Puimatanner
Puimatanner => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Paulus - 21.04.14 - klo:12:53
-
Ovatko nämä vastakohtia toisilleen? Millaisia kokemuksia asiasta on?
-
höh >:(
jatkan myöhemmin lisää ;D
-
Ristiriita on suuri alusta loppuun asti.
Se liittyy myös henkivaltojen taisteluun.
"Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on."
(Room. 7: 18-23)
-
Sain aiheen otsikon kysymykseen Sanalehdestä, jossa oli Saara Karppisen kirjoitus: Miten sen johdatuksen löytäisi?
Lopussa hän kirjoittaa: "Oma tahto ja Jumalan tahto eivät useinkaan ole vastakohtia, kuten minun nuoruudessani yleisesti opetettiin."
Täytyy sanoa, että itsekin olen ollut tuollaisen opetuksen uhri. Vasta vanhemmalla iällä olen tullut huomaamaan, että Jumalan johdatus on ollut koko ajan mukana ja vienyt juuri niihin asioihin, joita jo nuoruudessa kaipasin. Tosin toteutuminen niiden suhteen on ollut täysin erilainen kuin mitä itse kuvittelin. Ja täynnä yllätyksiä! Jumalalla on omat aikataulunsa ja 40 vuotta siinä ei ole pitkä aika.
Jumala olisi sadisti, jos Hänen tahtonsa olisi aina aivan muuta kuin sitä, mihin ihminen on luontaisetkin lahjansa saanut.
-
Sain aiheen otsikon kysymykseen Sanalehdestä, jossa oli Saara Karppisen kirjoitus: Miten sen johdatuksen löytäisi?
Lopussa hän kirjoittaa: "Oma tahto ja Jumalan tahto eivät useinkaan ole vastakohtia, kuten minun nuoruudessani yleisesti opetettiin."
Täytyy sanoa, että itsekin olen ollut tuollaisen opetuksen uhri. Vasta vanhemmalla iällä olen tullut huomaamaan, että Jumalan johdatus on ollut koko ajan mukana ja vienyt juuri niihin asioihin, joita jo nuoruudessa kaipasin. Tosin toteutuminen niiden suhteen on ollut täysin erilainen kuin mitä itse kuvittelin. Ja täynnä yllätyksiä! Jumalalla on omat aikataulunsa ja 40 vuotta siinä ei ole pitkä aika.
Jumala olisi sadisti, jos Hänen tahtonsa olisi aina aivan muuta kuin sitä, mihin ihminen on luontaisetkin lahjansa saanut.
Jumalan johdatus oikealle tielle siten, että Hänen tahtonsa saa tapahtuu, on tietysti aivan
raamatullinen asia.
Ihmisen pyhittyminen on juuri vähittäistä oppimista elämään Herran tahdon mukaan.
Jos ihmisen omat persoonallisuudenpiirteet ja halut ovat sellaiset,
että niiden vaikuttaessa on vaikeaa kulkea kaitaa tietä ja muuttua Kristuksen mielen mukaiseksi,
Jumala ohjaa ja opastaa rukoilllen kulkevaa siten, että ihmisen ajatusmaailma ja tahtoelämä mukautuvat vähitellen Jumalan suuntaan.
Perusteellisesti syntiin langenneesta ihnmisluonnostaan kukaan ei silti pääse eroon elämänsä aikana, vaikka kuinka pyrkisi pyhitykseen.
Siksi kai Paavalikin kirjoittaa Roomalaiskirjeessä niin kuin edellä lainasin.
-
valitettavasti en kehtaakaan kirjoittaa tähän enempää :-[
koen nimittäin vain ja lähes aina etten koskaan saa mitä haluan :-\
-
Pitääpä käydä kirjastossa lukemassa mainittu artikkeli.
Saara Karppinen on kirjoittanut aiheeseen, omaan tahtoon liittyvän erinomaisen kirjan, jota luin kahteen kolmeen osin neljään kertaan 90-luvulla:
Ahtaasta uskosta avarammalle
-
"Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
Jeesus oli / on täysi 100% ihminen ja Jumala ??
oli Jeesuksella taistelu hyvä ja pahan välillä kuten Apostolin ??
jos oli, sillä ihminen on jatkuvasti tässä tilassa, niin ei ole Kirjoitettu että Herra olisi tästä vapaa, jos ei ollut vapaa eli 100% ihminen vaan Jumala, niin ei Jumalalle ole vaikeaa vastustaa perkelettä tahi oma tahtoa.
eli Jeesus oli 100% ihminen ja sitten samassa tilassa kuten Apostoli ??
sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on."
(Room. 7: 18-23)
Jeesus sanoi kolme kertaa ei kuten sinä tahdot vaan kuten minä tahdon !
?
-
Jumala olisi sadisti, jos Hänen tahtonsa olisi aina aivan muuta kuin sitä, mihin ihminen on luontaisetkin lahjansa saanut.
Jumalaa herjaava viesti poistettu.
-
Ristiriita on suuri alusta loppuun asti.
Se liittyy myös henkivaltojen taisteluun.
"Sillä minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää. Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei;
sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen.
Jos minä siis teen sitä, mitä en tahdo, niin sen tekijä en enää ole minä, vaan synti, joka minussa asuu.
Niin huomaan siis itsessäni, minä, joka tahdon hyvää tehdä, sen lain, että paha riippuu minussa kiinni;
sillä sisällisen ihmiseni puolesta minä ilolla yhdyn Jumalan lakiin,
mutta jäsenissäni minä näen toisen lain, joka sotii minun mieleni lakia vastaan ja pitää minut vangittuna synnin laissa, joka minun jäsenissäni on."
(Room. 7: 18-23)
Mutta eikös Paavali sano tuossa, että tahtojen ristiriitaa ei ole, vaan että hän tahtoo hyvää kuten Jumalakin?
-
Työelämässä tulee uskovalle joskus vaikeuksia, koska joutuu edistämään sellaisia asioita, joihin ei voi sydämestään yhtyä. Omasta työhistoriastani voin kertoa sen verran, että tuosta syystä olen joutunut pari kertaa hakeutumaan uuteen työpaikkaan. Kummassakin tapauksessa muutos merkitsi myös paikkakunnan vaihtoa.