Kirjoittaja Aihe: Uskoon ilman kastetta  (Luettu 31102 kertaa)

Poissa Mice

  • Viestejä: 1851
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #825 : 30.10.18 - klo:18:07 »
Ovatko kaikki oikeasti samaa mieltä armosta ja evankeliumista? En tarkoita nyt vain tätä foorumia, vaan laajemmin kristikuntaa.

Oma kokemukseni on se, että armosta opetetaan hyvinkin eri tavoilla eri paikoissa. Ehkä se on kuitenkin toisen keskustelun paikka.

Sen sanon vielä, että oma ymmärrykseni on se, että kaikella muulla häsläämiselle on tarkoitus hämärtää ydintä eli armon evankeliumia, sanaa rististä, Kristusta. Osa ymmärtää niin, että kaikki Raamatussa ja seurakunnan toiminnassa tähtää Kristukseen. Tai paremminkin Kristus on kaiken toiminnan ytimessä. Olipa kyse sitten kasteesta, ehtoollisesta, opetuksesta, sielunhoidosta tai vaikkapa mistä tahansa omastaan antamisesta.

Itsekin ymmärrän niin, ettei ole mitään hengellisesti tarpeellista ilman että sen ytimessä on Jeesus Kristus itse. Konkreettisesti, uskolla omistettavissa.

« Viimeksi muokattu: 30.10.18 - klo:18:18 kirjoittanut Mice »
Ihmisroska

Poissa Natanael

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 4381
  • Matkalla
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #826 : 30.10.18 - klo:19:25 »
On merkillistä, kuinka tällainen vesikasteasia kiinnostaa meitä maan tomujen tallaajia enemmän kuin mitkään muut hengelliset asiat.

Niinpä.
http://puimatanner.net/index.php?board=18.0

Poissa Natanael

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 4381
  • Matkalla
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #827 : 30.10.18 - klo:19:30 »
Tässä vähän tilastoja "uskoon ilman kastetta"-aiheesta.

Aihe: Uskoon ilman kastetta
Aloitus: 26.05.2018
Aikaa aloituksesta: 154 päivää
Lukukertoja: 12100
Lukukertoja per päivä: >78
Vastauksia: 823
Vastauksia per päivä: >5

Veikkaan, että noissa luentakerroissa on ainakin toinen puoli robottien aikaansaamia.

Varma mielipiteeni lienee, että uskoon ilman kastetta on muutamana viime vuonna tullut enemmän kuin niitä, jotka on aiemmin kastettu. Viittaan tuolla maahanmuuttajiin ja myös vapaisiin suuntiin.

Poissa Jopo

  • Viestejä: 358
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #828 : 03.11.18 - klo:12:45 »
Jotkut näyttävät pitävän tätä "vain" kastekeskusteluna. Minusta se on enemmän.

Silloin kyllä viimeistään kyllästyy, jos keskustelu menee ainaiseen lasten kasteesta väittelemiseen. Tällä palstalla on ilahduttanut, ettei ole liikaa siihen jumiuduttu. Koska rehellisyyden nimissä on pakko myöntää, ettei UT anna siihen ehdotonta vastausta. Siis selvin sanoin, kastakaa tai jättäkää kastamatta, oliko mainituissa perhekunnissa lapsia vai ei jne. Itsekukin joutuu tekemään siitä johtopäätöksen ennemmän sen pohjalta, mitä Raamattu ylipäätään opettaa ihmisestä, kasteen merkityksestä, Jeesuksen suhtautumisesta lapsiin, perhekunnasta, uskon olemuksesta.

Olen lukenut yli 30 kirjaa (Lut. ja vapaiden suuntien) kastekirjaa. Niissä käsitellään evankeliumin perustotuuksia hyvinkin peruseellisesti. Paljon selviää mitä itse evankeliumista ja pelastuksesta eri seurakunnat opettavat. Kaste liittyy niin moniin yhteyksiin. UT:ssa siitä on yli 50 kohtaa. Ja siitä puhutaan myös ja ennen kaikkea pelastuksen ja sen vastaanottamisen yhteydessä. Ei voine olla kovin vähäpätöisestä - 'vain kasteesta' - kyse?

Osallistuminen on tietysti vapaaehtoista 8)
"Ääretön meri armoa on Kristuksessa, en luule voivani koskaan käsittää sitä. On myös ääretön määrä syntiä sydämessäni. En usko koskaan täydellisesti voivani käsittää sitä"(Antti Achrenius)

Poissa Jopo

  • Viestejä: 358
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #829 : 03.11.18 - klo:13:02 »
Muutama huomio Helluntai seurakunnan Toivo Haapalan kastekirjasta "Askel uuteen elämään"

Keskeisenä asiana kirjassa näyttää olevan oikean järjestyksen todistaminen, evankelimin julistuksen, uskon, syntien anteekisaamisen ja kasteen välillä.

S. 39:"Perustotuudet jotka kristillisen elämän syntymiseen aina ja kaikkialla kuuluvat: Evankeliumin julistaminen - kääntyminen - usko - syntien anteekisaaminen - kaste - Pyhän Hengen vastaanottaminen"

S. 42 Näyttäisi järjestys hieman erilaiselta:"On tärkeää huomioida, missä järjestyksessä pelastusprosessi eteni ihmisissä:julistus - kääntymys - usko - kaste - syntien anteeksiantaminen"

Edellisessä lainauksessa syntien anteeksisaamista seurasi kaste. Jälkimmäisessä kastetta seurasi syntien anteekiantaminen. Hieman eri sana kyllä - syntien anteeksisaaminen, syntien anteeksiantaminen. Eikö ne kuitenkin kulje käsi kädessä - mieluummin niin, että syntien anteeksiantaminen edeltää anteeksisaamista?

Kirjan perusväitteitä näyttää olevan, että koska evankeliuin julistuksen ja siihen liittyvien kehoitusten vastaanottaminen edelsi kastetta, kastettiin vain jo pelastuneita. Koska pelastus tulee uskon kautta. Ja sen alkupäätelmän - mielestäni väärän - perustella rakennetaan käsitys kasteen merkityksestä.

Koska (kirjoittajan mielestä) kastetaan vain jo pelastettuja, syntinsä anteekisaaneita, uudestisyntyneitä, kasteella ei voi olla noihin asioihin vaikutusta. Sen täytyy olla seurausta pelastuksesta, vertauskuvallista, sitä kautta uskoa vahvistavaa.

Kasteessa syntejä ei pestä pois, vaan se kuvaa syntien pois pesemistä. Synnit ikäänkuin pestään pois. Ja vakuuttaa siitä. Kaste ei liity niinkään hyvän omantunnon pyytämiseen, vaan se on (johonkin käännökseen liittyen) hyvän omantunnon "vastaus". Eli seurausta hyvästä omastatunnosta. Mielestäni Luukas ja Pietari opettaa toisin.

Ensimmäisen kristillisen helluntain tapahtumista kertovan tekstin yhteydessä (s.42) järjetyksessä pilkahtaa tekstin mukainen kasteen paikka  ("usko - kaste - syntien anteeksiantaminen"). Mutta selitys mielestäni vesittää merkityksen siinäkin:"Se, mitä tapahtui ihmisten sydämissä, kun he kääntyivät ja uskoivat Kristukseen, tuli julki kasteessa. Välittömästri kääntymisen jälkeen tapahtunut kaste liittyi saumattomasti uskon kautta Jeesukseen saatuun syntien anteekiantamukseen".

Jos pitäydytäään tekstissä, kuulijat olivat vakuutuneet evankeliumin julistuksen totuudellisuudesta. Mutta heillä oli hätä, pisto sydämessä. Miten nyt selvitä syyllisyydestä - "mitä meidän pitää tekemän". Ei vielä uskoa, että olisivat saaneet syntinsä anteeksi. Siihen annettiin kehoitus kääntymiseen ja kasteen vastaanottamiseen.

Apostolien teoissa on helluntaista alkaen kerrottu vain yksi kohta jossa Pyhän Hengen kerrotaan tulleen ennen kastetta kuulijoiden päälle. Sitä ennen ei puhuta kuulijoiden kasteesta, eikä edes uskosta:"Kun Pietari vielä näitä puhui, tuli Pyhä Henki kaikkien päälle". Sen perustella ei ainakaan olisi perusteltua tehdä aina ja kaikkialla esiintyvää järjestystä. Siinäkin tulee esille kasteen ja Pyhän Hengen saamisen välinen läheinen yhteys. Pietari heti:"käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen"

Apostolien teot kuvaavat tiettyjä valikoituja tapahtumia evankeluimin etenemisestä. Juutalaisten, samarialaisten ja pakanoiden keskuuteen asti. Eikä kaikissa järjestys ja ajankohdat ole juuri samanlaisia. Esim. samarian herätyksessä oli uskottu Jeesukseen, saatu kaste ja kuitenkin sanotaan"Pyhä Henki ei ollut vielä tullut". Jos tuon perusteella väitettäisiin, että kaste ei merkitse mitään Pyhän Hengen saamisessa, voitaisiin kysyä, eikö myöskään usko Jeesukseen? Siihenkin poikkeukseen lienee syynsä, johon ei tässä sen enempää.

Aivan pelkistetysti tiivistäen voitasiin ehkä sanoa, että Apostolien teoissa kastettiin pelastusta tarvitsevia. Silloin meidän ei tarvitse alkaa keksimään kasteelle omia kuvaannollisia merkityksiä. Vaan uskoa, että Luukas ja Paavali kirjoittavat aidoista hengellisistä todellisuuksista. Kaste Kristukseen on kaste Kristukseen. Kaste Kristuksen kuolemaan, merkitsee sitä.

Joka tapauksessa on selvää, että kaste, syntien anteeksiantamus (ei ikäänkuin, vaan todellisesti) ja  Pyhän Hengen saaminen liittyvät yhteen. Asiallisesti yhteen, vaikka ilmaistu järjestys saattaa näyttää erilaiselta. On kyse kokonaisuudesta johon kaikki yhdessä liittyy. Jumalan toiminta on elävää, tilanteet huomioivaa. Emmekä tee okeutta jos alamme pakottaa asioita omiin ehdottomiin kaavoihimme.
« Viimeksi muokattu: 03.11.18 - klo:14:06 kirjoittanut Jopo »
"Ääretön meri armoa on Kristuksessa, en luule voivani koskaan käsittää sitä. On myös ääretön määrä syntiä sydämessäni. En usko koskaan täydellisesti voivani käsittää sitä"(Antti Achrenius)

Poissa Jopo

  • Viestejä: 358
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #830 : 03.11.18 - klo:14:03 »
Jopo jossakin viestissä mainitsi "elämän antamisen Jeesukselle". Muistuu mieleen, että Kalevi Lehtinen käytti tätä saarnoissaan paljon. Hän oli evankelista Jumalan armosta. Minään metodina hän ei sitä tarkoittanut, eikä sellaisena sitä keksitty tulkitakaan. Hän julisti sydämellisesti Jeesuksen rakkaudesta ja varmasti todella paljon oli niitä, jotka antoivat elämänsä Jeesukselle hänen julistustyönsä kautta.

Tuo "ratkaisu" on minulle tuntematon sana. Arvelen, ettei sitäkään ole tarkoitettu miksikään kaavaksi, sen enempää kuin "syntisen rukoustakaan". Näitä aika ajoin nostetaan esille, kun halutaan vähän antaa kritiikkiä tietyille tahoille.

Juu, tiedän Kalevin julistuksen. En sitä itsessään halua kritisoida. Enkä epäile, eikä ole oikeuttakaan, etteikö moni olisi sitä kautta tullut tai palannut uskoon. Hän ilmeisesti halusi pitäytyä erillään kastekiistoista. Ehkä se oli hänen kutsumuksensa, ja oikea paikkansa. Mikäpä minä olisin siitä mitään sanomaan.

Vähemmän tunnettu asia lienee, että Kalevi opetti samalla predestinaatiota aika voimakkaasti. Ei ehkä niinkään kokouksissa, kuin kirjoissa. Sitä jännitettä, ratkaisukehoituksen ja ennaltamääräämisen välillä hän ei halunnut purkaa. Siitä voi lukea vaikka hänen kirjastaan "Löytöretkellä". Kalevin puheita, pelkistettyä evankeliumia huumorilla sävytttynä, oli mukava ja rakentavaa kuunnella.

Itse asiasta jatkoa. Käytän sanaa "vapaat suunnat" väljästi yleistäen, kuten täällä "luterilaisiakin". En tarkoita, että kaikki opettaisivat samalla tavalla. Kuten ei luterilaisetkaan.

En varsinaisesti siis kritisoi "ratkaisun tekemistäkään". Sitä käytetään yleisesti monissa vapaissa suunnissa. Jos vaikka katsoo TV7:aa, "uskonratkaisu" on usein esillä. Viimeksi eilen illalla Vapaakirkon pastorin haastattelussa haastattatelija käytti sitä, vaikka pastori itse ei siitä 'innostunut'. Hyvin asiallinen pastori oli.

Samalla monissa vapaissa suunnissa (en tiedä mihin itse kuulut) opetetaaan, että koska Raamatun mukaan kastetaan vain niitä, jotka uskovat julistetun sanan, tarkoittaa se, että he ovat siis saaneet syntinsä anteeksi ennen kastetta. Kaste siis ei vaikuta siihen, koska anteeksi on saatu jo uskon kautta.

Minusta siltä opetukselta putoaa pohja pois, heidän muun opetuksen mukaan.

Näyttää siltä, että monissa vapaissa suunnissa kasteen paikalle on käytännössä laitettu "uskonratkaisu" (tai joku muu vastaava sana, se ei oleellista tässä). Se edeltäisi syntien anteeksisaamista, jota ei kuitenkaan voitane tehdä ilman uskoa? Apt:n kertomuksissa taas opetetaan uskon tuovan syntien anteeksiantamuksen ennen kastetta.
« Viimeksi muokattu: 04.11.18 - klo:09:43 kirjoittanut Jopo »
"Ääretön meri armoa on Kristuksessa, en luule voivani koskaan käsittää sitä. On myös ääretön määrä syntiä sydämessäni. En usko koskaan täydellisesti voivani käsittää sitä"(Antti Achrenius)

Poissa Natanael

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 4381
  • Matkalla
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #831 : 03.11.18 - klo:14:16 »

Näyttää siltä, että monissa vapaissa suunnissa kasteen paikalle on käytännössä laitettu "uskonratkaisu" (tai joku muu vastaava sana, se ei oleellista tässä). Se edeltäisi syntien anteeksisaamista, jota ei kuitenkaan voitane tehdä ilman uskoa? Apt:n kertomuksissa taas opetetaan uskon tuovan syntien anteeksiantamuksen ennen kastetta.

Jep, tuolle korvaavalle toiminnalle. Noin on.


Miten kuollut voisi uskoa? Usko ennen syntien anteeksisaamista on sitä.

Poissa Natanael

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 4381
  • Matkalla
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #832 : 03.11.18 - klo:14:19 »
Lainaus
Aivan pelkistetysti tiivistäen voitasiin ehkä sanoa, että Apostolien teoissa kastettiin pelastusta tarvitsevia. Silloin meidän ei tarvitse alkaa keksimään kasteelle omia kuvaannollisia merkityksiä. Vaan uskoa, että Luukas ja Paavali kirjoittavat aidoista hengellisistä todellisuuksista. Kaste Kristukseen on kaste Kristukseen. Kaste Kristuksen kuolemaan, merkitsee sitä.

Eivätkö ne, jotka ovat tulleet uskoon ilman vesikastetta ole muka kastettu Kristukseen?

Poissa Natanael

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 4381
  • Matkalla
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #833 : 03.11.18 - klo:14:24 »
Lainaus
Aivan pelkistetysti tiivistäen voitasiin ehkä sanoa, että Apostolien teoissa kastettiin pelastusta tarvitsevia. Silloin meidän ei tarvitse alkaa keksimään kasteelle omia kuvaannollisia merkityksiä

Kerrohan mihin kastetta tarvitaan silloin kun jonkun "korvaavan toiminnon" kautta ihminen on jo tullut uskoon?

Poissa Jopo

  • Viestejä: 358
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #834 : 03.11.18 - klo:14:45 »
Minulle kelpaa se, että armon evankeliumi on ymmärretty. Harmi ettei sen puolesta intoilla samalla tavalla kuin monesta muusta asiasta. Jos se on pielessä, kaikki on pielessä.

Onko mikään toinen aihe saanut yhtä paljon lukijoiden huomiota kuin vesikaste (ei vain tällä foorumilla vaan kristikunnassa ylipäätänsä)? Ei näytä Jeesuksen risti ja siihen erottamattomasti liittyvät asiat (armo, pelastus, lahjavanhurskaus, pyhitys, iankaikkinen elämä)  kiinnostavan läheskään samassa määrin kuin kasteasia.

Olen toisinaan 47-vuotisen uskonelämäni aikana pohtinut miten minulle (uskon)elämässä olisi käynyt, jos silloin 1971 (uskoontulovuotenani) minua olisi kehotettu "uskomaan kasteeseen" saadakseni syntini anteeksi. "Kesken" olisi pelastukseni silloin jäänyt ja kesken se varmaan olisi vieläkin, mutta kiitos Jumalalle, minulle julistettiin raamatunjakein evankeliumia Jeesuksesta ja kehotettiin uskomaan Häneen. Omakohtaisesti olen elänyt todeksi Raamatun lupauksen: "Johannes kastoi vedessä, mutta Jeesus kastaa Pyhässä Hengessä."

Pelastus on hyvin yksinkertainen asia, mutta me ihmiset teemme siitä toisinaan monimutkaisen asian. Mielestäni kasteasian päälimmäiseksi nostaminen on tällainen asia. En ole kuitenkaan tavannut yhtään ihmistä, joka olisi todistanut tulleensa Jumalan lapseksi uskomalla kasteeseen. "Jolla ei ole Kristuksen Henkeä, hän ei ole Kristuksen oma." Pysytään asiassa.

Olen taipuvainen ajattelemaan, että jos joku olisi eri mieltä itse evankeliumin ytimestä, Jeesuksen ainutlaatuisesta, rististä, sovitustyöstä, uskon, että hyvinkin "kiivailtaisiin" siitä. Ja olihan täällä joku aika sitten henkilö, joka Kristinuskon kritiikillään kirvoitti monet meistä vastaamaan.

Olen samaa mieltä, että miksi tehdään asioista niin monimutkaisia. Ehkä me itsekukin ajattelemme oman näkemyksemme niin yksinkertaisena.

Kokemuksemme eri ihmisinä ovat varmaan monenlaiset. Ne vaikuttaa käsityksiimme, vaikka niiden varaan ei voida liikaa rakentaa.

Minua ei hieman vajaa 30 vuotta sitten (ei ennen sitä, ei sen jälkeenkään) kehoitettu "uskomaan kasteeseen". Mutta kynnykseksi muodostui "uskonratkaisu" joka opetusen mukaan avaisi ovet sisälle armoon, pelastukseen, Jumalan lapseuteen. Monista ponnnisteluista "vilpittömään syntien tunnustamiseen ja hylkäämiseen", "kokosydämiseen ratkaisuun ja antautumiseen", "antamaan elämänsä Jeesukselle ehdoitta" ei tullut mitään.

Hyvä tarkoitus julistajilla varmaa oli. Mutta en mitenkään "saanut itsestäni irti" sellaista kokosydämisyyttä, vilpittömyyttä, totisuutta minkä koin vaatimuksina. Teki mieli jo luovuttaa. Ei minusta ole uskovaikseksi. En epäillyt olleenkaan Jeesuksen, ristin, evankeliumin todellisuuutta. Mutta miten päästä siitä osalliseksi? Miten voisi tietää, että on saanut syntinsä anteeksi?

Olisipa ollut joku, joka olis kertonut, mitä armo oikeasti on. Mekö kiipeämme Jumalan luo? Meidän antautumisemmeko avaa armon ovet, vai Jumala? Mikä riittäisi?

Mutta Hän joka tietää ja näkee kaiken edeltä, tietää miten johdattaa. Miten avata armon ovi kaikken heikoimallekin. Siitä kasteessakin on perimmältään kysymys. Kaikki on Jumalan varassa.
"Ääretön meri armoa on Kristuksessa, en luule voivani koskaan käsittää sitä. On myös ääretön määrä syntiä sydämessäni. En usko koskaan täydellisesti voivani käsittää sitä"(Antti Achrenius)

Poissa Jopo

  • Viestejä: 358
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #835 : 03.11.18 - klo:14:48 »
Lainaus
Aivan pelkistetysti tiivistäen voitasiin ehkä sanoa, että Apostolien teoissa kastettiin pelastusta tarvitsevia. Silloin meidän ei tarvitse alkaa keksimään kasteelle omia kuvaannollisia merkityksiä

Kerrohan mihin kastetta tarvitaan silloin kun jonkun "korvaavan toiminnon" kautta ihminen on jo tullut uskoon?

Eikö meidän pitäisi pyrkiä pitäytymään Raamatun sanassa, eikä spekuloida korvikkeilla?

Jumala yksin on tuomari, sellaiseksi en aio ryhtyä kenenkään kohdalla.
"Ääretön meri armoa on Kristuksessa, en luule voivani koskaan käsittää sitä. On myös ääretön määrä syntiä sydämessäni. En usko koskaan täydellisesti voivani käsittää sitä"(Antti Achrenius)

Poissa Natanael

  • Ylläpitäjä
  • Viestejä: 4381
  • Matkalla
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #836 : 03.11.18 - klo:14:58 »
Lainaus
Aivan pelkistetysti tiivistäen voitasiin ehkä sanoa, että Apostolien teoissa kastettiin pelastusta tarvitsevia. Silloin meidän ei tarvitse alkaa keksimään kasteelle omia kuvaannollisia merkityksiä

Kerrohan mihin kastetta tarvitaan silloin kun jonkun "korvaavan toiminnon" kautta ihminen on jo tullut uskoon?

Eikö meidän pitäisi pyrkiä pitäytymään Raamatun sanassa, eikä spekuloida korvikkeilla?

Jumala yksin on tuomari, sellaiseksi en aio ryhtyä kenenkään kohdalla.

Tosiasia kuitenkin on, että tässäkin maassa ainakin tuhannet ovat tulleet uskoon ilman vesikastetta.
Kerrohan mihin silloin Raamatussa pitäisi pitäytyä.

Poissa Tosikko

  • Viestejä: 603
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #837 : 03.11.18 - klo:18:56 »
Vähän aikaa sitten RiVossa oli opetuskirjoituksia, joissa ymmärettiin lapsikasteen raamatulliset perusteet. Ainakin näin sai käsityksen kyseisestä opetusta vastustavasta mielipidekirjoituksesta.

Poissa evlutkristitty

  • Viestejä: 553
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #838 : 04.11.18 - klo:00:10 »
Kasteessa kastettava ei vie mitään Jumalalle.

Kasteessa kastettava puetaan Kristuksen lahjavanhurskaudella, hän saa syntinsä anteeksi ja Pyhän Hengen oppaakseen koko elämänsä ajaksi.

Jos kasteen ymmärtää oikein, Raamatun mukaisesti, niin minkäänlaisia esteitä ei kasteen toimittamisessa ole lapsille. Mutta kuten tiedämme, he joita ei lapsena ole kastettu, syystä taikka toisesta, ja saavat armon uskoa vasta aikuisina, heidät kastetaan silloin aikuisina, kuten alkuseurakunnassakin tehtiin. Tosin uskoon tulleiden koko perhekunta palelusväki orjat ja lapset mukaan lukien, kastettiin samalla kertaa vanhempiensa (isäntäväen) kanssa.

Paikalla Paulus

  • Viestejä: 5568
  • "…olitte eksyksissä niinkuin lampaat…" (1.Piet. 2)
Vs: Uskoon ilman kastetta
« Vastaus #839 : 04.11.18 - klo:06:33 »
Kasteessa kastettava ei vie mitään Jumalalle.

Kasteessa kastettava puetaan Kristuksen lahjavanhurskaudella, hän saa syntinsä anteeksi ja Pyhän Hengen oppaakseen koko elämänsä ajaksi.

Jos kasteen ymmärtää oikein, Raamatun mukaisesti, niin minkäänlaisia esteitä ei kasteen toimittamisessa ole lapsille. Mutta kuten tiedämme, he joita ei lapsena ole kastettu, syystä taikka toisesta, ja saavat armon uskoa vasta aikuisina, heidät kastetaan silloin aikuisina, kuten alkuseurakunnassakin tehtiin. Tosin uskoon tulleiden koko perhekunta palelusväki orjat ja lapset mukaan lukien, kastettiin samalla kertaa vanhempiensa (isäntäväen) kanssa.

Olen paljossa samaa mieltä kanssasi. Pyydän kuitenkin, että luet tarkkaan Ap. t. 8:12-17. En oikein jaksa uskoa, että itsekään uskot siihen, mitä tuossa lihavoidussa kirjoitat, sillä sehän ei vastaa todellisuutta.

En pidä kastekiihkoilusta, sillä siinä on puolin ja toisin liikaa asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Joskus tässäkin asiassa tulisi olla nöyryyttä ja sanoa, etten tiedä.
Lainaus
Vaatii huomattavaa tietoisuutta käsittää oman tietämättömyyden laajuus.”
—   Thomas Sowell