Tuoreimmat viestit

Sivuja: 1 ... 8 9 [10]
91
Yleinen keskustelu / Vs: Laulujen teologia
« Uusin viesti kirjoittanut Taisto 08.05.18 - klo:22:38 »
Kuten Paulus jo viittasikin. Jokaisella uudestisyntyneellä uskovalla on Pyhä Henki.
Pyhä Henki kirkastaa meille Jeesusta Kristusta, eikä toisinpäin.

Aikamme karismaattiisuus menee "Elämys/kokemus/fiilis" pohjalta.

Fiilisten sijaan tarvitsisimme pikemminkin alttiutta palvella. Tarvitsijoita olisi, jos vain löytäisimme lahjan palvella.
Sanoisin, että hyvin sanottu. Juuri näin se on. Omat kokousfiilikset ovat kovin hatara pohja uskovan elämälle.
92
Yleinen keskustelu / Vs: Laulujen teologia
« Uusin viesti kirjoittanut Pökkelö 08.05.18 - klo:21:11 »
Kuten Paulus jo viittasikin. Jokaisella uudestisyntyneellä uskovalla on Pyhä Henki.
Pyhä Henki kirkastaa meille Jeesusta Kristusta, eikä toisinpäin.

Aikamme karismaattiisuus menee "Elämys/kokemus/fiilis" pohjalta.

Fiilisten sijaan tarvitsisimme pikemminkin alttiutta palvella. Tarvitsijoita olisi, jos vain löytäisimme lahjan palvella.

93
Yleinen keskustelu / Vs: Linkkejä
« Uusin viesti kirjoittanut Tosikko 08.05.18 - klo:20:35 »
Parissakin ketjussa on ollut puhetta Katolisen Kirkon Katekismuksesta.
Kirjana se on melkoinen järkäle.

Se löytyy täältä sähköisessä muodossa

http://katolinen.fi/?page_id=7279

Olipa hyvä löytö. Nyt voidaan keskustella enemmän siitä, kuinka katolinen opetus näkyy tämän päivän seurakunnissa.

Kävin jo hieman tutustumassa. Mielenkiintoinen on katolinen näkemys uskonkuulaisuudesta, josta olemme täällä jo puhuneet. Ei taida uskonkuuliaisuutta täältäkään löytyä tuon määritelmän mukaan.

Mielenkiintoista, että uskonkuuliaisuudesta ei aikoinaan syntynyt mitään keskustelua. Mielestäni katolisen kirkon määritelmä on erittäin paljastava. Otetaan uudestaan kertaukseksi:

Katolinen usko kiehtova...
94
Yleinen keskustelu / Vs: Ajan ilmiöt hengellisessä kentässä
« Uusin viesti kirjoittanut sandia 08.05.18 - klo:17:39 »
Mulle toi Valtosen idea kolahti oikein pahasti. Miellän sen taas yhtenä askelena kristinuskon totuuksista vieraantumiselle kulttuurissa.
95
Laki ja evankeliumi / Vs: Pelastus lakia noudattamalla
« Uusin viesti kirjoittanut Tosikko 07.05.18 - klo:22:30 »
Miten olet onnistunut lain noudattamisessa?

Kristitynhän tulee noudattaa vain rakkauden kaksoiskäskyä? Vai miten se menikään?

? ? ?
Voitko ystävällisesti laittaa ne, ( vähintään kaksi paikka ) jossa tämä on PAKANOILLE ilmoitettu ?

Missä ja mistä tästä laista on kyse ja kenelle se on sanottu ja KIRJOITETTU ?
tuleeko pakanoiden noudattaa juutalaista tahi kiinalaista lakia ?

Löytyykö kaksi paikkaa?
96
Yleinen keskustelu / Vs: Ajan ilmiöt hengellisessä kentässä
« Uusin viesti kirjoittanut Tosikko 07.05.18 - klo:22:18 »
Valtonen kokee toisenlaisen käytännön paremmaksi:

"Valtonen korvaisi messukaavaan kuuluvan synnintunnustusosion henkilökohtaisella synnintunnustuksella, jossa yksittäinen seurakuntalainen voisi mennä keventämään synnintuntojaan keskustelemalla kahden kesken papin kanssa – jos sen sopivaksi ja tarpeelliseksi kokee."

Itselle synnintunnustus on tärkeä osa jumalanpalvelusta, koska koen siinä saavani syntini anteeksi. En lue sitä useinkaan ääneen vaan ajattelen omaa elämää. Kirkkokäsikirjan kaikki tekstit eivät ole mielestäni omaan suuhuni sopivia. Ja se että joku kertoo saaneensa synnit anteeksi ehtoollisella, niin oikeastaan sehän tapahtuu ennen sitä synnintunnustuksessa.

En myöskään usko että luterilaisella kirkolla olisi pappeja - tai kulttuuria - tuollaiseen kahdenkeskiseen sielunhoitoon ja tässä ajattelen lähinnä tiloja ja henkilökuntaa.
97
Laki ja evankeliumi / Uuden testamentin evankeliumien oudot tulkinnat
« Uusin viesti kirjoittanut JPK 07.05.18 - klo:21:11 »
 Johannes kirjoittaa evankeliuminsa lopussa:
"..nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.."

Koko ydin UT:n 4. evankeliumin ilmoituksessa on, että ne todistavat Jeesuksen Messiaana ja tässä Jumalan Poikana - ja että HÄNEN nimessään, uskon kautta - meillä olisi elämä. Historiallinen ilmoitus Jeesuksesta on selkeä; "syntymä - teot/elämä - ristiinnaulitseminen - ylösnousemus". Kulminaatiopiste on Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja sitä seuraava ruumiillinen ylösnousemus.

Historiallinen Jeesus-tutkimus erittelee kuitenkin omia näkemyksiään monelta eri näkökulmalta. Otan tähän esille muutamia, jotka nousevat esiin tuon tuostakin:

(1) Evankeliumit pohjustavat vastakohtaisen kerronnan silloisten uskonnollisten hallitusjohtajien sekä "hurskaiden", ja "tavallisen" kansan välille (hepreassa "chaver" vs. "am-ha'arets"), jossa pääteemana on oikeudenmukaisuus (sorrettu alaluokka), sekä alistettujen ihmisarvon (myös naisten) aseman palauttaminen.
(tämä näkemys on vahva uskonnollispoliittisessa, kuin kansanvallan ja jopa feministisessäkin näkemyksessä)

(2) Jeesus oli "mystikko", joka olisi käynyt Intiassa (väite), ja viettelee Israelia pois Tooran alaisesta Israelin Jumalan palvelemisesta (tooran-ies), uudenlaisen "exoduksen" (pois-lähteminen-juutalaisuudesta) sekä "uuden-tooran" alaisuuteen (tooran-hylkääminen); niin opetuksin kuin ihmeteoin. Myös Jeesus nähdään tässä silloista Rooman hallintavaltaa suosivana, ja näin juutalaisten itsenäistä valtaa (ja siihen liittyvää pyrkimystä) vastustavana.
(tämä näkemys on vahva myös juutalaisuuden keskellä, jossa ristiriita Jeesuksen ja Tooran välillä on ilmeinen; "uusi-liitto" joka liittää nyt juutalaisuuden "kreikkalaisuuteen", sekä purkaa pala palalta Tooran käskyjä (Paavalin opetukset) - kunnes kokonaan tietoisella tarkoituksella liike repeää lopulta omaksi uskonnoksi - johon liittyy Jeesukseen uskomisen korottaminen, Tooran ylitse)

(3) Jeesuksen "itsetuntemus" nähdään traumaattisena, jossa hän elää "isättömänä", hypäten uskossa "messias-rooliin", jossa Jumala on Hänen Isänsä. Tämä näkemys myös heijastaa evankeliumeja "hyljätyn" ihmiskäsitteen keskeltä, jossa Jeesuksen osa on tulla yhteiskunnallisesti hyljätyksi - koska Häntä syytetään avioliiton ulkopuolella syntyneeksi lapseksi
(tämä näkemys on vahva ns. "psykologisessa" tulkinnassa)

(4) Evankeliumit ovat juutalaisuudesta nouseva "kabbalistis"-muotoinen rakennelma, toisen temppeli-ajan juutalaisuuden keskellä eläneistä "messias"-näkemyksistä (ja kirjoista), joita edes ajaa myös qumranilainen tausta (Johannes kastaja), sekä "profeettojen-tradition" kautta tuleva ilmestystiedollinen lähtökohta. Tätä näkemystä tukee myös tulkinta, jossa Paavali omasi "adam-kadmon"-mystiikkaa suhteessa Messiaaseen, sekä vastaavia kabbalistispohjaisia näkemyksiä (jopa Sefirot-muotoja). Tämä tukee myös väärällä tavalla gematrian osaa evankeliumin ja UT:n "salaisissa" opissa.
(tämä näkemys usein vähättelee evankeliumien historiallisuutta, ja tekee niistä mystiikkaan liittyvää salaoppia; kuten "kabbalismi")

(5) Humanistinen näkemys, jossa kaikki evankeliumien "myytit" (yliluonnolliset tapahtumat) riisutaan pois, ja niitä pidetään vain "tukea-antavina-tarinoina", joilla vahvistetaan ihmisrakkauden, etiikan, sekä universaalisen ihmiskunnan yhdeksi tulemista anteeksiantamuksen, "rakasta-lähimmäistäsi"-periaatteen, sekä etniset rajat rikkovan "uusi-ihminen" käsitteen kautta. Ihmeet vain osoittavat että Jeesus on "oikeassa" (opettaa oikeaa rakkautta), ja siksi ihmeteoilla sinällään ei ole mitään historiallista syytä olla tosia.
(tämä näkemys on vahva ihmiskäsitteisessä, sekä humanistisuuden positiivista muutosta tukevassa tulkinnassa - periaattellinen sekä idealistinen "lähimmäisenrakkaus"-käsite).

(6) Q-lähteinen näkemys yrittää "kuoria" pois evankeliumeista myöhemmän alkuseurakunnan sekä jopa jälkiapostolisen kirkon luomaa teologiaa, niin että he pääsisivät "aitojen" Jeesuksen sanojen ytimeen. Tämä tulkinta kyseenalaistaa evankeliumien muodon kahdenlaisena (1) alkuperäiset sanat (2) kirkon selitys/opetus.
(tämä näkemys on vahva historiallisen Jeesuksen-tutkimuksessa, joka osin kyseenalaistaa syntyneen seurakunnan tulkintaa Jeesuksesta, ja erottaa sen ns. "alkuperäisistä" Q-lähde tyyppisistä Jeesuksen sanoista)

Evankeliumeja siis luetaan ja tulkintaan "tuhansin" erilaisin silmälasein. Silti Raamatun oma ilmoitus on pelastuskeskeinen. HERRA Jeesus on Jumalan Poika ja Jumala, joka täyttää VT:n profetiat ja asettaa uuden liiton Hänen veressään, tuoden kaikille pelastuksen, jotka uskovat Hänen nimeensä.

Tarvitsemme selvää raamatullista evankeliumien opetusta, jossa terveellä tavalla osoitetaan, miten niin hengellinen merkitys, kuin historiallinen merkitys kohtaavat toisensa pelastuskeskeisessä merkityksessä. Ensi sijaisesti kyseessä on ihmisen synnin vallan voittaminen HERRAN Jeesuksen uhrin kautta, jonka kaikki edellä mainitut "selitykset" tietoisesti siirtävät syrjään, ja näin - hylkäävät evankeliumien pelastavan sanoman Jeesuksesta, Jumalan KARITSANA!

----------------

Joh.20:26 Ja kahdeksan päivän perästä hänen opetuslapsensa taas olivat huoneessa, ja Tuomas oli heidän kanssansa. Niin Jeesus tuli, ovien ollessa lukittuina, ja seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!"
Joh.20:27 Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen".
Joh.20:28 Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: "Minun Herrani ja minun Jumalani!"
Joh.20:29 Jeesus sanoi hänelle: "Sentähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!"
Joh.20:30 Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Jeesus teki opetuslastensa nähden;
Joh.20:31 mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.

"Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!"


Olisi mielenkiintoista kuulla ajatuksia ja kommentteja tähän aloitukseen liittyen. :)
98
Yleinen keskustelu / Vs: Laulujen teologia
« Uusin viesti kirjoittanut Natanael 07.05.18 - klo:21:07 »
Niissä paikoissa ei uskota, joissa lauletaan em. laulua.

Tai tätä:

SATEET LÄHETÄ, VUODATA HENKESI
TULI LANGETKOON, KANSAS PARANNA,   VUODA YLLENI.


Tai tätä:

Kasta mua Hengellä helluntain (HL129)
Oi, tullos Henki helluntain (HL137)
Oi, vuodata Henkesi sydämeeni (HL139)
Suo, Herra, Sun Henkesi tulla (HL143)
Suo Hengen tulla päällemme kuin ennen (HL144)


Voihan joku tietysti ajatella, että Pyhä Henki tulee ja menee, mutta sekin on vastoin Raamatussa ilmoitettua.


Olen kyllä jo tottunut siis, että ihmiset uskovat kahteen vastakkaiseen käsitykseen yhtä aikaa.
Toisin sanottuna, asiaa ei ajatella. Riittää, että se tuntuu hyvältä tai että saadaan joku kokemus.
99
Yleinen keskustelu / Vs: Laulujen teologia
« Uusin viesti kirjoittanut peneriktus16 07.05.18 - klo:20:53 »
Olen pitkälti samaa mieltä kanssasi. Mutta missä tavallisissa seurakunnissa ei uskota persoonalliseen Pyhään Henkeen? Näitä ylistyslauluja olemme joitain laulaneet osa on ihan hyviäkin. Mielestäni ongelmat joskus näissä on siinä että viedään turhan paljon aikaa sanalta ja rukoukselta. Kerrankin eräs vetäjä sanoi, että otetaan tää sana pois alta nopeasti, että päästään ylistelemään. Kyllähän suututti vaikken ollutkaan uskossa ollit hirveän kauaa.
100
Yleinen keskustelu / Vs: Laulujen teologia
« Uusin viesti kirjoittanut Natanael 07.05.18 - klo:19:43 »
Miten Pyhä Henki voisi vaikuttaa voimallisesti, jos ei edes uskota häneen persoonana?
No, tietenkin Jumala voi.

Oikeasti noissa laulujen teksteissä ja piireissä muutenkin haetaan tunnekokemuksia.

Entäpä jos Jumala tahtoo, että uskova ei nimenomaan saa sellaisia tunnekokemuksia, vaan löytää tukevampaa pohjaa elämälle?

Minä olen elänyt oman karismaattisen kauteni, vaikka kaatumiset eivät ole olleet minun lajini, olen nähnyt sitä maailmaa jostain muulta kantilta ihan liikaa.

Tilanne on nyt vähän sellainen, että näkee monen kulkevan kuin pillipiiparin perässä heikoille jäille.
Mikä on paras ratkaisu?
-huutaa ja varoittaa
-mennä etsimään pelastusrenkaita
-vaihtaa itse maisemaa ja ajatella, ettei vastuu ole minun

Aika usein käy niin, että myöhemmin tapaa muitakin, jotka ovat häippäisseet samankaltaisista syistä.
En koe tehtäväkseni perustaa uutta seurakuntaa kyydistä pudonneille.

Olen nähnyt liian monta ylistelijää toisenlaisessa maisemissa, suurissa ongelmissa, muutaman jopa itsemurhan partaalla.
Väitän, että minäkeskeinen uskonnollisten tunnelmien hakeminen on "erittäin hyvä" pohja sellaiselle.

Sivuja: 1 ... 8 9 [10]