Puimatanner
Puimatanner => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Paulus - 14.12.14 - klo:18:36
-
Suurin uhka kristinuskolle ei suinkaan ole se, että maailma vihaa uskovia. Mielestäni suurin uhka tulee "sisältäpäin", eli niistä, jotka pitävät itseään kristittyinä. Siis uskonnolliselta taholta aivan samoin kuin Jeesuksen aikaankin.
Aikoinaan Kaarlo Syväntö matkusti Isaeliin muistaakseni vuonna 1947. Joku kysyi häneltä, että miten hän voi kertoa siellä niille paikallisille evankeliumia. Kaarlo vastasi, että hän vastaa, kun kysytään. Ja lisäsi siihen, että pitää elää niin, että kysytään.
Meillä täällä alkaa olla semmoinen tilanne, että Jumalasta ja Jeesuksesta puhuminen on lähes kiellettyä. Ihmeellisintä on se, että tätä ilmenee niidenkin keskuudessa, jotka jollakin tavalla ovat olleet koko ikänsä evankeliumin vaikutuspiirissä. Heille ei saisi puhua mitään sinnepäinkään, vaan pitäsi pysytellä vain muissa keskustelun aiheissa. Nämä, jotka kimpaantuvat, ovat kyllä uskonnollisia ja mielestään kristittyjä, mutta heissä oleva uskonnollisuuden kuori ei kestä "raaputtamista".
Suositteen tältä alueelta Aksel Valen-Sendstadin kirjaa Jäähyväiset uskonnolle. Siinä on hyvin tervettä analyysiä hurskaasta uskonnollisuudesta, josta varmaan meistä jokaisella on omaakin kokemusta. Kirjan kansi ei mielestäni lainkaan kuvaa sitä asiaa, mistä on kysymys, vaan vie ajatukset ohi sen, mistä kirjassa puhutaan.
-
Suurin uhka kristinuskolle ei suinkaan ole se, että maailma vihaa uskovia. Mielestäni suurin uhka tulee "sisältäpäin", eli niistä, jotka pitävät itseään kristittyinä. Siis uskonnolliselta taholta aivan samoin kuin Jeesuksen aikaankin.
Aikoinaan Kaarlo Syväntö matkusti Isaeliin muistaakseni vuonna 1947. Joku kysyi häneltä, että miten hän voi kertoa siellä niille paikallisille evankeliumia. Kaarlo vastasi, että hän vastaa, kun kysytään. Ja lisäsi siihen, että pitää elää niin, että kysytään.
Meillä täällä alkaa olla semmoinen tilanne, että Jumalasta ja Jeesuksesta puhuminen on lähes kiellettyä. Ihmeellisintä on se, että tätä ilmenee niidenkin keskuudessa, jotka jollakin tavalla ovat olleet koko ikänsä evankeliumin vaikutuspiirissä. Heille ei saisi puhua mitään sinnepäinkään, vaan pitäsi pysytellä vain muissa keskustelun aiheissa. Nämä, jotka kimpaantuvat, ovat kyllä uskonnollisia ja mielestään kristittyjä, mutta heissä oleva uskonnollisuuden kuori ei kestä "raaputtamista".
Suositteen tältä alueelta Aksel Valen-Sendstadin kirjaa Jäähyväiset uskonnolle. Siinä on hyvin tervettä analyysiä hurskaasta uskonnollisuudesta, josta varmaan meistä jokaisella on omaakin kokemusta. Kirjan kansi ei mielestäni lainkaan kuvaa sitä asiaa, mistä on kysymys, vaan vie ajatukset ohi sen, mistä kirjassa puhutaan.
Minulle on tuo kirja parhaillaan luettavana. Välillä tuntuu jopa vaikealta lukea - ehkä juuri siksi,
että kirjan kirjoittaja osaa hyvin paljastaa meissä piilevän uskonnollisuuden joka voi olla aidon
uskon esteenä. Uskonnollisuus sotii uskoa vastaan.
Tämä uhka ei taida tulla pelkästään "niistä jotka", vaan meistä itsestämme, minusta itsestäni.
Tämän näkeminen ja myöntäminen ottaa kipeää... mutta ottakoon vaan. Parasta on kuitenkin
kohdata totuus.
-
Tämä uhka ei taida tulla pelkästään "niistä jotka", vaan meistä itsestämme, minusta itsestäni.
Tämän näkeminen ja myöntäminen ottaa kipeää... mutta ottakoon vaan. Parasta on kuitenkin
kohdata totuus.
Oikeastaan tämän ymmärtäminen vaatii juuri sitä, että näkee uskonnollisuuden itsessään. Ja seurakunnat tukevat uskonnollisuutta, on vain joitakin yksilöitä, joille evankeliumi on päässyt merkitsemään uskonnollisuuden loppua.
Joulu on uskonnollisuuden "kulta-aikaa", jolloin tunteet ovat päällimmäisenä. Monet joululaulut kertovat tästä, evankeliumin kannalta monellakaan niistä ei ole mitään annettavaa. Otan pari suosittua laulua esimerkiksi: "Sydämeeni joulun teen" ja "Joulumaa".
"Mitä suuremmaksi ja merkityksellisemmäksi Jumalan Henki saa Jeesuksen meille osoittaa, sitä enemmän uskonnollisuus meissä kuolee". Aksel Valen-Sendstad, Jäähyväiset uskonnolle.
-
Tilasin kirjan Kiviojalta.
-
Käytämme valtavasti energiaa maailman tekojen tuomitsemiseen ja "oikeille tavoille" opettamiseen.
Tässä kiireessämme emme kuitenkaan johdata ihmisiä evankeliumin sanoman luokse.
Jeesus sanoi ettei ole tullut tuomitsemaan maailmaa, ja sanoipa sen vielä voimakkaamminkin "vaikka he eivät ottaisi minua vastaan en minä heitä tuomitse, sillä heillä on tuomitsija kun tulee loppu"
Jeesus keskittyi rakastamaan ihmisiä taivaaseen, sillä Hän tiesi että Jumalalla on voima muuttaa kääntynyt ihminen!
-
Maailmaa on todellakin turha tuomita ja opettaa, vaikka siitä jotain hetkellisiä hyötyjä olisikin. Loppuun asti se ei kanna.
Tänään juuri keskustelin erään uskovan kanssa siitä, kuinka monella seurakuntaan hakeutuvalla on heti ensi kerrasta lähtien sellainen kummallinen taipumus alkaa "siivosyntiseksi" ettei vaan erottuisi joukosta. Se on uskovien aikaansaamaa, enkä pidä sitä hyvänä asiana.
Minusta se katujen mies saa tulla katujen miehenä kohtaamaan Jumalaa. Kun Jumala muuttaa ihmistä, niin siinä ei ole filunkia. Tosin muuttumista ei voida, eikä pitäisi hoputtaa. Siihenkin me olemme usein syyllisiä. Ihmisien pitäisi saada olla kesken ja rikki. Se vaatii uskovia, jotka eivät ole sinisilmäisiä, vaan ymmärtävät mitä maailmassa tapahtuu.
Rakkaus ja totuus yhdessä. Kristillisessä mielessä toista ei ole ilman toista.
-
Yksi uhka kristinuskolle on karismaattinen yleisuskonnollisuus, mikä ei enää tukeudu kristinuskon fundamenteille, vaan käyttää niitä "vaapasti" hyväkseen ajaakseen omia päämääriään.
Kieli on kristillistä, mutta henki on näennäisestä vapaudesta huolimatta kahlitseva ja tunkkainen.
Ollaan kauhean vapaita ja suuriin asioihin uskovia, mutta ei uskota sitä, että mitään harhaa voisi olla olemassa, jos Jeesus mainitaan.
-
Yksi uhka kristinuskolle on karismaattinen yleisuskonnollisuus, mikä ei enää tukeudu kristinuskon fundamenteille, vaan käyttää niitä "vaapasti" hyväkseen ajaakseen omia päämääriään.
Ja hankalaksi asian tekee se, että tunnettujen kristillisten kustantajienkin kirjoista löytyy valtaisat määrät harhaoppeja. Osa kirjoista on "hengen" sanomia ja varmaan niin onkin, mutta sanomat eivät pidä yhtä Raamatun kanssa.
Olen maininnut aiemmin joitakin tällaisia kirjoja nimeltä. Minulla on tässä edessäni kirja Jumala puhuu. Suomentaja Tapani Kärnä (helluntailainen) ja kustantaja on Kuva ja Sana. Kirja on on 5. painos, joten sitä on myyty arviolta ainakin 15.000 kpl Suomessa.
Kirja koostuu "kahden kuuntelijan" ylöskirjaamista sanomista. Googlaamalla löytyy lisätietoa. Kirjan englanninkielinen nimi on "GOD CALLING by Two Listeners, edited by A. Russel".
-
Yksi uhka kristinuskolle on karismaattinen yleisuskonnollisuus, mikä ei enää tukeudu kristinuskon fundamenteille, vaan käyttää niitä "vaapasti" hyväkseen ajaakseen omia päämääriään.
Ja hankalaksi asian tekee se, ettei voi luottaa siihen, että tunnettujen kristillisten kustantajienkin kirjoista löytyy valtaisat määrät harhaoppeja. Osa kirjoista on "hengen" sanomia ja varmaan niin onkin, mutta sanomat eivät pidä yhtä Raamatun kanssa.
Olen maininnut aiemmin joitakin tällaisia kirjoja nimeltä. Minulla on tässä edessäni kirja Jumala puhuu. Suomentaja Tapani Kärnä (helluntailainen) ja kustantaja on Kuva ja Sana. Kirja on on 5. painos, joten sitä on myyty arviolta ainakin 15.000 kpl Suomessa.
Kirja koostuu "kahden kuuntelijan" ylöskirjaamista sanomista. Googlaamalla löytyy lisätietoa. Kirjan englanninkielinen nimi on "GOD CALLING by Two Listeners, edited by A. Russel".
Onneksi on olemassa tervettä opetusta, mikä avaa silmiä.
On totta, että Jeesuksen nimessä julkaistaan täyttä harhaoppia. Ei kai muuta luvattukaan.
-
Ja jokainen harhoja kritisoiva saa jonkun leiman ns. väkeviltä.
On selvää, että se on epäkiitollinen työ.
-
Ja jokainen harhoja kritisoiva saa jonkun leiman ns. väkeviltä.
On selvää, että se on epäkiitollinen työ.
Kirjoitin vuosia sitten tästä asiasta Ristin Voittoon ja lehti julkaisi sen. Sain tulikivenkatkuista palautetta siitä, että olin mennyt arvostelemaan tunnettuja "kristillisiä" kustantajia. Olen edelleen sitä mieltä, että seurakunnan valveutuneisuuden tai valvomattomuuden näkee parhaiten kirjanmyyntipisteestä.
-
Ja jokainen harhoja kritisoiva saa jonkun leiman ns. väkeviltä.
On selvää, että se on epäkiitollinen työ.
Puhutun ja kirjoitetun arvostelu on täysin Raamatullista ja toivottavaa, mutta valitettavasti siinäkin voi mennä yli!
Joillakin tuntuu olevan arvostelun armolahja hyvinkin palavaksi viritettynä, ja harhaoppeja sekä vaaroja nähdään joka paikassa.
Joidenkin arvostelulta ei välty kuin arvostelija itse.
Me uskomme Jumalan muuttavaan voimaan mutta eihän uskomme lopu siihen että Jumala ei kykenisi varjelemaan omiaan harhaopeilta, varsinkin kun usein harhaopiksi käsitetään seikka jolla ei ole pelastuksenkaan kanssa mitään tekemistä.
Tarkoitan sanoa että niin monesti harhaopiksi lyödään seikka joka oikeastaan on vain aistimme mukavuutta koskeva makukysymys, kuten millä sävelillä soittaisimme, tms.
-
Jos mietitään VT:n israelilaisia, niin miksi heidät vietiin pakkosiirtolaisuuteen eli pois Luvatusta maasta?
-
Ja jokainen harhoja kritisoiva saa jonkun leiman ns. väkeviltä.
On selvää, että se on epäkiitollinen työ.
Puhutun ja kirjoitetun arvostelu on täysin Raamatullista ja toivottavaa, mutta valitettavasti siinäkin voi mennä yli!
Joillakin tuntuu olevan arvostelun armolahja hyvinkin palavaksi viritettynä, ja harhaoppeja sekä vaaroja nähdään joka paikassa.
Joidenkin arvostelulta ei välty kuin arvostelija itse.
Me uskomme Jumalan muuttavaan voimaan mutta eihän uskomme lopu siihen että Jumala ei kykenisi varjelemaan omiaan harhaopeilta, varsinkin kun usein harhaopiksi käsitetään seikka jolla ei ole pelastuksenkaan kanssa mitään tekemistä.
Tarkoitan sanoa että niin monesti harhaopiksi lyödään seikka joka oikeastaan on vain aistimme mukavuutta koskeva makukysymys, kuten millä sävelillä soittaisimme, tms.
Joillakin on tulen palavana myös kyky vähätellä varoituksia ja korvaakaan ei lotkauteta aiheelliselle kritiikille.
Se on sellainen kova ja ylimielinenkin "lahja". Nimitellään milloin demonin metsästäjäksi ja milloin miksikin uskonnolisuuden hengen riivaamaksi.
Kaikessa voidaan mennä yli. Tarkoituksena on kuitenkin rakentaa ei rikkoa.
-
Henkien erottaminen on hyvin epäkiitollinen lahja. Lahjan haltija näkee jo alkutekijöissään mihin tuo toiminta / tapa tulee johtamaan vuosien saatossa.
Muut eivät näe, vaan vakuuttelevat varsinkin arvostetuimpien henkilöiden suilla kaiken olevan raitista ja hyvää.
Erottamisen lahjan saanut kärsii tuskaa näkemästään, ja saa vielä muilta pilkkaa ja vähättelyä.
Meilläkin on vuosikymmenien ajan askel kerrallaan viety seurakuntaa ihan muille poluille Elämän tieltä.
Nimi Jeesus on yhä huulilla, mutta elävän Herran Jeesuksen Kristuksen seuraaminen on vaihtunut uskonnollisen kulttuurin moninaisuuteen, jossa on kivaa uskonnollista
touhuilua jokaiselle jotakin makujen ja toiveiden mukaan.
Kaikki touhuilu toki kristillisyyden nimissä. Sielunvihollinen tarjoaa ihan mitä vaan kunhan saa uskon katseen kiinnitettyä pois Jessuksesta Kristuksesta Golgatan ristillä.
-
Henkien erottaminen on hyvin epäkiitollinen lahja. Lahjan haltija näkee jo alkutekijöissään mihin tuo toiminta / tapa tulee johtamaan vuosien saatossa.
Muut eivät näe, vaan vakuuttelevat varsinkin arvostetuimpien henkilöiden suilla kaiken olevan raitista ja hyvää.
Erottamisen lahjan saanut kärsii tuskaa näkemästään, ja saa vielä muilta pilkkaa ja vähättelyä.
Meilläkin on vuosikymmenien ajan askel kerrallaan viety seurakuntaa ihan muille poluille Elämän tieltä.
Nimi Jeesus on yhä huulilla, mutta elävän Herran Jeesuksen Kristuksen seuraaminen on vaihtunut uskonnollisen kulttuurin moninaisuuteen, jossa on kivaa uskonnollista
touhuilua jokaiselle jotakin makujen ja toiveiden mukaan.
Kaikki touhuilu toki kristillisyyden nimissä. Sielunvihollinen tarjoaa ihan mitä vaan kunhan saa uskon katseen kiinnitettyä pois Jessuksesta Kristuksesta Golgatan ristillä.
Aamen.
Risti saatetaan kyllä mainita, mutta sillä ei ole välttämättä enää keskeistä roolia muun touhotuksen rinnalla.
Se on Jumalan voiman hylkäämistä, koska sana rististä on Jumalan voima.
-
Yksi uhka kristinuskolle on karismaattinen yleisuskonnollisuus, mikä ei enää tukeudu kristinuskon fundamenteille, vaan käyttää niitä "vaapasti" hyväkseen ajaakseen omia päämääriään.
Kieli on kristillistä, mutta henki on näennäisestä vapaudesta huolimatta kahlitseva ja tunkkainen.
Ollaan kauhean vapaita ja suuriin asioihin uskovia, mutta ei uskota sitä, että mitään harhaa voisi olla olemassa, jos Jeesus mainitaan.
Olen tarkoituksella kerännyt hyllyyni kirjoja, jotka vahvistavat tuon edellä sanotun. Aika moni niistä on tunnetun kristillisen kustantajan tuotantoa. Kirjassa saatetaan puhua paljon rakkaudesta, Jeesuksesta, taivaasta, ihmeistä, puhutaan jossain määrin jopa armosta, rististä ja verestä, mutta tarkemmin katsottaessa sanoma ei kuitenkaan ole kristillinen. Kirja saattaa olla hyvinkin myyvä ja taloudellisesti tuottava ilman, että se johdattaisi ketään pääasiaan, joka on ristillä tapahtunut sovitus. Tällainen kirja voi olla hyvinkin uskonnollinen olematta kristillinen. Surullista, että on paljon kristittyinä itseään pitäviä ja seurakuntaan kuuluvia, mutta jotka ovat täysin sokeita näille tosiasioille. On käynyt kuten Sardeen seurakunnalle Ilm. 3:1.
Sano meille, milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?" Silloin Jeesus vastasi heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. Sillä monia tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus", ja he eksyttävät monta. Matt. 24:3-5. Kts. myös 1. Kor. 15:1,2.
-
Risti saatetaan kyllä mainita, mutta sillä ei ole välttämättä enää keskeistä roolia muun touhotuksen rinnalla.
Se on Jumalan voiman hylkäämistä, koska sana rististä on Jumalan voima.
Nykyisin korostetaan Jumalan voimaa ilman ristin pahennusta.
-
Yksi uhka kristinuskolle on karismaattinen yleisuskonnollisuus, mikä ei enää tukeudu kristinuskon fundamenteille, vaan käyttää niitä "vaapasti" hyväkseen ajaakseen omia päämääriään.
Kieli on kristillistä, mutta henki on näennäisestä vapaudesta huolimatta kahlitseva ja tunkkainen.
Ollaan kauhean vapaita ja suuriin asioihin uskovia, mutta ei uskota sitä, että mitään harhaa voisi olla olemassa, jos Jeesus mainitaan.
Olen tarkoituksella kerännyt hyllyyni kirjoja, jotka vahvistavat tuon edellä sanotun. Aika moni niistä on tunnetun kristillisen kustantajan tuotantoa. Kirjassa saatetaan puhua paljon rakkaudesta, Jeesuksesta, taivaasta, ihmeistä, puhutaan jossain määrin jopa armosta, rististä ja verestä, mutta tarkemmin katsottaessa sanoma ei kuitenkaan ole kristillinen. Kirja saattaa olla hyvinkin myyvä ja taloudellisesti tuottava ilman, että se johdattaisi ketään pääasiaan, joka on ristillä tapahtunut sovitus. Tällainen kirja voi olla hyvinkin uskonnollinen olematta kristillinen. Surullista, että on paljon kristittyinä itseään pitäviä ja seurakuntaan kuuluvia, mutta jotka ovat täysin sokeita näille tosiasioille. On käynyt kuten Sardeen seurakunnalle Ilm. 3:1.
Sano meille, milloin se tapahtuu, ja mikä on sinun tulemuksesi ja maailman lopun merkki?" Silloin Jeesus vastasi heille: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä. Sillä monia tulee minun nimessäni sanoen: 'Minä olen Kristus", ja he eksyttävät monta. Matt. 24:3-5. Kts. myös 1. Kor. 15:1,2.
Minä kun olen tällainen ketkuretku mistä ei ota mitään tolkkua, niin katselin ja kuuntelin tossa viime viikolla erään amerikkalaisen stand-up koomikon setin. On aika ikävääkin huomata, että kaikkien f-sanojen ohessa hänen suustaan tuli enemmän totuutta ns. kristityistä saarnamiehistä, kuin uskovien suusta keskimäärin. Siinä sai Joel Osteen kyytiä. Jopa ei-uskova ihminen näkee hänen ja kaltaistensa teennäisyyden lävitse ja ihmettelee kuinka kukaan voi moiseen soopaan uskoa.
Ei siinä pilkattu ristiä tai uskoa, vaan sitä kurapaskaa, mitä valkaistujen hampaiden takaa dollarihimossa julistetaan.
-
Näinhän se on Mice ja Paulus.
The Sensational Alex Harvey Band julkaisi jo 1974 muistaakseni biiisin "Faith healer".
Uskolla parantajista.
Monesti maailman ihmiset näkevät yhdellä vilkaisulla homman olefan bluffia, kun sinisilmäiset uskovaiset katselevat samaa haltioituneena ilta illan perään jopa vuosikausia.
Ja jos joku uskaltaa varoittaa, niin kuoro laulaa heti; "Onhan siinä paljon hyvääkin !!!"
Kristilliset markkinat pyörivät ja raha liikkuu. Nyt ei myydä teuraslampaita , uhrieläimiä, rahanvaihtoa tms. kuten Jeesuksen aikana.
Nyt myydään kristillisiä unelmia. Ja raha puhuu. Kuningas mammona.
Ja bisnestähän ei saa häiritä. Eihän ?
-
Monesti maailman ihmiset näkevät yhdellä vilkaisulla homman olefan bluffia, kun sinisilmäiset uskovaiset katselevat samaa haltioituneena ilta illan perään jopa vuosikausia.
Ja jos joku uskaltaa varoittaa, niin kuoro laulaa heti; "Onhan siinä paljon hyvääkin !!!"
Tämä se minuakin ihmetyttää: käsittämätön sinisilmäisyys.
Onko kellään ideaa, mitä tälle voisi tehdä??
-
Monesti maailman ihmiset näkevät yhdellä vilkaisulla homman olefan bluffia, kun sinisilmäiset uskovaiset katselevat samaa haltioituneena ilta illan perään jopa vuosikausia.
Ja jos joku uskaltaa varoittaa, niin kuoro laulaa heti; "Onhan siinä paljon hyvääkin !!!"
Tämä se minuakin ihmetyttää: käsittämätön sinisilmäisyys.
Onko kellään ideaa, mitä tälle voisi tehdä??
Suurille joukoille laumasieluja emme voi mitään. Mutta tässä pätee sama asia kuin evankeliumin julistuksessa yleensäkin, on vain pidettävä esillä totuuden sanaa riippumatta siitä, ottaako joku sen vastaan tai sitten ei.
-
Suurin uhka ei suinkaan tule ulkoa päin, ei, sillä sellainen vain vahvistaa.
Suurin uhka todellakin tulee sisältä päin, sydämen kovuudesta ja kylmyydestä, epäilyksen siemenestä, viettelyksestä, petoksesta ja kaikkineisesta eksytyksestä joka johtaa luopumukseen.
Jeesus sanoikin, että lopunajassa on oleva valtavan suuri uskosta luopuminen. Jopa niin suuri, että tulemuksensa hetkellä, Hän epäili mahtaneeko löytää uskoa maan päältä.
Tätä kaikkea näemme tässä ajassa.
Uskosta luopuminen on suurta....
-
Suurin uhka kristinuskolle on Jeesuksen päivistä alkaen ollut uskonto.
Uskonto - religio - saa meidät tavoittelemaan omavanhurskautta.
Silloin me tuomme Jumalan eteen omia tekojamme ja suorituksiamme.
Mutta ne ovat Jumalan edessä kuin saastainen vaate.
Olen kuullut, että tuo alkutekstin ilmaisu
olisi viittaus kuukautissuojavaatteeseen.
Olemme seurakunnan aikakauden loppumetreillä.
Se jakaantuu kahteen leiriin: Filadelfia ja Laodikea.
Filadelfia on joukko, jonka voima on vähäinen.
Heitä vainoavat ne, jotka sanovat olevansa uskovaisia, vaikka eivät ole.
Laodikea edustaa joukkoa,
joka sanoo olevansa rikas ja joka ei mitään tarvitse.
Laodikea on Filadelfian vihollinen ja vainooja.
Uskonto pitää sisällään ihmisiä,
jotka eivät usko yhtään mihinkään,
eivät siis edes usko Jeesuksen olevan Jumalan Poika,
saatikka, että laittaisivat luottamuksensa Häneen, joka on Kristus/Messias.
He ovat alun alkaen tehneet sen valinnan,
että ovat asettaneet uskon sivuun eli ovat päättäneet pysyä erillään uskosta.
afistemi = pysyä erillään, luopua, (kirj. asettaa pois)
-
Kiitos kirjavinkistä Paulukselle, laitankin tuon kirjan Jäähyväiset uskonnolle jonoon luettavien joukkoon.
Vanhemmalta Valen-Senstadilta, Olav:lta, on minulla lukujonossa kirja "Unelma vapaasta tahdosta". Jonkun verran sitä lueskelin jo, jatkan sitä taas kun saan ensin yhden keskeneräisen kirjan luettua.
-
Monesti maailman ihmiset näkevät yhdellä vilkaisulla homman olefan bluffia, kun sinisilmäiset uskovaiset katselevat samaa haltioituneena ilta illan perään jopa vuosikausia.
Ja jos joku uskaltaa varoittaa, niin kuoro laulaa heti; "Onhan siinä paljon hyvääkin !!!"
Tämä se minuakin ihmetyttää: käsittämätön sinisilmäisyys.
Onko kellään ideaa, mitä tälle voisi tehdä??
Tuota olen myös miettinyt, mitä tuolle asialle voi tehdä.
Ainakin pitämällä yllä totuuden sanaa, kuten Paulus kirjoittaa.
Lisäisin myös rukoilun niiden ihmisten puolesta, jotka ovat mukana noissa asioissa ja sitten rukoilu myös heidän puolesta, joille Jumala on antanut tehtäväksi pitää yllä totuuden sanaa näistä asioista.
Jotkut lampaat ovat heitteillä väärien tai välinpitämättömien paimenten/kaitsijoiden alaisuudessa, kuitenkin Jeesus Kristus ylipaimenena on itse luvannut pitää huolen jokaisesta, jonka Isä hänelle antaa.
Se mikä muiden uskovien osuudeksi jää tässä johdattamisessa pois noista tietyistä asioista, sen vaikuttakoon Jumala itse kunkin kohdalla. Jumala on Pyhän Henkensä kautta kykenevä johdattamaan ihmisiä pois noista haitallisista asioista, uskon kuitenkin, että Hän käyttää välikätenä siinä myös ihmisiä.
-
Meille sopii malli, joka on kirjoitettu Ap. t. 17. luvussa, jakeessa 11. Enkä oikeastaan tiedä parempaa.
"Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin."
-
Eräs uhka, jota tässä yhteydessä ei liene mainittu, on hyvinvointi.
-
Yksi uhka kristinuskolle on karismaattinen yleisuskonnollisuus, mikä ei enää tukeudu kristinuskon fundamenteille, vaan käyttää niitä "vaapasti" hyväkseen ajaakseen omia päämääriään.
Ja hankalaksi asian tekee se, että tunnettujen kristillisten kustantajienkin kirjoista löytyy valtaisat määrät harhaoppeja. Osa kirjoista on "hengen" sanomia ja varmaan niin onkin, mutta sanomat eivät pidä yhtä Raamatun kanssa.
Olen maininnut aiemmin joitakin tällaisia kirjoja nimeltä. Minulla on tässä edessäni kirja Jumala puhuu. Suomentaja Tapani Kärnä (helluntailainen) ja kustantaja on Kuva ja Sana. Kirja on on 5. painos, joten sitä on myyty arviolta ainakin 15.000 kpl Suomessa.
Kirja koostuu "kahden kuuntelijan" ylöskirjaamista sanomista. Googlaamalla löytyy lisätietoa. Kirjan englanninkielinen nimi on "GOD CALLING by Two Listeners, edited by A. Russel".
Googletin lisätietoa ko. kirjasta. Adlibriksen sivuilta löytyi tieto vuodelta 2016, että meneillään on 24. painos! Keskimääräinen painos lienee n. 3000 kpl, joten kirjaa olisi levitetty Suomessa ainakin 72000 kpl. Arvelen, että kustantajat ovat rohkaistuneet ottamaan suurempiakin painoksia, koska kirjalla on kova menekki. Kokonaismäärä saattaa olla helpostikin yli 100.000 kpl. Tuottoisaa hommaa, jota mitättömät harhaoppisyytöksetkään eivät horjuta. :( :'(
-
Kirja-arviointi em. kirjasta:
https://ajankohtainen.files.wordpress.com/2014/05/jumala_puhuu_arviointi.pdf