Puimatanner

Puimatanner => Laki ja evankeliumi => Aiheen aloitti: Paulus - 20.10.15 - klo:19:59

Otsikko: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Paulus - 20.10.15 - klo:19:59
Olen pohtinut näitä kahta asiaa ja niiden eroa. Jokainen ihminen on tavallaan uskonnollinen - nekin jotka kieltävät olevansa uskonnollisia. Mutta voiko aito usko muuttua uskonnollisuudeksi?
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Mice - 21.10.15 - klo:11:44
Käsitteestä uskonnollisuus on tullut tietynlaisen kristillisyyden muotisana. Taistellaan oletettua uskonnollisuutta vastaan, mutta synnistä ei välttämättä mainita sanallakaan. Viholliset ovat toisella tavalla toimivia uskovia. Heitä pilkataan ja heille nauretaan.

Väkevimmät uskonnollisuuden vastustajat ovat usein varsin repiviä persoonia. Omasta mielestään he ovat Jumalan asialla, mutta usein hedelmät ovat mätiä tai vähintään raakoja.

Uskonnollisuuden metsästäjät olettavat uskonnollisuuden asuvan toimintatavoissa. Heille uskonnollisuutta edustaa järjestys ja perinteet. Heidän mielestään uskoa edustaa se, että mennään fiiliksen mukaan. Se johtaa lopulta epäjärjestykseen ja se kumpuaa juuri niiden repivien persoonien sisäisestä epäjärjestyksestä. Lopulta se näkyy ulkoisena sekoiluna.

Uskonnollisuus ei asu papin lipereissä tai liturgiassa. Se ei asu myöskään teryleenihousuissa ja slipoverissa. Se on sydämessä. Ulkoinen "vapaus" ei ole todiste siitä, että uskonnollisuus ei vaikuttaisi toiminnassa. Ehkä eniten uskonnollisia ovat uskonnollisuuden metsästäjät. Ahtaita ihmisiä, jotka yrittävät pakolla "vapauttaa" ihmisiä heidän omaan tunkkaiseen muka-vapauteensa.



Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Mice - 21.10.15 - klo:11:49
Uskonnollisuus lienee lainalaisuuden tutkapari. Jollain tavalla ne kulkevat käsi kädessä.
Molempiin ihmisellä on luontainen taipumus.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Paulus - 21.10.15 - klo:12:36
Olen pohtinut näitä kahta asiaa ja niiden eroa. Jokainen ihminen on tavallaan uskonnollinen - nekin jotka kieltävät olevansa uskonnollisia. Mutta voiko aito usko muuttua uskonnollisuudeksi?

Tuo lihavoitu kysymys askarruttaa ja jotain omakohtaistakin siitä olen mielestäni kokenut. Ongelma uskonnollisuudesta tulee helposti juuri ympäristön vaikutuksesta. Kun vuosikausia on piireissä, joissa on tietyt rutiinit, menettelytavat ja opetukset, niin voi kokea ahdistusta huomatessaan vierastavansa niitä. Enkä tällä tarkoita sitä, että niissä itsessään olisi jotain väärää. Ehkä tämä ongelma tulee siitä, että erilaisuutta (myös itsessään) on niin vaikea hyväksyä ja jossakin asiassa erilainen uskova on "outo lintu" ympäristössään.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Paulus - 21.10.15 - klo:13:54
Uskonnollisuus lienee lainalaisuuden tutkapari. Jollain tavalla ne kulkevat käsi kädessä.
Molempiin ihmisellä on luontainen taipumus.

Pitää paikkansa. Jos on ottanut tavakseen esim. lukea tietty määrä Raamattua joka päivä, niin jossain vaiheessa alkaa usein lipsuminen. Ja siitä tulee huono omatunto, ikäänkuin Jumalan hyväksyntä olisi lukemisestani kiinni. Joskus on vaikeaa ymmärtää sitä, että Jumala hyväksyy minut ainoastaan Poikansa tähden.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: kalamos - 22.10.15 - klo:18:26
Raamatussa ei ole sanaa uskonto,
eikä kai myöskään sanaa uskonnollinen.

Sen sijaan Raamattu puhuu paljon uskosta,
joka merkitsee ihmisen suhdetta Jumalaan.

Ensimmäinen uskonnollinen teko löytyy Raamatun kolmannesta luvusta.
Ihminen yritti saavuttaa Jumalan kaltaisuuden tekemällä jotakin.

Tämän uskonnollisen teon sijaan
ihmisen olisi pitänyt uskoa eli luottaa Jumalaan.

No, varmaan meistä jokainen syyllistyy uskonnollisiin tekoihin,
mutta toivottavasti kukaan ei kuitenkaan ajattele pelastuvansa niiden kautta.
Uskonto ei pelasta, Jeesus pelastaa. Tai hiukan radikaalimmin sanottuna:

    RELIGION KILLS
    JESUS SAVES
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Jopo - 23.10.15 - klo:20:18
Pitäisiköhän jotenkin tarkemmin määritellä mitä sanalla "uskonnollisuus" tarkoitetaan?

Joku voi todeta jollekin esim. että "itse en ole niin uskonnollinen". Tarkoittaen ilmeisesti, ettei ole uskovainen. Tai ettei usko tai uskonto ole hänelleä tärkeää.

Jeesuksesta kerotaan mm. että "Hän meni tapansa mukaan sapattina synagoogaan". Voi olla tapoja jotka nousevat uskosta. Tai sitten vain enemmän tottumuksesta tai tavasta ilman sen kummempaa sisältöä. Tai hartauden tunnelmallisuus voi ruokkia jotain ihmisen "uskonnollista" tarvetta.. Ilman henkilökohtaisempaa Jumalan etsimistä.. Niin, voitasiinko silloin puhua 'uskonnollisuudesta'?

Ulkopuolelta katsottuna saatamme osua väärään, mikä ihmisen motiivina on esim. käydä kirkossa. Onneksi meidän ei tarvitsekaan tietää. Va siksi olisikin viisaampaa olla pidättyväinen arviossamme.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Paulus - 23.10.15 - klo:20:58
“Mitä uskonnollisempi ihmisestä tulee, sitä kauemmaksi Jumalasta
hän kasvaa. Lisääntyvän omistautumisen myötä tulee
lisääntyvä tyhjyyden tunne. Kaikkien sääntöjen pitäminen ei tyydytä
sisäistä nälkää; ja niin omistautumista seuraa uusi omistautuminen,
johon liittyy aina toive siitä, että tämä on se viimeinen
uhri, joka miellyttää Jumalaa ja tuo sydämelle tyydytyksen.
Uskonto muuttaa käyttäytymistä, mutta ei sydäntä ‘haluamisen
lähdettä’. Seuraamalla kaikkia sääntöjä uskova välttää sitä
mikä on kiellettyä, mutta hänen sydämensä haluaa sitä edelleen.
Itseasiassa sydän haluaa sitä enemmän nyt, kuin silloin,
kun se ei vielä ollut kiellettyä. Vilpitön henkilö alkaa inhota
kyvyttömyyttään totella ja alkaa tehdä lupauksia Jumalalle.
Uskovan ainoa todellinen vihollinen on orjan mielenlaatu,
joka jatkuvasti ponnistelee saavuttaakseen Jumalan suosion.
Jos henkilö etsii Jumalan hyväksymistä jonkin sellaisen perusteella,
minkä mukaan hän on elämänsä järjestänyt, hän ilmaisee,
että Kristuksen kuolema oli tarpeeton.”


Malcolm Smith, Se on täytetty
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Paulus - 05.03.16 - klo:22:04
"Aikaisemmin luulin, että kristinusko oli yksi maailman uskonnoista. Sitten kohtasin Jeesuksen. Silloin ymmärsin, ettei kristinusko ollutkaan mikään uskonto vaan meidän maailmaamme tullut Jumala. Kaikki muu oli uskontoa, ihmisen ajatuksia Jumalasta. Kaiken pohjana oli ihmisen syntinen luonto. Kristinusko sen sijaan on Jumalan itseilmoitusta meidän maailmassamme, hänen ajatuksiaan meistä ja hänen tekojaan meidän puolestamme ja hyväksemme."

Aksel Valen-Sendstad, Jäähyväiset uskonnolle.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Paulus - 25.03.16 - klo:17:54
Kaivoin tämän vanhan keskustelun esiin siksi, että nämä ajatukset sivuavat uusia keskusteluja.

Omaa elämää ajatellessa osaan mielestäni ainakin jossain määrin tunnistaa (ainakin jälkikäteen) asioita, jotka ovat kummunneet omasta uskonnollisuudestani. Ne tapaukset liittyvät siihen, että olen käyttäytynyt sellaisella tavalla, joka ei ole minulle luontaista. Tämän havaitseminen on joskus hävettänyt. Olen ollut vaivautunut siitä, että "suoritan" jotain hengelliseksi miellettyä (farisealaisista vaikutteista) tehdäkseni vaikutuksen läsnäoleviin. Siksi minun on ollut hyvin vaikeaa saada itseäni "hengelliseen kurinalaisuuteen".
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Oloneuvos - 25.03.16 - klo:23:46
Kaivoin tämän vanhan keskustelun esiin siksi, että nämä ajatukset sivuavat uusia keskusteluja.

Omaa elämää ajatellessa osaan mielestäni ainakin jossain määrin tunnistaa (ainakin jälkikäteen) asioita, jotka ovat kummunneet omasta uskonnollisuudestani. Ne tapaukset liittyvät siihen, että olen käyttäytynyt sellaisella tavalla, joka ei ole minulle luontaista. Tämän havaitseminen on joskus hävettänyt. Olen ollut vaivautunut siitä, että "suoritan" jotain hengelliseksi miellettyä (farisealaisista vaikutteista) tehdäkseni vaikutuksen läsnäoleviin. Siksi minun on ollut hyvin vaikeaa saada itseäni "hengelliseen kurinalaisuuteen".

Minä olen aika usein perin väsynyt itseeni, kun huomaan (jälkikäteen tapahtumia tarkkaillessani) nuo kaksi helmasyntiäni: ainaisen oikeassa olemisen halun ja itsetehostuksen tarpeen. Tai ei kai miehillä ole (hameen)helmasyntejä vaan niitä pitäisi kutsua miehekkäämmin (housun)punttisynneiksi... ja katsokaas nyt, taas piti jo esittää... huokaus  :-[

Mutta nyt koko sydämestä toivotan kaikille hyvää yötä ja Jeesus myötä. Mutta rauhan Jumala, joka on kuolleista nostanut hänet, joka iankaikkisen liiton veren kautta on se suuri lammasten paimen, meidän Herramme Jeesuksen,  hän tehköön teidät kykeneviksi kaikkeen hyvään, voidaksenne toteuttaa hänen tahtonsa, ja vaikuttakoon teissä sen, mikä on hänelle otollista, Jeesuksen Kristuksen kautta; hänelle kunnia aina ja iankaikkisesti! Amen.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Paulus - 08.07.17 - klo:19:58
Uskonnollisuus lienee lainalaisuuden tutkapari. Jollain tavalla ne kulkevat käsi kädessä.
Molempiin ihmisellä on luontainen taipumus.

Salaillessani keskusteluja piti pysähtyä tähän. Siinä sanottu paljastaa meissä kaikissa piilevän uskonnollisuuden. Ihminen luottaa erilaisiin toimintoihin, joita suorittaen saa Jumala lepytettyä suotuisammaksi itselle, näin alitajuisesti kuvitellaan. Näitä lepyttelyjä on laidasta laitaan hartaasta veisailusta ylistyskarkeloihin. On vähän omaakin kokemusta hartailusta.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Natanael - 07.10.18 - klo:21:26
Onko uskolla ja uskonnolla oikeasti eroa?
Onko kristityillä käytössä kaksoisstandardit tai kahdet punnukset?

Nimimerkki Lohikäärmeherra ottaa aiheeseen kantaa noin kolmen minuutin mittaisella videollaan.
https://youtu.be/zJXHUPXmQCw

Ko. herra kertoo omista taustoistaan toisella videollaan:
https://youtu.be/2SUZL6fxuv0
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Jano - 07.10.18 - klo:21:42
Uskonto on sana jota ei löydy Raamatu(nkäännökse)sta. Se voidaan siksi määritellä Raamatusta välittämättä. Mielestäni on ihan turhaa ajanhukkaa ensin itse määritellä sana tarkoittamaan jotain, ja sitten vastustaa sen perusteella käsitettä yleisesti. Kun joku toinen voi määritellä sen eri tavalla, ihan yhtä perustellusti. Monelle uskonto tarkoittaa kaikkea mikä liittyy Jumalaan tai jumaliin, eikä se ole epäraamatullista sillä Raamatusta tätä sanaa ei tosiaan löydy. Turhanpäiväistä olkinukkien kyhäilyä ja mätkimistä.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Oloneuvos - 07.10.18 - klo:22:10
Uskonto on sana jota ei löydy Raamatu(nkäännökse)sta. Se voidaan siksi määritellä Raamatusta välittämättä. Mielestäni on ihan turhaa ajanhukkaa ensin itse määritellä sana tarkoittamaan jotain, ja sitten vastustaa sen perusteella käsitettä yleisesti. Kun joku toinen voi määritellä sen eri tavalla, ihan yhtä perustellusti. Monelle uskonto tarkoittaa kaikkea mikä liittyy Jumalaan tai jumaliin, eikä se ole epäraamatullista sillä Raamatusta tätä sanaa ei tosiaan löydy. Turhanpäiväistä olkinukkien kyhäilyä ja mätkimistä.

Meillä on käytössä monia sanoja joita emme löydä Raamatusta, esimerkiksi sielunhoito ja kolmiyhteinen Jumala. Palstalla kirjoittaa henkilö, joka viljelee ilmaisua "Pyhä Kaste", mutta löytyykö sitäkään Raamatusta? Kommentillani en pyri lyttäämään kaikkia uusia ilmaisuja sillä ainakin osalla niistä on perusteltu paikkansa oppikeskusteluissa.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Jano - 07.10.18 - klo:23:03
Oloneuvos, en myöskään tarkoittanut ettei Raamatun (käännöksen) ulkopuolisia sanoja saisi käyttää, tarkoitin vaan että kellään ei ole yksinoikeutta määrätä mitä ne tarkoittavat. Uskonto ja uskonnollisuus ovat sanoja joilla suurin osa ihmisistä tarkoittaa kaikkea Jumalaan liittyvää toimintaa, ei pieni uudestisyntyneiden vähemmistö voi alkaa vaatimaan että valtaosa ihmisistä alkaisi käyttämään sanoja heidän tahtomallaan tavalla.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Oloneuvos - 08.10.18 - klo:05:20
Oloneuvos, en myöskään tarkoittanut ettei Raamatun (käännöksen) ulkopuolisia sanoja saisi käyttää, tarkoitin vaan että kellään ei ole yksinoikeutta määrätä mitä ne tarkoittavat. Uskonto ja uskonnollisuus ovat sanoja joilla suurin osa ihmisistä tarkoittaa kaikkea Jumalaan liittyvää toimintaa, ei pieni uudestisyntyneiden vähemmistö voi alkaa vaatimaan että valtaosa ihmisistä alkaisi käyttämään sanoja heidän tahtomallaan tavalla.

Olen tuosta samaa mieltä kanssasi. Lisäksi kielet elävät ja kehittyvät ja näin sanat saavat uutta merkitystä ja sisältöä. Ups, nyt joku aamuvirkku soittaa. Palaan palstalle myöhemmin...
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: sandia - 08.10.18 - klo:18:13
Aihe on talla hetkella mielessani keskusteltuani eilen aamulla  taalla Arizonan takamailla eraan rouvan kanssa joka oli lahtenyt takalaisesta lapsuuden kodistaan ja pienesta mormonien paavirrasta eronneen aarimormonien perustamasta kylasta 80 luvun lopulta pois ja lahiaikoina palannut kotikylaan ja muuttanut lapsuudenkotiins. Jarkky historia silla pienella Colorado City nimisella kylalla. Olimme tan rouvan vieraana hanen kodissaan minka on muuttanut bed and breakfast'iksi.

Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: sandia - 08.10.18 - klo:20:36
Jatkan tuosta paremmalla ajalla.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: evlutkristitty - 09.10.18 - klo:04:39
Kyllä se on tärkeätä, ettei alkuperäisen sanoman sisältö muutu. Mikäli muuttuu, sanoman muuttaja saa itselleen vahingon ja asemastaan riippuen, hän voi tehdä suurenkin vahingon vielä muille.

Eli Raamatun sanomaan ei saa lisätä mitään, eikä siitä saa ottaa mitään pois. Raamattu sisältää näet testamentin, jonka jättäjä on kuollut meidän syntiemme sovitukseksi ja noussut ylös kuolleista.

Maallistakaan testamenttia ei saa missään olosuhteissa muuttaa, testamentin jättäjän kuoleman jälkeen.

Room 3:13-25 Sillä se lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut hänelle eikä hänen siemenelleen lain kautta, vaan uskonvanhurskauden kautta.

Sillä jos ne, jotka pitäytyvät lakiin, ovat perillisiä, niin usko on tyhjäksi tehty ja lupaus käynyt mitättömäksi.
Sillä laki saa aikaan vihaa; mutta missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan.

Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä

-niinkuin kirjoitettu on: "Monen kansan isäksi minä olen sinut asettanut" -sen Jumalan edessä, johon hän uskoi ja joka kuolleet eläviksi tekee ja kutsuu olemattomat, ikäänkuin ne olisivat.
Ja Aabraham toivoi, vaikka ei toivoa ollut, ja uskoi tulevansa monen kansan isäksi, tämän sanan mukaan: "Niin on sinun jälkeläistesi luku oleva",
eikä hän heikontunut uskossansa, vaikka näki, että hänen ruumiinsa oli kuolettunut-sillä hän oli jo noin satavuotias-ja että Saaran kohtu oli kuolettunut;
mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle,
ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää.
*) Sentähden se luettiinkin hänelle vanhurskaudeksi.

Mutta ei ainoastaan hänen tähtensä ole kirjoitettu, että se hänelle luettiin,
vaan myös meidän tähtemme, joille se on luettava, kun uskomme häneen, joka kuolleista herätti Jeesuksen, meidän Herramme,
joka on alttiiksi annettu meidän rikostemme tähden ja kuolleista herätetty meidän vanhurskauttamisemme tähden.

____________

Ps. Lakiin luottaminen (lainvanhurskaus) tarkoittaa opmiin tekemisiinsä ja tekemättömyyteensä luottamista.

Uskonvanhurskaus on Jumalan lupauksiin luottamista!

Hepr. 11:1 Mutta usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ojentautuminen sen mukaan, mikä ei näy.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Natanael - 10.10.18 - klo:21:21
Uskon ja uskonnon erottelu toimii suht hyvin niin kauan kuin puhutaan kuulijalle, joka kuuluu samaan porukkaan.
Jos kuulija on joku muu ja toisen uskonnon harjoittaja, ollaan isossa ongelmassa.
Millä perusteella usko muuttuu uskonnoksi?

Vähän samaan sarjaan kuuluu käsitteet uskova ja tosi uskova tai kristitty ja kulttuurikristitty.

Muslimin mielestä lähes kaikki länsimaalaiset valkonaamat lienevät kristittyjä. Ateistitkin.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Mice - 10.10.18 - klo:22:12
Nii no, vaikka tietyssä rajatussa piirissä itsekin erottelen noita asioita, niin pidän silti monesti tuota jaottelua oman "tosiuskon" korostamisena. Ollaan tiiviisti jonkun porukan mukana, mutta silti ylikorostetaan henkilökohtaista tapaa uskoa ja kavahdetaan uskonto -sanaa. Puolustetaan yhteisöä vimmalla, samalla kuitenkin haukkumalla muita jotka tekevät samaa uskonnollisiksi.

Ja monet kristityt pitävät uskonnollisuutena paljon sellaista mitä itse en pidä. Kaikki riippuu sydämen asenteesta. Esim. onko liperit koko homman ydin, vai onko ne vaan osa yhteisön sovittuja tapoja. 
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Natanael - 10.10.18 - klo:22:56
Oikeastaan mä en nyt ollut kiinnostunut lipereistä ja siitä ilmentävätkö ne miten paljon uskon laatua, vaan kysymykseni liittyi viestin #12 linkkeihin.

Millä perusteella yhden joukon tosiusko eroaa toisen porukan tosiuskosta?
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Mice - 10.10.18 - klo:23:35
Viestini ei liittynyt sun viestiin. Lainaan aina jos kommentoin jotain tiettyä viestiä. Kertaan omaa näkemystäni mikä tuolla olikin jo. Siellä jo näköjään puhuin lipereistä. Tärkeä teema.

Vastasin aiheeseen lukematta kuka sen oli nostanut ylös. En oo kamalasti muuttanu näkökantaani. Joten turhaa kertausta. Sori siitä, lainaten A. Stubbia.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Mice - 10.10.18 - klo:23:56

Millä perusteella yhden joukon tosiusko eroaa toisen porukan tosiuskosta?

Mitä tarkoitat "millä perusteella"? Niitä perusteitahan on vaikka kuinka paljon.
Tosiuskovia on joka porukassa. He ovat oikeassa ja taistelevat muiden kuollutta uskonnollisuutta vastaan. On myös yksityisyrittäjiä samalla itsevarmalla asialla.

Hairahtumisen mahdollisuus on olemattoman ja tokkopa välissä, jos heiltä kysytään. Oikeassa ollaan ja jos mainitsee keskinäisen rakkauden, alkaa posket punottaa ja pannu pihistä. Rakkaudesta ei sovi puhua, koska liian abstrakti aihe. Symbaalit helisee ja vaski kumisee, mutta näin on marjat.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Natanael - 11.10.18 - klo:07:04

Millä perusteella yhden joukon tosiusko eroaa toisen porukan tosiuskosta?

Mitä tarkoitat "millä perusteella"? Niitä perusteitahan on vaikka kuinka paljon.
Tosiuskovia on joka porukassa. He ovat oikeassa ja taistelevat muiden kuollutta uskonnollisuutta vastaan. On myös yksityisyrittäjiä samalla itsevarmalla asialla.


Maassamme parveilee shiioja ja sunneja, jotka sanovat olevansa oikean jumalan asialla ja pitävät uskoaan oikeana.
Uuskarismaattiset taitavat olla just nyt takkiaan silittämässä ja sillä lienee vaikutusta käytettävissä olevan uskon määrään, mutta luja usko on heilläkin.

Jos nyt tuossa tilanteessa elävässä uskossa Jumalaan oleva sanoo olevansa uskossa ja on sitä mieltä, että nuo toiset ovat vain uskonnollisia, voi olla, että lopputulos ei ole kaikille ihan selvä. Riippumatta siitä onko Tunnustuskirjat hyllyssä tai kielilläpuhuminen hallussa.

Entäpä jos paikalle pölähtäisi joku mies sanoen "Sinulla on usko, ja minulla on teot"; näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä teoistani näytän sinulle uskon.", miten sitten asetelma muuttuisi?
Olisivatko ne, jotka tähän aikaan putsaavat joulupatoja käyttökuntoon vähemmän uskonnollisia oikeita uskovia?
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Mice - 11.10.18 - klo:07:32
Juu, olen ymmärtänyt sen, että lähes jokainen johonkin uskova on mielestään oikeassa ja siten totuudessa eli tosiuskossa.
Riippumatta mikä on jumalan nimi.

Olen yrittänyt vuosia selittää sitä kristillisessä kontekstissa, että kuinka ylimielistä onkaan kohdella toisella tavalla uskovia kristittyjä niin, että he tietoisesti olisivat väärässä uskossa ja vain joidenkin perinnesidosten takia uskovat kuten uskovat.

Tähän asenteeseen olen henkilökohtaisesti törmännyt monta kertaa ja sillä tavalla, että yksityisviestein on paheksuen lähestytty ja selitetty, kuinka minun pitäisi jo ymmärtää luopua siitä mitä uskon, koska noitten taulapäitten mukaan tietoisesti uskon väärin ja levitän väärää käsitystä uskosta.

Saman voi laajeentaa koskemaan kokonaan eri uskontojakin. Mielestään ovat oikeassa.

Näitten kokemusten ja oman Raamatun ymmärryksen pohjalta vieroksun niitä jotka keuhkoavat ja päsmäröivät suhteessa muitten uskoon.


Selkeet huijarit sit erikseen.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Mice - 11.10.18 - klo:07:42
Enkä mä ole yhtään varma tajuanko ollenkaan mitä yrität selittää. Tää on paras mihin pystyn.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Natanael - 11.10.18 - klo:07:45
Enkä mä ole yhtään varma tajuanko ollenkaan mitä yrität selittää. Tää on paras mihin pystyn.

Onko sitten ihan sama mihin uskoo, jos uskoo lujasti?
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Mice - 11.10.18 - klo:07:49
Enkä mä ole yhtään varma tajuanko ollenkaan mitä yrität selittää. Tää on paras mihin pystyn.

Onko sitten ihan sama mihin uskoo, jos uskoo lujasti?

Sama minkä suhteen? Pelastuksenko?

Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Natanael - 11.10.18 - klo:08:13
Enkä mä ole yhtään varma tajuanko ollenkaan mitä yrität selittää. Tää on paras mihin pystyn.

Onko sitten ihan sama mihin uskoo, jos uskoo lujasti?

Sama minkä suhteen? Pelastuksenko?

Niin.
Oikea usko pelastaa, uskonnollisuus ei vai miten se meneekään.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Mice - 11.10.18 - klo:08:22
Enkä mä ole yhtään varma tajuanko ollenkaan mitä yrität selittää. Tää on paras mihin pystyn.

Onko sitten ihan sama mihin uskoo, jos uskoo lujasti?

Sama minkä suhteen? Pelastuksenko?

Niin.

Ei ole sama, vaikka kuinka olisi mielestään oikeassa ja vaikka kuinka lujasti uskoisi.
Vain usko Jeesukseen pelastaa. Ei ole mitään muuta tietä Isän luokse. Pelastuksen suhteen ei riitä se, että on vilpittömästi väärässä.

Mun tarkoitus oli sanoa se, että väärässäkin olevat luulevat usein olevansa oikeassa, eivätkä tiedä mitä tekevät.

Näin pitkälle se voi mennä:

"He erottavat teidät synagoogasta; ja tulee aika, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle"
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Mice - 11.10.18 - klo:08:25

Oikea usko pelastaa, uskonnollisuus ei vai miten se meneekään.

Usko Jeesukseen pelastaa. Ja minä en siinä tuomariksi ala.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Natanael - 11.10.18 - klo:09:06
Enkä mä ole yhtään varma tajuanko ollenkaan mitä yrität selittää. Tää on paras mihin pystyn.

Onko sitten ihan sama mihin uskoo, jos uskoo lujasti?

Sama minkä suhteen? Pelastuksenko?

Niin.

Ei ole sama, vaikka kuinka olisi mielestään oikeassa ja vaikka kuinka lujasti uskoisi.
Vain usko Jeesukseen pelastaa. Ei ole mitään muuta tietä Isän luokse. Pelastuksen suhteen ei riitä se, että on vilpittömästi väärässä.

Mun tarkoitus oli sanoa se, että väärässäkin olevat luulevat usein olevansa oikeassa, eivätkä tiedä mitä tekevät.

Näin pitkälle se voi mennä:

"He erottavat teidät synagoogasta; ja tulee aika, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle"

Jos kaksi keskenään eri mieltä oleva sanoo noin, kumpi on oikeassa?
Kristinuskon sisällä tulee väittely ehkä laista ja armosta sekä siitä mikä on harhaoppia ja mikä vain kulttuuria tms.


Jos toinen keskustelija on kristitty ja toinen on muslimi ja molemmat sanovat uskovansa aidosti ja kieltävät olevansa vain muotojumalisia, mikä tekee toisen uskosta sen oikean uskon?
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Mice - 11.10.18 - klo:17:16
Enkä mä ole yhtään varma tajuanko ollenkaan mitä yrität selittää. Tää on paras mihin pystyn.

Onko sitten ihan sama mihin uskoo, jos uskoo lujasti?

Sama minkä suhteen? Pelastuksenko?

Niin.

Ei ole sama, vaikka kuinka olisi mielestään oikeassa ja vaikka kuinka lujasti uskoisi.
Vain usko Jeesukseen pelastaa. Ei ole mitään muuta tietä Isän luokse. Pelastuksen suhteen ei riitä se, että on vilpittömästi väärässä.

Mun tarkoitus oli sanoa se, että väärässäkin olevat luulevat usein olevansa oikeassa, eivätkä tiedä mitä tekevät.

Näin pitkälle se voi mennä:

"He erottavat teidät synagoogasta; ja tulee aika, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle"

Jos kaksi keskenään eri mieltä oleva sanoo noin, kumpi on oikeassa?
Kristinuskon sisällä tulee väittely ehkä laista ja armosta sekä siitä mikä on harhaoppia ja mikä vain kulttuuria tms.


Jos toinen keskustelija on kristitty ja toinen on muslimi ja molemmat sanovat uskovansa aidosti ja kieltävät olevansa vain muotojumalisia, mikä tekee toisen uskosta sen oikean uskon?

Se että vain toinen voi olla Jumalalta lahjaksi saatu usko. Voihan sitä uskoa vaikka sahapukkiin, mutta itse ajattelen tätä pelastavan uskon kannalta. Ilman uskoa Jeesukseen ei pelastu.

Uskon siis, että monet uskovat oikeasti jumaliinsa, mutta ei se usko pelasta.

En varmaan vieläkään hahmota mistä tässä on kyse.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Natanael - 11.10.18 - klo:17:36
Enkä mä ole yhtään varma tajuanko ollenkaan mitä yrität selittää. Tää on paras mihin pystyn.

Onko sitten ihan sama mihin uskoo, jos uskoo lujasti?

Sama minkä suhteen? Pelastuksenko?

Niin.

Ei ole sama, vaikka kuinka olisi mielestään oikeassa ja vaikka kuinka lujasti uskoisi.
Vain usko Jeesukseen pelastaa. Ei ole mitään muuta tietä Isän luokse. Pelastuksen suhteen ei riitä se, että on vilpittömästi väärässä.

Mun tarkoitus oli sanoa se, että väärässäkin olevat luulevat usein olevansa oikeassa, eivätkä tiedä mitä tekevät.

Näin pitkälle se voi mennä:

"He erottavat teidät synagoogasta; ja tulee aika, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle"

Jos kaksi keskenään eri mieltä oleva sanoo noin, kumpi on oikeassa?
Kristinuskon sisällä tulee väittely ehkä laista ja armosta sekä siitä mikä on harhaoppia ja mikä vain kulttuuria tms.


Jos toinen keskustelija on kristitty ja toinen on muslimi ja molemmat sanovat uskovansa aidosti ja kieltävät olevansa vain muotojumalisia, mikä tekee toisen uskosta sen oikean uskon?

Se että vain toinen voi olla Jumalalta lahjaksi saatu usko. Voihan sitä uskoa vaikka sahapukkiin, mutta itse ajattelen tätä pelastavan uskon kannalta. Ilman uskoa Jeesukseen ei pelastu.

Uskon siis, että monet uskovat oikeasti jumaliinsa, mutta ei se usko pelasta.

En varmaan vieläkään hahmota mistä tässä on kyse.

Millä perustelet sen, että juuri sinun uskosi ja sinun Jumalasi pelastaa ja toisen usko ei?
Laitetaan vertailuun kristinuskon rinnalle islam tai jesidismi.
Esim. takin heiluttajauskoiset ja mooseksenuskoiset voi käsitellä omana kokonaisuutenaan.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: Mice - 11.10.18 - klo:18:09
Enkä mä ole yhtään varma tajuanko ollenkaan mitä yrität selittää. Tää on paras mihin pystyn.

Onko sitten ihan sama mihin uskoo, jos uskoo lujasti?

Sama minkä suhteen? Pelastuksenko?

Niin.

Ei ole sama, vaikka kuinka olisi mielestään oikeassa ja vaikka kuinka lujasti uskoisi.
Vain usko Jeesukseen pelastaa. Ei ole mitään muuta tietä Isän luokse. Pelastuksen suhteen ei riitä se, että on vilpittömästi väärässä.

Mun tarkoitus oli sanoa se, että väärässäkin olevat luulevat usein olevansa oikeassa, eivätkä tiedä mitä tekevät.

Näin pitkälle se voi mennä:

"He erottavat teidät synagoogasta; ja tulee aika, jolloin jokainen, joka tappaa teitä, luulee tekevänsä uhripalveluksen Jumalalle"

Jos kaksi keskenään eri mieltä oleva sanoo noin, kumpi on oikeassa?
Kristinuskon sisällä tulee väittely ehkä laista ja armosta sekä siitä mikä on harhaoppia ja mikä vain kulttuuria tms.


Jos toinen keskustelija on kristitty ja toinen on muslimi ja molemmat sanovat uskovansa aidosti ja kieltävät olevansa vain muotojumalisia, mikä tekee toisen uskosta sen oikean uskon?

Se että vain toinen voi olla Jumalalta lahjaksi saatu usko. Voihan sitä uskoa vaikka sahapukkiin, mutta itse ajattelen tätä pelastavan uskon kannalta. Ilman uskoa Jeesukseen ei pelastu.

Uskon siis, että monet uskovat oikeasti jumaliinsa, mutta ei se usko pelasta.

En varmaan vieläkään hahmota mistä tässä on kyse.

Millä perustelet sen, että juuri sinun uskosi ja sinun Jumalasi pelastaa ja toisen usko ei?
Laitetaan vertailuun kristinuskon rinnalle islam tai jesidismi.
Esim. takin heiluttajauskoiset ja mooseksenuskoiset voi käsitellä omana kokonaisuutenaan.

Sillä, että sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. Uskoni ei ole omaa uskoani, vaan Jumalan Pojan uskoa.

Luotan evankeliumin voimaan. Tietenkään se ei riitä perusteluksi sellaiselle joka haluaa pitää kiinni uskostaan johonkin toiseen jumalaan. Mutta on mahdollista, että evankeliumin julistuksen kautta joku kokee Jumalan kutsun. Kyse on sanomasta mikä muuttaa ihmisen. Sen julistajalta ei vaadita suuria esiintyjän taitoja, eikä miekkaa.

Olen sinut sen asian kanssa, että osa pitää kiinni omista jumalistaan. Sen kanssa olen myös sinut, että usko Jeesukseen ja sen syntyminen ei ole auki selitettävissä. Se on mysteeri, vaikka monet sitä sanaa inhoavatkin.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: sandia - 16.10.18 - klo:17:45
Olen ihmetellyt mikä on se energia mikä pitää jehovan todistajan jehovantodistajana, mormonin mormonina jne.
Kristitylle uskovalla se on omakohtainen kokemus tai tiedostaminen että olen uudestisyntynyt, vaikka ei tietäisikään juuri sitä hetkeä milloin se tapahtui.

Kuten kerroin olin yön yli pienen pienessä kylässä nimeltä Colorado City pohjois Arizonassa ihan Utahin rajan vieressä. Rajan toisella puolella on ikään kuin jatkoa sille kylälle, millä on eri nimi.

Mutta se syntyi siten, että Utahista lähti joskus vuonna 1900 lahko mikä erosi mormonien pääväylästä. Tää lahko halusi pitää kiinni moniavioisuudesta ja se ihmisryhmä muutti tuolle alueelle harrastamaan moromonisuuttaan mihin kuului moniavioisuus. Se oli jonkun aikaa kai melko hyvin voiva yhteisö ainakin materiaalisesti. Nyt se on todella ränsistynyt, jotenkin kummallinen paikka, hurjan leveät kadut mutta ne on kaikki hiekkateitä. Talot näyttävät autioituneilta, oli vaikea sanoa missä taloissa vielä asuttiin missä ei.  Olin nimittäin sielä Expedian kautta varannut yösijan bed and breakfast jutusta, mikä siis oli yksityinen koti. se on listattu myös Airbnd:ssä.

Oli aika jännä ajaa sinne myöhään illalla ihan pimeässä, katuvaloja ei ollut ollenkaan. Kadut olivat kuoppaisia ja sateen jälkeen kuraisia. Mutta olin nähnyt arvostelut siitä paikasta ja ne oli tosi hyvät ja kuviakin olin nähnyt, joten rohkenin edetä suunnitelmassani. :)

Vihdoin löysimme talon ja jopa pääsimme sisälle. Se talo oli ihan kunnollisen näköinen ulkoa ja päältä.
Majapaikka osoittautui ihan kivaksi, he olivat kunnostaneet talon omakätisesti ja se oli hyvinkin viihtyisä ja meidän huone oli kiva ja puhdas. Keittiö oli tosi viehättävä ja saimme käyttää sitä kuin omaamme. Rouva tarjosi meille ja toiselle vierasparsikunnalla aamiaisen.

Emäntämme jutteli meidän kanssa ja kysyin siitä sen kylän historiasta. Hän kertoi että talo missä olimme oli hänen lapsuudenkotinsa minkä hän oli lunastanut veroveloista kymmenien vuosien takaa. Hän kertoi kasvaneensa siinä mormoniyhteisössä mutta oli jättänyt sen yhteisön vuonna 86 ja muuttanut Coloradoon. Hän kertoi että lapsuus siellä oli ollut tosi hyvä, "paljon rakkautta", ja sanoi ettei vaihtaisi sitä menneisyyttään mihinkään.

Hän näytti äitinsä valokuvan. Äidillä oli sellaiset amish tyyppisen tamineet nuorena päällä. Vaikka en nähnyt yhden yhtä ihmistä siinä kylässä, sen ulkopuolella olevassa kahdessa uudessa kaupassa lähes kaikki työntekijät olivat pukeutuneen niihin "amishtyyppisiin" tamineisiin. Hän kertoi sisaruksistaan ja mutta isän kuvaa ei ollut missään eikä isästä puhuttu mitään.

Tämä nainen uskoi että se kylä alkaa siitä uudistua ja kehittyä ja siksi oli itsekin siellä pienyrittäjänä.

Nainen kertoi että joskus reilu 10 vuotta sitten siellä oli ollut joku heidän keskuudestaan noussut tyyppi joka väitti olevansa profeetta ja oli terrorisoinut koko kylän, lähettänyt lukuisia miehiä pois siitä yhteisöstä ja anastanut näiden vaimot itselleen ja kavereilleen. Vihdoin joko Utahin hallitus tai liittovaltio oli pidättänyt hänet ja hän istuu vankilassa lasten hyväksikäytöstä.

Emäntämme kertoi että siellä kylällä on vieläkin ihmisiä jotka uskovat että tämä tyyppi on oikea Herran profeetta.

Luin sitten lomalla Joseph Smithistä ja siitä miten hän päätti että oli profeetta ja että USA on luvattu maa. Hurjia juttuja mitkä ilmeisesti on Mormonien kirjassa.

Mutta miten ihmeessä tuosta sitten kehittyi niinkin järjestynyt uskonto???
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: sandia - 16.10.18 - klo:17:49
Tuosta luin sen kylän historiasta ja sitten sen rouva kertoikin minulle omakohtaisesti samoja juttuja.
https://en.wikipedia.org/wiki/Colorado_City,_Arizona

Kuin luin Joseph Smithistä, hän käyttäytyi yllättävän samalla tavalla kuin tuo ilmeisestikin psykopaatti, joka terrorisoi tuota pientä yhteisöä. Ajattelin että ehkä hän ajatteli että jos heidän suuri profeettansa voi käyttäytyä noin niin kai hänkin....

Ai joo ja tää on mieletön juttu. Se maailman kuulu genettisesti määräytyneistä kylähulluista, jos sellaista termiä voi käyttää.

The Colorado City/Hildale, Utah area has the world's highest incidence of fumarase deficiency, an extremely rare genetic condition which causes severe Intellectual disability. Geneticists attribute this to the prevalence of cousin marriage between descendants of two of the town's founders, Joseph Smith Jessop and John Y. Barlow; at least half the double community's roughly 8,000 inhabitants are descended from one or both.[21]

Mormonien perustajan Joseph Smithin ja toisen johtajan geenejä löytyy vähintään puolesta sitä väestöä.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: NanoK - 16.10.18 - klo:18:19
Sandian kirjoitukseen; olikohan kyse tästä lahkosta joka oli eronnut mormoneista ja josta oli tv-sarja "pako lahkosta": https://www.iltalehti.fi/tv-ja-leffat/201702092200067877_tw.shtml

Pukeutuvat vähän kuin Amishit, kampaus on naisilla samanlainen. Tuli katseltua tv.sta kun se tuli. Siinä kerrottiin nuorista jotka pakenivat tuosta eristäytyneestä lahkosta ja heidän sopeutumisestaan tavalliseen elämään joka oli aivan muuta kuin mihin he olivat tottuneet. Osalla heistä heittäytyminen maalliseen elämään oli rajumpaa kuin toisilla. Hengellisyys ei näkynyt puheissa, enemmänkin säännöt ja lahkoelämän ahdistavuus.
Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: sandia - 16.10.18 - klo:20:37
Juu tuo on se tyyppi.
Mutta tuossa annetaan kuva että tuo lahko olisi ollut hänen. Se lahko siis alkoi jo jotain vuonna 1900.

Otsikko: Vs: Usko ja uskonnollisuus
Kirjoitti: sandia - 16.10.18 - klo:21:00
Mutta siis mietin mikä on se "liima" mikä pitää erilaiset uskonnolliset ryhmät koossa??
Tunnen erään jehovan todistajiin kuuluvan perheen melko hyvin ja huomaan että heidän ajatuksensa ovat hyvin konformoituneet ja he todella paljon myös tuntevat Raamattua ja ottavat sieltä arvot itselleen. Ja siirtävät saman uskon lapsilleen.

Silti heiltä puuttuu se mikä on kristityllä: Jumalan lapseus ja luottamus armoon ja Pyhän Hengen osallisuus.

Huomaan senkin heistä. Jotenkin siten surettaa kun näen että he perustuvat oman hurskauselämänsä täysin itsensä varaan.