa on useita kristittyjä viininviljelijä sukuja.
-
Ilmeisesti on jokin raja mikä kun ylittyy alkoholin käytössä jolloin ihmisestä tulee juomari ja heistä sanotaan etteivät peri Jumalan valtakuntaa.
Eräs tuttu oli uskossa ollessaan alkanut salaa juoda kotonaan, sitten tuli henkilö jolla oli profetian lahja hänen luokseen seurakunnassa ja sanoi, sinun salaisesta synnistäsi tulee julkinen. Siinä kohtaa hän olisi voinut tehdä parannuksen mutta ei ja kyllä tuli julkinen todella.🤯
Onneksi haki apua ja selvisi.
-
Aloin käyttää alkoholia 19-vuotiaana. Olin silloin jo uskossa.
Aluksi join mietoa olutta harvoin, mutta määrät ja vahvuudet lisääntyivät. 5 vuoden kuluttua join jo alkoholistisesti, melkein joka ilta 2 pulloa viiniä.
Sain hoidettua opintoni ja työni kohtuullisesti, mutta alkoholi ja humala alkoivat olla elämäni keskipiste. Tiesin että teen väärin sekä moraalisesti että hengellisesti. Uskonelämäni alkoi olla kouristuksenomaisesti syvää katumusta, armon kokemista ja parannuksen tekemistä. Se oli aivan oikein, paitsi että parannus kesti yleensä vain 1-2 päivää.
Aloin juoda 25-vuotiaana isoja määriä kirkasta viinaa, useimmiten koko pullon vodkaa tai viskiä illan aikana.
Tein kauan yötöitä, jolloin sain kerättyä vapaapäiviä yhteen, joten onnistuin juopottelemaan viikonkin kerrallaan.
Elämäni alkoi hajota. Rahat eivät enää riittäneet viinaan. Aloin juoda kotona tehtyä kiljua litrakaupalla.
Join myös eau de colognea, Lasolia ja käsidesiä.
Tässä vaiheessa menetin työpaikkani. Kävelyni alkoi vaikeutua pikkuaivojen vaurioituessa. Aloin saada epilepsian kaltaisia viinakramppeja. Olin monia kuukausien jaksoja huoltoloissa ja sosiaalisairaalassa. Olin yleensä juomatta hoitojakson ajan, mutta aloin juoda heti kotiin päästyäni. Kodinkin menetin, joten aloin asua juoppokaverien luona ja puistoissa.
Viimeinen huoltokotisijoitukseni alkoi maaliskuussa 2001. Silloin menin elämäni ensimmäiseen AA-palaveriin. Siellä sain ottaa AA:n ensimmäisen askeleen, ja samalla tajusin hengellisesti ja älyllisesti, että Jumala on ottanut minulta pois juomisen pakon. Koin kirkkaasti, että minua, elämää ja olemassaoloa suuremmat voimat tekevät työtään. Oivalsin että ankara ja vanhurskas Jumala on minun puolellani, Hän rakastaa ja haluaa hyvää.
Asuin huoltokodissa 1,5 vuotta ja kävin AA-ryhmissä 2 kertaa/vrk. Viinan himo sammui heti ja aloin saada takaisin itsekunnioitusta ja elämänhalua. Sain tukiasunnon, josta muutin muutaman vuoden kuluttua tavalliseen asuntoon. Olin silloin 48-vuotias. Minusta oli tehty työkyvyttömyyseläkehakemus juoma-aikanani. Siitä tuli myönteinen päätös, joten en enää roikkunut kiinni työelämässä. Koin että armahtava Jumala oli antanut minulle uuden elämän.
Olen nyt ollut raittiina 24,5 vuotta, ja elänyt aktiivisesti ja rikkaasti. Nyt kun olen jo oikeassa eläkeiässä, viinan aiheuttama pikkuaivovaurio on alkanut pahentua takautuvasti. Kävely on hankalaa, käytän 2 kyynärsauvaa ja välillä rollaattoria. Selkä- ja lonkkakivut ovat aika hurjia.
Otan terveysongelmat johdonmukaisena fyysisenä seurauksena kaikesta siitä viinasta, jota aikanaan join. En koe Jumalan rankaisevan minua juomisestani, koska olenhan saanut kaiken anteeksi. Jumalan anteeksiantamusta on ehdotonta ja pysyvää.
Mutta juomiseni oli syntiä, koska uskovana tiesin alusta alkaen raamatunkohdat, joissa humalluttava juominen kielletään. Toimin vastoin Jumalan nimenomaista tahtoa. Tiesin leikkivänä tulella.
Syntiä tein myös, koska elin kauan kaksoiselämää. Salasin juomiseni niin kauan kuin se oli mahdollista, ja esiinnyin elävänä uskovana (jota toisaalta olinkin). Valehtelin siis elämälläni. Tein suuren rikkomuksen siinä, että sallin alkoholin ja humalamaailman tulevan elämäni keskipisteeksi, joka alkoi syrjäyttää Jumalan.
Jo aivan juomisen alkuvaiheessa, n. 20-vuotiaana, koin selvästi, että hakemalla nousuhumalalla sisältöä elämääni mitätöin Jumalan minulle tarjoaman terveen uskovan elämän, ja vaihdoin sen juopottelevan elämään.
Kysymys oli siis Jumalan kunniasta ja kuuliaisuudesta Hänen tahdolleen. Kyseenalaistin tämän kaiken ja aloin ”kulkea omaa polkuani”, joka sisälsi valtavasti näyttelyä, valehtelemista, petollisuutta, saastaisuutta, sairauksia ja onnettomuuksia.
Jumala kutsui kuitenkin uudelleen, armahti ja antoi uuden elämän.
Kaikki entinen on mennyt, mutta menneisyyden aiheuttamat henkiset ja fyysiset vauriot ovat muistutuksena alkoholismista, joka alkoi yhdestä keskiolutpullosta päivässä.
-
Kiitos, Soltero. Läheiseni on alkoholisti.
Rukoilen sinulle terveyttä.
-
Kuvitellaan tilanne, jossa kristitty juo aterialla viiniä, metsästää aseella eläimen ja rakastelee vaimonsa kanssa. Tätä on tehty Raamatun kirjoittamisen aikana ja sen jälkeenkin koko ihmiskunnan historiassa. Ei niissä ole mitään väärää tai synnillistä.
Kaikki nuo on kuitenkin mahdollista kääntää väärinkäytettynä synniksi: alkoholi, aseet ja seksi.
Samalla tavalla kuin urheilu, harrastukset, työ ja rahakin voivat olla väärinkäytettynä olla synnillistä.
Asiat sinänsä itsessään eivät ole syntiä.
Asioiden kieltolistat sen sijaan voi olla syntiä: tai tällöin astutaan vähintäänkin uskonnollisuuteen.
-
Samoin myos ylensyöminen. Se tappaa paljon ihmisiä nykyään.
-
Riippuvuudet kehittyvät huomaamatta. Oli kyseessä minkälainen riippuvuus tahansa. Vaihdoin kännykkää ja huomasin tulleeni riippuvaiseksi vanhan toiminnoista. En haluaisi millään omaksua tämän uuden laitteen tahtotiloja. Hyvä sauma taas tarkistaa laiteriippuvuuttaan.
-
Luen Raamattua aina alusta uudelleen, pari kolme lukua/vrk.
Nyt on Esra lopussa ja alkaa Nehemia.
Saan hyvin paljon hengellisesti irti Vanhan Testamentinkin kirjoista. Esim. viimeksi Aikakirjojen lukeminen oli siunaavaa.
Selvästi Jumala haluaa puhua Sanansa kautta, oli raamatunkohta sitten mikä hyvänsä.
Käytän Aikamedian Raamattu puhuu- kommentaariraamattua. Siinä on erinomaiset kommentaarit ja selitykset jokaiselle jakeelle ja käytetylle termille.
Viimeksi Aikakirjoja lukiessani tiedostin, että Kuningasten kirjat ja Aikakirjat (joissa käsitellään osin samoja historiallisia tapahtumia) on kirjoitettu aivan eri yleisöille. Kuningasten kirjat lankeileville Israelin kuningaskunnan jäsenille,
ja Aikakirjat paljon myöhemmin juuri pakkosiirtolaisuudesta Jerusalemin ja temppelin raunioille palanneille.
-
Juu Raamatun alusta loppuun lukeminen järkevää minäkin olen huomannut sen
Aikakirjoista olen oppinut paljon uutta, vaikka hitaasti olen edennyt
-
Tänään pääsin Ilmestyskirjan loppuun ja selailin sitten karttoja. Nekin toivat elävyyttä ja "realismia", kun tiesi missä rajat ja valtiot menivätkään. Jos vain muistaisi paremmin. Tai voisi kerrata karttoja välillä.
-
https://helda.helsinki.fi/items/329efe21-3806-47dd-ae54-40b0d42bff35/full
Tämän Pro gradu -tutkielman aiheena on viininjuonti ja juopuminen Uuden testamentin maailmassa.
Minä olen kiinnostunut Raamatun teksteistä enemmänkin kultturihistoriallisesta näkökulmasta kuin siten, että lukisin jonkun saarnamiehen tai muun henkilön henkilön opetuksista kuinka elää Raamatun ohjeiden mukaisesti.
Kesti aikansa ennen kuin avasin sivun uudelleen, koska olin jännittynyt siitä, kuinka ihmiset suhtautuvat avaukseeni.
Olen itse saanut kokea Jumalan armon syksyllä 2024 ja sitä ennen olin täysi ateisti ja erosin luterilaisesta kirkosta noin 30 vuotta sitten. Uskoon tulostani ja sitä ennen tapahtuneista ihmeistä tulen kirjoittamaan lähiaikoina.
Pro gradu tutkielmat ovat minun mielestä erittäin hyvä tapa tutustua raamatun teksteihin siten, että ne osaa sijoittaa oikeaan kontekstiin.
Joulu tulossa ja pidän tällä hetkellä paastoa joka on tarkoitus keskeyttää 23.Joulukuuta ja jatkan sitä joulun jälkeen. Paastostani ja sen syistä tulen ehkä myös kirjoittamaan jossakin vaiheessa.
-
Luin tuo gradun referaatin. Eli siis aika tavalla samansuuntaista oli Raamatun aikana alkoholiin suhtautuminen kuin nykyäänkin. Liiallinen käyttö ja humaltuminen näyttivät olevan ongelma jo silloin.
Huomasin myös, että koska Lähi-Idässä voi varmaankin kasvattaa rypäleitä kun Etelä Euroopasakin, niin sitä kautta viini oli tarjolla eri tilaisuuksissa.
Jotenkin arvelisin, että suhtautuminen alkoholiin on melko maailmanlaajuisesti samansuuntainen.
Tuossa että kyllä sitä käytetään, mutta liiallinen käyttö nähtiin ei-toivottavana.
Mietin samalla Korean historian esimerkkejä samasta aiheesta. Sillä tehtiin viini riisistä ja se maistuu hirveän pahalta.
Kun olin vankilassa töissä, siellä vangit salaa valmistavat "viiniä" leivänpaloista ja hedelmistä mitä saavat vankilan aterioilla.
Tapasin vangin joka oli täysin humalassa, ja joka oli ollut vankilassa vuosikausia.
Tämä nestettä täällä kutsutaan nimelle pruno. Maistoin korealaista riisiviiniä, makgeollia, ja arvelen että se voi olla tuon prunon tapaista maultaan. En tiedä mutta arvelen.
Makgeollia pidetään rahvaan juomana nykyään mutta viime aikoina ovat alkaneet uudestaan myydä sitä.
Opin tämän korealaisista TV sarjoista. ;D
Kun sitten olimme suuressa aasialaisessa supermarketissä Oklahomassa, huomasin, että sitä oli siellä myytävänä.
Ostin pulloin, maistoin tipan ja heitin loput menemään. Hurjan makuista.
-
Hienoa kuulla, Olli, että tulit uskoon vuonna 2024 !!
Sydämellisesti tervetuloa tähän pienelle foorumille, missä on mielestäni melko turvallista kirjoitella.
Pyydän anteeksi, että kesti jonkun aikaa kunnes klikkasin "hyväksy" nappulaa nickisi kohdalla. Se johtuu siitä, että tulee lukuisia spam nimimerkkejä tai mitä lie, ja luulin, että kaikki olivat sellaisia, joten olen hieman hidas tsekkaamaan nimilistan.
Olisi tosi kiva kuulla siitä miten Herra kutsui sinua ja sinä löysit hänet
-
Tuli muuten mieleen, että mitä internetin Raamattua käytätte, siis jos käytätte.
En tiedä mikä Raamattu funet on, mutta se on mielestäni kätevin siis kun haluaa tekstin netissä.
https://www.nic.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1992/Raamattu.html
Se Lut. Kirkon versio on jotenkin hämmentävä, ellei ole viime vuosina parantunut.
-
Onhan tuo tekstiversio ainakin selkeä. Hyvä löytö! Funetista oli joskus muinoin ladattavissa kaikenlaista tiedostoa, näköjään myös nykyään. Sama teksti eli käännös tuo varmaankin on kuin Raamattu.fi:ssä, muotoilu ja käyttöliittymä erilainen. On 1992, 1933/38 ja 1776: https://www.nic.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/
Tänään ihmettelin Naabalin nimeä, joka on alaviitteessä kerrottu houkaksi (1 Sam. 25 (https://www.nic.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1992/1Sam.25.html)). Onko nomen est omen (nimi on enne), vai nimi pahensi miehen? Houkka Virtanen ei taitaisi mennä nykyään läpi nimenä?
-
Tuli muuten mieleen, että mitä internetin Raamattua käytätte, siis jos käytätte.
En tiedä mikä Raamattu funet on, mutta se on mielestäni kätevin siis kun haluaa tekstin netissä.
https://www.nic.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1992/Raamattu.html
Se Lut. Kirkon versio on jotenkin hämmentävä, ellei ole viime vuosina parantunut.
Eniten käytän tätä, jos tarkistan jotain Raamatun kohtaa ; https://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible
Toinen käyttämäni on tämä ; https://biblehub.com/
-
Juu tuo uskonkirjat.net on hyvä Raamatun "hakukone". Minäkin ajattelin mainita sen.
-
Sain Nehemian kirjan loppuun. Jokaisen lukemisen jälkeen se tuntuu aina mielenkiintoisemmalta.
Se kertoo Babylonian pakkosiirtolaisuuden jälkeisestä ajasta.
Kolmas porukka on juuri palannut Persiasta (miehittäjämaa) Juudeaan Nehemian johdolla. Ensimmäinen ryhmä palasi jo 80 vuotta aikaisemmin.
Kirjan kiinnostavuutta lisää se, että Nehemia kertoo siinä itse ja omin sanoin kolmen kuukauden matkasta Persiasta ja ensimmäisistä vaikutelmista Jerusalemista, johon ensimmäinen ryhmä on jo rakentanut uudelleen tuhotun temppelin, mutta kaupungin muureja ei ole vielä korjattu.
Suuri osa kirjasta kertookin yksityiskohtaisesti turvallisuuden takia hyvin tärkeän muurin rakentamisesta.
Kirjaa lukiessa tulee tehtyä aikamatka n. 2400 vuoden taakse. Monet Raamatun kirjathan on kirjoitettu kymmenien tai satojen vuosien kuluttua niissä kerrotuista tapahtumista. Mutta Nehemian aikalaiskuvaus on jännittävää.
Jerusalemissa oli tuolloin vielä hyvin vähän asukkaita, koska useimmat Persiasta palaavat halusivat asettua muille paikkakunnille Juudeassa.
Nehemian järjestämän arvonnan jälkeen joka 10. juutalainen ”joutui” asumaan Jerusalemiin.
Koska kaupungin muurit rakennettiin entisen suurkaupungin muurien paikalle, kaupungin pinta-ala oli pieneen asukasmäärään nähden valtava. Ihmisiä ilmeisesti pelotti asua kaupungissa, jossa oli vain iso temppeli ja siellä täällä jokunen asuttu talo. Jotkut myös arvelivat, että heidän odotetaan olevan hyvin hurskaita,
koska asuvat temppelin naapurissa.
Kirjassa mainitaan jopa sukujen ja perheiden nimet, jotka muuttivat kaupunkiin. Se lisää suuresti kirjan autenttisuutta.
-
Juu Raamattu todella kertoo hyvin konkreettisesti israelilaisten vaiheista. Israel on todella merkittävä asia Jumalan suunnitelmissa tätä maailmaa kohtaan.
-
Koin tänään Psalmeja 17 ja 18 lukiessani hyvin vahvan jumalallisen siunauksen. Herra oli niin lähellä, että ikään kuin melkein olisin voinut katsoa Häntä kasvoista kasvoihin. Sen aika ei vaan ole aivan vielä.
Kun aikoinani elin julkijuopon alkoholistista elämää (uskossa ollen), silmiini osui Raamattua lukiessani usein kohtia,
joissa luvataan Jumalan estävän jalkojeni horjuminen.
Koska kuitenkin horjuin usein ja kaatumiseen asti (humala),
olin joskus katkera siitä, että minunkaan jalkojeni ei kuuluisi horjua, koska olen Jeesuksen armahtama.
Psalmeissa 18, jae 37, mainitaan jopa, että nilkkani ei nyrjähdä.
Minun nilkkani ei ainoastaan nyrjähtänyt, vaan murtui, kuten monet muutkin luuni. Kaatuilua ja murtumia tuli, koska kärsin pakonomaisesta viinan juomisesta, joka pakko oli syntynyt aikoinaan omista valinnoistani.
Lukemattomia kertoja huusin Herralta armoa ja apua. Elämä oli pelkkää rämpimistä ja kompurointia,
mutta niinkin pääsin eteenpäin ja jopa siihen päivään asti, jolloin Herra otti minulta juomisen pakon pois.
Miksi kirjoitan tällaista?
Siksi että koin tänään aivan uudella tavalla uskovan varjelukset horjumisesta.
Takautuvasti minulle tuli kirkkaasti esille se, että vaikeimpinakin juomisvuosinani Jumala nimenomaan siunasi askeleeni.
Kaatuilin ja heräilin aina poliklinikoilla, luut murtuneena, mutta olin säilyttänyt henkeni. En kuollutkaaan esim. alkoholimyrkytykseen.
Psalmissa 18:25 sanotaan: ”Herra maksaa minulle vanhurskauteni mukaan,
sen mukaan kuin käteni ovat puhtaat hänen silmiensä edessä”.
Juodessa ajattelin, että voi kamalaa, tämäkin vielä, ettäkö minun käteni olisivat puhtaat, kun korkkasin joka päivä 2-3 viina- tai korvikepulloa.
Tänään ajattelen, että silloinkin olin vanhurskas ja puhdas, vaikka promilleja saattoi olla 3-4.
Eihän Jumala ollut peruuttanut aikoinaan tapahtunutta uskoontuloani. Minulla oli ja on se Jeesuksen lainavanhurskaus ja lainapuhtaus,
jotka muuttuvat pysyviksi vasta kuoleman ja viimeisten tapahtumien jälkeen.
Syntejä on isoja ja pieniä, mutta ihminen ei pysty arvioimaan, mitkä niistä ovat minkäkinlaisia Jumalan silmissä.
Kiitoksen aihe on myös se, että juomisvuosinani luin joka päivä Raamattua. Joskus se oli melkein kuin jonkinlainen taikakalu, jonka avulla yritin puhdistaa elämääni. Mutta Jumalan Sanaa lukiessani (joskus promilleissakin) riipuin kiinni minullekin luvatussa pelastuksessa. Minun tekemiseni ja tekemättömyyteni eivät pelasta, vaan Jeesuksen veri.
Ja Jeesus pakotti minua lukemaan Sanaa, ja usein se olikin todella pakonomaista.
Nykyään askeleeni ovat vähentyneet huomattavasti ja horjuminen on pahaa. Nytkin ne johtuvat viinan juomisesta (pikkuaivoatrofia), vaikka olen ollut täysraittiiina melkein 25 vuotta.
Takautuvat sairaudet vanhenemisen yhteydessä ovat tosiasia. Edelleen minua kannattavat ja nostavat ylös Jumalan käsivarret, ja olen edelleen vain armosta pelastettu.
En ole ansainnut mitään esim. olemalla juomatta, vaan kaikki ansio on Jeesuksen ristintyössä.
En tiedä, kauanko vielä heilun ja hoipertelen täällä. Joskus tuntuu, että eikö viimeinen kaatuminen voisi jo tapahtua.
Mutta sitten löytyy esim. jokin raamatunkohta (kuten tänään), joka antaa valtavasti potkua ja elämänhalua.
-
Kiitos, Soltero.
-
Vaikuttavaa, Soltero, että noinakin vuosina pidit kiinni Raamatun lukemisesta!
Onneksi Herra veti sinut turvaan!!
Meillä ihmisillä on kyky tavallaan traumatisoida itsemme ja Herra sitten armostaan voi onneksi vetää meitä kuiville ja jopa parantaa haavat. Tosin käyttäytymisellä on seurauksia, mitkä jäävät ja asia parantuu vasta iankaikkisuudessa.
-
Koin tänään Psalmeja 17 ja 18 lukiessani hyvin vahvan jumalallisen siunauksen. Herra oli niin lähellä, että ikään kuin melkein olisin voinut katsoa Häntä kasvoista kasvoihin. Sen aika ei vaan ole aivan vielä.
Kiitos myös Solterolle ajatuksista ja kerronnasta.
-
Aika ihmeellinen asia on tapahtunut. Toissapäivänä soitti eräs kaveri ja muiden asioiden jälkeen hän sanoi:
”Olisi eräs asia, josta haluaisin puhua. Olen nimittäin…niinku…sillai rukoillut…tota siis Jeesusta.”
Jeesuksen nimen mainitseminen oli hankalaa, mutta onnistui lopulta.
Kaveri on vähän alle 50, taustalla kauan sitten ollut alkoholi- ja lääkeriippuvuus.
Nyt vuosia raittiina AA:ssa,
mutta kärsinyt mm. vaikeasta masennuksesta.
Olimme aikanaan Thaimaassa, jossa hän kiinnostui buddhalaisuudesta. Hän kävi myöhemmin jopa suomalaisen
buddhalais-yhteisön tilaisuuksissa. Kaveri oli myös melko kova kiroilemaan.
Nyt hän sanoi, että Jeesus on tullut tärkeäksi ja hän rukoilee ja lukee myös päivittäin Raamattua.
Hän on mielestään kokenut, että häntä on kuljetettu monien vaiheiden kautta uskoon.
Kerroin kaverille, että olen rukoillut kauan ja hyvin paljon hänen puolestaan.
Hän kertoi joistakin ihmisistä, joita hän on tavannut vuosien varrella ja jotka ovat välittäneet hänelle uskoa Jumalaan.
Kerroin puhelimessa joitakin perusasioita kristinuskosta. Hän tuntui olevan onneksi tietoinen monesta asiasta,
kuten siitä, että Isän Jumalan luo voi päästä vain Pojan, Jeesuksen Kristuksen kautta.
Ihmisiä tulee siis Jumalan armosta edelleen uskoon!
Esirukoukset kaverin puolesta olisivat toivottavia.
-
🙏🏻
-
Aika ihmeellinen asia on tapahtunut. Toissapäivänä soitti eräs kaveri ja muiden asioiden jälkeen hän sanoi:
”Olisi eräs asia, josta haluaisin puhua. Olen nimittäin…niinku…sillai rukoillut…tota siis Jeesusta.”
Jeesuksen nimen mainitseminen oli hankalaa, mutta onnistui lopulta.
Kaveri on vähän alle 50, taustalla kauan sitten ollut alkoholi- ja lääkeriippuvuus.
Nyt vuosia raittiina AA:ssa,
mutta kärsinyt mm. vaikeasta masennuksesta.
Olimme aikanaan Thaimaassa, jossa hän kiinnostui buddhalaisuudesta. Hän kävi myöhemmin jopa suomalaisen
buddhalais-yhteisön tilaisuuksissa. Kaveri oli myös melko kova kiroilemaan.
Nyt hän sanoi, että Jeesus on tullut tärkeäksi ja hän rukoilee ja lukee myös päivittäin Raamattua.
Hän on mielestään kokenut, että häntä on kuljetettu monien vaiheiden kautta uskoon.
Kerroin kaverille, että olen rukoillut kauan ja hyvin paljon hänen puolestaan.
Hän kertoi joistakin ihmisistä, joita hän on tavannut vuosien varrella ja jotka ovat välittäneet hänelle uskoa Jumalaan.
Kerroin puhelimessa joitakin perusasioita kristinuskosta. Hän tuntui olevan onneksi tietoinen monesta asiasta,
kuten siitä, että Isän Jumalan luo voi päästä vain Pojan, Jeesuksen Kristuksen kautta.
Ihmisiä tulee siis Jumalan armosta edelleen uskoon!
Esirukoukset kaverin puolesta olisivat toivottavia.
Aamen.
-
Kiitos, Soltero, että kerroit tuon. Oli todella kaunista ja rohkaisevaa kuulla tuo. Kiitos Herralle !
Minullekin tapahtui jotain ihmeellistä tänään.
Meillä täällä uudessa talossa oli iso ongelma kun traktori ei lähtenyt liikkelle ja todella tarvitsimme sitä ajotiemme huoltoon tänään!
Mies oli hyvin turhautunut ja surullinen.
Minulle tuli mieleen, että nyt meidän pitää antaa kaikki Herralle ja sanoin miehelle, että rukoillaan.
Pyysin Herralta anteeksi sitä, että emme olleet ollenkaan kivoja toisillemme eilen ja minäkin oli vihainen ja kiukkuinen.
Pyysin sitä rukouksessa miehen kanssa anteeksi ja kiitin Herraa, että hän on antanut tämän kauniin haasteen tämän talon ja maaston suhteen. Ajattelen että Herra antoi meille tämän "seikkailun" ja se on niinkuin Herralta haaste meille oppia olemaan kunnolla toistemme kanssa ja yhdessä ratkaisemaan Herran kanssa tilanteita.
Pyysin myös apua niissä haasteissa missä koimme avuttomuutta.
Mies ilahtuneena kiitti yhteisestä rukouksesta. Mutta kysyi mitä tarkoitin kiukuttelusta eilen illalla. Sanoin, että tarkoitin itse asiassa kun iltapäivällä tänne ajaessamme olimme vihaisia toisillemme. Ahaa, sanoi mies, ja ehdotti, että ehkä minun pitäisi lähettää selventävä memo Jumalallekin, että mihin viittasin. ;D
Traktori lähti käyntiin ja siellä mies nyt siivoaa jyrkkää ajotietä.
https://youtube.com/shorts/okaNGgk3D9Q?si=ZHPat7ovW4fiTF-l
Siinä rukousvastaus :)
-
Siis varmaan ensimmäistä kertaa rukoilin vapaasti uskovana mieheni edessä. Olemme joskus rukoilleet lyhyesti jonkin tietyn asian puolesta, mutta nyt koin, että en piiloittanut uskoani.
Ja koen, että Jumala on antanut minulle uskon, että Hän on meidän kanssa näissä kuvioissa, mitkä ovat melko haasteellisia ajatellen ikäämme. Meillä on kai hieman tapana tehdä jotain mitä muut eivät ehkä tekisi tai urkenisi tehdä.
Koko avioliittomme on yksi sellainen asia. Mutta Herra on meidän kanssamma ja näyttänyt paljon huolenpitoaan meille muissakin tilanteissa kuin tuossa minkä eilen kerroin. Mutta koin, että se oli tavallaan hengellinen läpimurto sen takia, että en yhtään piiloittanut uskoani.
Vähän kuin Solteron ystävän tapauksessa. Kesti kauan ennenkuin hän rohkeni mainita Jeesuksen nimen.
Sellaisia me ihmiset olemme.
Olen myös paljon kamppaillut Jumalan edessä oman pahuuteni kanssa. Olen surullinen ja harmissani siitä, että yhä kaikkien näiden vuosikymmenien jälkeen ihon alta löytyy suuttumusta miestäni kohtaan menneisyydestä.
Koen, että Jumala haluaa että uskallan laittaa sen syrjään ja olla juuri avoin uskosta hänenkin kanssaan.
Muuten saatan jopa olla esteenä hänen hengelliselle kasvamiselleen.
Herra antoi minulle tämän hengellisen vastuun vuonna 1980. Ollut aikamoinen oppimiskokemus.
-
Tai en minä kyllä enää menneisyyttä murehdi tai ole suuttunut.
Mutta olen muuttunut sellaiseksi, että en anna kenenkään astua enää varpailleni ja se johtaa joskus siihen, että itse olen hieman liian nopeasti reagoiva.
-
Silloin kun ihminen alkaa tulla uskoon, ovat valtavat voimat liikkeellä.
Saatanan vallassa olevaa yksilöä ollaan siirtämässä Jumalan pelastavaan vaikutuspiiriin.
Uskoon tuleva on tekemässä elämänsä tärkeintä ratkaisua.
Hän on luovuttamassa itsensä, ruumiinsa ja psyykensä, Jeesuksen Kristuksen hallittavaksi.
Mahdollisilla esirukoilijoilla on tärkeä tehtävänsä ja uskoon tulevan oma tahto on välttämätöntä.
Mutta uudestisyntyminen tapahtuu kuitenkin Kaikkivaltiaan Jumalan aloitteesta ja Hänen voimallaan.
Jumala kutsuu ihmistä muutaman kerran tämän elämän aikana.
Torjumisia on ehkä tapahtunut aikaisemmin, mutta kun uskoontulo sitten tapahtuu, siinä yhtyvät
Jumalan ja ihmisen tahdot. Ihminen vastaa myöntävästi hyvän Jumalan rakkaudelliseen kutsuun.
Pyhä Henki tekee vanhurskauttavaa työtään ja Saatanan valta väistyy.
Muutos entiseen elämään on valtava, vaikka se ei aina näy ulkonaisesti.
Uusi uskova alkaa rukoilla ja lukea Jumalan Sanaa Pyhän Hengen innoittamana.
Ajatusmaailma ja kielenkäyttö muuttuvat.
Arvomaailmassa tapahtuu suuri muutos.
Jumalan tahto ihmisen elämässä alkaa vähitellen selkiytyä ja
vaellus uskovana Jumalan lapsena alkaa.
-
Juu, suuri muutos tapahtuu kun ihminen uudestisyntyy. Solteron viesti kuvaa sitä kokemusta hyvin. Minä koin tuon 16-vuotiaana.
Tuon kokemuksen jälkeen ainakin minä tein sen implisiittisen oletuksen, että minulla on ymmärrys kohdata tilanne kuin tilanne elämässä.
Elämä voi heittää eteen tilanteita, joihin minulla ei ole minkäänlaisia valmiuksia vastata ja sitten toimin hyvinkin naivien totuttujen ajatuskuvioidan mukaan. Ja kun sitten maailma ei vastaa siihen odottamallani tavalla, voin tehdä oletuksia kuten, että Jumalalla ei olekaan hyvä tahto minua kohtaan. Silloin ainakin minä loukkaannuin sydämeni pohjasta, koska minulle ei ollut kykyä selittää itselleni, miksi niin ja niin kävi.
Ajattelen, että Jobin kirja kuvaa tuota tosi hyvin. Job luuli voivansa ikäänkuin ennakoida, että koska hän elää jumalista elämää, maailma ja muut ihmiset reagoivat hänen olettamallaan avalla. Job loukkaantui Jumalalle, koska tämän sääntö ei pitänyt.
Kesti kauan ennenkuin hän vapautui tuosta totutusta automaattisesta oletuksesta, millä hän oli siihen asti navikoinut omaa elämäänsä.
-
Mietin tänään Vanhan testamentin kuvausta, jossa Jumalan aiheuttama nälänhätä aiheutui verivelasta (2. Sam. 21: https://www.raamattu.fi/raamattu/KR92/2SA.21). Mietin, että siinä on kovin vaikeasti ymmärrettävä kuvaus oikeudenmukaisuudesta nykymaailmaan.
Tässä tapettiin verivelasta vastineeksi muutama ymmärtääkseni viaton tyyppi vastineena, jolloin nälänhätä loppui. Tätä oikeutta ei varmaan toteuteta mitenkään enää missään. Ei ainakaan Suomessa valtavirran kulttuurissa.
Mietin myös toteuttaako nykyinen suomalainen oikeusjärjestelmä ja kansainvälinen oikeus tällaista Jumalan oikeutta. Tajuanko koko asiasta mitään - nyt tai silloin? Onko jossain maksamattomia verivelkoja tms., joista sitten aiheutuisi nälänhätiä tai muuta ikävää?
-
Tuossa ei liene olut kyse oikeusjärjestelmästä sinänsä.
Oletan, että tilanne liittyy Saulin ja hänen sukunsa kohtaloon. Israelilaiset alkoivat kinuamaan Jumalalta kuningasta, koska kaikill muillakin kansoilla oli kuningas.
Jostain syystä Jumala salli sen sillä varoituksella, että inhimillinen kuningas tulee sortamaan kansaa. Kansa silti halusin kunkun.
Jumala sitten valitsi komean nuoren miehen Saulin ja hänestä tuli ensimmäinen kuningas.
Mutta Saulille tuli vallanhimo ja hän teki asioita oman mielensä mukaan eikä kysynyt Herralta.
Tuo tilanne missä hän oli tappanut tuota etnistä ryhmää siitä huolimatta, että Israel ja gibeonilaiset olivat tehneet "hyökkäämättämyyssopimuksen". Sauli vähät välitti siitä ja alkoi tappamaan heitä.
Saulin suku sai sitten Jumalalta Daavidin kautta rangaistuksen omavaltaisesta kuninkuudesta.
Raamatussa sanottiin, että Jumala oli hylännyt Saulin hänen omapäisyyden takia.
Varma on se, että taivassa ei tapeta ketään eikä kenelläkään ole verivelkoja. Joten kaikki tuo kuuluu tähän syntiseen ihmisyyteen.
Jumalan vallassa on elämä ja kuolema.
Ihmiset syyllistyivät kauheaan oikeusmurhaan tappaessaan Jeesuksen, joka oli synnitön.
He olivat raakoja, aggressiivisia, halveksivia ihmisiä, jotka innoissaan halusivat Jeesuksen tulevan lynkatuksi.
Ihminen kykenee tuollaiseen törkeyteen.
Sitäkään ei tosin olisi tapahtunut ilman Jumalan sallimusta. Jeesuksen kuolema oli osa Jumalan suunnitelmaa.
-
Hyvä kirjoitus. Kuuntelin myös Norvannon selitystä ja siitä jäi mieleen sopimusten noudattaminen ja oikeudenmukaisuus.
Varmaan verivelatkin ovat mennyttä aikaa, mutta vaikea mieltää näitä vanhoja asioita. Kukaan tuskin näkee olevansa enää vastuussa sukulaisensa puolesta heidän jutuistaan. Yksilökeskeistä on. Tai että joutuisi tapettavaksi tästä syystä, jonkun muiden teoista tai sopimusrikkomuksista. Tai että se kuulostaisi oikeudenmukaiselta.
Vähän hankalaa siis muinaiset asiat nykyihmiselle.
-
Ajattelen tätä:
Room. 1:17
Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta".
Tarkoitetaanko tuolla "uskosta uskoon" sitä, että usko vähitellen pienin askelin lisääntyy, kasvaa tai vahvistuu koko ajan?
-
Enpä ole ennen tuota ajatellut, mielenkiintoinen ja mikä siinä on ollut ajatus, uskosta uskoon.
-
Tuli mieleen virren 560:4 säkeistön alku: “Aamusta aamuun herään ja ilta illan perään käyn rauhaas nukkumaan.” Tai toinen:”joka aamu on armo uus.” Usko on kuin manna, jota aamulla heti herättyä syödään. Illalla ihminen nukahtaa ja aamulla herää, uskoo että taas tämänkin päivän voin elää ja kulkea taivastiellä Jumalan lapsena. Päivä toisensa jälkeen, uskosta uskoon.
-
Luin lukioikäisenä UudenTien kustantaman kirjan Uskosta uskoon. Se on Roomalaiskirjeen selitysteos.
Tulee mieleen nimi Öivid Andersen, tai Anderson, siis kirjan kirjoittaja.
Siinä selitettiin tämä, mutta olen unohtanut miten se menee. :(
Minulla on se kirja täällä, mutta siitä on muistaakseni osa kadonnut Uusi Tie ei oikein situnut sivuja kovin hyvin.
Kaikkineen hyvä kirja.
https://www.finlandiakirja.fi/fi/oivind-andersen-uskosta-uskoon-fcc992?srsltid=AfmBOopUHrcmVvg1RoAsVx6j34B57R23dnQQLdGLbGG_CUvnEB0mRs59
-
Minulla on jossakin tuo kirja, mutta en tiedä, missä. Olen sen joskus lukenut, mutta mitään muistikuvia ei enää ole. Kirjoittajan nimi muistaakseni Öivind Andersen.
-
Kuukkeli etsi tällaisen katkelman Savonlinnan seurakunnan sivulta tuosta uskosta uskoon:
"En ole varma, mutta tulkitsen sen näin: Kun ihminen uskoo evankeliumin vaikutuksesta Jeesukseen,
Jumala lukee hänet vanhurskaaksi Jeesuksen tähden. Siihen liittyy tietysti syntien anteeksianto. Sen
tajuaminen tyynnyttää ihmisen omantunnon ja antaa rauhan ja turvallisen jumalasuhteen. Näin
uskosta tullut vanhurskaus saa aikaan lisää uskoa; eletään uskosta uskoon."
-
Lutherin kootut teokset osa 2 ja Roomalaiskirjeen selitys on kyllä hyvä lukea tosin sen ymmärtäminen vaati minulta pari kertaa läpi lukua ja vaikeimmat kohdat piti käydä kyllä läpi useammankin kerran ennen sen kunnolla ymmärtämistä. Sitten se sisältö lopulta avautui minulle.
-
Olen itse hyvin vähän lukenut Lutherin tekstejä. Kerran aloitin tosin lukemaan hänen Matteuksen evankeliumin selitystä ja totesin, että hänen tekstinsä oli hyvin evankelista, ja lähes karismaattista siinä mielessä hän suoraan puhui siitä mitä ihmiselle tapahtuu, kun Pyhä Henki uudestisynnyttää hänet.
Olisi varmaan mielenkiintoista lukea enemmänkin.
-
Roomalaiskirjeestä puheenollen.
Luin sen alkulukuja parina viime päivinä ja totesin, että se sisältää todella paljon tietoa ihmisen sielunliikkeistä ja Jumala ajatuksista ihmisen ajatteluun ja käyttäytymiseen.
Paavali kirjoitti Roomalaiskirjeen 1. luvussa: "minä en häpeä evankeliumia, koska se on Jumalan voima..."
Ja siitä alkaa hänen opetuksensa ihmisen olemuksesta ja miksi evankeliumi on meille ainoa pelastus.
Tämä lähtökohta on myös siinä Öivind Andersenin kirjassa, mikä mainittiin yllä.
Eli Paavalin tekstiä:
16. Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle.
17. Sillä siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niinkuin kirjoitettu on: "Vanhurskas on elävä uskosta".
18. Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaasta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa,
Tuo jae 18 aloittaa selvityksen siitä mikä on ihmisen asema Jumalan edessä tavallaan "ilman evankeliumia".
Ei hyvä.
Sitä on mieelstäni mielenkiintoista lukea, koska se kuvaa niin seikkaperäisestä ihmisen ajattelumaailman kun hän elää epäukossa.
-
Tuota mietin eilen illalla:
"...vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt."
Eli tuon luvun mukaan Jumala on tehyt luomistyössään täysin selväksi että Hän on.
Ihminen itsessäään torjuu tämän informaation ja sen seurauksena hän "ajatuksensa turhistuvat ja hänen "sydämensä on pimentynyt"
Eli ajattelutapa,mikä kieltää Jumalan selvän ilmoituksen itsestään johtaa ajatuksien turhistumiseen.
Eli koko ajattelutapa on ikäänkuin epätotta ja se on yhteydessä sydämen "pimentymiseen"
Tuo sitten johtaa kenellä mihin tahansa tapaan tulkita itseään, toisia ihmisiä ja maailmaa.
Luvun jatke sitten kuvaa erilaisia lähestymistapoja Jumalan olemassaolon kieltävän ihmisen elämässä.
-
Luen useimmiten aamulla Fredrik Wisløffin kirjaa ”Levähtäkää vähän”. Siinä on Sana joka päivälle, hyvin evankelinen ja parantava.
Tänään lukee mm. ”Älä ajattele, että elämäsi jo olisi melkein menetetty, että siitä olisi
vain pirstaleet jäljellä.
Turvaa Jumalaan; sinulla on vielä elämäsi paras osa edessäsi.
Hän tahtoo antaa sinulle tulevaisuuden ja toivon.”
-
Minullakin on täällä Wislöffin kirja Levähtäkää vähän.
Luen myös sitä joskus. Rauhoittavaa tekstiä illalla ennen nukkumaan menoa.
Kirja on todella vanha, siis tämä minun painokseni. Äitini nuoruudesta. Karjalasta Viipurin alueelta ehtinyt USAhan.
-
Laitan tähän ketjuun, vaikka siellä taitaa olla psalmiketju erikseen, mutta ajan säästämiseksi..
Luin illalla psalmia 19 ja se puhutteli paljon.
Ensinnäkin ihan alusta:
2. Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja.
3. Päivä sanoo päivälle, ja yö ilmoittaa yölle.
4. Se ei ole puhetta, se ei ole kieltä, jonka ääni ei kuuluisi.
5. Niiden mittanuora ulottuu yli kaiken maan ja niiden sanat maanpiirin ääriin. Auringolle hän on tehnyt niihin majan.
Tuo toi elävästi mieleen jatkuvat ihmetykseni uudessa talossamme, kun voi nähdä niin kauas horisonttiin ja laajalti osassa tontiamme.
Se on todella kaunista. Illat, yöt ja aamut ovat tosi kaunista katseltavaa ja ihmeteltävää.
Siis yöt kun on kuutamoa, kuten näinä päivinä on ollut.
Koen sen valtavaksi lahjaksi ja todella ikäänkuin todisteeksi Jumalan olemassaolosta.
Ja sitten tämä jae, tai oikeastaan vain yksi ajatus:
8. Herran laki on täydellinen; se virvoittaa sielun.
Jumalan sana voi virvoittaa ihmisen sielun. :)
Tuo jo sisältää niin paljon!
-
Olen aina lukenut Apostolien tekoja hieman huolimattomasti, siltä minusta tuntuu.
Kirkossa viime sunnuntaina käytiin läpi Apt. luvusta 21 eteenpäin. Se on kerrontaa Paavalin kiinniottamisesta ja miten häntä vietiin eri valtaapitävien eteen tutkittavaksi/syytettäväksi.
Tätä kautta hän kykeni itse kertomaan Jeesuksesta näillä tahoille.
Luvun 21 loppu on mielenkiintoinen ja omalla tavallaan huvittava.
Hänet oltii juuri otettu kiinni ja häntä vietiin johonkin kuulusteluun.
Paavali siinä tilanteessa itse asiassa otti ohjat käsiinsä vaikka oli pidätetty. Se meni näin:
37 Kun Paavalia jo oltiin viemässä sisälle kasarmiin, hän kysyi komentajalta: "Saanko sanoa sinulle pari sanaa?" "Puhutko sinä kreikkaa!" ihmetteli komentaja. 38 "Etkö siis olekaan se egyptiläinen, joka jonkin aikaa sitten nousi kapinaan neljäntuhannen murhamiehen kanssa ja vei heidät autiomaahan?" 39 Paavali vastasi: "Minä olen juutalainen, kotoisin Kilikian Tarsoksesta, jonka kaikki varmaankin tuntevat. Pyydän sinua, salli minun puhua kansalle." 40 Komentaja suostui tähän. Paavali asettui portaille seisomaan ja viittasi kädellään, ja kaikki vaikenivat.
Jotenkin tilanne oli sinänsä hassu, kun se armeijan komentaja oli luullut, että Paavali jo joku egyptiläinen, joka oli ryhtynyt kapinaan neljän tuhannen väkivaltarikollisen kanssa. ???
Joskus on ihan hyvä alkaa puhua puolestaan. Hän joutui vastaavalla tavalla seuraavissa luvuissa puhumaan omasta puolestaan useissa käänteissä. Asiat olisivat menneet melko hullusti, ellei hän arvioinut tilanteita ja reagoinut niihin järkevällä tavalla.
Siinä samassa hän aina sitten käytti tilanteita hyödykseen opettaakseen Jeesuksesta.
-
Luen Jesajan kirjaa. Jokaisella lukukerralla löytyy jotakin uutta.
Se on tietenkin historiallinen teos Israelin kohtaloista ennen, nyt ja tulevaisuudessa.
Mitta siinä on paljon hyvin vahvaa Jumalan ylistystä, esim. luku 12.
Yhtä vaikuttavia kuin kiitostekstit ovat myös Jumalan ankarat tuomiot viholliskansoille.
-
Juu, ja se kertoo paljon siitä miten Jumala on kaikesta huolimatta kontrollissa siitä, mitä Israelille tapahtuu.
Hän tuomitsee synnin ja Jumalasta etääntymisen heissä, mutta sitten taas pelastaa heidät armossaan.
Samoin kaikki pakanakansat ovat täysin hänen hallinnassaan riippumatta siitä, kuinka mahtaviksi itsensä näkevät.
-
Menen VT:ssä toisessa kuninkaiden kirjassa. Luvussa 23 (https://www.nic.funet.fi/pub/doc/bible/html/finnish/1992/2Kun.23.html) suoritetaan puhdistusta ja siellähän tosiaan on palvottu mitä sattuu, melkein kaikkea auringosta baaleihin. Optimistisesti ajatellen nykykirkkohan ei ole vielä sortunut mihinkään tällaiseen. Eli kirkossa ei ole näkynyt buddhia, skientologiaa tai luonnonpalvontaa.
Ja tässä mielessähän UT:ssa meni sikäli hyvin, että Jeesuksen puhekumppanit, kuten fariseukset eivät kuitenkaan ilmeisesti palvoneet yleisesti kaikkea mahdollista. Eli ei ollut sekauskontoa. Tosin tiedä sitten, miten se "saatanan synagoga" pitäisi ymmärtää.
-
Olen tulkinnut Raamatun siten, että epäjumalanpalvonta on sitä, että ihminen kehittää omassa ajattelussaan jotain minkä laittaa elämässään Jumalan edelle tai hänen sijalleen. Paavali kirjoittaa jossain kirjeessään, että himo on epäjumalanpalvelua.
Siltä kannaltakin kun katsoo maailmamme lienee pullollaan epäjumalia.
Ei tämän ajan länsimainen ihminen alkaisi kehittää buddhalaisuuden tapaista uskontoa missä on tiukkoja itsekuriin liittyviä sääntöjä. Säännöt tuppaava olevan höllempiä uusissa uskonnontapaisissa ajattelurakennelmissa, kun New Age.
Siis kaikki uskonnot ovat siis ihmisen ajattelun tuloksia, eli ihminen itse tekee itselleen jumalan.
Kun lukee vaikkapa sen kokonaisuuden missä Jeesus sanoo fariseuksille, selviää melko pian, mitä hän tarkoittaa sillä.
Hän yksinkertaisesti osoitti sen, että he ovat syntisiä, katumattomia itseensä luottavia uskonnollisuutta harrastavia, mutta eivät ota Jumalan sanaa omassa elämässään vakavasti. Ja vastustaessaan Jeesusta he vastustivat Jumalaa, jota sanoivat palvelevansa.
Siis: niinkuin saatana vastustaa Jumalaa, niin tekivät farisealaiset.
-
Olen tulkinnut Raamatun siten, että epäjumalanpalvonta on sitä, että ihminen kehittää omassa ajattelussaan jotain minkä laittaa elämässään Jumalan edelle tai hänen sijalleen. Paavali kirjoittaa jossain kirjeessään, että himo on epäjumalanpalvelua.
Siltä kannaltakin kun katsoo maailmamme lienee pullollaan epäjumalia.
Tämä on hyvä näkökulma ja muistutus. Täytyy sanoa, että en ole vielä oikein omaksunut tätä ideaa tai osaa soveltaa omassa arjessa. Synti on syntiä ja tuttu juttu, mutta mitä on epäjumalanpalvelus siihen verrattuna?
Ei tämän ajan länsimainen ihminen alkaisi kehittää buddhalaisuuden tapaista uskontoa missä on tiukkoja itsekuriin liittyviä sääntöjä. Säännöt tuppaava olevan höllempiä uusissa uskonnontapaisissa ajattelurakennelmissa, kun New Age.
Nykyään tosiaan kirkon uhka taitaa olla enemmänkin maallistuminen (ei uskontoa) kuin muut uskonnot niinkään.
Siis kaikki uskonnot ovat siis ihmisen ajattelun tuloksia, eli ihminen itse tekee itselleen jumalan.
Muistaakseni Michael Heiser tulkitsee Raamattua jotenkin siten, että Jumala antoi kyllä muille kansoille jumalat (pienellä J:llä) eli jonkinlaisen hengellisen... miten nyt sanoisi... "paimenen?" (Divine council (https://drmsh.com/divine-council/).) En nyt oikein tiedä, miten näiden muiden jumalien tai henkiolentojen tai henkivaltojen näkemykset vaikuttivat näihin muihin uskontoihin. Eli oliko jotain vuorovaikutusta/viestintää, toisin sanoen vaikuttivatko nämä henkiolennot muiden kansojen uskontoihin tai antoivat ohjeita tms.
En siis itse välttämättä sanoisi, etteikö joidenkin muiden uskontojen takana olisi henkivaltoja. Jolloin ne eivät olisi pelkkää ihmisajattelua, vaan hengellinen osa olisi olemassa. Mutta enpä tiedä tai osaa sanoa tarkemmin. Olen lukenut lähetyskentillä kristittyjen rukoustaisteluista muiden uskontojen henkiolentoja vastaan, jolloin tämä ei olisi vain ihmisten itse luotua ajattelua.
-
Tuosta en todellakaan ole samaa mieltä Mikael Heiserin kanssa. En ole selvillä, kuka tämä henkilö on.
Raamatussa Jumala antaa selvän kuvan siitä, mitä eri "jumalat" ovat.
Kymmenessä käskyssä tämä jo käy ilmi.
2. käsky: 4. Älä tee itsellesi jumalankuvaa äläkä mitään kuvaa, älä niistä, jotka ovat ylhäällä taivaassa, älä niistä, jotka ovat alhaalla maan päällä, äläkä niistä, jotka ovat vesissä maan alla.
5. Älä kumarra niitä äläkä palvele niitä
Tässä on Jesaja 44stä ote, hyvä kommentti Jumalalta epäjumalien luonteesta
Patsaiden tekijät ovat harhan vallassa, heidän ihanat työnsä eivät ketään auta. Niiden palvojat eivät mitään näe, eivät mitään ymmärrä, he joutuvat häpeään. [44:9-20: Ps. 115:4-8+]
10 Se, joka muovaa jumalan tai valaa patsaan, tekee hyödyttömän teon.
11 Huonosti käy sen, joka niitä palvoo. Eiväthän sepät ole ihmistä kummempia! Kokoontukoot vain kaikki, astukoot yhdessä minun eteeni, pelon valtaan he joutuvat, kaikki yhdessä häpeään!
12 Metalliseppä teroittaa talttansa. Hän työskentelee ahjon ääressä, vasaroilla hän muovaa kuvan, muotoilee sen kättensä voimalla. Mutta nälkä hänenkin tulee, ja silloin hänen voimansa ehtyvät. Hän uupuu, jos ei saa vettä janoonsa.
13 Puuseppä mittailee nuorallaan ja piirtää puun pintaan punaliidulla hahmon, vuolee sen esiin kovertimilla ja tarkistaa sitä harpilla, hän tekee sen ihmisolennon kaltaiseksi, antaa sille ihmisen kauniin muodon, ja se saa asua omassa pyhäkössään.
14 Käyttöönsä ihminen kaataa setripuita, valikoi metsästä tammen tai rautatammen, joka on saanut puiden keskellä rauhassa kasvaa vahvaksi. Tai hän istuttaa laakeripuita, jotka sade kasvattaa.
15 Näin hän saa polttopuuta. Sitä hän hakee lämmitelläkseen, siitä tekee valkean tulisijaan paistaakseen leipää. Siitä hän myös valmistaa jumalan, jonka eteen heittäytyy, siitä hän tekee patsaan, jota sitten kumartaa.
16 Puolet puusta hän polttaa, paistaa sen päällä lihaa, syö, tulee kylläiseksi, lämmittelee ja sanoo: "Hohhoijaa! Siinäpä kunnon tuli. Jo alkaa tarjeta!"
17 Mutta lopusta puusta hän veistää itselleen jumalan, patsaan, jota hän kumartaa ja palvoo. Hän rukoilee sitä ja sanoo: -- Pelasta minut! Olethan sinä minun jumalani!
18 Mitään he eivät tiedä, mitään eivät ymmärrä! Heidän silmänsä ovat tahmautuneet umpeen, eivät he näe, heidän sydämensä on turtunut, eivät he tajua.
19 Eivät he ota opikseen, ei heillä ole älyä eikä ymmärrystä sanoa: -- Puolet siitä poltin tulisijassa, hiilloksella paistoin leipää, paistoin lihaa ja söin. Ja sen rippeistä minä tein tuollaisen iljetyksen! Puupölkkyäkö tässä pitäisi kumartaa?
-
Lueskelen parhaillaan pikkuhiljaa eteenpäin Johanneksen evankeliumia ja luin myös blogitekstin "Jeesus ei ehkä tiennyt olevansa Jumala (https://www.kotimaa.fi/blogit/jeesus-ei-ehka-tiennyt-olevansa-jumala/)" (Timo Pöyhönen). "'Piispa' Wille Riekkisen mukaan Jeesus ei ajatellut olevansa Jumala. Väite saattaa pitää paikkansa."
Täytyy sanoa, että kun mietti Johanneksen evankeliumia lukiessaan tuota kysymystä. Siis että minkälainen Jeesuksen itseymmärrys oli, niin ei jäänyt minulle mitään epäselvyyttä sen suhteen, että Jeesus selvästi tiesi olevansa Jumala. Niin monessa kohtaa ja niin selvästi asia tuli ilmi.
-
Selvästi ilmaistu kanta tuosta kirjasta. :)
Kommentoin asiaa Mauno Mattilan facebook sivulla, koska oli ottanut kirjan siellä esille. Sanoin, että Jeesuksella ei ollut identiteettihämmennystä tai kriisiä. Sanoin myös, että se, että Jeesus alistui Isälle, ei tarkoita Raamatun mukaan sitä, että hän olisi "vähemmän Jumala" vaan sitä, että nöyryys on yksi Jumalan piirre.
Minusta on "hauska" Johanneksen evankeliumista, miten suoraan ja selvästi Jeesus vastasi Johanneksen kirjeessä fariseuksille. Sitten fariseukset pöyristyivät ja raivostuivat.