Puimatanner
Puimatanner => Laki ja evankeliumi => Aiheen aloitti: Jopo - 30.09.23 - klo:17:48
-
Joh.14:12
"Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö"
Aika kova lupaus, jos niin voi sanoa. Saa ihmettelemään.
Helppo tietysti olisi sanoa, että tuo tarkoittaa "ihan sitä mitä siinä on kirjoitettu". Niinhän periaattessa olisi Raamattua luettava - sikäli kun huomioidaan asiayhteyskin. Asiayhteydestä irrotettuna voidaan tehdä mitä villimpiä tulkintoja.
Eräs lapsi oli sanonut:"Jos Jumala ei tarkoita mitä sanoo, miksi Hän ei sano mitä tarkoittaa". Helppoa käytönnössä?
Tuo on kuitenin sellainen lause, että vaikka miten asiayhteyttä koettaa ottaa huomioon, ihmettelemään sitä jää. Toki joitakin selityksiä on tuostakin olemassa. Joskus niillä kyllä voidaan vesittääkin alkuperäinen tarkoitus.
Mietittäväksi kuitenkin, miten tuo olisi ymmärrettävissä noin käytönnössä?
1) Mitä suurempia tekoja uskova voisi tehdä, mitä Jeesus teki maan päällä ollessaan?
2) Mitä esimerkkejä uskovian historiassa voisi olla?
3) Onko tuo lupaus tarkoitettu kaikille uskoville, siinä sanotaan vain "joka uskoo minuun", myös hän on tekevä niitä tekoja.
-
Joh.14:12
"Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö"
Mietittäväksi kuitenkin, miten tuo olisi ymmärrettävissä noin käytönnössä?
1) Mitä suurempia tekoja uskova voisi tehdä, mitä Jeesus teki maan päällä ollessaan?
2) Mitä esimerkkejä uskovian historiassa voisi olla?
3) Onko tuo lupaus tarkoitettu kaikille uskoville, siinä sanotaan vain "joka uskoo minuun", myös hän on tekevä niitä tekoja.
Tässä on käännösprobleema. Yleinen tulkinta on, että Jeesus tarkoitti suuremmalla laajempaa. Toiminta ulottuisi koko maailmaan, kun hänen ihmetekonsa tapahtui pienellä maantieteellisellä alueella. Tulkinnasta todistava asiayhteys on samassa virkkeessä: "sillä minä menen Isän tykö".
Hän lähettäisi rajoittamattoman Pyhän Hengen tilalleen, ja näin ihmeet jatkuisivat maailmassa, kun Hän on poissa.
Raamatussa on paljon arvoituksellista. En osaa sanoa olenko minä em. tulkinnan kannalla vai en.
-
Joh.14:12
"Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo minuun, myös hän on tekevä niitä tekoja, joita minä teen, ja suurempiakin, kuin ne ovat, hän on tekevä; sillä minä menen Isän tykö"
Mietittäväksi kuitenkin, miten tuo olisi ymmärrettävissä noin käytönnössä?
1) Mitä suurempia tekoja uskova voisi tehdä, mitä Jeesus teki maan päällä ollessaan?
2) Mitä esimerkkejä uskovian historiassa voisi olla?
3) Onko tuo lupaus tarkoitettu kaikille uskoville, siinä sanotaan vain "joka uskoo minuun", myös hän on tekevä niitä tekoja.
Tässä on käännösprobleema. Yleinen tulkinta on, että Jeesus tarkoitti suuremmalla laajempaa. Toiminta ulottuisi koko maailmaan, kun hänen ihmetekonsa tapahtui pienellä maantieteellisellä alueella. Tulkinnasta todistava asiayhteys on samassa virkkeessä: "sillä minä menen Isän tykö".
Hän lähettäisi rajoittamattoman Pyhän Hengen tilalleen, ja näin ihmeet jatkuisivat maailmassa, kun Hän on poissa.
Raamatussa on paljon arvoituksellista. En osaa sanoa olenko minä em. tulkinnan kannalla vai en.
Juu, tuollaista tulkintaa on esitetty, että sana suurempaa voisi tarkoittaa "enemmän", siis lukumääräisesti.
Katsoin Novumista. Sen mukaan tuossa käytetyn sanan merkitykseksi oli laitettu vain: "suurempi, isompi".
Katsoin useita kohtia eri UT:n kirjoittajilta millaisissa yhteyksissaä tuota sanaa "suurempia" oli käytetty eri sijamuodoissa ja yhteyksissä
Vain yhdessä kohtaa oli käytetty sanaa "enemmän", joka asiayhteydessä: huusivat enemmän, ehkä kuuluvammin, voimakkaammin (Matt.20). En tosin kaivanut kaikkia kohtia, mutta melko kattava otanta kuitenkin.
Matt.11: "vaimoista syntyneitten joukosta noussut suurempaa kuin Johannes Kastaja"
Mat.13: "Se on kaikista siemenistä pienin, mutta kun se on kasvanut, on se suurin vihanneskasveista"
Matt.20: "Niin kansa nuhteli heitä saadakseen heidät vaikenemaan; mutta he huusivat sitä enemmän"
Mark.12: "Toinen on tämä: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'. Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä."
Luuk.12: "'Tämän minä teen: minä revin maahan aittani ja rakennan suuremmat"
Joh.1: ""Sentähden, että minä sanoin sinulle: 'minä näin sinut viikunapuun alla', sinä uskot. Sinä saat nähdä suurempia, kuin nämä ovat."
Joh.15: "Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä"
Heb.5: "Sillä ihmiset vannovat suurempansa kautta, ja vala on heille asian vahvistus ja tekee lopun kaikista vastaväitteistä"
Heb.9: "Mutta kun Kristus tuli tulevaisen hyvän ylimmäiseksi papiksi, niin hän suuremman ja täydellisemmän majan kautta"
2:piet.2:2:"vaikka enkelitkään, jotka väkevyydeltään ja voimaltaan ovat suuremmat"
Ja vielä vaikeammaksi tuon tulkinnan tekee se, että Jeesus puhuu ikään kuin yksilo uskovasta: "Joka uskoo minuun" - ei ikään kuin maailmanlaajuisesta uskovien toiminnasta.
Norvanto ja olikohan myös Eero Junkkaala ovat pohtineet tuota myös. Ei ihan varmoja vastauksia heillä. Mutta vähän samaan suuntaan mitä Magda-Sisko laitoit. Esimerkkinä Pietarin saarna helluntaina. Yhdellä kertaa 3000 tuli uskoon Pietarin saarnatessa Pyhässä Hengessä evankeliumia. Taisi olla yhdellä kertaa isompi joukko kuin Jeesuksen toiminnan aikana?
Pidän tulkintaa mahdollisena. Mutta mielellään jään edelleen kuulolle.
-
Tästä tulee mieleen erottelu, että eikö kyseessä kuitenkin ole juuri nimenomaisesti Jumalan voima ja Jumalan teot ylhäältä tänne alas, eivät uskovan lihalliset teot? No, ehkä voisin käyttää juuri fyysisiä lihaksiani johonkin, mutta ei niillä aikaansaada uskoa tai esimerkiksi paranneta ketään (siis tehdä hengellisiä tekoja).
Jeesuskin teki Isän mieleisiä tekoja ja eli ja vaelsi hänen kanssaan yhteydessä. Jos siis uskova vaikkapa rukoilee, niin Jumalan voima tekee teon. Hieman aiheen vierestä ehkä tämä kommenttini, mutta yritän (itselleni) korostaa, että Jumalan voima on kaikki kaikessa, ihmisen mahdollisuudet ovat lähinnä pyytää Jumalan tahtoa toteutumaan rukouksessa.
Toisaalta kai uskovan mahdollisuudet ovat suuret ja rajoittamattomat siinä mielessä, että Jumalan mahdollisuudet ovat sellaiset. Jos siis osaamme noudattaa ja pyytää rukouksessa Jumalan tahtoa toteutumaan. Uskovan pitäisi siis olla ikään kuin "Jumalan aaltopituudella", pyytää oikeita asioita?
En kylläkään oikein tiedä sitten, mikä on suuri teko ja mikä pieni teko? Ehkä tätä ei pidä ottaa täysin kirjaimellisesti tai ryhtyä kategorisoimaan tekoja eri luokkiin. Pieni ihminen ryhtyy kategorisoimaan eli vähän kuin arvostelemaan Jumalan tekoja pieniin ja suuriin... Huh, mikä on sopivaa ja järkevää? Jostakin olen myös lukenut, ettei heprealainen ajattelutapa ole (kenties) niin spesifi tai tarkkarajainen kuin nykyinen länsimainen ajattelutapa. Kaikkea ei tarvitse määritellä tai lajitella tarkkaan, vaan voi olla vertauskuvallista ja symbolista. Pienikin voi olla suurta, vähän kuin ensimmäiset ja viimeiset?
-
Tästä tulee mieleen erottelu, että eikö kyseessä kuitenkin ole juuri nimenomaisesti Jumalan voima ja Jumalan teot ylhäältä tänne alas, eivät uskovan lihalliset teot? No, ehkä voisin käyttää juuri fyysisiä lihaksiani johonkin, mutta ei niillä aikaansaada uskoa tai esimerkiksi paranneta ketään (siis tehdä hengellisiä tekoja).
Juu, ei tosiaankaan varsinkaan uskovan "lihalliset teot".
Jos uskovan kautta jotain hyvää, ihmeitä, parantumisia tms. tapahtuu, ilman muuta ne on Jumalan, Jeesuksen aikaan saamia. "Ilman minua te ette voi mitään tehdä" sanoi Jeesus. Saati sitten "suurempia" mitä Hän täällä maan päällä ollessaan teki.
Laitoin tuon kohdan pohditavaksi lähinnä siitä syystä, kun sain uskovalta viestinä otteen Radio Patmoksen ohjelmasta, jossa sinne soittaja oli sitä mieltä, että uskova voi tehdä samoja tekoja kuin Jeesus. "Koska Jeesus paransi jo 2000 vuotta sitten kaikki sairaat" niin uskovat voivat jatkaa parantamisen välittämistä - ajatus joitenkin näin vapaasti lausuttuna. Ja että parantaminen ei koske vain tiettyjä erikoisia ihmisiä, vaan kaikkia uskovia. Kaikki "voivat parantaa". Soittaja kertoi sen ymmärtäessään menneensä äitinsä luo ja oli alkanut nuhdella, ajaa pois syöpää. Josta sitten vuoden kuluttua "ei ollut paljon mitään jäljellä. Ei tarvinnut hoitoja". No, en lähde varsinkaan tuomitsemaan häntä.
Matt.10 luvussa Jeesus lähetti ensi kertaa opetuslapset evankeliointi matkalle:
"Ja missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle'. Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa pitalisia, ajakaa ulos riivaajia. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa". Olisko sama kehoitus edelleen voimassa, kaikki uskovia koskeva?
Ja tuokin Raamatun kohta (Joh.14:12) on ollut esillä viime aikoina keskusteluissa.
Jeesus ei maan päällä ollessaakaan parantanut kaikkia. Esim.Betesdan lammikolla tekstin mukaan parannettin vain yksi. Vaikka siellä oli iso joukko vaikeasti sairaita. Kaikki parannetut, kuolleista herätetytkin kuolivat lopulta kuitenkin. Ihmeiden ja merkkien yksi keskeinen tehtävä oli olla VT:ssä ennustettuja Messiaan tuntomerkkejä. "Jos ette usko minun sanojani, niin uskokaa tekojani", jotenkin siihen tapaan Jeesus sanoi.
Lähetyskäskyssä luvataan tiettyjen ihmeiden ja merkkin seuraavan niitä jotka uskovat (Mark.16). Pääasiana oli julistaa evankeliumia, jonka kautta voidaan pelastua iankaikkiseen elämään. Kaikki on tarkoitettu viime kädessä palvelemaan sitä päämäärää.
Näitä ajatuksia on paljon pyörinyt viime viikkoina. Syntymästään asti kehitysvammainen veljeni, joka ei ole koskaan kävellyt, on viime vuosina menettänyt vähäisenkin liikuntakykynsä. Ja viime viikoina näkönsä. Se on ollut kova isku hänelle. Sisarusten kanssa on koetettu viedä häntä ja hänen tilannettaan Jeesuksen autettavaksi, armahdettavaksi, hoidettavaksi, parannettavaksi.
Mat. 18: "Vielä minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, niin he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa"?
Miten tuo lupaus olisi ymmärrettävissä em. tilannetta ajatelleen?
Kiitos, jos joku jaksaa huokaista vaikka vain kerran veljeni puolesta Jumalan puoleen.
-
Huokaisen Jumalan puoleen veljenne puolesta.
En osaa lisätä mitään pohdintaasi. Samoja pohdintoja minulla.
-
Kaikkihan riippuu Jumalan päätöksenteosta ja voimasta. Eihän aina oikein itsekään tiedä edes millä perusteilla itse tekee päätöksiä - saati toinen ihminen. Ja Jumalan ajatukset ovat vielä paljon korkeammalla. Mutta rukoilla voi, rukoilin myös veljen puolesta.
-
Poistettu
-
Näitä ajatuksia on paljon pyörinyt viime viikkoina. Syntymästään asti kehitysvammainen veljeni, joka ei ole koskaan kävellyt, on viime vuosina menettänyt vähäisenkin liikuntakykynsä. Ja viime viikoina näkönsä. Se on ollut kova isku hänelle. Sisarusten kanssa on koetettu viedä häntä ja hänen tilannettaan Jeesuksen autettavaksi, armahdettavaksi, hoidettavaksi, parannettavaksi.
Mat. 18: "Vielä minä sanon teille: jos kaksi teistä maan päällä keskenään sopii mistä asiasta tahansa, että he sitä anovat, niin he saavat sen minun Isältäni, joka on taivaissa"?
Miten tuo lupaus olisi ymmärrettävissä em. tilannetta ajatelleen?
Kiitos, jos joku jaksaa huokaista vaikka vain kerran veljeni puolesta Jumalan puoleen.
Taivaallinen Isä, joka olet rukouksia kuuleva Jumala. Pyydän, että vastaat tähän pyyntöön ja parannat tämän kehitysvammaisen pojan jo tässä elämässä. Pyydän tätä Jeesuksen nimessä siksi, että Sinun hyvä tahtosi ja armosi tulisivat tunnetuksi ja että saisimme rohkeutta julistaa Sinun nimeäsi ja tahtoasi vielä tässä ajassa.
-
Nämä lainaukset eivät näytä onnistuvan. Pyydän anteeksi. :-[ :-[ :-[
-
Tuosta parantumisesta olen joskus lukenut Peter H. Lawrencen kirjan Henki, joka parantaa. Muistaakseni oli ihan järkevää opetusta ja tapauskertomuksia tosielämän paranemisista.
Kirjan pääpointti on jo takakannessa: "Pyhä Henki toimii isän tahdon mukaan: toiset paranevat, toiset eivät. -- Kirjan ydinsanoma on, että Pyhä Henki toimii ja parantaa osana kristityn normaalia elämää vielä tänäänkin."
Omana lähestymistapana aiheeseen on, että voi rauhallisesti pyytää rukouksessa ja jättää asia todellakin Herran haltuun. Eli ei stressata tai melskata aiheesta - Jumalan parannustyö on lahja (selailin em. kirjasta), jos se tapahtuu. Näen omakohtaisesti aika vieraaksi esimerkiksi kaikenlaisen sairauksien komentelun, jota olen kuullut ohimennen jossain TV7:n ohjelmassa. (Toki voisihan sitä yrittää, jos se toimisi.)
Itse olen kokenut kymmenen vuoden aikana kaksi hyvin selkeää ja parantumiseen verrattavaa rukousvastausta ja hengenilmiötä. Ensimmäisessä tapauksessa rukoilin toisen puolesta ja toisessa olin pyytänyt rukousta itse. Uskon siis rukouksen mahdollisuuksiin nykyhetkessäkin.
-
Kiva kun Korpima kertoi kokeneensa kaksi selvää rukousvastausta, ilmeisesti siis parantumiseen liittyvää.
Kun pysähdyin ajattelemaan, tajusin, että Herra on auttanyt hyvin monessa terveyteen liittyvässä tilanteessa.
-
Ei varsinaisesti terveyden parantumiseen, vaan henkiin ja hengellisiin ilmiöihin liittyvää. Vaikka rajanveto voi olla vähän hankalaa, mutta ei siis kuitenkaan siis varsinaisia fyysisiä muutoksia, vaan hengellisiä muutoksia.
-
No ei se mitenkään vähennä Jumalan avunannon arvoa. :)
-
Näin juuri.
Ja Jumalan voiman ilmeneminen rukousvastauksena todellisuudessa hyvin konkreettisesti, äkillisesti ja näkyvästi on lisännyt/vahvistanut kyllä uskoani huomattavasti. Kiitos Jumalalle!
Eli kyllä: Jeesus toimii vielä 2000-luvullakin ja maailma on tosiaankin hengellinen paikka.
-
Laskeudumme syvään paastoon. Olen ollut ruuan suhteen viikon verran 16/8 pätkäpaastolla ja todennut sen toimivaksi, joten jatkan. Mikäli se pääsiäisen jälkeenkin tuntuu hyvältä, jatkan edelleen. Nyt on muillakin kuin ortodoksiuskovilla mahdollisuus käyttää paastonaikansa erilailla, kuin tavalliset päivänsä. Siunattua paastonaikaa!
Halusin laittaa tämän tähän ketjuun Jeesukseen uskovan mahdollisuudet.
-
Minulla on hyvin vähän kokemusta paastosta.
Joskus 90 luvulla olin elämäntilanteessa minkä koin mahdottomaksi ja tajusin, että minulle ei ole kykyä selvittää sitä omassa voimassani.
Koin myös, että siinä oli hengellinen ulottuvuus siinä määrin, että se oli ehdottomasti otettava huomioon.
Paastosin ja rukoilin varmaan 24 vuorokautta. Sitä kautta Herra antoi viisauden tilanteeseeni ja se ajallaan selvitti elämäni.
Jos en olisi tuota tehnyt, en olisi tässä kirjoittamassa.