Puimatanner
Puimatanner => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: Paulus - 26.04.17 - klo:18:28
-
Muistelen, että täällä on ollut aihe "Punnittua puhetta". Nyt en löydä sitä mistään, onko se jossain kun hakukaan ei tuonut apua? Ei näytä olevan, joten aloitan uuden keskustelun. Tarkoitus olisi, että tänne kirjoitettaisiin osuvia ja lyhyitä tiivistelmiä asoista, joista on ollut apua elämän eri tilanteissa.
"Ei se ole mikään ihme, jos Jumalan vanhurskauttaa sen, joka rukoilee - totta Jumala sellaisen vanhurskauttaa. Eikä se ole ihmeellistä, että Jumala vanhurskauttaa sen, joka uskoo - tietysti Jumala uskovan vanhurskauttaa. Eikä sekään ole ihme, jos Jumala vanhurskauttaa ihmisen, jossa on Pyhä Henki. Mutta se on ihme, että Jumala vanhurskauttaa jumalattoman" (Juho Malkamäki)
-
RUNO
(1960-luvulta)
Kylä kaunis autiona, jäljellä vain mummot, vaarit.
Pellot pitkät paketissa, tyhjää kolkkaa viljalaarit.
Kauppa kiinni, veroherrat ajoi miehen muille maille.
Yllättäen kylän vanhat jäivät palvelusta vaille.
Autiona uusi koulu, tyhjyys katsoo ikkunasta.
Taksi kuskaa kirkonkylään seutukunnan kuutta lasta.
Abortista uusi tapa, avun saa nyt kaikki naiset.
Kaikkialla Suomen maassa hiljaiset on hautajaiset.
Rakkaan kodin rauniolla lapset katsoo itkusilmin.
Murheelliset kuvat kulkee suomalaisen perhefilmin.
Tuhoon mennään, isäntänä jos on olut sekä viina.
Monen kodin katon alla vaivana on sielun piina.
Näin kun jatkuu, vähitellen Suomi sortuu, maassa makaa.
Vieras kerran kyntää pellot, tullut monen virran takaa.
Sammuu suku Kalevalan, maailmankuulu lakoistansa.
Hakata voi hautakiveen: “Tässä lepää hullu kansa”.
Past. kirjailija ja runoilija Vilho Rantanen (1899-1979)
Saa kopioida ja levittää
-
Laatikoitani siivotessa löysin vanhan runon, jossa ei ole mainintaa runon tekijästä. Mahtaako kukaan sitä tietää, epäilen, että sekin on Vilho Rantasen tuotantoa, tyylissä on jotain samaa:
"Sika ja ihminen
Ne sanovat siaksi ihmistä,
ken on kaikkia hyveitä vailla,
mutt' milloin on sika tottavie
vielä rypenyt ihmisen laila?
Ei nauttien, juoden ja mässäillen
sika koskaan öitänstä valvo,
ei kuudetta käskyä ylitse käy,
ei maaten lihaansa palvo.
Ei tappele sika, ei sotaa käy,
ei toisia sikoja murhaa.
Ja kateus, ahneus, koiruus muu
sian mielestä tuiki on turhaa.
Sikopahnassa siivosti eletään,
kuin parhaat ystävät, tutut.
Ei lähde sieltä koskaan kiertelemään
nyt mitkään skandaalijutut.
Jos ihminen joskus saavuttaa
sian suurimman hyveistä voisi,
pian uskoakseni päällä maan
tuhatvuotinen Eedeni oisi.
Siis älkäämme ontuvin vertauksin
me loukkiko siivoa sikaa,
jonka vaelluksessa tosiaan
emme löydä pienintä vikaa."
PS.
Googlella runo löytyi, mutta alla oli nimi Matti Nummensalo. Hieman epäilen, ettei ole runon tekijä. Siinä googlatessa löytyi sivutuotteena tieteellinen(?) selitys ihmisen alkuperällekin: http://www.is.fi/tiede/art-2000000687315.html
-
"Kuolema antaa elämällemme arvopohjan, sillä se tulee kerran riisumaan meidät kaikesta turhasta. Mikä ei kestä kuoleman edessä, ei lopultakaan ole arvokasta."
Tommy Hellsten: Saat sen mistä luovut
-
Jos joku haluaisi tulla nöyräksi, voin uskoakseni neuvoa hänelle ensimmäisen askelen. Se on se, että tajuat olevasi ylpeä. Ja se onkin iso askel. Ennen kuin se on otettu, asian hyväksi ei voi tehdä mitään. Jos et omasta mielestäsi ole itserakas, se on merkki siitä, että olet itserakas.
Koska kristityt ovat enimmäkseen lakanneet ajattelemasta tulevaa maailmaa, he eivät saa juuri mitään aikaan tässäkään maailmassa. Aseta taivas päämääräksesi, ja saat tämän maailman kuin kaupanpäällisiksi; aseta tämä maailma päämääräksesi, ja et saavuta kumpaakaan. Tämä kuulostaa merkilliseltä, mutta sama periaate sopii moneen muuhunkin asiaan. Terveys on siunattu asia; mutta jos teet siitä suoranaisen päämääräsi, et sen jälkeen tervettä päivää näekään. Sinua on vaivaavinaan milloin mikäkin.
C.S. Lewis: Tätä on kristinusko
Jotenkin tutun tuntuista, vai mitä?
-
Jos joku haluaisi tulla nöyräksi, voin uskoakseni neuvoa hänelle ensimmäisen askelen. Se on se, että tajuat olevasi ylpeä. Ja se onkin iso askel. Ennen kuin se on otettu, asian hyväksi ei voi tehdä mitään. Jos et omasta mielestäsi ole itserakas, se on merkki siitä, että olet itserakas.
Koska kristityt ovat enimmäkseen lakanneet ajattelemasta tulevaa maailmaa, he eivät saa juuri mitään aikaan tässäkään maailmassa. Aseta taivas päämääräksesi, ja saat tämän maailman kuin kaupanpäällisiksi; aseta tämä maailma päämääräksesi, ja et saavuta kumpaakaan. Tämä kuulostaa merkilliseltä, mutta sama periaate sopii moneen muuhunkin asiaan. Terveys on siunattu asia; mutta jos teet siitä suoranaisen päämääräsi, et sen jälkeen tervettä päivää näekään. Sinua on vaivaavinaan milloin mikäkin.
C.S. Lewis: Tätä on kristinusko
Jotenkin tutun tuntuista, vai mitä?
Jos Lewisin kirjassa on noin terävänäköisiä huomioita, niin täytynee hankkia tuo kirja...
-
Blaise Pascal kirjoitti (hänen kuolemansa jälkeen v. 1669 julkaistussa teoksessa nimeltä Mietteitä):
"On vain kahdelaisia ihmisiä:
toiset hurskaita jotka pitävät itseään syntisinä,
toiset syntisiä jotka pitävät itseään hurskaina".
-
"Kun minä saarnaan, minä saarnaan niin, että seitsenvuotias lapsikin ymmärtää. Mutta kun minä ja maisteri Melanchton juomme kellarissa olutta ja keskustelemme teologiasta, ihmettelee Jumala taivaassakin tätä oppineisuutta." - M. Luther
Siinä ajatuksen pätkä johon moni loukkaantuu yhden sanan takia, mutta minkä punnittu ydin olisi hyvä sisältää.
-
Albert Einsteinia tuskin monikaan pitää tyhmänä tai hulluna. Siksi on hyväksi kerrata, mitä hän on sanonut: ”Hulluuden ja nerouden ero on siinä, että nerous on rajallista.”
-
"Sinulla ei ole todellista omaa itseä, ennen kuin luovutat itsesi Jumalalle. 'Luonnolliset' ihmiset muistuttavat toisiaan eniten, eivät ne, jotka ovat antautuneet Kristukselle. Miten yksitoikkoisen samanlaisia kaikki suuret tyrannit ja diktaattorit ovatkaan olleet, ja miten ihastuttavan erilaisia Jumalan pyhät!."
Entinen ateisti ja myöhemmin kristillinen kirjailija
C.S. Lewis kirjassaan Tätä on kristinusko
-
Se joka ei ole koskaan epäonnistunut, ei ole koskaan yrittänyt mitään uutta.
-Einstein
-
Se joka ei ole koskaan epäonnistunut, ei ole koskaan yrittänyt mitään uutta.
-Einstein
Eräs kilpapurjehtija sanoi saman asian näin:
"Jos veneesi ei koskaan kaadu, et ole vielä kaikkeasi yrittänyt".
-
PAULUS: "Sinulla ei ole todellista omaa itseä, ennen kuin luovutat itsesi Jumalalle. 'Luonnolliset' ihmiset muistuttavat toisiaan eniten, eivät ne, jotka ovat antautuneet Kristukselle. Miten yksitoikkoisen samanlaisia kaikki suuret tyrannit ja diktaattorit ovatkaan olleet, ja miten ihastuttavan erilaisia Jumalan pyhät!."
Entinen ateisti ja myöhemmin kristillinen kirjailija
Tätä on kristinusko
C.S. Lewis esittää kirjassaan " Paholaisen kirjeopisto " s. 12 seuraavan varoituksen setäpiru Poran kirjeessä veljenpojalleen Koiruoholle:" Perustelemalla herätät vain potilaasi ajattelemaan, ja kun hän on kerran alkanut ajatella, seuraukset voivat olla arvaamattomat."
Itsenäisen ajattelun seuraamukset voivat todella olla arvaamattomat! Ne ovat kuitenkin vieneet ihmiskuntaa eteenpäin ja uusiin aikakausiin, kuten aikanaan valistuksen aikaan 1700-luvulla. Sen edustajiin kuului mm. Voltaire. Valistuksen aika mursi kirkon henkisen ylivallan yhteiskunnassa. Uskon tilalle tulivat nyt ajattelu, avoin keskustelu ja kyseenalaistaminen.
-
Raamattu ei ole ajattelun este. Päin vastoin. Siellä kehotetaan tutkimaan ja katsomaan Jumalan luomakuntaa ja sen ihmeellisyyttä.
Jos katsot historiaa, niin ei se ihan noin ihanaa ole ollut. Suomikin on käynyt kolme sotaa viime vuosisadalla.
Maailman sodat, Natsit, Kommunismi eripuolila maailmaa ja paljon muuta. Siitäkö hedelmästä meidän pitäisi olla ylpeä ?
Jos oikein muistan. Voltaire, joka julisti Jumalan olemassa olon päättyneeksi.
Voltairen kuoleman jälkeen vuosikymmeniä myöhemmin hänen asumassaan talossa oli Raamattukauppa.
Jumalan huumorintajua. :)
-
Jos oikein muistan. Voltaire, joka julisti Jumalan olemassa olon päättyneeksi.
Voltairen kuoleman jälkeen vuosikymmeniä myöhemmin hänen asumassaan talossa oli Raamattukauppa.
Jumalan huumorintajua. :)
Suomi 24 sivulta löysin tällaisen tekstin:
Jumala nolasi ranskalaisen valistusfilosofin Voltairen ajatukset Raamatun muuttumisesta tarpeettomaksi 100:ssa vuodessa.
50 vuotta hänen kuolemansa jälkeen hänen talostaan tuli sveitsiläisen Raamattuseuran, Geneve Bible Society:n Raamattupaino ja Raamattuvarasto ja Raamattu on maailman eniten myyty kirja kautta aikojen. Käännetty n. 2000 kielelle.
-
Pökkelö: " Jos katsot historiaa, niin ei se ihan noin ihanaa ole ollut."
Tarkoitin siis henkisen ilmapiirin muutosta historiassamme. Kirkko oli siihen saakka - 1700 luvulla ja myöhemminkin - teologisine selityksineen yhteiskunnan keskeisiä auktoriteetteja, nyt sen yksinvalta murtui. Uskonnon ote yhteiskuntaan herpaantui, se ei ollut enää niin ratkaisevan kova kuin ennen valistuksen aikaa. Kirkko vastusti valistusta koko voimallaan, koska se tiesi en johtavan uskonnollisten totuuksien kyseenalaistamiseen ja kirkon valta-aseman heikkenemiseen, kuten kävikin. Kyse oli uskon ja tiedon välisestä taistelusta.
Tähän "historian ihanuuteen", josta puhut, kuuluvat myös uskonsodat. Kaikki sodat ovat järjettömiä mutta ylivoimaisesti järjettömimpia ovat uskonsodat. Koraanissa on jopa kehotus tappaa vääräuskoiset :" Olen paneva uskottomien sydämeen vavistuksen; katkaiskaa heidän kaulansa ja iskekää heiltä poikki kaikki sormet"(Suura 8, Sotasaaliitten suura, jae 12). Tällaiset uskonnot ovat vaarallisia ja niiden tilalle pitää tulla tietoon ja valistukseen perustuva humanismi, joka antaa ihmiselle hänelle kuuluvan arvon.
Sitä eivät uskonnot todellakaan tee, varsinkaan kristinusko, joka tekee ihmisestä perisynnin turmeleman syntisen olennon. Yhden ihmisen lankeemus kostetaan kaikille hänen jälkeensä syntyville sukupolville.
-
Tällaiset uskonnot ovat vaarallisia ja niiden tilalle pitää tulla tietoon ja valistukseen perustuva humanismi, joka antaa ihmiselle hänelle kuuluvan arvon.
Sitä eivät uskonnot todellakaan tee, varsinkaan kristinusko, joka tekee ihmisestä perisynnin turmeleman syntisen olennon. Yhden ihmisen lankeemus kostetaan kaikille hänen jälkeensä syntyville sukupolville.
Kristinusko ei tee ihmisestä synnin turmelemaa. Tosin kyllä ilmoittaa tämän surullisen tosiasian meistä molemmista ja kaikista muistakin. Maailman suurin ongelma on synti ja on aina ollut. Synnin vuoksi ihmiset ovat pahoja ja siitä aiheutuu ja on kautta historian aiheutunut sotia ja kärsimystä. Synti on tämänkin päivän suurin ongelma. Jeesus ei tullut tuomaan uskontoa, hän tuli tuomaan rauhan kaikkien niiden sydämeen, jotka ottavat hänet vastaan. Toki Jeesuksen nimeä on käytetty väärin ja on siten aiheutettu kärsimystä. Vika ei kuitenkaan ole kristinuskon.
Suosittelen luettavaksi Tapio Puolimatkan kirjaa Viisauden ja tiedon aarteet Kristuksessa. On paksu opus, mutta lukemisen arvoinen jokaiselle, joka tahtoo ymmärtää, mistä kristinuskossa oikeasti on kysymys.
-
Albert1, puhut valistukseen perustuvasta humanismista. Tarkoitatko esim Ranskan vallankumouksen tuomaa valistusta?
Tuon hienon vallankumouksen vaikutusta oli se, että kuolemantuomioiden määrä kasvoi merkittävästi. Kaupunkien toreille pystytettiin pikaisesti giljotiinejä, joilla kätevästi katkaistiin aatetta vastustavien kaula. Ranskan hallinnassa oleville Karibian meren saarillekin tulivat giljotiinit, ja veri vuoti.
Näin hieno aate on Vapaus, Veljeys ja Tasa-arvo, jossa Luoja suljetaan ihmisyydestä pois.
-
Taisto:
Albert1, puhut valistukseen perustuvasta humanismista. Tarkoitatko esim Ranskan vallankumouksen tuomaa valistusta?
Tuon hienon vallankumouksen vaikutusta oli se, että kuolemantuomioiden määrä kasvoi merkittävästi.
Ranskan vallankumous oli vuosisatoja kestäneen yhteiskunnallisen epätasa-arvon luonnollinen seuraus. Yhteiskunta oli jakaantunut säätyihin, joilla oli omat erikoisoikeutensa, papisto oli eräs tällainen sääty.
Yhteiskunnallinen purkaus oli raju vaatien paljon kuolonuhreja. Se kuitenkin johti yhteiskunnallisiin muutoksiin ja voi perustellusti kysyä, olisiko muutoksia tullut ilman väkivaltaa. Olisiko hallitseva luokka luopunut vapaaehtoisesti oikeuksistaan?
Katolinen kirkko - ja uskonnollinen maailma - oli kuningasvallan kannalla vastustaen yhteiskunnallisia muutoksia. Kirkko on yleensä näissä murroskausissa asettunut vanhoillisten eli säilyttämään pyrkivien ja uudistuksia vastustavien ryhmien puolelle. Mielestäni tämä asenne ainakin osittain perustuu Paavalin ajatukseen siitä, että jokaisen tulee tyytyä osaansa, esim. orjien. Olisiko orjakauppakaan voinut jatkua vuosisatoja ilman uskonnon - kirkon - hyväksyntää?
Jopa pahamaineista apartheidiakin perusteltiin uskonnollisesti: Herra on antanut ihmisille monia asuinalueita ja tähän pohjautuen musta mieskin asukoon omallaan, ei valkoisten asuinalueella. Etelä-Afrikan kirkko hyväksyi täysin ajatuksen. Oli myös enemmistöstä poikkeavia uskonnollisia johtajia, kuten Desmond Tutu, mutta valtakirkon linja oli konservatiivinen.
Ihan samoin oli meillä v.1918, kirkko oli valkoisten kirkko, joka ei edes pyrkinyt sovittelemaan osapuolten kesken lähestyvän katastrofin - sisällissodan - suhteen. Voittaneen osapuolen kostonhimoa se ei hillinnyt vähääkään, muistaakseni silloinen arkkipiispa Johansson jopa varoitti sekaantumasta "laillisen yhteiskunnan rankaisutoimiin." Kymmenet tuhannet kuolivat eikä heitä saanut edes haudata siunattuun maahan.
Väinö Linnan teos "Täällä pohjan tähden alla" on eräs hävinneen osapuolen puheenvuoro tapahtuneesta. Siinä tuodaan oikeassa valossa esiin kirkon suhde työväenliikkeeseen. Linna tekee kaiken huipuksi papin pojasta jopa teloitusjoukkueen johtajan.
-
Itsenäisen ajattelun seuraamukset voivat todella olla arvaamattomat! Ne ovat kuitenkin vieneet ihmiskuntaa eteenpäin ja uusiin aikakausiin, kuten aikanaan valistuksen aikaan 1700-luvulla. Sen edustajiin kuului mm. Voltaire. Valistuksen aika mursi kirkon henkisen ylivallan yhteiskunnassa. Uskon tilalle tulivat nyt ajattelu, avoin keskustelu ja kyseenalaistaminen.
Seurauksiin voidaan laskea myös maailman historian verisin aikakausi, 1900 -luku.
-
Taisto:
Albert1, puhut valistukseen perustuvasta humanismista. Tarkoitatko esim Ranskan vallankumouksen tuomaa valistusta?
Tuon hienon vallankumouksen vaikutusta oli se, että kuolemantuomioiden määrä kasvoi merkittävästi.
Ranskan vallankumous oli vuosisatoja kestäneen yhteiskunnallisen epätasa-arvon luonnollinen seuraus. Yhteiskunta oli jakaantunut säätyihin, joilla oli omat erikoisoikeutensa, papisto oli eräs tällainen sääty.
Yhteiskunnallinen purkaus oli raju vaatien paljon kuolonuhreja. Se kuitenkin johti yhteiskunnallisiin muutoksiin ja voi perustellusti kysyä, olisiko muutoksia tullut ilman väkivaltaa. Olisiko hallitseva luokka luopunut vapaaehtoisesti oikeuksistaan?
Katolinen kirkko - ja uskonnollinen maailma - oli kuningasvallan kannalla vastustaen yhteiskunnallisia muutoksia. Kirkko on yleensä näissä murroskausissa asettunut vanhoillisten eli säilyttämään pyrkivien ja uudistuksia vastustavien ryhmien puolelle. Mielestäni tämä asenne ainakin osittain perustuu Paavalin ajatukseen siitä, että jokaisen tulee tyytyä osaansa, esim. orjien. Olisiko orjakauppakaan voinut jatkua vuosisatoja ilman uskonnon - kirkon - hyväksyntää?
Jopa pahamaineista apartheidiakin perusteltiin uskonnollisesti: Herra on antanut ihmisille monia asuinalueita ja tähän pohjautuen musta mieskin asukoon omallaan, ei valkoisten asuinalueella. Etelä-Afrikan kirkko hyväksyi täysin ajatuksen. Oli myös enemmistöstä poikkeavia uskonnollisia johtajia, kuten Desmond Tutu, mutta valtakirkon linja oli konservatiivinen.
Ihan samoin oli meillä v.1918, kirkko oli valkoisten kirkko, joka ei edes pyrkinyt sovittelemaan osapuolten kesken lähestyvän katastrofin - sisällissodan - suhteen. Voittaneen osapuolen kostonhimoa se ei hillinnyt vähääkään, muistaakseni silloinen arkkipiispa Johansson jopa varoitti sekaantumasta "laillisen yhteiskunnan rankaisutoimiin." Kymmenet tuhannet kuolivat eikä heitä saanut edes haudata siunattuun maahan.
Väinö Linnan teos "Täällä pohjan tähden alla" on eräs hävinneen osapuolen puheenvuoro tapahtuneesta. Siinä tuodaan oikeassa valossa esiin kirkon suhde työväenliikkeeseen. Linna tekee kaiken huipuksi papin pojasta jopa teloitusjoukkueen johtajan.
Tuossa on selvästi poliittisen manifestin kaikuja.
"Valistuksen" valtaantulolle sallit väkivallan ("voi perustellusti kysyä, olisiko muutoksia tullut ilman väkivaltaa").
Onhan se tietysti niin, että hyvän aatteen puolesta saa tappaa kanssaihmisiä - vai saako? Onko niin, että tarkoitus pyhittää keinot?
Jäljelle jää tietysti sellainen vähäpätöinen ongelma, että kuka on se joka päättää mikä on se muita parempi aate.
Tässä muute yksi visio siitä millaista olisi "täysin valistuneessa" maailmassa:
Jos valistus valtaa maailman (sitä tietysti edesauttaa se, että toisinajattelevat siinä ohessa elimoidaan), niin ennen pitkää käy niin, että hyvässä valistuneessa ihmiskunnassa syntyy kaksi tai useampia erilaisia ajattelun suuntauksia. Joku niistä sitten on "se ainoa oikea aate". Ja taas alkaa väkivaltainen valistus.
-
Raamattu ei ole ajattelun este. Päin vastoin. Siellä kehotetaan tutkimaan ja katsomaan Jumalan luomakuntaa ja sen ihmeellisyyttä.
Olen tismalleen samaa mieltä. Evankeliumin sanoma vapauttaa ihmisen todelliseen vapauteen. Parhaimmillaan se vapauttaa ihmisen myös itsestään ja vahingollisista, ihmistä tuhoavista orjuuksista, ei itsekkyyteen vaan itsenäisyyteen.
-
Taisto: Tuossa on selvästi poliittisen manifestin kaikuja.
"Valistuksen" valtaantulolle sallit väkivallan ("voi perustellusti kysyä, olisiko muutoksia tullut ilman väkivaltaa").
Nyt ymmärsit väärin, en missään tapauksessa hyväksy Ranskan vallankumouksen lähes hillitöntä väkivaltaa. Napoleon oli henkilö, joka valtaan tultuaan lopetti tämän sisäisen terrorin ja loi Ranskan lainsäädännön pohjan, vaikka olikin sotilas. Hän tavallaan pelasti vallankumouksen saavutukset. Hänen valloitussodissaan sitten kuoli ihmisiä varmaankin yhtä paljon kuin Ranskan sisäisissä väkivaltaisuuksissa, en tiedä uhrien määrää. Vallankumouksille ja ideologioille - myös uskonnollisille - on tyypillistä se, että niistä tulee vientitavaraa armeijoiden tuella.
Väkivallan syynä Ranskassa oli se, että valtaa pitävillä luokilla - aatelisto ja papisto - oli hallinnassaan yhteiskunnan väkivaltakoneisto - eli sotaväki - ja sen valta perustui juuri tähän. Kun sitten sotaväen rivit repesivät, oli hallitsevan luokan peli menetetty.
Näinhän tapahtui myös bolseviikkivallankumouksen yhteydessä Venäjällä 1917. Kasakat taisivat olla se osa sotaväkeä, joka pysyi tsaarille uskollisena loppuun saakka.
-
Nyt ymmärsit väärin, en missään tapauksessa hyväksy Ranskan vallankumouksen lähes hillitöntä väkivaltaa.
Pahoittelut, albert1, tästä väärinymmäryksestä. Nettikeskustelussa erehtyy helposti tekemään vääriä tulkintoja toisen ajattelusta, ja sitten saattaa kirjoittaa puuta heinää.
Olet ilmeisesti perehtynyt historiaan perusteellisesti.
-
Taisto; " Olet ilmeisesti perehtynyt historiaan perusteellisesti. "
No en nyt kovinkaan perusteellisesti, mutta kyllä se minua on aina kiinnostanut. Koulussa se oli kyllä lempiaineitani. Se kiinnostus yleisempään historiaan alkoi kiinnostuksella sukuni historiaan ja pengoinkin sukuni vaiheita monta vuotta.
Olen hyvin kiitollinen kirkkoherranvirastojen työntekijöille, jotka auttoivat minua tässä hommassa. Ällistykseni oli suuri, kun havaitsin, että sukunimemme oli vaihdettu kohta v.1918 jälkeen. Kyselin syitä moiseen ja Työväen arkistosta sain mielestäni luotettavan selvityksen: työnantajilla oli v.1918 kapinan jälkeen ns. mustia listoja, joissa oli punakaartiin osallistuneiden nimet. Siellä oli tietysti vaarinikin nimi, mutta vain se alkuperäinen.
Uutta vaarini vaihtamaa sukunimeä ei tällä listalla ollut, mikä mahdollisti sen, että hän sai työpaikan. Kyllä kapinaan osallistuneen työväen ahdinko v.1918 jälkeen on ollut kova. Kirkko ei asettunut mitenkään puolustamaan voitettua osapuolta, vaan vaikenemisellaan hyväksyi sortotoimenpiteet.
On irvokasta, että kirkolta jouduttiin anelemaan sitä, että joukkohautoihin kuopatut teloitetut punakaartilaiset saataisiin siirretyksi hautuumaan "siunatulle alueelle". Omaisten hätä oli suuri. Minun on vaikea hyväksyä kirkon jyrkkää kantaa v.1918 tapahtumissa ja ennenkaikkea suurimmat uhrit vaatineissa jälkiselvittelyissä.
Kirkko oli vain voittaneen osapuolen kirkko ja siksi meidänkin vaari siitä erosi v.1923 kun eroaminen kävi mahdolliseksi. Myös Espanjassa kirkko oli "voittaneen osapuolen" eli diktaattori Francon kirkko. Hän esiintyikin julkisesti hartaana katolilaisena.
-
Kirkosta eronneiden uskovaisten kohdalla oli menneinä vuosikymmeninä ongelmia. Monella paikkakunnalla heidät haudattiin johonkin syrjäiseen kulmaan. Joillekin paikkakunnille syntyi jopa erillishautausmaita. Syitä siihen lienee monia.
Näinkin on käynyt:
"Helluntailaiset saivat Turussa aikoinaan yllättävää tunnustusta vasemmiston ja jopa kommunistien puolelta. Ensisijaisesti yhteys syntyi kirkonvastaisuuden ja kirkosta eroamisen
vuoksi. Heikki Lahden mukaan hänet kutsuttiin melkein joka viikko siunaamaan joku
vasemmistolainen hautaan, kun Turun papit tekivät yhteispäätöksen olla hautaamatta kirkosta
eronneita. "
https://www.google.fi/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98814/Annales_C387.pdf%3Fsequence%3D2&ved=2ahUKEwi9nJ2Y_oTaAhUsKpoKHboLCy8QFjADegQIBBAB&usg=AOvVaw3jIhfqRiZO1AJQmQR0ro6m
-
Uskontoa on aina käytetty vallankäytön välineenä.
Juutalaiset näkivät Jeesuksen uhkana omalle vaikutusvallalleen.
He etsivät ja mielestään löysivät oikeutetun syyn hänen surmaamisekseen.
Naapurissa muuan uudelleen valittu presidentti on käyttänyt vuosia ortodoksikirkkoa vallankäyttönsä jatkeena.
Sielläkin on suola käynyt suolattomaksi.
Suomessa monet politiikot leikkivät kristittyä tilanteen vaatimalla hetkellä.
Kun sattuu jotain vakavaa, ollaan ministereitä ja presidenttejä myöten kirkon penkissä kuuntelemassa jotain opittua hymistelyä.
-
Natanael: " Uskontoa on aina käytetty vallankäytön välineenä.
Juutalaiset näkivät Jeesuksen uhkana omalle vaikutusvallalleen.
He etsivät ja mielestään löysivät oikeutetun syyn hänen surmaamisekseen."
Uskonnollisesti motivoitunut juutalaisvastaisuus pohjautuu siihen ajatukseen, että juutalaiset surmasivat jumalan pojaksi kutsutun Jeesuksen. Luther on omilla kirjoituksillaan voimakkaasti edesauttanut juutalaisvastaisuuden syntyä. Natsit käyttivät hyväkseen Lutherin teoasta "Juutalaisista ja heidän valheistaan". Jeesus itse loi pohjaa antisemitismille käyttämällä juutalaisista kammottavaa ilmaisua Saatanan lapset (Joh. 8:44).
Hitlerin oli helppo jatkaa kristinuskon luomalta pohjalta. Miljoonat kuolivat kirkon juurikaan reagoimatta Auscwithciin, Birkenauhun tai Bergen-Belseniin. Tämä on ollut kristinuskoksi kutsutun uskonnon syvintä alennuksen tilaa, enkä tiedä, onko se siitä vieläkään noussut. Kirkko ei voi vedota tietämättömyyteen, sillä sen kardinaali Berliinissä sai todelliset tiedot käynnissä olevasta kansanmurhasta. Ehkä kirkko instituutiona näki sen vain oikeutettuna rangaistuksena jumalan pojan kuolemasta, vaikka teloittajina toimivat Rooman sotamiehet, eivät juutalaiset!
-
Hitlerin oli helppo jatkaa kristinuskon luomalta pohjalta. Miljoonat kuolivat kirkon juurikaan reagoimatta Auscwithciin, Birkenauhun tai Bergen-Belseniin. Tämä on ollut kristinuskoksi kutsutun uskonnon syvintä alennuksen tilaa, enkä tiedä, onko se siitä vieläkään noussut. Kirkko ei voi vedota tietämättömyyteen, sillä sen kardinaali Berliinissä sai todelliset tiedot käynnissä olevasta kansanmurhasta. Ehkä kirkko instituutiona näki sen vain oikeutettuna rangaistuksena jumalan pojan kuolemasta, vaikka teloittajina toimivat Rooman sotamiehet, eivät juutalaiset!
En jaksa pitää sinua niin typeränä, että olisit harhautunut pitämään kuvaamiasi kauheuksia jollain tapaa aidosti kristillisinä.
-
Uskonnollisesti motivoitunut juutalaisvastaisuus pohjautuu siihen ajatukseen, että juutalaiset surmasivat jumalan pojaksi kutsutun Jeesuksen.
Raamattu ei kuitenkaan tuollaista opeta.
Edellä kirjoitin uskonnosta vallankäytön välineenä. Tuohan on sitä samaa.
Luther on omilla kirjoituksillaan voimakkaasti edesauttanut juutalaisvastaisuuden syntyä. Natsit käyttivät hyväkseen Lutherin teoasta "Juutalaisista ja heidän valheistaan".
Niin varmaan tekivät.
Jotkut toiset lukivat Maon punaista kirjaa.
Ja kolmannet Koraania.
Jeesus itse loi pohjaa antisemitismille käyttämällä juutalaisista kammottavaa ilmaisua Saatanan lapset (Joh. 8:44).
Miksi tuo sinun mielestäsi kammottava ilmaisu, jos et edes usko Jumalan ja saatanan olemassaoloon? Niin olen kirjoituksistasi ymmärtänyt.
Juutalaisten kielenkäyttö oli vähintään yhtä värikästä:
22 Ja kirjanoppineet, jotka olivat tulleet Jerusalemista, sanoivat: "Hänessä on Beelsebul", ja: "Riivaajien päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajia".
Hitlerin oli helppo jatkaa kristinuskon luomalta pohjalta. Miljoonat kuolivat kirkon juurikaan reagoimatta Auscwithciin, Birkenauhun tai Bergen-Belseniin. Tämä on ollut kristinuskoksi kutsutun uskonnon syvintä alennuksen tilaa, enkä tiedä, onko se siitä vieläkään noussut. Kirkko ei voi vedota tietämättömyyteen, sillä sen kardinaali Berliinissä sai todelliset tiedot käynnissä olevasta kansanmurhasta. Ehkä kirkko instituutiona näki sen vain oikeutettuna rangaistuksena jumalan pojan kuolemasta, vaikka teloittajina toimivat Rooman sotamiehet, eivät juutalaiset!
Voi olla, että kirkko niin näki.
Se kun on vaan niin, että aika vähän on sellaisilla kirkonmiehillä mitään tekemistä uskon ja Raamatun kanssa, jotka käyttävät uskontoa vallankäytön välineenä ja elannon ansaitsemiseen.
Tälläkin hetkellä Suomenkin piispat ovat hyväksymässä yhtä sun toista jumalatonta ja Raamatun vastaista.
Tuo ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö kirkoissa olisi paljon aidosti Jumalaa palvelevia.
-
Albert 1 Ranskan vallankumous oli vuosisatoja kestäneen yhteiskunnallisen epätasa-arvon luonnollinen seuraus.
Olet aivan oikeassa: Luonnollinen seuraus, joka alkoi Kainista ja Aabelista.
Perisynti, joka meissä kaikissa käärmeen myrkkynä kiehuu. Se ei ole Raamatun keksintö. Vaan sen toteama fakta.
Kuuntelin pätkän radio ohjelmaa viikolla, jossa puhuttiin mm. kukkotappeluista, Espanjan härkä juoksuista / taisteluista.
Keskiajan kansan huvista heittää säkkiin laitettuja kissoja tuleen ja nauraa niiden tuskaisia kuolon naukaisuja kuunnellen.
Sen ajan "tv viihdettä".
Siinä kävi mielessä miten Albert tämänkin ihmisten sairaan käytöksen saisi uskontojen syyksi selitettyä.
Ai niin. Sehän on perisynnin aiheuttamaa, joten kristinuskon syy...
Shalom 1/18 oli artikkeli. Alfred Rosenberg -Natsismin aivot. Katsaus kirjaan "Paholaisen päiväkirja".
Ideologina oli tuhota häpeällinen ( mm. sellaisia arvoja kuin sääli, palveleminen, uhrautuminen) kristinusko ja vaihtaa sen arjalaiseen (jaloon) ylvääseen voimaan.
Natsismi oli tarkoitus ajaa yhteiskunnan arvoiksi. Avioparit saivat häälahjaksi mein kampfin Raamatun sijaan.
Kaikki perustui valheeseen. Kun sitä toistetaan riittävän monta kertaa se menee läpi totuutena.
Jotenkin siitä tuli mieleen ensimmäiseksi mm. evoluutio teoria.
Kirkko instituutiona sulki silmänsä keskitysleireistä ja natsismin terrorista. Kyllä.
Yksittäisiä uskovia ihmisiä ja pappeja nousi kyllä vastarintaan. Henkensä kaupalla.
Pappeja hirtettiin kirkon kelloihin lukuisien nöyryytysten jälkeen.
Kirkko ei ole yhtä kuin elävä usko Jeesukseen Kristuksen.
Ihmiskunnan pahuus valjastaa minkä tahansa käyttöönsä tarkoitusperiensä ajamiseksi.
Lutherin kirjoituksen taikka uskonnolliset järjestöt.
Ja pahuus toimii kyllä ilman uskontoakin.
Jos Albert sinulle elonpäiviä suodaan. Tulet huomaamaan mihin tämä aikamme suvaitsevaisuusoppi tulee johtamaan.
Päinvastaiseen mielettömyyteen.
Raamattua ja Jeesusta Kristusta vihaavia se ehkä miellyttää. Iso enemmistö tulee voimaan pahoin.
-
Mielipide (lähde tuntematon):
27.9.2017
Tuhotaanko isien ja äitien perintö?
Pohjanmaan alueuutisissa kerrottiin Vetelin päiväkodista, kuinka ministeriön ohjeiden mukaan ei enää saa ruokarukouksia pitää päiväkodissa. Nyt he lukevat ruokalorun.. kattilat kaadan, lautaset lennätän…vai mitenkä se nyt menikään.
Minun isänmaastani halutaan tehdä uskonnoton, neutraali, hajuton, mauton ja jossa kukaan ei saa olla enää mitään muuta, kuin neutraali. Miten tämä edistää erilaisuuden hyväksyntää ja arvostusta? Eikö se, että saan vapaasti olla sitä mitä olen ja tuoda sen esiin, edistä sitä erilaisuuden ymmärtämistä, arvostamista, hyväksymistä ja auttaa opettelemaan rakastamaan toisia erilaisina ihmisinä. En minä halua olla neutraali, jolta kenties vanhainkotiin jouduttuani tullaan irroittamaan ristissä olevat käteni ja sanotaan, että täällä ei saa rukoilla, täällä et saa harjoittaa kristinuskoasi, tämä on neutraali, uskonnoton vanhainkoti ja jos et tottele määräyksiä, me heitämme sinut kadulle.
Uskoaan ei saa enää tuoda esille, päiväkodeissa, ei kouluissa ja kohta ei missään; mihin tämä maa on matkalla ja menossa? Tämä suunta on väärä. Näinkö halvaksi jotkut arvioivat esi-isiemme ja -äitiemme perinnön. He vaikeuksien ja koettelemusten tullessa menivät polvilleen Jeesuksen ristin juurelle ja huusivat avuksi Herraa, niin että joidenkin sängyn viereen tuli lattiaan kolot vuosikymmenten rukousten tähden.
Sinä, juuri sinä, joka luet tätä tekstiä olet sen todistaja, että heidän rukouksensa kuultiin ja Jumala vastasi niihin. He kulkivat vaikeuksien ja ahdistusten ja koettelemusten läpi ja toivat tämän maan Jumalan avulla tähän päivään ja kun sinä katsot tätä maata tänään, sinun on pakko todeta, että ei täällä ihmiset kuole nälkään, täällä sinä pääset kouluun ja opiskelemaan, täällä sinä voit elää vapaassa maassa, jossa voit sanoa mielipiteesi ja unelmoida oman elämäsi parhaaksi ja toteuttaa unelmiasi. Eikö tämä maa ole rukousvastaus meidän esi-isiemme ja -äitiemme rukouksiin?
En minä halua olla neutraali.
Onko se uskonnonvapautta, että en saa tunnustautua kristityksi, vaan minun pitää salassa uskoani harjoittaa? Onko se suvaitsevaisuutta, että minun uskon ilmaiseminen kielletään? Onko se tasa-arvoa, että minua uskoni tähden halveksitaan ja pilkataan ja minun uskolleni nauretaan? Onko se oikeudenmukaisuutta, että minua aletaan kohta syrjiä uskoni tähden tässä maassa ja jo nyt? Tällaisen maanko sinä haluat Suomesta tänä juhlavuonna?
Et kai sinä halua polkea jalkoihisi niitä hyviä arvoja, jotka meidän maassamme on lähes tähän asti hyväksytty ja niitä arvoja arvostettu? Sinä joka haluat tehdä Suomesta Jeesuksesta vapaan maan, mitä sinä tarjoat tilalle? Tarkoituksettomuutta, arvottomuutta, ihminen on sattuman tulos ja lopullinen päämäärä on kuolema ja häviäminen atomien loputtomaan maailmankaikkeuden ketjuun. Miksi haluat ottaa pois elämän tarkoituksen, merkityksen ja arvon: sinä et ole täällä sattumalta, vaan sinut haluttiin tulevaksi, koska sinua rakastettiin jo edeltä ja sinun elämälläsi on merkitys, tarkoitus ja suuri suunnitelma, joka ei pääty edes kuolemassa, vaan silloin vasta täydellisyys alkaa.
Pekka Lehtinen
-
Paulus: Pohjanmaan alueuutisissa kerrottiin Vetelin päiväkodista, kuinka ministeriön ohjeiden mukaan ei enää saa ruokarukouksia pitää päiväkodissa. Nyt he lukevat ruokalorun.. kattilat kaadan, lautaset lennätän…vai mitenkä se nyt menikään.
Oletko tullut ajatelleeksi, että päiväkodin lapsissa saattaa olla monen eri uskontokunnan edustajia? Uskontojen kenttä on kovin sirpaleinen. Tämä sirpaleisuus maassamme lisääntyy maahanmuuton yhteydessä. Tulisi hyväksyä eri uskonnot oman kulttuuripiirinsä hengellisinä heijastumina. Ekumenia pyrkii yhdistämään ja lähentämään erilaisia uskonnollisia näkemyksiä. Arvostan sitä. Ongelmana on vain se kaikkien monoteististen - yksijumalaisten - uskontojen ehdottomuus siinä, että vain heidän uskonsa on oikea.
Tulisi kuitenkin pitää mielessä, että uskonnot ovat viime kädessä vain ajan saatossa hioituneita erilaisia uskomuksia, ei muuta. Faktat ja esim. toteennäyttö kuolemanjälkeisestä elämästä puuttuvat
-
Oletko tullut ajatelleeksi, että päiväkodin lapsissa saattaa olla monen eri uskontokunnan edustajia? Uskontojen kenttä on kovin sirpaleinen. Tämä sirpaleisuus maassamme lisääntyy maahanmuuton yhteydessä.
Olen tullut ajatelleeksi. En voi sanoa, että maassa maan tavalla, koska tämä maa ei enää aikoihin ole ollut "kristillinen", jos nyt sellaista sanaa maasta voidaan käyttää. Sen, että tänne tulee muualta ihmisiä, jotka eivät tiedä kristinuskosta mitään, pitäisi paremminkin motivoida meitä enemmän kertomaan avoimesti siitä, mistä kristinuskossa on kysymys. Mitään pakkokäännytystä en hyväksy miltään taholta. Esim. monilla muslimeilla on täysin vääriä käsityksiä kristinuskosta ja ovat olleet positiivisesti yllättyneitä, kun on osoittautunut, että heille annettu tieto ei pidäkään paikkaansa. Monet ovat riskeistä huolimatta kääntyneet kristityiksi.
-
Paulus: " Mitään pakkokäännytystä en hyväksy miltään taholta."
En minäkään, yhden uskonnon korvaaminen toisella on vain väkivaltaista harhan vaihtamista toiseen.
Islamissa on erikoinen piirre se, että jumala - Allah - on myös lainsäätäjä, mikä antaa papistolle kohtuuttoman suuren vallan. Kaunis ja viehättävä piirre islamissa taas on vanhuuden arvostus: vanhuus on ihmisen "ihanneikä", toisin kuin meillä eurooppalaisessa ajattelussa, missä nuoruus on vastaavassa asemassa.
-
Tulisi kuitenkin pitää mielessä, että uskonnot ovat viime kädessä vain ajan saatossa hioituneita erilaisia uskomuksia, ei muuta.
Tulee pitää mielessä myös, että tuo on sinun mielipiteesi, ei fakta.
-
Kevennystä ;)
-
Kuolevan seurakunnan viimeiset sanat: "Näinhän me olemme sen aina ymmärtäneet!"
Vapaasti lainattu Markus Kirlan kirjasta Kristillinen kaste.
-
Mietin tuota Paulus sinun Markuksen (yhteisen tuttumme) kirjasta "irrottamaa" kohtaa.
Asia yhteys, jossa se on ollut puuttuu.
Anteeksi, mutta mielestäni kristityillä on ollut luovuttomattomia totuuksia, joista on pidetty kiinni; juuri kuten on kirjoitettu ja ymmärretty.
Ja niin olisi hyvä olla edelleen.
tästä viestistä seurannut jatkokeskustelu on siirretty kasteketjuun - Natanael
http://puimatanner.net/index.php?topic=950.msg39735;topicseen#msg39735
-
"Kukaan, joka ei ole koskaan tehnyt virhettä, ei ole yrittänyt mitään uutta."
Albert Einstein
-
"Kukaan, joka ei ole koskaan tehnyt virhettä, ei ole yrittänyt mitään uutta."
Albert Einstein
Milloin viimeksi olet tehnyt virheen?
-
"Kukaan, joka ei ole koskaan tehnyt virhettä, ei ole yrittänyt mitään uutta."
Albert Einstein
Milloin viimeksi olet tehnyt virheen?
Luultavasti tänään. En ole ryhtynyt niitä kirjaamaan niiden paljouden vuoksi ja siitäkin syystä, että virhe paljastuu joskus myöhemmin. Tai ei ehkä paljastu itselleni lainkaan.
-
"Kristitty, joka ylen paljon muistuttaa joukkoa, johon kuuluu, muistuttaa tavallisesti liian vähän Kristusta. Oikein piintynyt suuntakristitty on harvoin hyvä kristitty. Mikään kristillinen kokemus ei ole sellaisenaan toisen elämään siirrettävissä."
Niillo Tuomenoksa, Kristusta kohti Kustannus Oy Päivä 1935
-
"Älä nuole kirjekuoren liimaosuutta heti suklaajäätelön syönnin jälkeen".
Sarjassa Tänään Opittua.
Sandia.
-
Lainaus lehden Lyhyet-osiosta:
-
Lainaus lehden Lyhyet-osiosta:
Olen ymmärtänyt asian niin, että jos Herra ei ole läsnä täältä eritessämme niin ei ole myöskään vastassa.
Ymmärsin kyllä viestin lohdullisen puolen, kun monet joutuvat yksin sairasvuoteilla kohtaamaan kuoleman. Eivät Jumalan lapset elämästä erotessaan kuitenkaan yksin ole tämän sanan mukaan: "Minä olen teidän kanssanne joka päivä."
-
Sanomalehti Keskisuomalainen julkaisee joka numerossaan yhden palstan levyisen kirjoituksen otsikolla "Pysähdy hetkeksi". Minulle tulee lehden paperiversio ainoastaan lauantaisin ja sunnuntaisin. Muulloin luen netistä näköislehden. Joskus on käynyt mielessä lopettaa kokonaan lehden tilaaminen, mutta silloin Pysähdy hetkeksi -teksi jää kokonaan lukematta. Se on kuitenkin usein lukemisen arvoinen (hengellisen sisältönsä vuoksi) ja niin on tänäänkin. Laitan sen liitteeksi, toki sen saa poistaakin…
-
Olipa puhutteleva kertomus. Ensimmäinen ajatukseni oli, että tarina on keksitty. Sitten luin uudestaan kertomuksen alusta: "eräs hyvin tuntemani kauppias".
-
"Ero vanhan ja uuden liiton uskovien välillä on siinä, että edelliset pelastuivat uskosta siihen, mikä oli tapahtuva, jälkimmäiset uskosta siihen, mikä on tapahtunut."
Öivind Andersen USKOSTA USKOON 2
Uusi Tie 1972
-
Minulla on tuo kirja. Ostin 70 luvun lopulla ja toin mukanani USAhan. Oon lukenut kun sen.
-
Kysymys Sandialle.
Yleensä TV-sarjoista ja elokuvista saa sellaisen käsityksen että vangeilla on Yhdysvalloissa todella vaaralliset olosuhteet vankiloiden sisällä. Että raiskatuksi tuleminen on hyvin yleistä, ja että vangeilla ei ole mitään lain takaamia oikeuksia "turvalliseen" elämään vankilan seinien sisäpuolella.
Onko tämä saamani käsitys täysin väärä ? Avaisitko Sandia meille kuinka asian laita oikeasti on ?
-
Kysymys Sandialle.
Yleensä TV-sarjoista ja elokuvista saa sellaisen käsityksen että vangeilla on Yhdysvalloissa todella vaaralliset olosuhteet vankiloiden sisällä. Että raiskatuksi tuleminen on hyvin yleistä, ja että vangeilla ei ole mitään lain takaamia oikeuksia "turvalliseen" elämään vankilan seinien sisäpuolella.
Onko tämä saamani käsitys täysin väärä ? Avaisitko Sandia meille kuinka asian laita oikeasti on ?
Huomasin juuri tämän Malakian kysymyksen.
Terävä kysymys.
Tuskin osaan tyhjentävästi vastata, mutta tiedän, että osavaltiossa on eroa miten vankeja käsitellään. Erot voivat olla hyvinkin suuret. Connecticutissa missä asun ja olen vankilassa töissä, asiat ovat melko hyvin. Vangeilla on paljon oikeuksia. Missisipissä mm. asiat ovat toisin, samoin vaikkapa Texasissa. Mutta en tiedä muuta kuin yleisellä tasolla, että vankien hoito vaihtelee paljon.
Tämä mitä kerron on siis CTn vankiloista, missä "asiat ovat melko hyvin".
Kyllä henkirikoksia tapahtuu vankiloissa, mutta ei nyt kovin usein. Ja osaksi ehkä juuri siitä syystä, että varotoimenpiteitä on melko paljon.
Jengien jäsenet ovat omissa yksiköissään ja heitä valvotaan kyllä silmä kovana. Olen huomannut, että joka kerta kun astuvat ulos sellistään, heidät tarkastetaan mahdollisten aseiden, siis lähinnä teräaseiden suhteen. Heillä on myös haalarit päällä eikä housuja ja puseroita, koska housun kauluksen alle on helppo piiloittaa kotitekoinen teräase.
Kun jengiyksitköt menevät mm. sairaalaosastolle tai lääkäreitä tapaamaan, käytävät tyhjenetään muista vangeista.
Kesällä täkäläisissä vankiloissa puukotettiin pahasti kahta seksuaalirikollista. Toinen taisi kuolla. Näissä vankiloissa on ns. sally port, mikä on niinkuin porstua, tai sellainen välikkö kahden lukitun oven sisällä. Joskus pitää odottaa jonkin aikaa ennenkuin se jostain kontrollikeskusesta avataan. Nämä puukottamiset tapahtuivat tällaisissa väliköissä.
Tunnen erään nuoren miehen yksityispraktiikastani joka oli anaalisesti raiskattu sellissään. Hän ei koskaan raportoinut sitä koston pelossa.
-
Joskus Facebookissa on lähteitä missä on sanontoja jotka ovat mielestäni olleet tosi teräviä
Tänä aamuna sattumoisin oli esillä tämä lause. Laitan sen enkuksi ja sitten suomeksi.
Englanniksi se meni näin:
"Be careful what you tolerate. You are teaching people how to treat you."
Suomeksi:" Varo mitä siedät. Opetat ihmiselle kuinka sinua kohdellaan"
Tulee niin elävästi työkaveri mieleen.
Toinen mikä todella pysäytti minua jo pari kuukautta sitten.
"The moment you feel you have to prove your worth to someone is the moment to absolutely and utterly walk away."
Suomeksi: "Hetki jolloin tuntuu, että sinun on todisteltava jollekulle arvosi on se hetki, jolloin on ehdottomasti ja lopullisesti lähdettävä pois."
Molemmat kuvaavat täydellisesti sitä mitä olen oppinut työkaverin läheisyydessä.
-
Joskus Facebookissa on lähteitä missä on sanontoja jotka ovat mielestäni olleet tosi teräviä
Tänä aamuna sattumoisin oli esillä tämä lause. Laitan sen enkuksi ja sitten suomeksi.
Englanniksi se meni näin:
"Be careful what you tolerate. You are teaching people how to treat you."
Suomeksi:" Varo mitä siedät. Opetat ihmiselle kuinka sinua kohdellaan"
Tulee niin elävästi työkaveri mieleen.
Toinen mikä todella pysäytti minua jo pari kuukautta sitten.
"The moment you feel you have to prove your worth to someone is the moment to absolutely and utterly walk away."
Suomeksi: "Hetki jolloin tuntuu, että sinun on todisteltava jollekulle arvosi on se hetki, jolloin on ehdottomasti ja lopullisesti lähdettävä pois."
Molemmat kuvaavat täydellisesti sitä mitä olen oppinut työkaverin läheisyydessä.
Kiitos kommenteistasi.
Onko tuon vankeinhoito Yhdysvalloissa yksityisten, vai valtion/osavaltion heiniä, vai sekä että ?
Niin ja, joko olet käynyt äänestämässä edustajanhuonevaaleissa ?
-
Joissakin osavaltioissa, en tiedä missä, on yksityisiä vankiloita. Luulen, että osavaltio on tehnyt sopimuksen niiden kanssa.
CTssä on vain osavaltion vankiloita. Liittovaltiolla on oma vankilalaitos, Federal Prison.
Juu tänään on vaalipäivä. Kyllä aion mennä kylän koululle äänestämään vaikka en mennyt töihin.
Googlelta kysyin, että missä osavaltioissa on yksityisiä vankiloita, ja tämä linkki tuli ensimmäisenä vastaan.
Sen mukaan 8% osavaltioiden ja liittovaltion vankiloista on yksityisiä. Siis melko pieni osa.
https://www.sentencingproject.org/reports/private-prisons-in-the-united-states/
Sieltä löytyi linkki tilastoihin missä näkyy kunkin osavaltion tilanne.
https://www.sentencingproject.org/app/uploads/2022/10/Private-Prisons-in-the-United-States-2.pdf
-
Vanhoja tiedostoja selaillessa tuli tämmöinen teksti vastaan. Sopinee lainata sitä…
Kerrotaan tarinaa miehestä, joka saarnasi Puhujan Kulmalla Lontoon Hyde Park'issa ja joka saarnassaan sanoi, että jokainen, joka ei usko Jumalaan, on hullu. Mies kuuntelijoiden joukossa huusi:
"Minä olen ateisti. Jos voitte osoittaa, että minä olen hullu, niin julkaisen sen lehdissä ja me ajamme teidät ulos kaupungista!"
"Ettekö todellakaan usko Jumalaan?"
"En takuulla! Olen taistellut Jumalaa vastaan koko ikäni!"
"Sanokaapa minulle", vastasi saarnaaja, "jos mies, joka tuhlaa elämänsä taisteluun jotakin olematonta vastaan, ei ole hullu, niin kuka sitten on?"
-
Ajattelin tehdä aloituksen, mihin voi laittaa sanontoja, mitä on lukenut, kuullut, itselle tullut mieleen.
Siteeraukset tai ideat voivat siis olla eri ihmisten kirjoittamia, lausumia ajatuksia.
Vaihdoin otsikon "Viisaita sanontoja" otsikkoon "Ajatusta herättäviä sanontoja". Eiväthän kaikki sanonnat ole välttämättä viisaita.
Mutta siis ajatuksia, mikä on pistänyt ajattelemaan. Se on parempi. Tää on yleisen keskustelun osiossa, joten ajatuksen lähdekin voi olla "yleinen". Olen lukenut niitä paljon netissä ja huomaan usein pohtivani kuinka paljon ajatukset ovat Raamatun opetuksen mukaisia.
Monet ovat tai ainakin sinne päin.
Kun olin selvittämässä itselleni mistä oli kyse edellisen työpaikan työntekijän käyttäytymisestä minua kohtaan, totesin, että sattumalta löysin toisten ihmisen lausumia ajatuksia, mitkä omalta osaltaan auttoivat minua navigoimaan siinä tilanteessa siten, että selvisin ehjin nahoin enkä itse tuottanut lisää harmia.
Olen ollut hämmästänyt, miten paljon todella teräviä ajatuksia tulee esille Facebookissa. Kuulostaa pinnalliselta, mutta ne eivät ole sitä välttämättä ollenkaan.
Tämä on sitten vähän kuin proosallinen runoketju ::)
Tietty moni siteeraus voi olla vieraskielinen, mutta kunhan ajatuksen sitten kääntää englanniksi.
Luin äsken tämän ja ällistyin. Tuli vastaan Facebookissa:
"Everyone must choose one of two pains: pain of discipline or pain of regret"
Suomeksi jotenkin että jokainen joutuu valitsemaan yhden kahdesta tuskan aiheesta: kurillisuuden tuska tai katumuksen tuska"
Laitan tähän yhden niistä, mitkä todella auttoi minua vankilassa ollessani töissä ja tajutessani mitä selän takana puhuminen todella on ja kauhistuin.
"I Don't Care If People Talk "Dirt" About Me, I Was Raised To Flush "Dirt" Down The Toilet, Not Play With It "
" En välitä jos ihmiset puhuvat moskaa/kakkaa minusta. Minut opetettiin huuhtelemaan kakka vessasta alas, ei leikkimään sillä" ;D
Tuo lause auttoi ihmeen paljon siten, että en antanut toisen ihmisen inhoittavuuden mennä ihoni alle, vaan katselin hänen käyttäytymistään ulkopuolisena ja mietin miten parhaiten vastata sille. Vaikka koin heikkoutta kaiken keskellä, en halunnut heikkouden kontrolloida sitä miten toimin.
-
Mulle tuli heti mieleen sanonta jota olen pohtinut mistä se kumpuaa ja on peräisin.
Maa saa sellaisen johtajan kuin se on ansainnut.
-
Tuo valinta kahden tuskan välillä oli tärkeää tiedostaa mahdollisimman pian ymmärrykseen tultua. En ollut millään kielellä tuohon ennen törmännyt.
Mitä tarkoittaa oikeastaan, kun sanotaan: Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää? Ehkä sitä, että kohti tulevaa kannattaa mennä aina siten, että tänään toimii niin, että jatkossa ei tarvitse menneitä perata. Jos lakaisee rikat maton alle, joutuu ne kuitenkin jossain vaiheessa siivoamaan. Kun mattoa nostaa, löytää ne edestään.
-
Mulle tuli heti mieleen sanonta jota olen pohtinut mistä se kumpuaa ja on peräisin.
Maa saa sellaisen johtajan kuin se on ansainnut.
Hyvä selitys, joka toimii aina kaikille. Toisten mielestä on oltu niin hyviä, että on ansaittu hyvä johtaja, toisten mielestä taas saatu huono johtaja ihan ansaitusti. Ja kyseessä saattaa olla sama johtaja, jota koetaan eri leirissä eri tavoin.
Entäs ”huono herraonni”, onko siinä pessimismiä mukana?
-
Tuli mieleen aiempi ketju "Punnittua puhetta", jossa vähän samanlaista sisältöä (http://puimatanner.net/index.php?topic=829.0).
Itsekin olen kerännyt yhteen tiedostoon lainauksia muilta ihmisiltä. Pitäisikin joskus lukea ne läpi...
-
Tuli mieleen aiempi ketju "Punnittua puhetta", jossa vähän samanlaista sisältöä (http://puimatanner.net/index.php?topic=829.0).
Itsekin olen kerännyt yhteen tiedostoon lainauksia muilta ihmisiltä. Pitäisikin joskus lukea ne läpi...
Hyvä idea :) Ajattelinkin etsiä aiemman vastaavan ketjun, mutta sitten ajattelin, että mitä todennäköisimmin se oli suljetussa osioissa, mutta olin siinä väärässä. Joten nämä voi yhdistää yhdeksi ketjuksi.
Eli Pauluksen aiemmpin aloittama ketju "Punnittua puhetta" on tämän yhdistetty uudemman ketjun "Ajatusta herättäviä sanontoja"
kanssa.
Eli aion lukea mitä ennen on aiheesta kirjoitettu.
-
Tämä presidentti Aabraham Lincoln'in lause on ihan mahtava työni takia, koska se kiteyttää sen mitä yritän rikollisille ja epäsosiaalisille nuorille kavereille opettamaan:
The way for a young man to rise is to improve himself every way he can, never suspecting that anybody wishes to hinder him.
Suomeksi: Voidakseen nousta omille jaloilleen nuori mies voi vapaasti kohentaa itseään kaikin tavoin ilman, että epäilisi on joku haluaisi estää häntä sitä tekemästä.
Kömpelö käännös, varmaan yritin kääntää liian kirjaimellisesti.
Mutta se on mahtava lause minkä esitän työssäni kun käydään läpi kognitiivisen terapian ohella erilaisia omia ajatuksia, mitkä saattavat olla esteenä sille, että uskaltaa tavallaan elää omaa elämäänsä. Tai paremminkin, että ei etsi verukkeita.
-
Muutin otsikkoa sisältämään molemmat aloitukset .
En ole ollenkaan varma että ainakaan minun tuomani siteeraukset olisi välttämättä kovin punnittuja
-
Tuil taas mieleen yksi, mitä lainasin FBssä.
Se on kuulumma C.S. Lewis'lta.
Hän on kristitty.
"Ihmisellä ei ole sielua. Ihminen on sielu. Ihmisellä on ruumis."
Olen huomannut, että Raamatussa viitataan ihmisen joissakin kohdissa juuri sieluina.
Kuten "heitä pelastui niin ja niin monta sielua" . Jotenkin noin Apostolien teoissa.
-
Tässä muutama ajatuksia herättävä lainaus, joita olen keräillyt itse. Huomasin, että useimmat itse keräämät kohtani ovat kyllä enemmän pitkiä kappaleita kuin sukkelia sanontoja.
***
Heidän (erityisesti perheenisien) olisi parempi nähdä itsensä tuhansien vuosien kirkkohistorian, auktoriteetin ja perinteen kautta jo vakiintuneen totuuden jakajina kuin painostaa itseään ”selvittämään se itse”.
Tekstissä ei ole mitään uutta opittavaa. Ainoastaan löytää uudelleen se, mitä meitä viisaammat, pyhemmät ja kurinalaisemmat ihmiset jo tekivät. (Suom. DeepL.com.)
***
Ole hyvin varovainen oletusten ja odotusten suhteen. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä. Muilla ihmisillä on erilaisia asioita, jotka ovat tärkeitä elämässä. He eivät pidä siitä, että heitä oikaistaan, eivätkä he halua tuntea itseään uhatuksi. (Suom. DeepL.com.)
***
Ihmisen yleisenä taipumuksena on yrittää olla, kuten Eedenin puutarhan tarinassa sanotaan, ”Jumalan kaltainen” (1. Moos. 3:5), korottaen itsensä ylivertaiseksi, joka kuuluu oikeutetusti vain Jumalalle. Ylpeys on siis perussynti. Jotkut lisäisivät vielä, että synti juontaa juurensa ahdistuksesta ja ihmisen rajallisuuden aiheuttamasta turhautumisesta, kun ego yrittää kapinoida olemassaolomme asettamia rajoja vastaan.
Lunastus myönnetään, kun ihminen tulee tietoiseksi omasta ylimielisyydestään ja omahyväisyydestään, tekee nöyrästi parannuksen ja kääntyy uskossa Kristuksen puoleen. Silti synti jatkuu, sillä vaikka sen taakkaa kevennetään, sen ote ei koskaan hellitä. Ulkoisesti ihminen voi elää erittäin moraalista elämää, mutta sisäisesti hän jatkaa kapinointia Jumalaa vastaan ja pyrkii korottamaan itseään. Tämä kapinallinen ja tottelematon itsensä korottaminen on synnin ydin.
- https://www.religion-online.org/book-chapter/chapter-5-god-sin-and-christian-character/ (Suom. DeepL.com.)
***
Hengellinen ilmapiiri, jossa elämme, vaikuttaa lähes kaikkeen, mitä ajattelemme tai teemme. Miten esimerkiksi puhumme toisillemme? Sarkastisesti ja ivallisesti, kuten ihmiset televisiokomedioissa puhuvat toisilleen, vai välittyykö sanoistamme rakkautta, rohkaisua ja myötätuntoa? Pukeudummeko vaikuttaaksemme (usein seksuaalisesti) vai pukeudummeko tarkoituksenamme antaa Kristuksen meissä loistaa elämässämme? [...]
Mikä on meille tärkeää? Onko se asioita, joilla on vankka juurensa Raamatussa, kuten toisten auttaminen ja siunaaminen, vai onko se sitä, että eristäydymme tuntikausiksi kerrallaan katsomaan televisiota tai pelaamaan videopelejä, jolloin loppujen lopuksi emme anna mitään merkityksellistä itsellemme tai yhteiskunnallemme?
***
Ristiriita arvoliberalismin ja kirkon välillä syntyy siitä, että uskonto on yksilön täydellistä vapautta rajoittava tekijä. Kristinusko rajoittaa yksilön identiteettiä täydellisesti, se rajaa sitä, määrittelee sitä ja antaa sille jopa täydellisesti uuden sisällön, muodon ja merkityksen. Kristinusko myös mielivaltaisesti määrittelee, milloin, miten ja missä (kenessä) ihminen on sen mukaan vapaa. Lisäksi kristinusko antaa vain yhden tien sen sijaan, että ihannoisi minun tietäni kaikkien muiden ”minun teiden” kanssa (vrt. Joh. 14:6).
- https://hulluinhuonelainen.com/2018/11/11/minunkirkkoni-eiko-kirkko-olekaan-kristuksen/
***
Vaikka omasta mielestäni olen kaikesta oikeassa, pidän erittäin, erittäin epätodennäköisenä sitä, että koko universumin luojalla olisi tismalleen samat arvot kuin minulla pienellä, keskeneräisellä ja kompleksisella simpanssilla.
[...] Uskonnossa ei pidäkään olla mitään loogista. Uskonto liittää ihmisen vuosituhansien ketjuun tässä monimutkaisessa maailmassa, jossa ei enää tiedä saako joogata tai pitää rastoja vai loukkaako se kenties jotakuta. Uskonnon rituaalien pointti on pysyvyys ja jatkuvuus. Onhan se helvetin absurdi ajatus, että Luoja kaikkivaltias muuttaisi arvojaan aina viimeisten vasemmistolaisten muotihömpötysten mukaan. Ja vielä jollain kansanäänestyksellä.
- https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/d0e8d915-4b48-438f-b78c-5eeda6fb400a
-
Juu siinä on erilaisia ajatusta herättäviä sanontoja.
Paljon asiaa.
Tämän nyt jostain syystä nostin esille siitä
"Ristiriita arvoliberalismin ja kirkon välillä syntyy siitä, että uskonto on yksilön täydellistä vapautta rajoittava tekijä. Kristinusko rajoittaa yksilön identiteettiä täydellisesti, se rajaa sitä, määrittelee sitä ja antaa sille jopa täydellisesti uuden sisällön, muodon ja merkityksen. Kristinusko myös mielivaltaisesti määrittelee, milloin, miten ja missä (kenessä) ihminen on sen mukaan vapaa. Lisäksi kristinusko antaa vain yhden tien sen sijaan, että ihannoisi minun tietäni kaikkien muiden ”minun teiden” kanssa (vrt. Joh. 14:6)."
Ihmisen ajatukset vapaudesta ovat mielenkiintoisia. Raamattu sanoo, että joka tekee syntiä, on synnin orja.
Eli synti itse asiassa orjuuttaa. Ei vapauttaa.
"Kristinusko rajoittaa yksilön identiteettiä' tuon mielipiteen mukaan.
Tietty ajatus lähtee oletuksesta, että ihminen on täysin autonominen yksilö.
Ihmisen autonomisuus sinänsä on hyvin kyseenalainen oletus, kun on realistinen.
-
Rajoittaahan uskonto monella tavalla - mutta totuudellisesti ja esimerkiksi synnin käsitteen kautta (huonot jutut vs hyvät jutut).
Ei kristitty voi uskoa ihan mitä tahansa - tai että mikä tahansa on Jumalan tahto. Tai ihminen on mitä tahansa - vaan luotu Jumalan kuva. Ei pidä olla esim. epätotuudellinen.
Paljon vapautta on, mutta oikein ymmärrettyä vapautta, johon ei kuulu synti ja pahuus. Maallisesti ymmärretty "täydellinen vapaus" kattaisi kaikki mahdolliset synnitkin, joita siis uskonto pyrkii rajoittamaan. (No, kyllähän maalliset laitkin jo rajoittavat aika paljon.)
Onhan ihminen aina sijoittunut aikaan, kulttuuriin ja tapoihin, jotka vaikuttavat väistämättä. Kristinuskon yksi tavoitteita ymmärtääkseni on kuitenkin uskovan pyrkimys pelastua tästä kamalasta maailmanajasta. Ei siis mukautua kaikkeen, vaan valita kaikista mahdollisuuksista niitä parempia. Eli Jumalan tahtoa noudattavia.
Mahdollisuuksia on monia, mutta kristinuskon mukaan pitäisi noudattaa Jumalan tahtoa ja hyvyyttä (ei esim. omaa itsekästä tahtoa). Eikä välttämättä kulloisiakin maallisia ideologioita.
-
Niin. Olisi mielenkiintoista tietaa miten elama etenisi ihmisten valilla jos kaikilla olisi vapaus tehda juuri mita tahtoo.
Mutta siis ajattelen, etta ihminen ei itseasiassa ole niin vapaa ja suvereeninen kuin tahtoo ajatella olevansa.
Eras nuori kaveri nuorten vankilassa sanoi, etta varastaminen ei ole vaarin, kun mina varastan, mutta on vaarin jos minulta varastetaan. ::)
Taisi kayttaa itseironiaa tuon sanoessaan. Han tiedosti tykkaavansa varastaa ja eika ajatellut, etta tulisi koskaan lopettamaan sita.
Ja oli ylpea etta SIITA ei ollut jaanyt kiinni (viela)
Tosin uutisten mukaan jai hyvin pahasti kiinni sitten hieman vanhempana. :(
Mutta idea taydellisesta henkilokohtaisesta vapaudesta tuntuu kiehtovalta.
Oletan, etta ihminen ei hoksaa ottaa huomioon sita surullista seikkaa, etta tuohon pyrkiessaan on sielunvihollisen koukussa. :(
-
Niin, onhan käytännössä teoilla aina seurauksia. Ja kun valo valaisee, niin se näyttää huonot teot huonoiksi. Siksi pahuutta ja syntiä piilotellaan.
"Olen maailman pahin mies, äänestäkää minut johtajaksenne! Varastan teiltä kaiken."
Jos tekee huonoja tekoja toisille, niin he vastaavat huonoilla teoilla. Tai panevat vankilaan. Tit for tat tai potut pottuina (vaihtokauppastrategia).
***
Muutama aforismi lisää:
”Jos haluat hyviä yhteyksiä, sinun on oltava hyvä yhteys.”
“If you want good connections, you have to be a good connection.” (linkki (https://voxday.net/tag/aphorisms/))
“Kaikki on mysteeri ihmiselle, joka pyrkii välttämään totuutta.”
”Everything is a mystery to the man who seeks to avoid the truth.” (linkki (https://voxday.net/tag/aphorisms/))
”Älä koskaan odota kenenkään kiinnostuvan sinusta, kiinnostuksen kohteistasi tai mielipiteistäsi yhtään enempää kuin sinä olet kiinnostunut heistä.”
"Never expect anyone to show any more interest in you, your interests, or your opinions than you have in theirs." (linkki (https://sigmagame.substack.com/p/advice-and-aphorisms))
-
Tuo viimeinen on hauska. :D
Mutta totta.
Vielä tuosta täydellisestä vapaudesta.
Joskus katselen ihmeissäniä moottoriteillä raskaassa liikenteessä ajajaa, joka puikkelehtii ihan kuin lystää kaistoilta toiselle välttämättä säännöistä, kuinka lähellä on toisia autoja yms. yms.
Totean, että ainoa mihin he perustuvat oman (ja toisten) turvallisuuden on se, että kaikki muut ajavat sääntöjen puitteissa. ???
Tuota heidän logiikkaansa olen usein ihmetellyt.
-
Tuo puikkelehtiminen ja riskinotto muistuttaa filosofi Kantin kategorisesta imperatiivista (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kategorinen_imperatiivi):
"Toimi aina siten, että toimintatavastasi voitaisiin tehdä yleinen moraalilaki."
Toisesta lähteestä:
Kantin imperatiivi eli käskylause on muunnelma monesta uskonnosta löytyvästä kultaisesta säännöstä: “Älä tee toiselle sitä, mitä et haluaisi itsellesi tehtävän”. Toisin sanoen, aina tulisi toimia niin, että mitä ikinä teet, voisit elää sen kanssa, että myös muut tekevät niin. (https://ajattelunammattilainen.fi/tag/kategorinen-imperatiivi/)
Itse olen joskus miettinyt, miten kristinuskon periaatteet ja tuo Kantin muotoilu sopivat yhteen, mutta tuossa yllä sanotaan, että samoilla alueilla mennään.
-
En ole kuullut tuota Kantin ajatusta. Tosin en tieda mitaan hanen muistakaan ajatuksista.
Mutta sinansa irrallisena hyvin jarkeva ajatus.
-
Muistelen, että täällä on ollut aihe "Punnittua puhetta". Nyt en löydä sitä mistään, onko se jossain kun hakukaan ei tuonut apua? Ei näytä olevan, joten aloitan uuden keskustelun. Tarkoitus olisi, että tänne kirjoitettaisiin osuvia ja lyhyitä tiivistelmiä asoista, joista on ollut apua elämän eri tilanteissa.
"Ei se ole mikään ihme, jos Jumalan vanhurskauttaa sen, joka rukoilee - totta Jumala sellaisen vanhurskauttaa. Eikä se ole ihmeellistä, että Jumala vanhurskauttaa sen, joka uskoo - tietysti Jumala uskovan vanhurskauttaa. Eikä sekään ole ihme, jos Jumala vanhurskauttaa ihmisen, jossa on Pyhä Henki. Mutta se on ihme, että Jumala vanhurskauttaa jumalattoman" (Juho Malkamäki)
Tama pauluksen aloitus mika on nyt taman ketjun alussa oli jotenkin juuri sita mita minulle on ollut mielessa.
En tieda miksi,mutta jotenkin tajusin, etta kaikilla ihmisilla on se sama taakka kannettavana kuin itsella.
Jokaisena aamuna kukin ihminen kohtaa sen tilanteen missa juuri nyt elamassaan on.
Ajatella, juuri niissa tilanteissa Jeesus voi kohdata ihmista ja pelastaa taman sielun ja kantaa eteenpain.
-
RUNO
(1960-luvulta)
Kylä kaunis autiona, jäljellä vain mummot, vaarit.
Pellot pitkät paketissa, tyhjää kolkkaa viljalaarit.
Kauppa kiinni, veroherrat ajoi miehen muille maille.
Yllättäen kylän vanhat jäivät palvelusta vaille.
Autiona uusi koulu, tyhjyys katsoo ikkunasta.
Taksi kuskaa kirkonkylään seutukunnan kuutta lasta.
Abortista uusi tapa, avun saa nyt kaikki naiset.
Kaikkialla Suomen maassa hiljaiset on hautajaiset.
Rakkaan kodin rauniolla lapset katsoo itkusilmin.
Murheelliset kuvat kulkee suomalaisen perhefilmin.
Tuhoon mennään, isäntänä jos on olut sekä viina.
Monen kodin katon alla vaivana on sielun piina.
Näin kun jatkuu, vähitellen Suomi sortuu, maassa makaa.
Vieras kerran kyntää pellot, tullut monen virran takaa.
Sammuu suku Kalevalan, maailmankuulu lakoistansa.
Hakata voi hautakiveen: “Tässä lepää hullu kansa”.
Past. kirjailija ja runoilija Vilho Rantanen (1899-1979)
Saa kopioida ja levittää
Runo tuntuu hyvin ajankohtaiselta nytkin.
-
Mutta siis ajattelen, etta ihminen ei itseasiassa ole niin vapaa ja suvereeninen kuin tahtoo ajatella olevansa.
--
Mutta idea taydellisesta henkilokohtaisesta vapaudesta tuntuu kiehtovalta.
Oletan, etta ihminen ei hoksaa ottaa huomioon sita surullista seikkaa, etta tuohon pyrkiessaan on sielunvihollisen koukussa. :(
Lueskelin Kellerien Avioliiton merkitys -kirjaa, jossa käsiteltiin filosofi Kierkegaardin ajatuksia (s. 108). Seuraavaa lainausta pohjustaa ajatus, jonka mukaan "esteetikko" on sattumanvaraisesti temperamenttinsa, tunteidensa, makujensa ym. heiteltävissä, eikä kuitenkaan vapaa:
"Ainoa tapa olla todella vapaa on yhdistää tunteet velvollisuuteen. Vain jos sitoudut rakastamaaan teoillasi päivästä toiseen silloinkin, kun tunteet ja olosuhteet heittelehtivät, voit olla todellisesti vapaa yksilö etkä vain ulkopuolisten voimien pelinappula. Jos ylläpidät rakkauttasi toiseen ihmiseen silloinkin, kun siinä ei ole mitään jännittävää, voit sanoa todella rakastavasi häntä."
Kirjassa oli tuossa aiemmin mielenkiintoisia kohti lain ja lupauksen voimasta avioliiton tapauksessa.
-
Velvollisuudesta itseäni kohtaan nesteytän itseäni helteillä tavallista enemmän ja pidän huolta muittenkin veden saannista.
Velvollisuus on tärkeässä roolissa ruumiinkunnon ylläpitämisessä, koskien liikuntaa ja ruumiin ja hengen ravintoa.
-
Mutta siis ajattelen, etta ihminen ei itseasiassa ole niin vapaa ja suvereeninen kuin tahtoo ajatella olevansa.
--
Mutta idea taydellisesta henkilokohtaisesta vapaudesta tuntuu kiehtovalta.
Oletan, etta ihminen ei hoksaa ottaa huomioon sita surullista seikkaa, etta tuohon pyrkiessaan on sielunvihollisen koukussa. :(
Lueskelin Kellerien Avioliiton merkitys -kirjaa, jossa käsiteltiin filosofi Kierkegaardin ajatuksia (s. 108). Seuraavaa lainausta pohjustaa ajatus, jonka mukaan "esteetikko" on sattumanvaraisesti temperamenttinsa, tunteidensa, makujensa ym. heiteltävissä, eikä kuitenkaan vapaa:
"Ainoa tapa olla todella vapaa on yhdistää tunteet velvollisuuteen. Vain jos sitoudut rakastamaaan teoillasi päivästä toiseen silloinkin, kun tunteet ja olosuhteet heittelehtivät, voit olla todellisesti vapaa yksilö etkä vain ulkopuolisten voimien pelinappula. Jos ylläpidät rakkauttasi toiseen ihmiseen silloinkin, kun siinä ei ole mitään jännittävää, voit sanoa todella rakastavasi häntä."
Kirjassa oli tuossa aiemmin mielenkiintoisia kohti lain ja lupauksen voimasta avioliiton tapauksessa.
Tuo on hyvin ilmaistu. Tulee mieleen Anger Management kirja, missa on etta jos ei hallitse sita, miten reagoi erilaisiin tilanteisiin, vaan lipsahtaa reagoimaan kontrolloimattomasti, on myos ikaankuin ulkopuolisten voimien ohjattavana.
Vaikka ehka olisi illuusio, etta kun raivoan, kontrolloin tilanteen.
-
Eräs telkkarin toimittajamies kertoi jossakin avioliitostaan ja miksi ovat pitkään saaneet nauttia hyvästä suhteesta. Vaikka heille tulee erimielisyyttä he ovat aina samalla puolella, minusta siinä on erittäin suuri viisaus.
-
Totta. Se, etta on eri mielta kuin toinen ei pitaisi aiheuttaa vihaa. ???
Siita tulee mieleen sanomalehden vitsi, siis sellainen piirros mita Kari Suomalainen teki.
Mies ja vaimo olivat huoneessa, ja mies sanoi: " minakin unohdin mista me riideltiin, mutta jatketaan riitelya, kylla se syy varmaan tulee sitten mieleen". ::)
-
😂
-
Tämä kommentti tuli vastaan blogikirjoituksen kommenttiosastolla:
"Kun annat ihmiselle liikaa vaihtoehtoja, hänen on pakko oikaista ja seurata joukkoa. Olemme kaikki 'kognitiivisia saitureita' ('cognitive misers (https://en.wikipedia.org/wiki/Cognitive_miser)'), koska mielipiteen muodostaminen on kovaa työtä. Niinpä etsimme auktoriteettia, ja nykyään auktoriteettina on yleinen mielipide, väkijoukko, tuo monipäinen hirviö. Se on paavimme ja kuninkaamme." (JMSmith, https://orthosphere.wordpress.com/2024/05/10/a-modest-proposal/#comment-172251, suom. DeepL.com.)
When you hand a person too many choices, they will have to take some shortcuts and follow the crowd. We are all “cognitive misers” because forming an opinion is hard work. So we look for an authority and today’s authority is public opinion, the crowd, the many-headed monster. That is our pope and our king.
-
Tavallaan peloittavaa, kun on noin.
Mutta tuntuu etta yleinen mielipide on myos se, etta on kaksi mielipidevaihtoehtoa kaikesta ja sinun kuuluu valita jompikumpi.
Se on todella peloittava premissi.
-
Tässä onkin äänestyksessä jo harjoiteltu tuota: valitse kahdesta pahasta se vähiten paha. Mutta ei sekään ole niin sanottua, että miten sen kanssa loppupeleissä on, kun paha naamioituu niin taitavasti hyväksi.
Jospa olisikin niin, että selkeästi näkyisi ne kaksi eri vaihtoehtoa, hyvä ja paha. Olisi helppo valinta.
-
Tuli mieleen yksi sanonta, minkä löysin Facebookista:
"Jokainen sukupolvi uskoo olevansa älykkäämpi kuin vanhempi sukupolvi ja viisampi kuin nuorempi sukupolvi." ::)
-
Facebookissa oli taas ajatusta herattava kommentti:
"When you learn how to sit at the table with your Judas, you'll understand the love of Christ"
Suomeksi:
Kun olet oppinut istumaan samassa poydassa "Juudaksesi" kanssa, alat ymmartaa Kristuksen rakkauden"
-
Onhan ainakin oma ajatuselämä usein sen verran ikävää, ettei oikein läpäisisi jumbotron-testiä (ajatukset jättiruudulle stadionille).
Tulee tämä Jeesuksen sanonta (Matteus 23:27-28) ja ulkokultaisuus:
Voi teitä, kirjanoppineet ja fariseukset, te ulkokullatut, kun te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisältä ne ovat täynnä ryöstöä ja hillittömyyttä!
Toki parempi kuitenkin läheisen kannalta, että ikävyys pysyy hillittynä ja sisäisenä kuin virtaa ulos valtoimenaan.
-
Tämä kohta Bruce Charltonin blogikirjoituksesta oli ööö... ajatuksia herättävä (https://charltonteaching.blogspot.com/2024/06/the-ratio-of-doing-to-thinking.html).
Tekemisen ja ajattelun suhde oli niin suuri, että minusta näytti siltä, että hyvin harvat biotieteilijät ajattelivat peräkkäin ja keskittyneesti edes kymmenen minuuttia aiheestaan tai edes tuloksistaan.
(Muotoilin tämän eräänlaiseksi iskulauseeksi, jonka mukaan jokaisesta, joka onnistui ajattelemaan kymmenen minuuttia jonkin tutkimuksen seurauksia ja tarkoitusta, tuli siten kyseisen alan johtava teoreetikko.)
(Suom. DeepL.com.)
En kyllä tiedä, olenko itsekään koskaan ajatellut yhtään mistään yhtäjaksoisesti kymmentä minuuttia. Olisikohan se edes mahdollista? Hmm?
-
Antiteesina tuohon sanoisin, etta itse asiassa ajattelemme koko ajan. En usko, etta tiedemiehet ovat tasta poikkeus. ::) Mutta se, mita ajattelemme on peloittavan usein implisiittista , eli ikaankuin pidamme ajatuksiamme niin itsestaanselvyytena, etta emme edes huomaa ajattelevamme.
Eli tuossa yhteydessa olisi mielenkiintoista tietaa, mihin ajatteluun tutkimustuloksista tehdyt paatelmat perustuvat.
-
Juu, tuossa blogikirjoituksessa kyllä täsmennetään parissa kohtaa, mitä hän tarkoittaa ajattelulla (keskittynyttä vakavaa analysointia, kritiikkiä, tarkoituksia ja merkityksiä, ei vain rutiinien seuraamista). Eli hän on samoilla linjoilla kuin sinä.
-
Tieteen teon kannalta on myos huolestuttavaa, etta aina silloin talloin tulee ilmi, etta eri alan tutkijat ovat tavalla tai toisella manipuloineet tietoa haluamaansa suuntaan. Oletan, etta sita tapahtuu enemman kuin mita on tullut ilmi.
Silloin tietty ajattelu keskittyy johonkin aivan muuhun, kuin tiedon hankintaan.
-
Ajattelusta tulee mieleen Steve Sailerin joskus kertoma huomio, että hänen päänsä kuumenee selvästi rankan ajattelutyön yhteydessä. Ajatus muuttuu lämmöksi pääkopassa. Itse keskityn varmaan enemmän energiansäästöön ja lepotilaan. :D
-
Niin, tuli juuri mieleen suomalainen sanonta "pää kuumana". Ehkä siinä on jotain perää.
Tosin kirjoitit tuolla Helsinki ketjussa, että pää on täysi. :D
Minulle tuli siinä yhteydessä mieleen, että onko mulla ollut koskaan pää täysi Helsingissä, edes opiskellessani. ::) :-\
-
Mun poika (28 v.) sanoi tänään mielenkiintoisen kommentin, ajatuksen mitä itse en ole noin osannut muodostaa ja siksi jäin pohtimaan sitä. Juttelimme eräästä 17 vuotiaasta henkilöstä.
Pojan kommentti: " so what he is a child, he still a criminal"
Eli entäs sitten, että tämä on lapsi, hän on silti rikollinen.
-
Koska liikuntarajoitteeni alkaa olla myönnettävä tosiasia, suurin osa päivistä kuluu iPadin ja tietokoneen kanssa.
Huomaan usein multitaskaavani. Ja tiedostan multitaskauksen vaarat.
Siksi pyrin antamaan erilliset aikaikkunat eri tehtäville.
Mutta silti tulee tehtyä monta juttua samanaikaisesti.
Monet ärsykkeet ovat niin vahvoja,
että niihin tulee reagoitua, vaikka jokin muu suoritus on työn alla.
Tässä asiassa on opeteltava jonkinlainen kompromissi.
Muuten kallo oikeasti kuumenee.
Täytän paljon keskivaikeita ja vaikeita ristisanatehtäviä (ei netissä, vaan kynällä ja paperilla).
Siihen annan aina välillä n. 15-30 min. erilliset ajat.
Tämä virkistää selvästi ajatusmaailmaa.
-
Tämä oli vahvasti ja ajatuksia herättävästi sanottu (Bonald/Orthosphere: Should we be trying to defend and preserve Western culture? https://orthosphere.wordpress.com/2024/07/08/should-we-be-trying-to-defend-and-preserve-western-culture/):
Lisäksi kristityn on pakko myöntää, että länsimainen sivilisaatio on syvästi ja pohjimmiltaan paha. Tämä iski minuun voimakkaasti, kun katselin kaikkien ranskalaisten puolueiden yleistä juhlintaa, kun Ranska vahvisti aborttioikeudet. Kulttuuri, jolla ei ole voimavaroja kritisoida syntymättömien lasten mielivaltaista tappamista, ansaitsee tulla hävitetyksi maailmasta Kanaanin kulttuurin tavoin. Kuten Amerikassa, myös Euroopassa keskeisiä arvoja ovat vauvamurha, sodomia, koronkiskonta, valkoisten vastainen kiihkoilu, esi-isien halveksunta, ateismi ja totalitaarinen byrokratia. Maailma olisi parempi, jos tämä kulttuurinen vitsaus unohdettaisiin kokonaan.
(Suom. DeepL.com.)
No, ehkä jotain hyviä puoliakin vielä on, kuten että kristinuskon sallitaan vielä olevan olemassa (vrt. esim. Pohjois-Korea). Kyseisessä kirjoituksessa pohditaan länsimaisen kulttuurin roolia ja pitäisikö sitä yrittää säilyttää. Ja onhan olemassa myös kristillistä ja kristittyjen kirjailijoiden, säveltäjien ym. kulttuuria länsimaisen kulttuurin "alajaostona."
-
En usko, etta kristinuskoa voidaan koskaan tekemaan olemattomaksi vaikka haluttaisiinkin.
Sen edustajien maara voi tietty vahentya, mutta usko sinansa voi kirkastua ja sita kautta uusi ihmisia tulee uskoon.
-
Hyvä muistutus! Jumalalla on voima. Uskovien määrä voi kuitenkin vaihdella ja "aaltoilla." Luin Uudesta Tiestä jutun Pohjois-Koreasta ja ennen diktatuuria siellä taisi olla paljon kristittyjä (jos muistan oikein). Samoin Egyptissä joskus oli runsaammin kristittyjä, nyt muslimeja.
Tavallaan voisi olettaa, että kehitys menisi suoraviivaisesti siten, että kristinusko laajenisi ja etenisi. Kunnes tulisi loppu. Mutta vaikea tietää, miten ja millä aikataululla mennään. Voi olla aaltoliikettä ja kehitys mennä eri suuntiin ja eri vaiheissa. Välillä on enemmän uskovia, välillä vähemmän.
-
Tämän nykyihmisen tyhmyyttä käsittelevän blogikirjoituksen (linkki) (https://charltonteaching.blogspot.com/2024/08/explaining-intractable-stupidity-of.html) kommenteissa Avro G kirjoittaa tieteestä (linkki (https://charltonteaching.blogspot.com/2024/08/explaining-intractable-stupidity-of.html?showComment=1722811337832#c7668353189023567334)) seuraavasti:
Kirkkoaikana ihmiset arvioivat asioita sen mukaan, vastasivatko ne hyvin ymmärrettyjä standardeja siitä, mikä on hyvää, pyhää, vanhurskasta ja oikeudenmukaista. Nyt heille on sukupolvien ajan hakattu hellittämättä päähän, että kaikki tuo oli kiihkoilua ja hölynpölyä ja että ainoa oikea auktoriteetti on TIEDE.
Ja koska TIETEEN ymmärtämiseen tarvitaan erikoistutkinto, kenelläkään ei ole jalansijaa, jos hän yrittää väittää vastaan tätä tai tuota arvovaltaista, TIETEELLISTÄ lausumaa. Sillä, että mediahenkilöt, joiden tehtävänä on välittää näitä lausuntoja, itse ottavat ne uskonvaraisesti, ei ole koskaan merkitystä. Pelkkä "TIETEEN" mainitseminen saa aikaan kunnioitetun hiljaisuuden.
Ennen ymmärrettiin, että jokainen tiesi, mikä on hyvää ja totta, kun hän näki sen, tai että fiksummat tai pyhemmät naapurit tai perheenjäsenet saattoivat auttaa näkemään sen. Nyt elämme todellista "uskon aikakautta", jolloin täydellinen tietämättömyys on yleisesti hyväksytty ja tunnustettu. Tällaisella yhteiskunnalla ei ole mitään perustaa minkäänlaiselle tuomitsemiselle [tai arvioimiselle]. Jokaisessa tilanteessa on odotettava "TIETEEN" erehtymätöntä päätöstä. Ja niinpä kaikki ovat, kuten sanotte, tyhmiä.
(Suom. DeepL.com.)
-
Eli vähän siihen suuntaan, että usko mitä viisaammat, yleensä median kautta, sulle kertoo, äläkä kyseenalaista mitään mitä kuulet.
Minulla on karmiva esimerkki tästä.
Puolisoni kanssa juttelimme kahden hyvin tuntemamme henkilön kanssa ja ikävä kyllä jutut sivusivat politiikkaa.
Kysyin heidän ajattelunsa perusteita aiheesta inflaatio ja bensan hinta. Tai he toivat noi esille.
He kiven kovaa väittivät että inflaatio on ollut Bidenin kaudella paljon alhaisempi kuin Trumpin kaudella ja nauroivat meitä päin naamaa kun uskalsimme sanoa toisin.
Sama oli bensan hinnan kohdalla.
Jos en olisi arvostanut heidän ystävyyttään enemmän kuin olla tuossa tilanteessa oikeassa, olisin varmaan saattanut itseni pahaan tilanteeseen väittelemässä ystävieni kanssa hyvin negatiivisesti. He olivat tosi aggressiivisia.
Olin täysin hölmistynyt tilanteessa ja aloin kyseenalaistaa omia havaintojani, mikä auttoi minua hiljentymään ettei siitä tullut riitaa.
Kotona sitten tsekkasin lukuisia tilastotietoja inflaatiosta ja bensan hinnoista vuosina 2016-2024.
Olisi ollut tosi helppo näyttää heille eri tilastoja ja osoittaa sen selvän trendin että inflaatio hyppäsi kattoon ja bensan hinta nousi rajusti juuri tuossa presidenttikauden saumakohdassa.
En uskalla ottaa näitä asioita esille ystäviemme kanssa, koska arvelen, että he silti nauraisivat meille päin naamaa, joten siitä ei olisi mitään hyötyä.
Vetäisin tämän käyrän bensan hinnoista ja se näyttää trendin selvästi.
On lukuisia muita tilastoja mitkä kuvaavat saman tai kertovat keskimääräisen hinnan.
https://www.statista.com/statistics/204740/retail-price-of-gasoline-in-the-united-states-since-1990/
Tässä pylväsdiagrammatilaosta inflaatiosta viime vuosina USAssa.
https://www.usinflationcalculator.com/inflation/current-inflation-rates/
Voi vetää lukuisia tilastoja mitkä osoittavat saman. Ja se on mediassa.
Tosin sitä ennen oli vieläkin alhaisempi inflaatio. ???
-
Eli vähän siihen suuntaan, että usko mitä viisaammat, yleensä median kautta, sulle kertoo, äläkä kyseenalaista mitään mitä kuulet.
Juu, asiantuntijat ("TIEDE") tietävät parhaiten. Itse ei tarvitse ajatella. Tosin olen itse tietyllä tapaa aika varovainen sen kanssa, mitä todella tiedän. Mutta voihan siinä mennä liian pitkälle. Ja ehkä ihmisellä on tarve uskoa jotain auktoriteettia: jos se ei ole usko Jumalaan ja papisto, joka kertoo totuuden, niin sitten vaikka "tieteen tekijät" (tai DeiDei Oy:n monimuotoisuuskouluttajat).
-
Niin, hirveän varmat mielipiteetkin voivat viedä metsään. On vaikea hahmottaa ilmiöitä oikein, kun ei tiedä onko minulla tarpeeksi faktoja.
Kuten tuossa kävi. Totesin että Obaman aikana puolestaan oli alhaisempi inflaatio kuin Trumpin aikana. ???
Eli kai on ensin kysyttävä kuinka paljon presidentti voi vaikuttaa inflaatioon.
Mutta siis tosi selviä eroja on juuri noiden presidenttikausien taiteissa.
Eli en osaa sanoa, mistä kaikki johtuu.
Enkä edes tiedä miten saada se selville. Pitäisi kerätä kai valtava määrä tietoa alkaen taloustieteestä ja sitten mitkä päätökset todennäköisimmin ovat vieneet inflaatio ylös tai alas. Mutta lyhyellä tähtäimellä katsotaan vain viimeistä 8 vuotta ;D 8)
Ja laitetaan laput silmille.
Ehkä tämä kuvaa sen kontrollin määrää mitä ihmisellä, presidentilläkin on.
https://www.youtube.com/shorts/5EiztEhqsqs
-
Ehkä tämä kuvaa sen kontrollin määrää mitä ihmisellä, presidentilläkin on.
https://www.youtube.com/shorts/5EiztEhqsqs
:) Virran mukana mennään.
Raamatun sananlaskuissa oli jokin sanonta, että ihminen määrää tai päättää jostain, mutta Jumala suuremmat kuviot. No, jotain sinnepäin, en muista tarkkaan.
-
Satuin juuri nakemaan lyhyen jutun Facebookissa ja laitan sen sitaatin tanne.
"If God is real why doesn't he come down to earth?"
He did.
And we crucified him
Eli:
" Jos Jumala on olemassa, miksi han ei tule tanne maailmaan?"
Han tuli. Ja me ristiinnaulitsimme hanet
-
Ytimekkäästi sanottu.
***
Tämä oli peräisin Suomen telkkarissakin taas alusta alkaneessa animaatiosarja Futuramasta:
“When you do things right, people won’t be sure you’ve done anything at all.”
”Kun teet asiat oikein, ihmiset eivät ole varmoja siitä, että olet tehnyt yhtään mitään.”
(Jutusta Rob Rich: Futurama and Faith (https://unwinnable.com/2019/11/14/futurama-and-faith/).)
-
Ytimekkäästi sanottu.
***
Tämä oli peräisin Suomen telkkarissakin taas alusta alkaneessa animaatiosarja Futuramasta:
“When you do things right, people won’t be sure you’ve done anything at all.”
”Kun teet asiat oikein, ihmiset eivät ole varmoja siitä, että olet tehnyt yhtään mitään.”
(Jutusta Rob Rich: Futurama and Faith (https://unwinnable.com/2019/11/14/futurama-and-faith/).)
:D
Kiva huomio
-
Energiakysymyksiin liittyy seuraava kommentti (Nimim. Rodster, Our finite World -blogi, linkki (https://ourfiniteworld.com/2024/08/21/todays-economy-is-like-that-of-the-late-1920s/comment-page-3/#comment-466586)), jossa minusta oli ilmaistu asia tiiviisti:
Vihreät eivät ymmärrä, että kaikki ne mukavuudet, joita ihmiset pitävät nykyään itsestäänselvyyksinä, ovat tulleet mahdollisiksi fossiilisten polttoaineiden ansiosta. He haluavat pitää kakkunsa ja syödä sen myös. Joko eletään tavalliseen tapaan ja nautitaan helpommasta elämästä fossiilisten polttoaineiden ansiosta tai kestetään ankara ja rankaiseva elämä ilman niitä. Ihmiset ovat yleensä tyhmiä, kunnes on liian myöhäistä.
(Suom. DeepL.com.)
-
Energiakysymyksiin liittyy seuraava kommentti (Nimim. Rodster, Our finite World -blogi, linkki (https://ourfiniteworld.com/2024/08/21/todays-economy-is-like-that-of-the-late-1920s/comment-page-3/#comment-466586)), jossa minusta oli ilmaistu asia tiiviisti:
Vihreät eivät ymmärrä, että kaikki ne mukavuudet, joita ihmiset pitävät nykyään itsestäänselvyyksinä, ovat tulleet mahdollisiksi fossiilisten polttoaineiden ansiosta. He haluavat pitää kakkunsa ja syödä sen myös. Joko eletään tavalliseen tapaan ja nautitaan helpommasta elämästä fossiilisten polttoaineiden ansiosta tai kestetään ankara ja rankaiseva elämä ilman niitä. Ihmiset ovat yleensä tyhmiä, kunnes on liian myöhäistä.
(Suom. DeepL.com.)
Niin vihreiden aatteet lienevät melko pinnallisia.
Joku jossain joitakin vuosia sitten kirjoitti, miten nuorempi sukupolvi on ympäristötietoinen, mutta silti ei suostu enää käyttämään tavallaista saippuapalaa, vaan saippuan on oltava muovipullossa.
Se minusta oli hassu pieni kommentaari.
Toinen hassu tai paremminkin traaginen juttu on se, että jokainen "tuulimylly" joka siis tuottaa sähköä, toimii fossilienergialla. ::)
-
Toinen hassu tai paremminkin traaginen juttu on se, että jokainen "tuulimylly" joka siis tuottaa sähköä, toimii fossilienergialla. ::)
Tuossa itse artikkelissa (Gail Tverberg: Today’s economy is like that of the late 1920s, linkki (https://ourfiniteworld.com/2024/08/21/todays-economy-is-like-that-of-the-late-1920s/)) asia muotoiltiin seuraavasti:
Vaikka meillä on joitakin lisäosia fossiilisten polttoaineiden järjestelmään (mukaan lukien vesivoima, ydinvoima, tuuli ja aurinko), ne kaikki valmistetaan fossiilisten polttoaineiden järjestelmää käyttäen ja korjataan fossiilisten polttoaineiden järjestelmää käyttäen. Näiden lisäjärjestelmien tuotanto loppuisi pian sen jälkeen, kun fossiilisten polttoaineiden järjestelmä lakkaa tuottamasta. Ne tarvitsevat fossiilisia polttoaineita muun muassa varaosien valmistamiseen, muiden ongelmien ohella.
-
Katos, netissä on lähde missä asia mainitaan.
Minä opin sen ystävältämme, joka korjaa niitä tuulimyllyjä. Ystävämme kertoi että kussakin niistä on sensori joka toimii sähköllä. Eli ne tarvitsevat fossiilienergian avulla tuotettua sähköä jatkuvasti toimiakseen.
-
Lohdullinen ja hyvin muotoiltu sanoma (https://www.thinkinghousewife.com/2024/09/patience-with-oneself/) inhimillisestä epätäydellisyydestä. Nöyryytyksistä iloitsemisessa on täällä vielä tekemistä...
Sielu, jolle Jumala tekee tunnetuksi puutteensa, on itselleen paljon rasittavampi kuin sen naapuri voisi sille koskaan olla, koska jälkimmäinen, vaikka onkin lähellä meitä, ei ole aina kanssamme; ainakaan ei ole sisällämme, kun taas me kannamme itseämme mukanamme, emmekä voi jättää itseämme hetkeksikään, emmekä voi kokonaan lakata katsomasta itseämme, tuntemasta itseämme ja kantamasta mukanamme kaikkialle puutteitamme ja vikojamme.
Mutta katsokaa, mistä Jumalamme ääretön hyvyys loistaa esiin; sillä suru ja häpeä, joita virheemme meille aiheuttavat, ovat niiden oma parannuskeino, edellyttäen, että tämä häpeä ei koskaan muutu uhmakkuudeksi ja että suru on lähtöisin Jumalan rakkaudesta eikä itserakkaudesta. Itserakkauden synnyttämä suru on täynnä harmia ja katkeruutta; se ei suinkaan paranna sielumme haavoja, vaan ainoastaan myrkyttää niitä.
Toisaalta Jumalan rakkauden synnyttämä suru on rauhallinen ja täynnä periksiantoa; havaitessaan virheen se iloitsee siitä seuraavasta nöyryytyksestä, ja tästä seuraa, että paljon ansioita saadaan, ja näin jopa tappioista, joita teemme, saadaan voittoa. Lakatkaa siis piinaamasta itseänne vikojenne ja tekojenne epätäydellisyyden vuoksi.
Tarjotkaa Jumalalle niiden aiheuttama suru ja antakaa Hänen jumalallisen kaitselmuksensa korvata nämä vähäiset uskottomuudet monilla pienillä risteillä ja kaikenlaisilla kärsimyksillä. Aseistaudu vain kärsivällisyydellä, nouse mahdollisimman pian uudelleen ylös ja pahoittele lankeamistasi suloisella, rauhallisella nöyryydellä. Jumala haluaa teidän toimivan näin, ja tällä väsymättömällä kärsivällisyydellä annatte Hänelle enemmän kunniaa ja edistytte enemmän kuin mitä rajuimmat ponnistelut olisivat mahdollistaneet.”
— Jean Pierre de Caussade, S.J., Abandonment to Divine Providence
(Suom. DeepL.com.)
-
Jep, tuossa on hyvin samantapainen sanoma, lahtokohta kuin monen keskiaikaisen kristityn kirjoituksissa.
Niissä on paljon yksikertaista avoimuutta Jumalan suhteen ja asiat esitetään niin suorasukaisesti ja samalla armollisesti.
Olen lukenut. Uskaltaisin laskea samaan myös Tuomas Kempiläisen Kristuksen seuraamisesta -kirjan.
Ne tuntuvat hyvin "turvalliselta" lukea. En osaa oikein sanoa, mitä sillä tarkoitan.
-
Tuo de Caussaden kirja on näköjään luettavissa netissä useassa paikassa (esim. PDF:nä englanniksi https://www.ccel.org/d/decaussade/abandonment/cache/abandonment.pdf). Sisällysluettelon perusteella vaikuttaa mielenkiintoiselta, ehkä lueskelen enemmänkin.
-
Juu on ilmeisesti paljon vanhoja hengellisiä kirjoja joihin kenelläkään ei ole oikeutta copyright'iin.
En tiedä asian sääntöjä todella ollenkaan, mutta siis on muitakin hyviä hengellisiä kirjoja netissä ilmaisesti.
-
Hyvä huomio Bruce Charltonilta perheen olennaisuudesta (https://charltonteaching.blogspot.com/2024/09/real-diversity-is-good-thing-variety-of.html), jota voi verrata vaikka nykyiseen tasa-arvohömpötykseen:
Siksi "perhe” on paras metafora tai malli todellisuudelle - ei vain inhimilliselle todellisuudelle vaan koko jumalalliselle luomakunnalle.
Hyvässä perheessä (ihanneperheessä, parhaassa, mitä voimme kuvitella) emme odota emmekä tavoittele yhdenmukaisuutta. Ihanneperhe on sellainen, jossa jokaisen jäsenen erilaisuus toisiinsa nähden on harmonisoitu ja tehty hyväksi heidän keskinäisen rakkautensa ja yhteisten ”tavoitteidensa” ansiosta.
(Suom. DeepL.com.)
-
Kauniisti sanottu.
-
Löysin taas netistä hyvän ytimekkään ajatuksen.
Lust imitates love
Pride imitates joy
Sin imitates freedom
Satan imitates God.
Suomeksi:
Himo matkii rakkautta
Ylpeys matkii iloa
Synti matkii vapautta.
Saatana matkii Jumalaa.
Tulee vaikka kuinka paljon Raamatun kohtia joissa noista asioista on puhuttu.
Eli mielestäni sanonta referoi Raamattua.
-
Tämä lainaus on pääkirjoituksesta, jossa ihmeteltiin, ettei kirkko enää uskalla opettaa. Etenkään jos se menee vastoin keskivertokansalaisen käsityksiä.
Paras esimerkki opetuksen puutteesta on nykyinen avioliittokeskustelu. Yhtäkkiä kirkko vain lopetti opettamasta omaa käsitystään avioliitosta. Sen sijaan omaksuttiin seksuaalivallankumouksen ajama radikaali avioliittoinstituution purkaminen, ja siitä yritetään nyt tehdä kirkon virallista opetusta. Miten tällaisella strategialla voidaan saada oma viesti läpi missään kysymyksessä tai opettaa mitään asiaa?
Pääkirjoitus, Santeri Marjokorpi: Kirkko ei uskalla enää opettaa, mikä on uhka sen olemassaololle. Uusi Tie 22/2024, s. 3.
-
Niin. Mitähän ne pelkää.
-
Kai perinteisyys on tässä suvaitsematonta ja rakkaudetonta, kovasydämistä konservatiivisuutta. Asiat voidaan esittää eri tavoilla. Joutuu vastahankaan maailman kanssa - aivan kamalaa, kuinka sen voi kestää!
-
Kai perinteisyys on tässä suvaitsematonta ja rakkaudetonta, kovasydämistä konservatiivisuutta. Asiat voidaan esittää eri tavoilla. Joutuu vastahankaan maailman kanssa - aivan kamalaa, kuinka sen voi kestää!
Niin ja taustalla lienee perusolettamus, että maailman ja kirkon kuuluu olla sopusoinnussa. Jos tuon tekee lähtökohtaolettamukseksi, niin tietty se sopusointu jää sitten johtotähdeksi ja enemmistön mielipide ratkaisee. ???
-
Tavallaan yllättävän kauan ja pitkään Raamatun tämäkin avioliitto-opetus on ollutkin pääasiassa voimassa. Palttiarallaa 2000 vuotta.
Voisi kuvitella, että heti kättelyssä esim. Paavalin opetuksiin olisi vastapalloon tullut jotain tyyliin "onpas kauheaa opetusta, ei varmana oteta kuuleviin korviin! Mitenkäs Paavali on noin rakkaudeton?"
-
Tarkoitatko, että voi ihmetellä, miksi juuri näinä aikoina Paavalin opetukset on todettu rakkaudettomiksi? Miksi ei kauan sitten??
-
Juu, voisi kuvitella että nk. liberaaleja oli menneisyydessäkin (tai ei ollut, ainakaan vastaavasti?). Eli pitkään niitä on noudatettu ja otettu vakavasti, vasta nyt ei.
Luin Timo Eskolalta jonkin jutun, jossa oli mainittu jotain lundilaisuudesta ja vastaavasta. Varmaan tämä liittyy johonkin tulkintoihin, oppihistoriaan tms. Mutta en ole tarpeeksi sivistynyt.
-
Mielenkiintoinen pointti Korpimalla.
Raamattu ikäänkuin kyllä näyttäisi antavan tähän selityksen.
Mutta asia on mielenkiintoinen ihan sosiologiseltakin kannalta.
-
Korpima miettii viisaita minustakin. Että mistä nyt keksittiin, että Raamatun tekstiä on luettu tai tulkittu ihan väärin ties miten kauan. Sanotaan, että kirkon pitää uudistua eikä jähmettyä peloissaan jonnekin aikansa eläneisiin perinteisiin.
Matteus 24 sanoo lopunaikoihin viitaten, kun laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus. Laittomuus vaikuttaisi olevan lopun ajan tunnusmerkki. Ihmettelen vaan sitä, että missä näiden "uudistusmielisten" vakaumuksellisuus on, kun moni vuosikymmeniä kirkollista, yhä voimassa olevaa opetusta tunnustaneetkin ovat kääntäneet kelkkansa, papitkin.
-
Bruce Charlton käsittelee "netti-ilmiö" Miles Mathisia ja korostaa itse ajattelemisen tärkeyttä (https://charltonteaching.blogspot.com/2024/10/more-on-miles-mathis.html).
Siksi suurin osa siitä, mitä luulemme tietävämme (jopa ”faktojen” perustasolla), on joko täysin valheellista ja keksittyä, tai sitten valikoivuuden ja tukahduttamisen vuoksi niin syvästi (ja laskelmoivasti) vääristynyttä, että se on törkeän harhaanjohtavaa.
Tämä viesti ei ole vain totta, vaan se on äärimmäisen tärkeä, mutta silti hyvin laajalti laiminlyöty.
[...] Kun joku on oppinut olemaan luottamatta virallisiin ja valtavirran lähteisiin ja ajattelemaan itse, hän on oppinut jotakin elintärkeää, eikä sillä ole suurta merkitystä, meneekö hän ”liian pitkälle” ja esittää tiettyjä väitteitä, joita useimmat ihmiset pitävät (tai tietävät niiden olevan) vääriä.
(Suom. DeepL.com.)
Hän on sitä mieltä, ettei tulisi välittää siitä, mitä muut meistä (ja ajatuksistamme) ajattelevat. Etenkään media. Pitäisi ottaa omaa vastuuta omasta ymmärryksestämme.
Pitäähän tämä evankeliuminkin suhteen paikkansa. Ei pitäisi välittää siitä, että joku toinen ei usko - omalla tavallaan (voihan hän uskoa myöhemmin). Vaikka kukaan toinen ei uskoisi maailmassa, voisi - ja pitäisi - silti uskoa Kristukseen. Siis siinä mielessä, että voi uskoa vailla huolta ja pitää esim. maallistuneen median käsityksiä kristinuskosta ja "yliluonnollisesta maailmankuvasta" usein väärinä.
-
Tässä Eskola kirjoittaa lundilaisuudesta, jonka kuuluisin sovellus on ns. kahden korin teologia: rakkauden piiriin kuuluvat asiat voivat muuttua, vaikka uskonasiat ovatkin ikuisia. Sovitusopinkin kanssa on sählätty. https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kant-kummittelee-sovitusopin-kieltajien-ajattelussa-lundilainen-teologia-vaikuttaa-suomessa-edelleen/ (https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/kant-kummittelee-sovitusopin-kieltajien-ajattelussa-lundilainen-teologia-vaikuttaa-suomessa-edelleen/)
Joskus tuntuu, että kukaan ei väistele Raamattua niin ketterin askelin kuin teologi. Ehkä tämä on vain maallikon purnausta, mutta monet hienot uskovat ovat menneet piloille opiskeltuaan lipastolla. Jotkut onnistuvat välttämään tiedekunnan hapatteen, mutta he todellakin välttelevät sitä - tekevät pakolliset tentit, mutteivät omaksu tenttimäänsä. Mutta onhan tämä Eskolakin teologi. STI onkin toisaalta tunnustuksellista oppositiota.
Joskus olen ajatellut, että olisi pitänyt alkaa papiksi. Joskus tuntuu, että säästyin paljolta, kun en ruvennut. Nyt tosiaan jo eläkkeellä ja ihan toiselta alalta. Teologia on kyllä kulkenut harrastuksena mukana.
-
Tuo lundilaisuus tuli vastaan jossain keskustelussa äskettäin. En ole paljoa perehtynyt, mutta meneehän tässä moderni ihmisajattelu helposti Raamattu-lähteisyyden edelle. Teologi voi keksiä mitä vain - tai ihminen ylipäätään.
Olen myös kuullut ainakin parista lähteestä kommentin, että teologit (tai rabbit myös) keksivät helposti täysin vastakkaisia ideoita ja tulkintoja, kuin miten yksinkertaisempi lukutapa antaisi olettaa. Hyvästä tulee pahaa, mustasta valkoista, kuten Raamatussa varoitetaan jossain.
Tietysti voi kysyä, miten tietää oikean lukutavan?
-
Ehkä jotenkin yllä oleviin viesteihin liittyen, tosin melko heppoisen pohdinnan jälkeen, tuli mieleen, mitä pohdin eilen illalla luettuani lisää kirjasta mikä käsittelee Korean historiaa. Olen yrittänyt aina silloin tällöin lukea lehtistä minkä mieheni sai kun oli Koreassa katolisessa kirkossa pääsiäisenä 2023. Olen yrittänyt saada siitä selvää Google tekstin kääntäjän avulla, mutta sitäkään en ole tehnyt kovin sinnikkäästi.
Mutta se mitä olen lukenut, on minulle ikäänkuin todella vierasta tekstiä eli en ole aivan saanut kiinni siitä mitä siinä yritetään sanoa. Olen ihmetellyt, että mistä se johtuu.
Olen kummastellut sitä ja mieleeni on tullut ajatus, että onko meidän evankelinen tapa puhua asioista jotenkin sekin kulttuurin säätelemää? Sama tuli mieleen sitten, kun luin Korean historian kirjaa.
Konfutselaisuus on historiallisesti ollut heillä ajattelun johtotähti vuosituhansia. Se ei ole itse asiassa uskonto, koska siinä ei viitata jumaluuteen, vaan on enemmänkin filosofinen oppi, missä korkea moraalisuus on ihanteena.
Jotenkin tuli mieleen, että minkähänlaista olisi evankelioida korealaisia, jotka eivät ole olleet tekemisissä kristinuskon kanssa.
Tää tietty tulee aina esille lähetystyössä.
Tietty tuli myös mieleen, että mitä he kuulevat kristinuskosta, kun katolinen kirkko levittää kristinuskoa. Löytyykö siitä evankeliumi? Toivottavasti.
Katolinen kirkko teki siellä lähetystyötä enemmän kuin muut kristilliset kirkot. Heitä tapettiin paljon 1800 luvulla.
Tässä viestissä ei välttämättä ole päätä eikä häntää. ;D
Mutta jotenkin vaan tiedostin, miten erilainen kaukoidän kulttuuri on kuin se mihin on itse tottunut.
-
Tuohon intellektuellien riskiin kääntää kaikki ylösalaisin jatkoksi seuraava Steve Sailerin kommentti (https://www.unz.com/isteve/the-federalist-reviews-noticing/), että tietyllä yksinkertaisuudellakin voi pärjätä:
"Perusymmärrykseni on, että huomaaminen ei ole kovin vaikeaa, jos vain antaa itselleen luvan: maailma on itse asiassa aika lailla sitä, miltä se näyttää, vaikka emme haluaisikaan myöntää sitä."
Toki hengellisiä asioita voi olla vaikea huomata.
-
Lueskelin vähän Timo Eskolan blogia, jossa oli nykymenoa avaavia kohtia, tässä tuosta lundilaisuudesta:
"Kirkossa itsessään keskeisin niistä on Lundista tullut uuskantilainen käsitys. Se väittää Kantia seuraten, että autonominen ihminen kehittää itse parhaan mahdollisen moraalin ilman uskontoja. Kantin “puhdas järki” ei ole langennut eikä tarvitse Jumalaa. Vaikka asia tuntuu käsittämättömältä, ruotsalainen luterilaisuus on pitkään tulkinnut etiikkaa ilman Raamattua. Ja suuntauksen suomalainen versio tekee saman täällä: kuvitelman mukaan itsenäiset aikuiset päättävät moraalista ja myös avioliiton luonteesta kulloinkin oman aikaansa sopivien periaatteiden mukaan. Jos Raamattu on näitä uusia käsityksiä vastaan, se joutaa mennä. Näihän piispa Kaisamari Hintikka vastikään kuvasi omaa kantaansa television kiihkeässä debatissa." https://timoeskola.blogspot.com/2024/04/instituutioiden-kumoaminen-ja.html
Toinen teksti, jossa tuodaan hyvin esille, miten länsi on rappeutunut ja liberalisoitunut. Hyvä termi tuossa "konservatiivisuuden" sijaan, "aidosti tunnustuksellinen."
"Lyhyesti sanoen: lähetystyön synnyttämät kirkot ovat yleensä raamatullisia ja teologialtaan konservatiivisia tai paremminkin sanoen aidosti tunnustuksellisia, Lutherin teologiasta iloitsevia kirkkoja. Pohjoisen kirkot ovat liberalisoituneita uusprotestanttisia kirkkoja, joista monille yksikään opinkohta ei ole enää täysin pyhä. Tässä asetelmassa pohjoinen painostaa etelän sisarkirkkoja esimerkiksi liberaalin raamattunäkemyksen, oppeja suhteellistavan opetuksen ja postmodernin moralismin omaksumiseen. Esimerkit tästä ovat vastaansanomattomia." https://timoeskola.blogspot.com/2024/10/tilannekatsaus-luterilaisten-kirkkojen.htm
Eskolalla on ilmeisesti kaksi blogia: Eskolatologiaa (https://timoeskola.blogspot.com/) ja Dosentin kammiosta (https://timoeskola.wordpress.com/category/blogi/).
-
Kommentoin lahinna Korpiman viestin ylempaa lainausta.
Siis ei mitaan uutta taivaan alla. Aatamista ja Eevasta lahtien ihminen on paattanyt,etta han kykenee paattamaan oikean ja vaaran itse ilman Jumalan sanaa.
Jotenkin samaa kehaa jokainen sukupolvi kiertaa.
Ja samalla pakenee Jumalaa kuin Aatami, ja peittelee omaa hapeaansa.
-
Tulivat myös nuo teemat ja hyvän ja pahan tiedon puu mieleen.
Ja se, että Raamattu on olennaista, jos haluaa noudattaa Jumalan tahtoa - ei vain omaa tahtoaan. Kaikissa kysymyksissä tietysti Raamatusta ei voi saada tietoa, mutta monissa voi - kuten avioliitto- ja seksuaalisuuskysymyksissä. Ilmeisesti sitä ei vain uskota, haluta käyttää tai noudattaa. Liika järkeisoppi vei teologilta järjen...
Kyllähän Jeesuskin kommentoi suoraan avioliittoa ja hän varmasti tietää, mitä on luonut.
-
En tieda, onko sinulle David Wilkersonin kirja Vision, suomeksi Naky sinulle tuttu.
Se on kirjoitettu muistaakseni 1973. Siella tama homojuttu on ennustettu juuri niinkuin nyt nahdaan. Ei olisi 70 luvulla arvannut. Eika viela edes 80 luvulla. Siella sanotaaan etta kirkkokunnat hyvaksyvat homoseksuaalisuuden ja sen edustajia pidetaan rohkeina uudistusmielisina ihmisina jne. jne.
Minulla on se kirja muistaakseni seka suomeksi etta englanniksi. Voin tuoda tanne suoran lainauksen jossain valissa.
-
En tieda, onko sinulle David Wilkersonin kirja Vision, suomeksi Naky sinulle tuttu.
Oli siitä viime maaliskuussa oma ketjunsa: "Otteita David Wilkersonin kirjasta Näky" (https://puimatanner.net/index.php?topic=1509.0). Sen tarkemmin en tiedä.
-
Tämä Kiekegaardin lainaus tuo esille yhden tavan, miten Raamattuun voi - ja ehkä pitäisi - suhtautua (korostukset omiani).
”Ajattele maata, jossa annetaan kuninkaallinen käskykirje kaikille virkamiehille, alamaisille, lyhyesti sanoen koko kansalle. Mitä tapahtuu? Kaikissa ihmisissä tapahtuu merkillinen muutos: kaikki muuttuvat tulkitsijoiksi, virkamiehistä tulee kirjailijoita; toinen toistaan oppineempia, älykkäämpiä, tyylikkäämpiä, syvämietteisempiä, taidokkaampia, ihmeellisempiä, kauniimpia ja ihmeellisen kauniimpia tulkintoja ilmaantuu joka päivä. Kritiikki, jonka tehtävänä on seurata, mitä tapahtuu, pystyy tuskin seuraamaan tätä valtavaa kirjallisuuden tulvaa, ja kritiikki itse muodostaa niin laajan kirjallisuuden, ettei ole mahdollista seurata edes kritiikkiä: kaikki on tulkintaa, mutta kukaan ei ole lukenut käskykirjettä toimiakseen sen mukaan.” (Lainaus Torsti Lehtisen kirjasta Søren Kierkegaard, Intohimon, ahdistuksen ja huumorin filosofi. Mattina. 2000. 154)
Lähde: https://uskojarukous.fi/t/inkerin-kirkon-pappisvihkimys-2023/5936/830
Tulkinnasta kirjoittaa myös Timo Eskola (https://timoeskola.blogspot.com/2024/06/miksi-vaihtoehtoinen-teologikoulutus-on.html):
Kun raamattukiistaa pohditaan nyt kymmeniä vuosia myöhemmin 2000-luvulla, voisi kuvitella monen aiheen jääneen historiaan. Se on kuitenkin näköharha. Kun Suomessa nykyään keskustellaan ja debatoidaan kirkon avioliittokäsityksestä, uutta näkemystä esittävät teologit vetoavat usein teesiin “kaikki on vain tulkintaa”. Heidän mukaansa Raamattu ei sellaisenaan voi olla enää luterilaisessa kirkossa peruste kristilliselle opille tai etiikalle. Sen sijaan he olettavat, että tänä päivänä kiistelevät ainoastaan erilaiset tulkinnat. Siksi moni kuvittelee, että nyt keskustellaan eri tulkintojen välisestä paremmuudesta.
[...] Kyse on uskontokritiikistä. Tuon kaltaiset kriitikot eivät halua uskoa kristinuskon opetusta, vaan nousevat sitä vastaan. On irvokasta väittää keinoa “tulkinnaksi”. Kysehän on uskonnonvastaisesta konfliktin luomisesta.
Postmodernin aikamme keskellä ideologinen kritiikki on entisestään voimistunut. Aikamme kulttuuriset suosikkiaiheet käsittelevät seksuaalisuutta ja vähemmistöjä. Monien kirkollisten tahojen vaatima “tulkinta” – josta piispa Hintikan tapaus antaa esimerkin – merkitsee lähinnä vain gender-ideologian puitteissa esitettyä ideologista kritiikkiä Raamatun selvää esitystä ja sisältöä vastaan.
-
Kierkegaard on yksi suosikkejani, vaikka outoutensa on hälläkin. Tässä tapauksessa kertomus kuninkaallisesta käskykirjeestä avaa hienosti, mitä eroa on opetuslapsella ja teologilla. Onkin sanottu, että Raamattua eivät tee haastavaksi vaikeaselkoiset kohdat, vaan ne kohdat, jotka ymmärrämme.
-
Ja taas tuli mieleen että ei mitään uutta taivaan alla.
Tässä maailman ensimmäinen Raamatun "tulkitsija".
Mutta käärme oli kavalin kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala
oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: "Onko Jumala todellakin sanonut: 'Älkää syökö kaikista paratiisin puista'?"
2. Niin vaimo vastasi käärmeelle: "Me saamme syödä muiden puiden hedelmiä paratiisissa,
3. mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on Jumala sanonut: 'Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen, ettette kuolisi'."
4. Niin käärme sanoi vaimolle: "Ette suinkaan kuole;
5. vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan".
-
JMSmithin kyynisehkö kommentti (https://orthosphere.wordpress.com/2024/10/15/sinking-into-the-bog-of-superstition-or-not/#comment-173986) kirkkojen roolista:
Vuosikymmenet yliopistossa opettivat minulle, että yliopistot palvelevat ensisijaisesti työntekijöitään. Kirkot näyttävät toimivan samalla tavalla. Ne tarjoavat työtä henkilökunnalleen ja idoleita kiihkomielisille (vähän niin kuin yliopiston jalkapallojoukkue). En näe, että ne tekisivät paljoakaan hyvää kenellekään muulle.
Onhan hyvä, että papeille, piispoille ym. on työpaikkoja... ;)
-
Heh minulle on tullut sama mieleen. :)
-
First we overlook evil.
Then we permit evil.
Then we legalize evil.
Then we promote evil.
Then we celebrate evil.
Then we persecute those who still call it evil.
- Fr. Dwight Longenecker
Suomeksi:
Ensin jätämme pahuuden huomiotta.
Sitten sallimme pahuuden.
Sitten laillistamme pahuuden.
Sitten edistämme pahuutta.
Sitten juhlimme pahaa.
Sitten vainoamme niitä, jotka edelleen kutsuvat sitä pahaksi.
- Fr. Dwight Longenecker
-
Puhutteleva.
-
Näin se menee.
-
Tolerance is the virtue of the man without convictions. -G. K. Chesterton
Suomeksi:
Suvaitsevaisuus on vakaumuksettoman ihmisen hyve. -G. K. Chesterton
-
En ole ihan varma onko: suvaitsevaisuus" kaannos sanasta "tolerance".
Google antoi sanan "suvaitsevaisuus" kun pyysin kaannosta, mutta se ei osu kohdalleen sen perusteella miten sanaa tolerance kaytetaan englannin kielessa.
Edge tarjosi puolestaan 'toleranssi" ;D ;D
Siis toleranssi tarkoittaa samaa kuin toleranssi. ::)
Mutta jo se ilmaissee paremmin suomen kielessa mita sanalla tolerance tarkoitetaan.
Google antoi myos sanan "sietokyky".
Se on mielestani selvasti tasmallisempi kaannos.
Sanojen sietokyky ja suvaitsevaisuus eri tarkoitus lienee ilmiselva.
-
Minusta tuo suvaitsevaisuus sopii käännökseksi hyvin tuohon, koska se on eräänlainen kaiken kattava modernin ihmisen hyve. Kaikkea täytyy suvaita - paitsi ehkä minkäänlaista konservatiivisuutta.
-
First we overlook evil.
Then we permit evil.
Then we legalize evil.
Then we promote evil.
Then we celebrate evil.
Then we persecute those who still call it evil.
- Fr. Dwight Longenecker
Suomeksi:
Ensin jätämme pahuuden huomiotta.
Sitten sallimme pahuuden.
Sitten laillistamme pahuuden.
Sitten edistämme pahuutta.
Sitten juhlimme pahaa.
Sitten vainoamme niitä, jotka edelleen kutsuvat sitä pahaksi.
- Fr. Dwight Longenecker
Aamen.
-
Minusta tuo suvaitsevaisuus sopii käännökseksi hyvin tuohon, koska se on eräänlainen kaiken kattava modernin ihmisen hyve. Kaikkea täytyy suvaita - paitsi ehkä minkäänlaista konservatiivisuutta.
Juu totta, jotenkin ymmarin lauseen eri tavalla alussa.
Tolerance is the virtue of the man without convictions. -G. K. Chesterton
Suomeksi:
Suvaitsevaisuus on vakaumuksettoman ihmisen hyve. -G. K. Chesterton
Jees. Man without conviction, vakaumukseton ihminen.
-
Jees. Man without conviction, vakaumukseton ihminen.
Tuleehan kristillisen vakaumuksen mukana kaikenlaisia ohjeita, sääntöjä ja lakeja. Niiden vastapainoksi kaikkea ei voi suvaita - ainakaan itsessään tai kirkossa. Esim. rakkauden käskyn vastapainoksi ei tulisi suvaita vihaa, yksijumalaisuuden sijaan monijumalaisuutta tai elämän varjelun sijaan tappamista. Eikä kristitty varmaan voi olla sitä mieltä suvaitsevaisesti, että kaikki uskonnot ovat yhtä hyviä.
-
Juu. Kristitylle kaikki lähtee siitä, että Jumala on. Hänen nimensä on "Minä olen" Raamatun mukaan.
Emme ole yksittäisiä autonomisia olioita, jotka määrittelisivät olemassaolon kukin omien ajatustensa mukaan.
-
Tuli mieleen laulu jostain 80 luvulta, missä on sanat "I'm a man without conviction". Juuri tajusin että laulu viittaa sanoilla kameleonttiin, nyt tajusin noiden kahden yhteyden. Alussa alkoi vai soida päässä "I'm a man without conviction".
Laulu löytyy noilla sanoilla youtubesta.
-
Tuttu hittilaulu ja lyriikka, joskus kuullut.
-
Ajatuksia herättävä ajatelma (https://treesandtriads.substack.com/p/small-talk-50):
"fyysisen pitäisi heijastaa sielua. siksi rauniot ja katakombit (tai vaihtoehtoisesti kliinis-steriilit nykyaikaiset rakennukset) ovat nykyään ainoat sopivat puitteet kirkoille. itse pidän enemmän metsissä olevista kiviröykkiöistä, alkuperäisestä abrahamilaisesta perinteestä."
(Englanniksi: "the physical should reflect the soul. thus ruins and catacombs (or, alternatively, clinical-sterile modern buildings) are the only appropriate settings for churches today. as for myself, i prefer cairns in forests, the original abrahamic tradition.")
-
Lainaus elokuva-arvostelusta:
"Molempien Inside Out -elokuvien välittömin opetus on luultavasti se, että ihmiset ovat monimutkaisia ja elämä on hämmentävää. Siksi meidän kaikkien pitäisi pyrkiä osoittamaan armoa ja kärsivällisyyttä turhautumisen ja tuomitsemisen sijaan." (Suom. DeepL.com.)
- Inside Out 2 (Christian Movie Review), https://thecollision.org/inside-out-2-christian-movie-review/
Helpommin sanottu kuin tehty...
-
Blogikirjoituksessa (https://meetingthemasters.blogspot.com/2024/12/do-you-follow-man-or-god.html) kirkkokritiikkiä:
"Ja tästä seuraa tärkein kritiikkini nykyaikaisia kirkkoja vastaan, nimittäin se, että ne kaikki ovat antaneet 'tämän maailman' turmella itsensä. Aivan liian usein ne käsittävät nykyään hengellisyyden horisontaalisesti, mikä tarkoittaa, että niiden katseet ovat kiinnittyneet ihmisiin eikä Jumalaan. Epäilemättä tämä on osa demonista yritystä heikentää totuutta, mutta sitä auttaa ja tukee kirkon johtajien heikko taso, sillä he eivät suurimmaksi osaksi ole näkemyksen miehiä, saati pyhimyksiä tai mystikkoja, vaan hallintomiehiä ja byrokraatteja, jotka ovat enemmän huolissaan organisaatiostaan kuin jumalallisesta totuudesta. Tuloksena on ollut se, että he ovat antaneet yhä enemmän tilaa maallisen edistyksen modernistiselle ideologialle, ja nyt heidän arvomaailmansa ei juuri poikkea nykyisestä vasemmistolaisesta/liberaalista eetoksesta, joka perustuu ihmisen keskeisyyteen sellaisena kuin hän näyttäytyy tässä maailmassa. Tämä prosessi on jatkunut jo reilusti yli vuosisadan ajan, mutta se on todella kiihtynyt muutaman viime vuosikymmenen aikana.
Tuloksena on, että suuri osa virallisesta kristinuskosta on nyt ontto kuori. Se on seurannut maailmaa sen sijaan, että se olisi luopunut siitä."
(Suom. DeepL.com.)
-
Niin, koko homma on ihmiskeskeistä.
Tuli mieleen se 4. Mooseksen luku mihin viittasin toisessa ketjussa. Heilläkin homma keskittyi heihin itseensä ja olosuhteisiin ja kaikki oli Mooseksen syytä.
-
Tosin mistä löytää "paremman tason" ihmisiä kirkon johtoon? En ainakaan itse varmaankaan osaisi mitään paremmin, vaikka jotain kantoja tietysti on. Suurta näkemystä ei ole, tosin en ole pyrkimässä kirkon johtoon tai menemässä tarjoamaan opastusta...
"Kuulkaa minua, näytän tästä miten hommat hoidetaan!" ;)
-
Niin tuskin.
Toisaalta Raamatussa on annettu myös ohjeet minkälainen seurakunnan paimenen tulee olla.
Kyllä sentään on suhtkoht helppo tunnistaa henkilö, joka kunnioittaa Raamattua ja hyväksyy sen auktoriteettina ja sellainen, joka sanoo, että Raamatun opetukset eivät ole enää päteviä.
Eihän se tarkota, että Raamattua kunnioittava pastorikaan on kaikessa oikeassa ja tietää kaikki.
Paavalikin sanoi, että monessa kohden me hairahdumme. Samalla hän kuitenkin sanoo, että ne jotka opettavat seurakuntaa ovat suuremmassa vastuussa Jumalalle.
-
Näinhän se on, että toivoisi johtajilta parempaa "tasoa" kuin riviseurakuntalaiselta. Mutta kai se tosiaan on niin, että maallistumista ja ihmisajatteluun luottamista on paljon liikkeellä. Ajan henki, historian liike, koulutus.
Enkä sitten tiedä, miksi itse olen kriittisemmällä kannalla nykymaailmaan: ehkä se on vain persoonallisuuden piirre (ei-miellyttävyyteen pyrkiminen, agreeablenessin vastakohta). Tai ehkä vain Raamatun luku ja sen vakavasti ottaminen Jumalan sanana auttaa.
-
Hauska kysymys blogitekstissä (https://onecosmos.blogspot.com/2025/01/the-index-of-forbidden-ideas.html):
"Esimerkiksi metafyysinen darwinismi on ihmisen poikkeuksellisuuden nimenomaista kieltämistä siten, että ihmisen ja ali-ihmisen välinen etäisyys on pelkästään määrällinen. Tämä voidaan jopa laskea siten, että jaamme noin 97 prosenttia DNA:sta orankien kanssa, joten olemme 3 prosenttia erilaisia. Tietenkin jaamme 50-60 prosenttia DNA:sta banaanien kanssa, mutta tarkoittaako tämä, että banaani on puoliksi ihminen?"
Toinen ajatus edellisestä linkistä, peräisin Schuonilta:
"Hengellinen ihminen ylittää itsensä ja rakastaa itsensä ylittämistä; maallinen ihminen pysyy horisontaalisena ja inhoaa vertikaalista ulottuvuutta."
(Suom. DeepL.com.)
-
"Vain kirkko pitää itseään syntisten seurakuntana. Kaikki muut yhteisöt, niin uskonnolliset kuin maallikkoyhteisötkin, pitävät itseään pyhien veljeskuntana." (https://onecosmos.blogspot.com/2025/01/a-brief-and-prosaic-autopsy-of-wokeness.html, Suom. DeepL.com.)
Alkukielellä: "Only the Church considers itself a congregation of sinners. All other communities, religious or lay, feel themselves to be a confraternity of saints."
-
Mielenkiintoinen pointti Korpiman artikkelissa. Melko vaikeasti ymmärrettävää, vai olinko liian kiireinen, mutta ilmeisesti artikkeli itse asiassa kritisoi "woke" ajattelua.
Juuri Korpiman lainaaman kohdan yläpuolella on näin:" A wider variety of sins, identified and punished by people who would be the first to deny the existence of sin and dismiss it as the relic of a superstitious age:
What is called the modern mentality is the process of exonerating the deadly sins."
Eli siis jotenkin, että ihmiset jotka ovat eturivissä kieltämässä synnin olemassaolon, ovat kehittäneet uuden lista paheita joista he tuomitsevat toisia ihmisiä.
Eli woke ihmisillä on ihan oma syntilistansa ja siis he eivät näe itseään luettavaksi niihin, jotka syyllistyvät heidän syntilstaansa.
Eli silläkin tavalla he ovat toisten ihmisen yläpuolella moraalisesti.
In the first phase of political correctness there were really only three things people got accused of: sexism, racism, and homophobia (which at the time was a neologism invented for the purpose). But between then and 2010 a lot of people had spent a lot of time trying to invent new kinds of -isms and -phobias and seeing which could be made to stick.
-
Yleensä tuolla blogissa on hengellisempiä/metafyysisempiä/filosofisempia aiheita, mutta tuossa jutussa woke-kritiikkiä. Ihmiset keksivät uusia listoja hyvistä ja pahista jutuista. Ja totuus kärsii.
-
Joo painopiste muuttuu oudoksi.
-
"Pohdinnoilla, keskusteluilla ja järkeilyillä ei voi oppia tuntemaan sitä, minkä kristityt tuntevat uskon ja kokemuksen kautta." (Pyhittäjä Antonios Suuri, https://ort.fi/synaksario/)
Onhan uskossa paljon, mitä ei voi välittää esim. sanallisesti tai selittää uskosta osattomalle. Mielenkiintoinen teksti tuo linkin kuvaus Pyhittäjä Antonios Suuren elämästä. Melkoinen kilvoittelija ja pyhimys, täytyy sanoa. Antaa näkemystä ja tiettyä toivoa, mikä on parhaimmillaan hengellisesti (joillekin) mahdollista.
-
Mietinnän arvoinen ajatus Bruce Charltonilta siitä, miten kaukana nykyiset arvot ovat hengellisistä (linkki (https://charltonteaching.blogspot.com/2025/01/why-modern-man-spontaneously-alienated.html)):
"Yhteiskunnalliset arvot tässä ja nyt ovat kuitenkin pelastuksen vastaisia, joten vain niistä irrottautuneet ihmiset voivat valita pelastuksen.
Yhteiskunnalliset arvomme saavat ihmiset hylkäämään pelastuksen...
Jos omaksuisimme passiivisesti, tiedostamatta ja kritiikittömästi nykyaikaiset yhteiskunnalliset arvomme - silloin valitsisimme oletusarvoisesti kadotuksen." (Suom. DeepL.com.)
Miten ihminen voikaan pelastua nykyaikana?
Toisessa G. Poulinin ajatuksessa tuodaan ilmi, miten helposti maalliset prioriteetit syövät hengelliset/toismaailmalliset/transsendentit (linkki (https://orthosphere.wordpress.com/2025/01/12/fatal-attractions-of-body-and-soul/#comment-174798)):
"Poulinin laki: Missä tahansa sosiaalinen evankeliumi saa jalansijaa kirkossa, varsinainen evankeliumi ei lopulta ole tervetullut. Sosiaalinen evankeliumi ei ole, kuten sen kannattajat väittävät, evankeliumin jatke, vaan se korvaa evankeliumin. Se merkitsee uskon menettämistä pyhään ja transsendenttiin Jumalaan. Näemme todisteen tästä köyhien ja ”toisten” väsymättömässä jumalallistamisessa." (Suom. DeepL.com.)
-
Kyllähän se joskus tuntuu, että Suomessakin on tasa-arvo, ilmastonmuutos ja sen sellaiset julistuksellisessa keskiössä aika ajoin. Eikä niihin saarnoihin yleensä sitä varsinaista evankeliumia mahdu.
Sosiaalinen evankeliumi on itselleni vähän vieras käsite, mutta liittynee näihin tämänpuoleisiin päämääriin. Kristillisessä kontekstissa luontevampi suuntaus on diakonia, joka sekin voi kyllä toisinaan politisoitua.
Mikä sitten on evankeliumin ja diakonian suhde? Luullakseni evankeliumi synnyttää diakoniaa, ja diakoniaan sisältyy myös evankeliumin julistamista. Sikäli evankeliumin ja sosiaalisten päämäärien jyrkkä vastakkainasettelu on vähän tarpeetonta. Toisaalta miellän diakonian välitöntä hätää lievittäväksi ja jokseenkin epäpoliittiseksi toiminnaksi. Se on sitä, että me rakastamme, koska Jumala rakastaa meitä, ja me autamme ja julistamme evankeliumia, koska rakastamme.
-
Sosiaalinen evankeliumi on itselleni vähän vieras käsite, mutta liittynee näihin tämänpuoleisiin päämääriin. Kristillisessä kontekstissa luontevampi suuntaus on diakonia, joka sekin voi kyllä toisinaan politisoitua.
Tuo sosiaalinen evankeliumi (https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_evankeliumi) oli uusi juttu minulle, mutta liittyy liberaaliteologiaan. Ilmeisesti pääasiassa amerikkalainen liike.
Tulee mieleen vähän ehkä samantyylisenä "vapautuksen teologia" (https://fi.wikipedia.org/wiki/Vapautuksen_teologia).
-
Luulin, että sosiaalinen evankeliumi on uusi termi, mutta sehän näyttää olevan selvä ajattelutapa, mikä on alkanut 1800 luvun lopussa.
Uutta minullekin.
En ole varma liittykö tämä siihen, mistä täkäläinen suomalainen ystäväni kertoi. Siis Suomesta tänne muuttanut minun jälkeeni.
New Hampshiren lounaisosassa on kaksi ikäänkuin toisilleen vastakkaista suomalaisperäistä ryhmää: yksi ryhmä käy kirkossa, toinen kokoontuu juomaan. ::)
Ystäväni kertoi, että se on hyvin tyypillinen asetelma: tänne tuli lestadiolaisia siirtolaisina ja samoihin aikoihin tuli sosialismista kiinnostuneiden porukka 1800 luvun lopussa, 1900 luvun alussa.
Eli se ero on pysynyt näiden kahden ryhmän välillä useamman sukupolven ajan.
Itse asiassa tuossa wikilinkissä missä on sosiaalisesta evankeliumista viitataankin tähän. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_evankeliumi
Ttaustalla vaikuttivat osaltaan siirtolaisuusaallot, jotka toivat maahan suuria määriä sosialismiin mieltynyttä väestöä itäisen ja Etelä-Euroopan kulttuuripiireistä.
-
Hauskasti sanottu Jumalan kekseliäisyydestä ja luomisvoimasta (https://thenewjerusalem.substack.com/p/letter-180-fish-are-weird):
"Valtameressä on jotakin aggressiivisen outoa, aivan kuin Jumala olisi päättänyt tehdä näytöksen luomalla mahdollisimman outoja eläimiä vain todistaakseen, ettei kukaan voi pysäyttää häntä. [...]
Taideteoksena tarkasteltuna maailmankaikkeus ilmentää riehakasta ja kyltymätöntä ruokahalua elämää kohtaan kaikissa mahdollisissa lajeissa. Taito on Rembrandtin, mutta henki on kuin pikkulapsella, jolla on värikynärasia. En usko, että otamme tätä läheskään tarpeeksi huomioon teologiassamme, sitä, millaisesta rajattoman vapaasta ja raivokkaan kekseliäästä mielestä meidän on puhuttava, kun puhumme Jumalasta. Miksi tehdä maailmanlaajuinen uima-allas ja täyttää se avaruusolennoilla? Hänen vastauksensa näyttää olevan jotakuinkin, että miksipä ei...?"
(Suom. DeepL.com.)
-
Olen itse ajatellut samaa. Nykyisten kameroiden ansiosta on voinut netissä ihmetellä vaikka minkälaisia luontokappaleita joiden olemassaolosta minulle ei ollut haisuakaan. Siinä kyllä ihmettelee Jumalan "luovuutta".
-
Tämänpäiväinen telkkariohjelma käy hyvin merisestä esimerkistä, kaikenlaista on veden alla:
(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ef/Clownfisch_%28Amphiprion_ocellaris%29.jpg/320px-Clownfisch_%28Amphiprion_ocellaris%29.jpg) https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuokkokala
"Vedenalaisen maailman asukkaita
Su 26.1.2025 klo 18.14, Yle Teema & Fem
Vuokkokalat ovat saaneet nimensä siitä, että ne elävät symbioosissa merivuokkojen kanssa. Merivuokko tarjoaa kalalle turvapaikan, ja vuokkokala syö vuokon lonkeroiden välistä loisia ja tähteitä. Vuokkokalat ovat syntyessään aina koiraita. Yhdessä vuokossa elää hallitseva naaras ja koiras, sekä mahdollisesti joukko pienempiä koiraita. Jos naaras kuolee, suurin koiras muuttuu naaraaksi. (2018)"
-
Aika taidokkaat kuvion pienen kalan elämässä!
-
Erilailla on luotu vuokkokala uiskentelemaan meressä.
-
Ja sukupuolen vaihdos tarvittaessa!
-
Vuokkokalan täytyy olla valmis kaikkeen, kun velvollisuus kutsuu. :o
-
Jumalalla on huumorintajua kun on luonut myös läskikalan.
-
Erilaisia aforismeja ja ajatelmia blogista (https://onecosmos.blogspot.com/2025/01/you-cant-domesticate-weirdness.html):
"Todellisuus on niiden häkki, joilta puuttuu mielikuvitus.
Maailma ei tuhoudu ihmeiden puutteeseen, vaan ihmettelyn puutteeseen.
Tieteellisen tiedon kehitys ei näytä tekevän maailmankaikkeudestamme tai sisäisestä elämästämme siinä yhtään vähemmän salaperäistä.
Tieteellä varustautunut ihminen on kuin vauva tulitikkurasian kanssa.
Teleologia [tarkoitusperäisyys tai päämäärähakuisuus] on biologille kuin rakastajatar: hän ei voi elää ilman häntä, mutta hän ei halua näyttäytyä hänen kanssaan julkisesti.
Minusta on äärimmäisen epätodennäköistä, että mieli olisi pelkkä aineen sivutuote. Sillä jos mielenprosessini määräytyvät täysin aivojeni atomien liikkeiden perusteella, minulla ei ole mitään syytä olettaa, että uskomukseni ovat totta. Ne voivat olla kemiallisesti järkeviä, mutta se ei tee niistä loogisesti järkeviä. Ja näin ollen minulla ei ole mitään syytä olettaa, että aivoni koostuvat atomeista.
Luonnontieteille omistetun elämäni aikana minulle pakostakin tulleena johtopäätöksenä on, että maailmankaikkeus sellaisena kuin sen oletetaan olevan fysikaalisessa tieteessä, on vain idealisoitu maailma, kun taas todellinen maailmankaikkeus on hengellinen maailmankaikkeus, jossa hengelliset arvot ovat kaikki kaikessa.
[...] Mikään ei viehätä minua kristinuskossa niin paljon kuin sen oppien ihmeellinen julkeus.
[...] Kirkon tehtävänä ei ole sovittaa kristinuskoa maailmaan eikä edes sovittaa maailmaa kristinuskoon, vaan sen tehtävänä on ylläpitää vastamaailmaa maailmassa.
[...]
[kommentissa] ”Ja tuuli sanoo: Täällä oli säädyllisiä jumalattomia ihmisiä: Heidän ainoa muistomerkkinsä asfalttitie. Ja tuhat kadonnutta golfpalloa.” T. S. Eliot"
(Suom. DeepL.com.)
-
Mikään ei viehätä minua kristinuskossa niin paljon kuin sen oppien ihmeellinen julkeus.
Niin, kristinusko on ikäänkuin ihmistä loukkaava. Se osuu juuri siihen ihmisen olemuksessa johonkin mitä emme haluaisi kohdata.
Tieteellä varustautunut ihminen on kuin vauva tulitikkurasian kanssa.
Tää on jotenkin huvittava. En oikein tiedä varmuudella mihin sen kirjoittaja haluaa viitata, mutta minulle tuli mieleen kommentti, minkä pitkäaikainen työkaverini mainitsi jotain 10 vuotta sitten: "little knowledge is dangerous"
Eli "vähäinen tieto on vaarallista".
Sillä hän tarkoitti sitä kun uusi pomomme oli tekemässä muutoksia nuorten seksuaalirikollisten kuntoutusohjelmaa olematta selvillä, miksi ohjelma on sellainen mikä oli. Sen sijaan hän halusi miellyttää osavaltion viranomaisia joiden rahoituksesta työpaikka oli/on riippuvainen.
Eli siis jo toimii hyvin rajoitetun tiedon varassa, on kuin tulitikuilla leikkivä lapsi. Seuraamukset voivat olla arvaamattomia.
-
Mikään ei viehätä minua kristinuskossa niin paljon kuin sen oppien ihmeellinen julkeus.
Niin, kristinusko on ikäänkuin ihmistä loukkaava. Se osuu juuri siihen ihmisen olemuksessa johonkin mitä emme haluaisi kohdata.
Onhan synti-sanakin jo monelle nykyihmiselle loukkaava (jopa monelle liberaalikristitylle ilmeisesti, olen täältä lukenut). Myös monet muut kohdat ovat "röyhkeän ihmeellisiä", siinä mielessä että ne ovat hyvin vastakkaisia arkijärjelle. Kuten Jumalan kolminaisuus tai Jeesuksen ristin "hullutus" ja ylösnousemus. Tai vuorisaarna. Hengelliset asiat ovat mystisiä, kun niitä jää ihmettelemään.
-
Blogikirjoituksessa kuvataan luomisen osien ja prosessien toisiinsa kytkeytymistä (https://treesandtriads.substack.com/p/wee-wisdom-8):
"vihreiden asioiden ja erityisesti puiden kasvattamisen taito on muokannut näkemystäni kaikesta. kuten kirjoittamisesta. minun on pystyttävä kuvittelemaan teoksen 'lopullinen' tila, kuten teen puun kohdalla, mutta en voi pakottaa sitä kasvamaan tällä tai toisella tavalla. minun on työskenneltävä sen luonnollisten energioiden ja taipumusten kanssa. tavallaan puut muokkaavat minua yhtä paljon kuin minä muokkaan niitä. sama pätee avioliittoon ja kaikkeen muuhunkin. tätä kutsutaan luomisen rakastamiseksi."
(Suom. DeepL.com.)
(Alkukielellä: "the art of growing green things, and especially trees, has shaped my view of everything. like writing. i have to be able to envision the 'final' state of the piece like i do of the tree, but i can't force it to grow this or that way. i need to work with its natural energies and dispositions. so, in a way, the trees are shaping me as much as i'm shaping them. the same is true of marriage, and everything. this is what is called, loving creation.")
Muitakin hyviä aforismeja tuolla. Kuten "rakkaus vaatii kaksinaisuutta, vähintään." Tai "'järjestelmän tarkoitus on se, mitä se tekee' on vain vähemmän kaunis versio lauseesta ‘puu arvioidaan hedelmistään’. valitse aina se kaunis versio."
-
Lainaus historioitsija Tom Hollandilta liittyen antiikin maailmaan (https://onecosmos.blogspot.com/2025/02/atonement-ours-and-gods.html).
"Minua eivät huolestuttaneet vain sydämettömyyden ääripäät, vaan se, ettei köyhillä tai heikoilla ollut pienintäkään itseisarvoa..... Se, että uskoni Jumalaan oli hiipunut teinivuosieni aikana, ei tarkoittanut sitä, että olisin lakannut olemasta kristitty." (Suom. DeepL.com.)
(Englanniksi: "It was not just the extremes of callousness that unsettled me, but the complete lack of any sense that the poor or the weak might have the slightest intrinsic value.... That my belief in God had faded over the course of my teenage years did not mean that I had ceased to be Christian." .)
Holland on myös sitä mieltä, että kristinuskon vaikutus länsimaihin on niin suuri, että se on ikään kuin jäänyt piiloon. Vähän kuin vesi kaloille tai happi ihmisille, sitä ei huomaa.
Tulee mieleen Sandian huomio siitä, että ei-kristityissä yhteiskunnassa, kuten Koreassa, voi olla kovuutta, raakuutta.
-
Tässä lainauksessa Larry Sangerilta tuodaan esille uskonnon hyviä puolia kulttuurisena ja moraalisena selkärankana ja ihmisiä yhdistävänä liimana (https://larrysanger.org/2025/02/how-a-skeptical-philosopher-becomes-a-christian/):
"Uskonnollisen oikeiston arvostelijat näyttävät usein unohtavan, että kristinusko moraalisena kulttuurina opetti ihmisiä uskonnollisten ja poliittisten periaatteidensa lisäksi tekemään kovasti töitä, toivomaan parempaa elämää, kohtelemaan toisia ystävällisesti ja lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen, harjoittamaan nöyryyttä ja itsekunnioitusta, hillitsemään intohimojamme ja harjoittamaan kohtuutta, ottamaan vastuuta itsestämme ja huollettavistamme ja paljon muuta. Kaikki ei ollut hyvää, mutta suuri osa oli.
Se opetti nimenomaan velvollisuuden ajatusta, joka on monille meistä tullut paljon heikommaksi. Se oli organisoiva, kaiken kattava, keskeinen osa länsimaista kansalaiskulttuuria. Mutta ei oikeastaan enää. Monet eivät käy kirkossa; monet niistä, jotka käyvät kirkossa, eivät usko; jopa ne, jotka uskovat, eivät ota uskonnollisia moraalisia vaatimuksia kovin vakavasti; vaikka he uskoisivatkin, he eivät luultavasti ymmärrä niitä kovin hyvin; ja lopulta ne, jotka ymmärtävät ne, eivät saa tukea useimmilta muilta, jotka ovat sekä tietämättömiä että sivistymättömiä ja aivan liian halukkaita ”suvaitsemaan” kaikenlaisia syntejä. Niinpä, kuten sanoin, vakavana kulttuurisena voimana, joka innostaa meitä elämään hyvin, uskonto on vain kalpea varjo entisestä itsestään."
(Suom. DeepL.com.)
Englanniksi: "Critics of the religious right often seem to forget that Christianity as a moral culture, beyond its religious and political tenets, instructed people to work hard, to hope for a better life, to treat others kindly and donate to charity, to practice the graces of humility and self-respect, to rein in our passions and practice moderation, to take responsibility for ourselves and our dependents, and much more. It wasn’t all good, but much of it was. It taught the very idea of obligation, which has grown much weaker for many of us. It was an organizing, all-encompassing, core part of the Western civic culture. But really no more. Many don’t go to church; many of those who do go to church don’t believe; even those who do believe don’t take religious moral strictures very seriously; even if they do, they probably don’t understand them well; and finally, those who understand them aren’t supported by most others, who are both ignorant and deculturated, and all too willing to “tolerate” all manner of sins. So, as I say, as a serious cultural force, inspiring us to live well, religion is a pale shadow of its former self.")
-
Ehkä paljolti noin. Varsinkin armeliaisuus yhteiskunnan heikompia jäseniä kohtaan on selvästi kristinuskosta tullut.
Kunfutse joskus 500 vuotta eKr. kehitti filosofista opetusta, missä ihmisen hyveet olivat keskeinen pääkohta, koska hän halusi löytää jostain sellaisen kuninkaan, jolla oli hyveelliset arvot ja joka toteutti niitä hallinossa. Kuulumma hän ei löytänyt sellaista kuningasta, mutta sitten hän alkoi kirjoittaa "hyveiden" tarpeellisuudesta yhteiskunnassa.
Kiinan lisäksi ainakin Koreassa siitä tuli virallinen oppi yhteiskunnassa.
Mutta se oi melko armoton yhteiskunnan vähäosaisten suhteen.
Silti se vaikuttaa jossain määrin "jalostavasti" ihmisten persoonaan.
Ikävä kyllä se tuli hyvin moralistiseksi ja julmaksi tyttöjen ja naisten suhteen.
Eli armollisuus puuttui.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kungfutselaisuus
-
Kunfutse joskus 500 vuotta eKr. kehitti filosofista opetusta, missä ihmisen hyveet olivat keskeinen pääkohta, [...]
Eli armollisuus puuttui.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kungfutselaisuus
Lueskelin tuota kungfutselaisuus-linkkiä ja oli mainittu, että "Hänen paras hyveensä, kaikkien hyveiden summa, on inhimillisyys eli hyväntahtoisuus tai humanismi. " Käytännössä tosiaan tuota on varmaan vaikea saada langenneeseen ihmiseen filosofialla, vaan vaatii Pyhän Hengen muutosta kivisydämestä lihasydämeksi. Laupeus VT:ssä ehkä vähän vastaa tuota lainauksen inhimillisyyttä.
-
Laupeus VT:ssä ehkä vähän vastaa tuota lainauksen inhimillisyyttä.
Täytyy kommentoida omaa kommenttiaan vielä sen verran, että etsiskelin laupeudesta ja sanottiin, että se on myös Jumalan tärkeä ominaisuus. Ja onhan UT:ssä esim. Jeesuksen laupea samarialainen -vertaus. Ei siis itselleni selvästi ole hyvin selkeytynyt laupeus sanana ja sen merkitys... Hajanaista voi siis olla Raamattu-osaaminen, jos ei muistele pidemmälti tai tarkista asioita.
-
Pohdin sitä itsekin yrittäessäni selventää mitä minulla oi laupeudesta mielessä käyttäessäni sitä sanaa. Itselle tulee mieleen sellainen, että ihminen ei rajoita rakkaudellista, anteeksiantavaa mielenlaatua ketään kohtaan mistään syystä. Sen vastakohtana lienee tuomiseva mielenlaatu, mihin kuuluu myös kriittinen lähestysmitapa toista ihmistä kohtaan. Jotenkin noin näkisin asian.
Joo kungfutselaisuudessa "inhimillisyys" on nähty hyveeksi.
Käytännössä tämä ei kuitenkaan onnistunut. Sitä toteutettiin myös siten, että yhteiskunnassa oli erittäin vahvat luokkaerot ja alinta luokkaa ei todellakaan nähdä inhimillisyydestä käsin.
Myös yhteiskunnasta tuli hyvin moralistinen. Seksuaalisen väkivallan uhrit tapettiin ihan vaan siltä varalta, jos ne sittenkin olivat nauttineen tulla raiskatuiksi.
-
Hauska vertaus Amerikan byrokratian pääkallopaikan ja henkimaailman välillä (https://onecosmos.blogspot.com/2025/03/draining-vertical-swamp.html):
"Vaikuttaa siltä, että vertikaalinen maailma on paljolti samanlainen kuin Washington: hierarkkisesti järjestetty komentorakenne, jossa on pysyvä byrokratia, joka on täynnä ylimielisiä, katkeroituneita ja vapautta vihaavia henkilöitä - sillä enkeliolennot ovat henkilöitä - jotka kaikki luulevat tietävänsä paremmin, miten elämäämme tulisi johtaa. Tässä byrokraattisessa organisaatiossa Saatana on ylpeänä "demonien hallitsija", aivan kuten Randi Weingarten on ylimielinen "opettajien hallitsija"."
(Suom. DeepL.com.)
Englanniksi: "It seems that the vertical world is much like D.C.: a hierarchically ordered command structure with a permanent bureaucracy filled with arrogant, embittered, and freedom-hating persons -- for angelic beings are persons -- all thinking they know better how to run our lives. In this bureaucratic organization, Satan is prideful "the ruler of the demons," much like Randi Weingarten is the hubristic "ruler of the teachers."")
-
Katselin koko kirjoitusta. En ole ihan varma sen kaikista oletuksista ja päätelmistä, on myönnettävä, että en kovin huolellisesti lukenut. Kirjoittaja näytti tietävän tiettyjä loogisia ehtoja, mitkä Jumalan tulisi täyttää voidakseen olla Jumala??
En ole varman tuosta logiikasta, koska kirjoittaja näyttäisi pikaiselta lukemalta laittaa itsensä älyllisesti Jumalan yläpuolelle.
Saattaa olla, että joudun poistamaan tämän jos ja kun kerkeän lukea huolellisemmin. Luen mielenkiinnolla myöhemmin.
Mutta joo tuo byrokratiavertaus on hassu.
-
En ole varman tuosta logiikasta, koska kirjoittaja näyttäisi pikaiselta lukemalta laittaa itsensä älyllisesti Jumalan yläpuolelle.
Itse en saanut tuollaista vaikutelmaa tai ymmärrystä, mutta voihan sen poistaa, jos siltä tuntuu. Minusta pohdiskellaan ihan asiallisesti, että Jumala näyttää noudattavan luomistyössään selkeästi joitain periaatteita ja "sääntöjä", joihin kuuluvat esim. vapaa tahto ja rakkaus. En sitten tiedä, voivatko nämä olla jossain luomakunnassa ihan toisenlaisia tai voisivat olla eri lailla täälläkin.
-
Siis mainitsin, että ehka joutuisin poistamaan oman viestini, en sitä kirjoitusta!
Okei jääköön viestini paikalleen osoittamaan hölmöilyni. 8)
Juu on itse asiassa kiehtova artikkeli. Pohti olisko "randomness" vapaan tahdon luonnontieteellinen perusta ja toteaa, että se ei voi olla.
Onko tuo artikkeli osaksi AI:n kirjoittama?
Siinähän on dialogi.
-
Mielenkiintoinen myös lopun analogia Jeesuksen valloitusoperaation ja Trumpin "drain the swamp" (kuivata suo) -retoriikan välillä. Koko planeettahan Jeesuksen mukaan on (ollut) Paholaisen valtapiiriä, joka on muuttumassa evankeliumin leviämisen myötä Jumalan valtakunnaksi. Taistelua ja konfliktia on.
Vapaa ja tahtoa ja satunnaisuutta on, mutta vaikea sanoa, mitä ihmisen vapaa tahto ja valinnanmahdollisuudet sitten ovat. Selvästi silti se itsestä tuntuu - siis että on vapaata tahtoa ainakin joissakin kysymyksissä.
Hän käy välillä keskustelua Gemini-tekoälyn kanssa (sisennettyjä kohtia) ja välillä blogissa on myös tekoälyllä luotua pesukarhu-teemaista kuvitusta.
-
Juu todella siellä hännillä on viite Drain the Swamp termiin.
Itse tuli vakuuttuneeksi korruptiosta Washingtonissa ja muuallakin sen jälkeen, kun näin mihin kaikkeen kyettiin juridisesti ja poliittisesti yritettäessä eliminoida Trump. Jotta se kaikki oli mahdollista, siinä on oltava mukana sekä oikeuslaitoksen edustajia ja poliitiikkoja byrokraatteineen ja tietty valtamedia.
Sinänsä se kaikkineen on mahtava saavutus, vaikka sitten eivät kuitenkaan onnistuneet.
Jossain kartellielokuvassa oli rikollisorganisaation johtaja, joka sanoi: kartellit ainat tarvitsevat tuomareita, ei se muuten toimi. ???
-
J .M. Smithin kommentti (https://orthosphere.wordpress.com/2025/03/26/a-sense-of-unwholesomeness-at-the-movies/#comment-175502), jossa pohditaan kulttuurin hengellistä tervellisyyttä:
"Tiedän, mitä tarkoitat epäterveellisyyden [unwholesomeness] tunteella, ja epäilen, että se on hengellinen vastine sille tunteelle, että tietyt ruoat eivät edistä terveyttä. Minulla on usein tämä fyysisen epämiellyttävyyden tunne meksikolaista ruokaa syötyäni, ja epäilykseni saavat vahvistusta, kun tarkkailen niiden ihmisten muotoja, jotka syövät jatkuvasti meksikolaista ruokaa.
Hengellisesti epäterveellisten elokuvien ja kirjojen kohdalla on samanlainen raskaan huonovointisuuden tunne ja samanlainen todiste niiden innokkaimpien fanien hengellisistä epämuodostumista. Pornografia on ilmeisin esimerkki. Olipa sen välitön isku mikä tahansa, sen pysyvä sato on itseinhoa ja masennusta. En usko, että kukaan on koskaan katsonut pornografian harrastajaa ja sanonut: 'Kunpa minulla olisi se, mitä hänellä on'. Yksinkertaisin tapa kuvata tätä on alennustila.
Kun katsomme itseämme tai muita, tiedämme yksinkertaisesti, että meidän tai sinun olisi ollut parempi, jos me tai he eivät olisi koskaan lukeneet tuota kirjaa tai katsoneet tuota elokuvaa. Feministinen kirjallisuus on toinen hyvä esimerkki. Jokainen, joka lukee paljon feminististä kirjallisuutta, on huonommassa kunnossa kuin mitä hän olisi ollut, jos hän olisi jättänyt feministisen kirjallisuuden rauhaan. Se tekee naisista surullisia, vihaisia, riitaisia, omahyväisiä, hedelmättömiä ja monissa tapauksissa lihavia. En sano, että meidän pitäisi rajoittaa itsemme ylentäviin kirjoihin ja elokuviin, mutta meidän pitäisi tunnustaa, että monet kirjat ja elokuvat ovat hengellisen sairauden vektoreita."
(Suom. DeepL.com.)
-
Niin. Se millä ruokimme itseämme on osoitus siitä mitä olemme.
Hirveän paljon ihminen muuten ottaa vaikutteita eri puolilta ja antaa siis sen vaikuttaa itseensä.
En tiedä näkeekö kukaan yhteyttä tähän mitä kirjoitan.
Mutta luonteeni on sellainen, että innostunut tutkimaan jotain hyvin kokonaisvaltaisesti ja siis kehitän jonkinlaisen mieltymyksen informaation saantiin jostain aiheesta.
Olen kertonut usein mitän olen ihastunut mm. USAn lounaisosiin, ns. South West tai sitten Korean kulttuuriin ja historiaan ja on sellainen olo, että olisin mieluummin niissä maisemissa kuin siellä missä olen.
Olen myös huomannut, että aina kun ihastun tavallaan kovasti johonkin maalliseen juttuun, niin kohta tapahtuu jotain, mikä tavallaan kyseenalaistaa mieltymykseni.
Koreassa on suuret tulipalon.
Etelä Caroliinassa samoin.
New Mexico on rikollisuuden kourissa ja ei siis ole mitenkään turvallinen paikka oleilla.
Jotenkin on huvittanut itseäni se. Jumalan laittaa niinkuin jarruja minulle...
-
Ei niin hengellisesti otsikoidusta kirjasta, mutta hyvä huomio: (Mark Manson: The Subtle Art of Not Giving A..., s. 10: pdf (https://nibmehub.com/opac-service/pdf/read/The%20Subtle%20Art%20of%20Not%20Giving%20a%20Fck%20A%20Counterintuitive%20Approach%20to%20Living%20a%20Good%20Life%20by%20Mark%20Manson%20(z-lib.org).pd))
Positiivisen kokemuksen haluaminen on negatiivinen kokemus; negatiivisen kokemuksen hyväksyminen on positiivinen kokemus. Tämä on se, mitä filosofi Alan Watts kutsui ”takaperoiseksi laiksi” - ajatus siitä, että mitä enemmän tavoittelet koko ajan parempaa oloa, sitä tyytymättömämpi sinusta tulee, sillä jonkin asian tavoittelu vain vahvistaa sitä, että se puuttuu sinulta alun perin.
Mitä enemmän haluat epätoivoisesti olla rikas, sitä köyhemmäksi ja arvottomammaksi tunnet itsesi riippumatta siitä, kuinka paljon rahaa todellisuudessa tienaat. Mitä enemmän haluat epätoivoisesti olla seksikäs ja haluttu, sitä rumempana näet itsesi, riippumatta todellisesta fyysisestä ulkonäöstäsi. Mitä enemmän haluat epätoivoisesti olla onnellinen ja rakastettu, sitä yksinäisemmäksi ja pelokkaammaksi tulet, riippumatta siitä, ketkä sinua ympäröivät. Mitä enemmän haluat olla hengellisesti valaistunut, sitä itsekeskeisemmäksi ja pinnallisemmaksi tulet yrittäessäsi päästä sinne.
(Suom. DeepL.com.)
-
Scifi- ja fantasiakirjailija Ken Liun haastattelusta, joka ei ole kristitty, mutta mielenkiintoinen ajatus teknologiasta (https://www.manifold1.com/episodes/ken-liu-art-in-the-age-of-ai-79/transcript):
"Teknologialla tarkoitetaan kaikkia mentaalisten tai inhimillisten mielenmallien konkreettisia ilmentymiä. Tämä on minusta kaikkein mielenkiintoisin asia. Se, miten ihmiset lajina kykenevät kuvittelemaan asioita ja sitten toteuttamaan näitä ideoita reaalimaailmassa. Se on minusta, riippumatta siitä, kuinka monta kertaa ajattelen sitä, tutkin sitä, harjoittelen sitä, se ei koskaan lakkaa salpaamasta henkeäni. Se on lähimpänä sitä, miten voimme lähestyä jumalallisuutta. Kuvitella jotakin ja sitten tehdä siitä totta."
(Suom. DeepL.com.)
(Englanniksi: "Technology is defined as all tangible manifestations of mental or human mental patterns. That, to me, is the most interesting thing. The way humans as a species are capable of imagining things and then instantiating those ideas in the real world. That, to me,No matter how many times I think about it, study it, practice it, it never fails to take my breath away. It is the closest that we can approach to being divine. To imagine something and then to make it come true.")
-
Lainauksessa paketoidaan monta nykykirkon ilmiötä samaan selitykseen. Kirjoituksessa itsessään (Manu Ryösy: "Miksi naispappeuskysymys oireilee juuri nyt? (https://www.seurakuntalainen.fi/blogit/miksi-naispappeuskysymys-oireilee-juuri-nyt/)") pohditaan miehen ja naisen rooleja myös esimerkiksi kasvatuksessa ja miten ne näkyvät ja esiintyvät kirkossa.
"Jumalan ilmoitus määrittää hänen seurakuntaansa ja sen järjestyksiä. Naispappeuden omaksuneet kirkot kadottavat hengellisen isän tärkeän roolimallin osana uskonnonharjoitustaan. Raamatun sanaa ryhdytään lukemaan kuin neuvotellen, sen ehdottoman luonteen kustannuksella. Näissä kirkoissa 'isättömien lasten' vaatimukset uuvuttavat hengelliset kasvattajat, jotka taipuvat saman sukupuolen parisuhteiden siunaamiseen, sukupuolen 'korjaushoitoihin', abortteihin ja eutanasiaan jne. Samat tahot, jotka ajoivat naispappeutta, ajavat nyt kristillisen perhemallin murentamista. Kun mitään ehdotonta Raamatun moraalia ei ole, synti lakkaa olemassa syntiä ja Kristuksen armolle ei ole enää käyttöä. Jäljelle jää vain loputon ja uuvuttava keskustelu, dialogi. Naisten paimenvirkaan astumisen jälkeen kristikunta neuvottelee jo kaikenlaisesta julkisynnin sallimisesta, kaikissa liberaali-protestanttisissa kirkoissa!"
Voihan tässä olla vähän yliyksinkertaistusta, mutta ajan henki vaikuttaa. Timo Eskola on näitä ajan virtauksia ja kirkossa vaikuttavia opillisia suuntia pohtinut. Asiat vaikuttavat toisiinsa, syvällisemmät ja pinnallisemmat.
-
Mielenkiintoisia ajatelmia blogista (https://onecosmos.blogspot.com/2025/06/interrogating-cosmos.html):
"Joko Jumala tai Sattuma: kaikki muut termit ovat jommankumman valepukuja.
[...]
Tästä alkaa helvetin evankeliumi: Alussa ei ollut mitään, ja se uskoi, että ei mitään oli jumala, ja tehtiin ihminen, ja hän asui maan päällä, ja ihmisen kautta kaikki on tehty tyhjäksi.
[...]
Kukaan ei ole koskaan nähnyt maailmankaikkeutta. Pikemminkin se on epistemologinen oletus - että kaikki havaitsemamme on osa yhtenäistä ja ymmärrettävää järjestelmää, jonka ihminen voi tuntea."
(Suom. DeepL.com.)
Englanniksi: Either God or Chance: all other terms are disguises for one or the other.
[...]
Here begins the gospel of Hell: In the beginning was nothing and it believed nothing was god, and was made man, and dwelt on earth, and by man all things were made nothing.
[...]
No one has ever seen the Universe. Rather, it is an epistemological assumption -- that everything we perceive is part of a coherent and intelligible system knowable by man.
-
Kun luin nuo enkunkieliset lauseet, tuli mieleen ikäänkuin toistona niille: I have no clue of anything and I pretend there is nothing.
Suomeksi: Mä en tajuu mistään mitään ja siksi varmaan mitään ei edes ole.
Ihminen ikäänkuin heittäytyy tyhmemmäksi kuin mitä on. ???
Ei mua voi kukaan vetää edesvastuuseen mistään, kun en mä tajuu mitään. 8)
Tulee mieleen Roomalaiskirjeen 1. luvun kohta: "... se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut.
20. Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa,
21. koska he, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt.
22. Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet."
-
Tänään näin lyhyen videon, missä kaveri ihmetteli, että miksi ei enää näy lapsia, joilla on jäsenet kipsissä. Vuosia sitten naapurusto oli kuin sotasairaala, mutta nyt ei näy mitään.
Huomautettiin kaikki vammat ovat nykyään psyykkisiä. Eikä sisäisiä vammoihin voi kirjoittaa nimeään. Siis viitattiin tapaan, missä koululaiset laittoivat puumerkkinsä kavereiden kipseihin.
Juuri pari päivää sitten ajattelin, että kakruna minulla oli aina polvet ruvella, kädet kissan raapimia, olin täysin hyttysten purema, ja kyynärpäätkin oli usein naarmuilla. Kerran kun yritin ajaa liian lukaa pienellä polkupyörällä, menetin kontrollin ja kaaduin.
Äiti totesi, että minun muistini oli pois pelistä ja vei sairaalaan. Sitten piti levätä joku päivä ja parannella aivotärähdystä
-
Janne Saarelan tekstistä ”Ovatko ihmeet mahdollisia? (https://www.vammalanhelluntai.net/ovatko-ihmeet-mahdollisia/)”:
"Meillä on kuitenkin paljon enemmän kuin yksi ihme. Sadat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa väittävät olleensä silminnäkijänä yliluonnollisen parantumisen tai muunlaisen yliluonnollisen asian tapahtuessa. Tutkimusten mukaan pelkästään helluntailaisissa ja karismaattisissa piireissä yli 200 000 ihmistä väittää olleensä silminnäkijänä yliluonnollisen ihmeen sattuessa. Eräiden tutkimusten mukaan noin 90 % kristinuskoon kääntyneistä kiinalaisista on antanut syyksi yliluonnollisen ihmeen kokemisen. [35] Dokumentoituja ihmeitä on saatavilla runsaasti Aasiasta [36], Afrikasta [37], Latinalaisesta Amerikasta [38] ja länsimaista [39]. Myös kuolleistaheräämisiä ja luontoihmeitä on raportoitu useita [40].
Tutkimukset osoittavat lisäksi, että suurin osa länsimaalaisista ihmisistä pitävät ihmeitä mahdollisina. Ehdottomasti suurin osa maailman ihmisistä uskoo, että yliluonnollinen todellisuus on olemassa luonnollisen todellisuuden rinnalla. [41] Vuoden 1989 tutkimuksen mukaan 89% amerikkalaisista uskoivat ihmeisiin ja vain 6% piti niitä mahdottomina. [42] Myös myöhemmät tukimukset osoittavat yhtä korkeita lukemia. Kaiken lisäksi 34% amerikkalaisista väittää nähneensä tai kokeneensa ihmeellisen parantumisen. [43] Bultmannin väite, jonka mukaan moderni ihminen ei usko ihmeisiin, on käsittämättömän ylimielinen, eikä se ota huomioon maailmanlaajuista väitettä, jonka mukaan sadat miljoonat ihmiset ovat nähneet tai kokeneet yliluonnollisen ihmeen."
Paljon siis on kokemuksia Jeesuksen ihmeistä, vaikutuksesta maailmaan.
-
Niin. Varmaan on todella vaikea eliminoida ihmeiden olemassaolon mahdollisuus, kun kuulee, mitä ihmiset ovat kertoneet.
Olemme jutelleet muissa ketjuissa ihmeistä omassa elämässä.
Kun mietin, mitä vastata ketjuun, tuli mieleen oma kokemukseni. Kun nuorin lapsemme oli reilun vuoden ikäinen, hän oli melko pullea vauva, oli jo Koreasta tullessan. Minä olin keskimääräistä hieman vanhempi vauvan "saamiseen" ja ehkä se aiheutti osaltaan sen, että painavan vauvan kantaminen oli niskalleni rankkaa.
Niskakivut säteilivät käsivarsiin ja sormiin asti ja koin kummallisia neurologia oireita pitkin kävivarsia ja käteni joskus yöllä olivat puutuneet. Ja niska siis toi jatkuvasti sinänsäkin oireita.
Pyysin esirukousta katolisessa rukouspiirissä ja ihmiset laskivat kätensä pääni päälle ja rukoilivat. Ryhmän vastaava, eräs katolinen diakoni, mies, ystävällisesti sitten sanoi: " ehkä sait nyt upouuden niskan" ja hymyili minulle.
En uskonut häntä ja tuskin uskoin sen rukouksen mahdollisuuksiin.
Mutta sinne ne kivut jäivät. Eivät ole vieläkään palanneet ja vauva on jo 25 v. :)
Kiitos Herralle. :)
-
Blogikirjoituksessa (https://onecosmos.blogspot.com/2025/07/tgif.html) oli lyhyitä viisauksia:
"Uskonto ei ole joukko ratkaisuja tunnettuihin ongelmiin, vaan universumin uusi ulottuvuus. Uskonnollinen ihminen elää todellisuuden keskellä, jonka maallinen ihminen jättää huomiotta...
Se, joka puhuu sielun kaukaisimmista alueista, tarvitsee pian teologista sanastoa.
Jumala on termi, jolla ilmoitamme maailmankaikkeudelle, että se ei ole kaikki." (Suom. DeepL.com.)
Englanniksi: "Religion is not a set of solutions to known problems, but a new dimension of the universe. The religious man lives among realities that the secular man ignores...
He who speaks of the farthest regions of the soul soon needs a theological vocabulary.
God is the term with which we notify the universe that it is not everything. "
-
En oikein saa kiinni tuosta keskimmäisestä, mutta ensimmäinen ja kolmas ovat hyviä.
Löysin Korpiman linkistä myös tämän:
"You can support communism in a capitalist country, but you can't support capitalism in a communist country. Which is an indirect but powerful proof of the intellectual poverty of communism."
Suomeksi:
Voit puhua kommunismin puolesta kapitalistisessa maassa, mutta et voi puhua kapitalismin puolesta kommunistisessa maassa. Tämä on epäsuora, mutta vahva todiste kommunismin älyllisestä köyhyydestä.
Kirjoitus jatkuu tällä ajatuksella:
Likewise, a theist can easily support evolution, while secular evolutionists don't support theism.
Suomeksi: Samoin, kuin jumaluuteen uskovat voivat helposti puolustaa evoluutiota, mutta maallinen evolutionisti ei tue uskoa jumaluuteen.
Mielenkiintoiset vastakohtaisuudet.
-
En oikein saa kiinni tuosta keskimmäisestä, mutta ensimmäinen ja kolmas ovat hyviä.
En kyllä itsekään varsinaisesti tiedä, mihin tuo keskimmäinen viittaa. Mutta kuulostaa hyvältä! :)
Löysin Korpiman linkistä myös tämän:
"You can support communism in a capitalist country, but you can't support capitalism in a communist country. Which is an indirect but powerful proof of the intellectual poverty of communism."
Suomeksi:
Voit puhua kommunismin puolesta kapitalistisessa maassa, mutta et voi puhua kapitalismin puolesta kommunistisessa maassa. Tämä on epäsuora, mutta vahva todiste kommunismin älyllisestä köyhyydestä.
Kirjoitus jatkuu tällä ajatuksella:
Likewise, a theist can easily support evolution, while secular evolutionists don't support theism.
Suomeksi: Samoin, kuin jumaluuteen uskovat voivat helposti puolustaa evoluutiota, mutta maallinen evolutionisti ei tue uskoa jumaluuteen.
Mielenkiintoiset vastakohtaisuudet.
Onhan hengellinen ja kristillinen maailmankuva huomattavasti laajempi ja todempi kuin maallinen maailmankuva. On henkeä, ei vain materiaa, on kuolemanjälkeista elämää, on Luoja (ja kuka?), ei vain jotain satunnaisuutta. Jne.
-
Mielenkiintoista ajankuvaa blogikirjoituksessa siitä, minkälaisia kulttuurisia heikentymispisteitä on länsimaiden nykykulttuurissa (The Creative Side of Collapse (https://meetingthemasters.blogspot.com/2025/07/the-creative-side-of-collapse.html)):
"Länsimaat ovat vajoamassa, koska ne ovat menettäneet kosketuksen perinteisiin, jotka on luotu aikojen kuluessa aineellisen ja hengellisen koskemattomuuden säilyttämiseksi ja turvaamiseksi. Kun kulttuuri korvaa vahvat (tai maskuliiniset) hyveet, joita ovat usko itseensä, kurinalaisuus, kyky uhrautua ja ottaa vastaan kärsimyksiä luodakseen yhteyden transsendenttiin todellisuuteen ja erottaakseen siten hyvän pahasta, heikommilla ominaisuuksilla, joita ovat suvaitsevaisuus ja relativistinen hyväksyntä kaikille ja kaikelle, jota perustellaan utuisella myötätunnolla, se on merkki siitä, että se on kulunut loppuun. Se on tullut loppuvaiheeseensa. Tämä on nykytilamme."
(Suom. DeepL.com.)
Onpas pitkä virke, mutta ymmärrettävissä.
Termi Chestertonin aita (Chesterton's fence) tulee mieleen. Jos niityllä on aita, sille saattaa olla perustellut syyt, jotka pitäisi ymmärtää ennen kuin sen purkaa. Länsimaat ovat purkamassa kaikkea ja romahdus on menossa (esim. maahanmuutto, seksuaalimoraali).
Englanniksi: "The West is falling because it has lost touch with traditions which were built up over time to maintain and safeguard its material and spiritual integrity. When a culture replaces the strong (or masculine) virtues of belief in itself, discipline, ability to sacrifice and embrace hardship in order to forge a connection with transcendent reality and thereby separate the good from the bad with the feebler qualities of tolerance and relativistic acceptance of everyone and everything, justified by a nebulous compassion, it is a sign it is worn out. It has come to its terminal phase. This is our current state."
-
Onkohan vastaavaa tapahtunut ennen?
On varmaan kieltämätön tosiasia, että kristinuskon ihmiskuva loi puitteet sille kehitykselle mikä tapahtui aikojen kuluessa Euroopassa.Vastaavaa ei oikein taida löytyä muualta maailmassa. Siis, että ihmisarvo sinänsä oli hyve. Se on itse asiassa melko harvinasta eri kulttuureissa. Keksitään erilaisia syitä, miksi jokin ihmisryhmä on etuoikeutetummassa asemassa kuin jotkut toiset ihmiset ja se antaa oikeuden sortaa tai olla edes välittämättä muista ihmisistä.
Eli se, että nyt taistellaan kaikkea sitä vastaan mikä on tehnyt hyvinvoinnin mahdolliseksi laajemmin yhteiskunnassa, kuulostaa todella hölmöltä ja lyhytnäköiseltä. Seurauksia ei vielä oikein edes tunneta.
-
Onkohan vastaavaa tapahtunut ennen?
Tulee mieleen joskus vastaan tullut J. D. Unwinin kirja Sex and Culture. Esim. yhdessä kirjaa käsittelevässä blogissa (https://www.kirkdurston.com/blog/unwin) sanotaan (seksuaalimoraalia koskien):
"Seksuaalisten rajoitteiden vaikutus: Seksuaalisten rajoitusten lisääntyminen, joko ennen avioliittoa tai sen jälkeen, johti aina kulttuurin lisääntyneeseen kukoistukseen. Sitä vastoin lisääntynyt seksuaalinen vapaus johti aina kulttuurin romahtamiseen kolme sukupolvea myöhemmin." (Suom. DeepL.com.)
Hurjat seuraukset siis.
Varmaan kulttuureilla on "luonnollisia" kukoistuskausia, jotka sitten lopulta rapistuvat ja rappeutuvat. Tulee myös mieleen meemi, jossa sanotaan että: "Kovat ajat luovat vahvoja miehiä, vahvat miehet luovat hyviä aikoja, hyvät ajat luovat heikkoja miehiä, heikot miehet luovat vaikeita aikoja." Vähän sama idea. Esim. Turchinin Secular cycles -ajatukset käsittelevät tieteellisemmin samaa historiallista syklisyyttä (myös laajemmin: https://en.wikipedia.org/wiki/Social_cycle_theory).
Kaikelle on aikansa.
On varmaan kieltämätön tosiasia, että kristinuskon ihmiskuva loi puitteet sille kehitykselle mikä tapahtui aikojen kuluessa Euroopassa.Vastaavaa ei oikein taida löytyä muualta maailmassa. Siis, että ihmisarvo sinänsä oli hyve. Se on itse asiassa melko harvinasta eri kulttuureissa. Keksitään erilaisia syitä, miksi jokin ihmisryhmä on etuoikeutetummassa asemassa kuin jotkut toiset ihmiset ja se antaa oikeuden sortaa tai olla edes välittämättä muista ihmisistä.
Eli se, että nyt taistellaan kaikkea sitä vastaan mikä on tehnyt hyvinvoinnin mahdolliseksi laajemmin yhteiskunnassa, kuulostaa todella hölmöltä ja lyhytnäköiseltä. Seurauksia ei vielä oikein edes tunneta.
Tässä edellisessä saman blogin kirjoituksessa (The End of a World (https://meetingthemasters.blogspot.com/2025/07/the-end-of-world.html), "yhden maailman loppu") kirjoitettiin myös aiheesta:
"Ilman rajoja kaikki vajoaa perustasolle. Rajat varjelevat. Ne suojelevat. Ne pitävät poissa elementit, jotka tuhoaisivat sen, mitä on huolellisesti ja vaivalloisesti rakennettu pitkän ajan kuluessa. Kun ne poistetaan, niiden ylläpitämä muoto alkaa murentua. Muoto tarvitsee rajoja sen vuoksi, mitä se on, ja korkeammat muodot, ja kyllä, korkeampia muotoja on olemassa, tarvitsevat vahvoja rajoja säilyttääkseen rakenteensa ja eheytensä. Kun ne katoavat, rakenne katoaa. Otetaan jälleen kerran esimerkki Yhdistyneestä kuningaskunnasta, vaikka tämä pätee myös useimpiin muihin länsimaisiin kansoihin, ja voimme nähdä, miten nykyinen rajojen höllentäminen johtaa suuriin kulttuurisiin ja aineellisiin vahinkoihin." (Suom. DeepL.com.)
-
Tämän postauksen löysin otsikolla kristillistä huumoria.
Tottahan se on, mutta en minä ainakaan taida oikein pystyä siihen:
Daniel slept in a lion's den. Peter slept in prison. Jesus slept in a storm. Remember, no matter your circumstances, you can take a nap.
Suomeksi: Daniel nukkui Leijonan luolassa. Pietari nukkui vankilassa. Jeesus nukkui myrskyssä. Muista, että olkoot olosuhteet mitkä vain, voit ottaa nokkoset.
:D
Minulla on tälläkin hetkellä "olosuhde" mikä rassaa ja tekis mieli painaa paniikkinappulaa.
???
Yritän jättää asian Herralla ja luottaa Häneen. Uskon, että Hän pitää huolen, mutta kyllä se paniikki tulee minulla helpommin kuin uni.
Kuten opetuslapset veneessä, kun Jeesus nukkui.
-
No, eiliseen stressaavaan tilanteeseen sain vastauksen. Pyysin Herraa, että hän antaisi ymmärtää missä asiat menee.
Eräs henkilö sitten soitti ja kertoi. Minulle aivan tuntematon henkilö.
En voi oikein kertoa yksityiskohtia tämän enempää, mutta siis vastauksen sain, eikä ollut kyse siitä mitä pelkäsin.
-
MInulle tuli eilen kirkkoon ajaessani idea, mikä ilahdutti minua. :)
Koin, että se oli Jumalasta.
Satuin kuuntelemaan biisiä nimeltä Keep Talking. Siinä todetaan se tosiasia, että ihminen sai kyvyn puhua. Jäin jotenkin miettimään, että niin miksiköhän saimme puhelahjan, toisin kuin eläimet. ???
Sitten tajusin, että se johtuu siitä, että Jumala halusi puhua meille. :)
Tulin hyvin iloiseksi, kun ajattelin tuota.
-
Hyvä huomio! :) Ajattelin myös äskettäin, että olisinhan mikä tahansa keskustelupalsta hyvin erilainen, jos se korvattaisiin vain ihmisperustajan monologilla. Ei olisi keskustelua, vain yksinpuhelua.
Nyt on viestintää, korvat, suu, sun muu.
-
Minulle hahmottui toinenkin ajatus. :)
Kirjoittaessani toisessa ketjussa, tajusin, että joskus ihmisen on vaikea luopua sellaisesta mitä hänellä ei edes ole. ???
-
Mutta hei, onhan sulla sandia se kaikki edelleen. Olet elänyt sen kaiken, kokenut todellisena jokapäiväisenä elämänä. Esim. Suomessa eletty menneisyys on sinun. Suomen kielikin on edelleen, siitä ei tarvi luopua.
Takertuminen mielessään johonkin on tietty eri asia. Sellaiseen, jonka on jo taakseen jättänyt. Tällaisesta olen löytänyt itseni tietyssä vaiheessa. Siinä auttoi tuon ajatteleminen, että se kaikki taakse jäänyt on edelleen omaa menneisyyttä, elämänrikkautta ja lahjaa, johdatusta elämänjuoksussa.
-
No en mä tietty muistoista ja taustastani luovu. Nehän ovat osa minua.
Tarkoitin tuota takertumista johonkin mitä ei enää ole.
Joskus ihmiset takertuvat sellaiseen mitä heillä ei ikinä ole edes ollut. Se on onneton olotila.
-
Mulle on on ollut raskasta luopua ja luovuttaa kun perhe hajosi, siinä on niin monta osa-aluetta ettei minun ikäni riitä niiden selvittämiseen päässäni ja edes jonkinlaiseen hyväksymiseen.
Elämä vaan on tällaista tässä synnin maassa.
-
Tarkoitin tuota takertumista johonkin mitä ei enää ole.
En ehkä ymmärtänyt oikein mitä tarkoitit. Mutta tätä tarkoitin myös kun viittasin omaan kokemukseeni takertumisesta. Kunnes oivalsin, että se kaikki menneisyydessä tärkeä ja merkityksellinen on minun edelleen, koettu ja eletty, vaikka tänään on peruuttamattomasti taakse jäänyttä. Itselleni tuli siinä tilanteessa jonkun sortin hätääntyminen, että nyt tapahtuu peruuttamaton asia, minulta riistetään pois elämän perustusta. Tämän tasapainottui nopeasti tuon oivalluksen myötä. Sitäkin ajattelin, että koko tämä maailma voi muuttua nopeasti, läheiset kuolla, talous romahtaa, sota syttyä...mitä tahansa. Ja jos itse sattuu olemaan vielä elossa, sama perustus on Jumalassa, lupaukset voimassa, suuri armo kannattelee elämässä ja kuolemassa. Sitä on niin pieni ja rajoittunut ihmisenä, tuota kokemusta kun taaksepäin katsoo, ei paljoa tarvita, kun hauras ihmisyyteni vapisee.
-
Juu samanlaisia kokemuksia. Kirjoitit:
Itselleni tuli siinä tilanteessa jonkun sortin hätääntyminen, että nyt tapahtuu peruuttamaton asia, minulta riistetään pois elämän perustusta.
Juuri tuo, että tuntuu kuin koko elämän perusta riistettäisiin.
Tosi vaikea ilmaista, mutta kokemus oli hyvin totaalinen.
Erik Erikson, kuuluisa psykoanalyytikko kirjoitti paljon identiteetistä.
Hänen identiteetin määritelmänsä meni jotenkin näin: oman itsen samuuden ja jatkuvuuden tunne ajasta ja paikasta riippumatta.
Uhhuh, en oikein muista miten se meni.
Hän myöskin sanoi, että identiteettiin kuuluu se ympäristö missä elämämme. Se on ikäänkuin sisäisesti meissä.
Sitten kun aloin vapautua tuosta, oli kuin olisi ollut helpompi hengittää. :)
On olemassa laulu mikä kuvaa kokemustani tästä. Minusta se on kaunis laulu.
Unwritten.
Laitankin se tähän.
https://youtu.be/vRQb_-mRcAc?si=D1j1sQ6Qfm5h3zsD
Sanoissa on mm. kuva kirjan tyhjästä sivusta, joita ei ole vielä kirjoitettu.
Myös kuva likaisen ikkunan avaamisesta ja auringon paistamisesta sisään.
Myös ilmaisu että sinä vain voit kokea sadepisaroiden tippumisen ihoosi.
-
Ajattelin, että tosiasiassa mitään ei riistetty, vaikka siinä hetkessä tuntui, että pohja olisi pudonnut. Hyvin nopeasti sain tasapainon takaisin. Avuksi tuli voimakkaasti se, että Jumala on johdattanut ja johdattaa, eikä ole mitään syytä surra sitä, mikä on lopullisesti sulkeutunut ja ohitse. Menneisyyden hyvistä ja merkityksellisistä asioista saa olla kiitollinen ja jatkaa eteenpäin. Elämän täyteys on Herrassa, Hänen läsnäolonsa kokemisessa ja eritoten Hänen voimassaan, joka nostaa ja kantaa. Hänessä en vajene, en romahda missään tilanteessa.
-
Jatkan juttuani, sitä oli tuo edellinenkin. Oletan, että oma elämänkulkuni on ollut keskivertoisesta poikkeavaa. Siksi elämänasenteekseni on muodostunut se, ettei mikään ole omaa. Perhe, koti, työ, toimeentulo, läheiset, kaikki omaisuus, rauhantila Suomessa jne. voidaan ottaa pois minä hetkenä hyvänsä ja kun joku tällainen toteutuu, välittömästi alan elää "sopeutumismoodissa." Siinä katse ja koko elämä suuntautuu Jumalaan sillä ajatuksella, että tämä kaikki oli hänen tiedossaan alusta asti. Ja siksi oli miten oli, Hän on ajantasalla joka hetki, kannattelee ja on läsnä niin kuin aina ennenkin.
-
Viisaita ajatuksia. Jumala on pysyvä, muu voi muuttua.
-
Helenan kokemus kuulostaa samanlaiselta kuin minun, siis ainakin kokemustasolla, vaikka minä en vapautunut siitä varmaan pariin vuoteen, mutta kyllä työstin elämääni tosi paljon ja vihdoin alkoi aueta. Tuo laulu Unwritten kuvaa hyvin, mikä oli mielenmaisemani kaiken sen jälkeen.
-
Jatkan juttuani, sitä oli tuo edellinenkin. Oletan, että oma elämänkulkuni on ollut keskivertoisesta poikkeavaa. Siksi elämänasenteekseni on muodostunut se, ettei mikään ole omaa. Perhe, koti, työ, toimeentulo, läheiset, kaikki omaisuus, rauhantila Suomessa jne. voidaan ottaa pois minä hetkenä hyvänsä ja kun joku tällainen toteutuu, välittömästi alan elää "sopeutumismoodissa." Siinä katse ja koko elämä suuntautuu Jumalaan sillä ajatuksella, että tämä kaikki oli hänen tiedossaan alusta asti. Ja siksi oli miten oli, Hän on ajantasalla joka hetki, kannattelee ja on läsnä niin kuin aina ennenkin.
Juu Herra antoi minullekin selvän opetuksen tuosta että mikä tahansa elämässä voi mennä milloin tahansa ja siksi on parempi kiinnittää sielunsa Herraan. Mutta kompuroin sitten kuitenkin periaatteen sovelluksen kanssa melko pitkään tilanteessa kun vanhempani kuolivat ja ikäänkuin menetin kodin Suomessa.
Mutta Helenan lähestymistapa on hyvin samanlainen kuin itselläni, ja onhan se auttanut minua paljon vieraaseen maahan sopeutuessani. Se, että yleensä olen aktiivisesti sopeutunut on ollut valinta. Muuten olisi jo karannut takaisin Suomeen tai jotenkin täysin lopahtanut ihmisenä. Onneksi Herra on kantanut.
-
Ajatelma mystiikasta, josta oli keskusteluketju (https://puimatanner.net/index.php?topic=1504.0) taannoin (http://treesandtriads.substack.com/p/wee-wisdom-42):
"mystiikka oli elämän suuri tuhoaja, hyvän sanoman turmelija. mystikot tuhosivat kaikki lihan jäljet, jotka he pystyivät, vaikka Jeesus oli mystiikan vastakohta. olen mystiikan vihollinen. (Suom. DeepL.com.)
Englanniksi: "mysticism was the big destroyer of life, the corrupter of the good news. the mystics destroyed every trace of flesh they could get away with, even though Jesus was the opposite of a mystic. i am an enemy of mysticism."
Kun palautin mieleen tuota aikaisempaa keskustelua eli luin muutaman viestin, niin siinä nyt ei puhuttu tällaisesta mystiikasta. Mystistä mystiikkaa?
-
Juu mystiikkaa on melko vaikea ehkä määritellä. Mystikko itse taitaa määritellä sen mikä hänelle on mystiikkaa.
Jos haluaa tutkailla mystista mystiikkaa, tämä kirja, Sisäinen linna, antaa siihen oivan mahdollisuuden.
https://sacrum.fi/kirjat/uutuudet/uutuuskirjat/sisainen-linna
Kirjoittaja on nunna nimeltä Avilan Teresa, näytti syntyneen vuonna 1515
Vuosia sitten ostin sen ja päätin lukea. Ongelma on vain siinä, että minulla ei ollut hajuakaan mistä siinä kirjassa puhuttiin.
Paitsi mystisistä kokemuksista.
Itse ajattelen, että se on melko kokonaan ihmisen sielun tuotantoa, missä ihminen kehittää sisäisiä mielikuvia ja tuntemuksia ja tulkitsee ne sitten hengellisiksi kokemuksiksi.
Tässä Avilan Teresasta
https://sacrum.fi/kirjat/uutuudet/uutuuskirjat/sisainen-linna
-
Tiiviisti ilmaistuja ajatelmia (https://voxday.net/2025/09/01/quotes-to-contemplate/):
"- Abortti on modernin ajan sakramentti, jossa viattomat uhrataan mukavuuden alttarille.
- Juutalaiskristillisyys on väärennös, joka sekoittaa tulen ja veden totuuden sammuttamiseksi.
- Totuus pelottaa heikkoja, puhu se rohkeasti ja katso, kuinka he hajaantuvat kuin kuolleet lehdet tuulessa."
Englanniksi: "- Abortion is the sacrament of modernity, sacrificing the innocent on the altar of convenience.
- Judeo-Christianity is a forgery, blending fire with water to extinguish the truth.
- The truth frightens the weak, speak it boldly and watch them scatter like dead leaves in the wind."
-
Nöyryyttä tarkastelevasta blogikirjoituksesta (Orthosphere/J. M. Smith: Some Diffident Conjectures on Meekness (https://orthosphere.wordpress.com/2025/10/02/some-diffident-conjectures-on-meekness/)):
"Jos tarkastelemme Jeesuksen esimerkkiä, huomaamme, että hän oli nöyrä Isää kohtaan, mutta niin jääräpäinen, kapinallinen ja hallitsematon kuin vain mahdollista kaikkia muita auktoriteetteja kohtaan. Ei voi olla nöyrä ilman isäntää, eikä voi palvella sitä isäntää, jos on kaikissa tilanteissa nöyrä. Sotilaan on oltava nöyrä komentajansa edessä. Komentajansa vihollisen edessä ei niinkään." (Suom. DeepL.com.)
-
Jeesus oli jääräpäinen, kapinallinen ja hallitsematon muita auktoriteetteja (paitsi Jumalaa) kohtaan?
En ole ihan varma miten hyvin tuo sopii Jeesuksen luonteen kuvaukseen.
Minusta hän vain sanoi juuri niinkuin asia on oli ihminen kuka tahansa.
Auktoriteetit eivät pitäneet siitä ja lopulta eliminoivat Jeesuksen.
Mutta en näe sitä kapinallisuutena, hallitsemattomuutena. Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Ei silloin taida oikein tarvita olla "kapinallinen".
Jeesus myös sanoo itsestään näin: "minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä".
Mutta ymmärtänen mitä kirjoittaja ajoi takaa. Hän ei todellakaan pelännyt ketään, hän ei pelännyt, että mitä ne sanoo, jos minä sanon totuuden. Mutta en näe sellaista pelkoa nöyryytenä.
Ja tietty, kun huiskii kaikki torimyyjien pöydät kumoon, koska olivat pystyttäneet shoppinsa temppelin alueelle, se oli vahva ilmaisu.
Mutta siinäkin hän mielestäni lähinnä osoitti pelottomuutta ihmisten reaktioita kohtaan.
Siis ihmispelko ei ole sama kuin nöyryys.
Joskus nöyryys nähdään juuri jonkinlaisena ihmispelkona ja sitä se ei ole.
Eli mieluummin katselisin asiaa siltä kannalta, että mitä Jeesus opettaa meille nöyryydestä omalla esimerkillään.
-
Jeesus oli jääräpäinen, kapinallinen ja hallitsematon muita auktoriteetteja (paitsi Jumalaa) kohtaan?
En ole ihan varma miten hyvin tuo sopii Jeesuksen luonteen kuvaukseen.
Minusta hän vain sanoi juuri niinkuin asia on oli ihminen kuka tahansa.
Auktoriteetit eivät pitäneet siitä ja lopulta eliminoivat Jeesuksen.
Voisihan tuon sanoa myös niin, ettei hän kumarrellut kuvia. Eikä tietysti Jumalana pidäkään. Toisaalta tavallinen ihminen oppii kyllä sulautumaan ja kunnioittamaan systeemiä ja ylempiä. Esim. työpaikalla tai armeijassa ei voi käyttäytyä kovin kulmikkaasti tai kyseenalaistaa ylempiä. Eikä työnkuvaan useinkaan kuulu profeetallisuus tai hengellinen johtaminen.
Harva haluaa joutua korjatuksi koko ajan - vaikka itse tietäisikin paremmin (ja tavallinen ihminen tuskin tietää kaikkea paremmin, vaikka luulisikin). Eikä arkikommunikaatiossakaan voi oikein aina puhua suoraa totuutta koko ajan kaikille - lienee jopa mahdotonta (tästä oli hauska Knalli ja sateenvarjo -episodi, kun totuusseerumi joutui yleiseen jakeluun).
Englanniksi tuo kohta (https://orthosphere.wordpress.com/2025/10/02/some-diffident-conjectures-on-meekness/) oli: "If we consider the example of Jesus himself, we see that he was meek with respect to the Father, but as stiff-necked, recalcitrant and unmanageable as it is possible to be with respect to all other authorities. One cannot be meek without a master, and one cannot serve that master if one is in every circumstance meek. A soldier must be meek before his commander. Before his commander’s enemy, not so much."
Tuossa tuon "recalcitrant"-sanan konekääntäjä oli kääntänyt kapinalliseksi, mutta se tarkoittaa sanakirjan mukaan uppiniskainen/itsepintainen. Varmaankin parempi käännös.
Tosin Jeesushan ei yrittänyt itse kivuta perinteisten auktoriteettien paikalle (kuten kuningas tai esim. fariseusten hengellinen johtaja), vaan oli ikään kuin "vapaa toimija" suhteessa maailman hierarkioihin. Ei uudistanut vanhoja, vaan perusti uuden kirkon. Siis keskittyi näkymättömiin hengellisiin ja uudistamiseen enemmän kuin ihmisten hierarkioihin ja vanhoihin sosiaalisiin systeemeihin.
-
Pohdintani lähtökohta on se, että Jeesus on Jumala. Lapsena ollessaan hän oli alamainen vanhemmilleen, vaikka ihan varmasti hekin tekivät syntiä ja vanhemmuteensa oli vajavaista.
Temppeli kuului Isälle ja ihmiset olivat halveksineet sitä tekemällä torin. Hänellä oli siis isännän oikeus häätää heidät pois.
Jeesus "unmanageable"? Sehän olisi helposti syntiä.
Hänhän harrasti puusepän ammattia. Ei ainakaan missä ole kerrottu, että olisi rettelöinut töissä.
Ja jos hän niin olisi tehnyt, hän olisi syntinen eikä olisi voinut olla täydellinen syntiuhri pelastaakseen ihmiskunnan.
Korpiman viestistä:
Tosin Jeesushan ei yrittänyt itse kivuta perinteisten auktoriteettien paikalle (kuten kuningas tai esim. fariseusten hengellinen johtaja), vaan oli ikään kuin "vapaa toimija" suhteessa maailman hierarkioihin. Ei uudistanut vanhoja, vaan perusti uuden kirkon. Siis keskittyi näkymättömiin hengellisiin ja uudistamiseen enemmän kuin ihmisten hierarkioihin ja vanhoihin sosiaalisiin systeemeihin.
Juu näin on. Jeesus ei ollut sosiaalinen uudistaja tai yhteiskunnallinen uudistaja. Hän toimi täällä taivaan valtakunnan edustajana.
Ja tuli tuomaan meille tuikitärkeän viestin.
Mutta hän rikkoi mm. fariseusten laatimia sääntöjä, koska he näennäisesti Jumalan palvelijoina olivat luoneet erilaisia säännöstöjä,mistä oli tullut tavallaan taakka ihmisille samalla kun itse elivät monella tavalla valheellisesti.
Jeesushan näki ja yhä näkee jokaisen ihmisen ajatukset. Hän ilmeisesti vastasi ensisijaisesti siihen kommunikoidessaan ihmisten kanssa.
Näkisin Jeesuksen hallitsemattomana vaikka jos hän olisi kapinoidut vangitsemisensa yhteydessä, mutta hän alistui siihen, koska tiesi sen Jumalan tahdoksi. Hänen vangitsijoillaan siis oli täysin hukassa ja pimeän peitossa, mitä itse asiassa oli tapahtumassa,
-
Tosin Jeesustahan syyttettiin kansan villitisemisestä, Jumalan lain rikkomisesta, Jumalan pilkasti, joten ilmeisesti hänet nähtiin tuollaisena kuin ne sanat "unmanageable" ja "recalcitrant"
-
Satuin näkemään tämän lausuman netissä: kun Jumala kutsuu sinun johonkin tehtävään, hän on jo ottanut hölmöytesi huomioon. Lohduttavaa. :)
-
Hauskasti muotoiltu. :)
-
Tässä oli epäilyttävän tutulta kuulostavaa kokemusta kristityn vaelluksesta (https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/synnin-palkka-on-kuolema-ja-seko-kristityn-pitaisi-ottaa-tosissaan/):
Lea Kujanpää sanoo, että kristityt ovat syntisinä ja synnin tekijöinä kokemusasiantuntijoita.
– Välillä tuntuu, etten millään voi kelvata Jumalalle. Joskus taas olen ”siivosyntisenä” ajatellut, etten niin kauhean paha ole, kun en ole varastellut tai ketään murhannut.
– ”Siivosyntinen” on näistä se kurjempi tapaus. Hän tarvitsee tupla-armahduksen – sekä synneistään että itseriittoisuudestaan.
Ojasta ojaan mennään...
-
Ehkä he voisivat liittää opetukseensa sen texasilaisen uskontunnustuksen. ;D