Minulla on hyvin vähän kokemusta paastosta.
Joskus 90 luvulla olin elämäntilanteessa minkä koin mahdottomaksi ja tajusin, että minulle ei ole kykyä selvittää sitä omassa voimassani.
Koin myös, että siinä oli hengellinen ulottuvuus siinä määrin, että se oli ehdottomasti otettava huomioon.
Paastosin ja rukoilin varmaan 24 vuorokautta. Sitä kautta Herra antoi viisauden tilanteeseeni ja se ajallaan selvitti elämäni.
Jos en olisi tuota tehnyt, en olisi tässä kirjoittamassa.
