Kirjoittaja Aihe: Mietteitä  (Luettu 1357 kertaa)

Poissa Soltero

  • Viestejä: 1685
Vs: Mietteitä
« Vastaus #30 : 09.05.19 - klo:14:24 »
Täytyy sen verran tarkentaa, että en tarkoittanut jatkuvasti siinä mielessä että ihan joka tuhannesosasekunti toisensa jälkeen. Vaan siinä mielessä kuin vaikkapa jatkuvasti hengitän. Hengitysten välissä voi olla pienen pieni tauko kun sitä ei hengitä. Mutta silti sitä jatkuvasti hengittää. Saattaa sitä joskus kokea pieniä epätoivon tai kurjuuden hetkiä, ja joskus pahoittaa toisten mielenkin. Mutta ei niihin mielestäni tarvitse jäädä vellomaan eikä niihin kiinnittää suhteettoman paljon huomiota. Aurinkoisena päivänäkin vieressäsi on varjo, mutta sinulla on lupa olla murehtimatta sitä ja vain nauttia valosta :)

Tiedän kyllä että tällaista asennetta pidetään monesti kevytmielisenä ja ajatellaan että uskovan pitää kokea huonoutta ja synnin taakkaa ja aina vaan tunnustaa sitä. Mutta minulle Jeesus on tullut nimenomaan vapauttamaan siitä taakasta. Muuttamaan murheen iloksi ja heikkouden voimaksi.
Juu, Paavalikin opettaa: "Iloitkaa aina Herrassa! Vieläkin minä sanon: iloitkaa!"
(Fil. 4:4)

Ihmiset ovat kuitenkin luonteeltaan erilaisia.
Jotkut ovat iloisia, myönteisiä, ulospäinsuuntautuvia ja sosiaalisia.
Heidän on varmaan helpompi kokea ja näyttää myös hengellistä iloa
verrattuna esim. minun kaltaisiini varautuneempiin tapauksiin.

Tärkeintä on silti aitous. 
Aina iloisena esiintyminen voi olla teeskentelyä,
samoin kuin synkän roolin vetäminen.

Hankalissa ja epävarmoissa elämäntilanteissa odotan yleensä aina pahimman
mahdollisen tapahtuvan.
Näin ei kuitenkaan yleensä käy, joten saan usein huokaista helpotuksesta ja olla kiitollinen Jumalan avusta.
Sekin on Herrassa iloitsemista.

Poissa sandia

  • Valvojat
  • Viestejä: 1526
Vs: Mietteitä
« Vastaus #31 : 09.05.19 - klo:18:09 »
Itse ehkä olen iloisin nykyään. Vielä 10 vuotta sitten kamppailin melko isojen parantumattomien haavojen kanssa. Mutta niinä aikoina surin kaikki surut, joten sen jälkeen olen voinut olla iloinen elämästä. Tietty rankkoja juttuja tietty kohtaa elämässä jatkuvasti tai ainakin stressaavia.
Tänään sain sähköpostin kautta työpuhelin viesti mikä korvensi ja ärsytti. Olin tavallaan unohtanut yhden jutun, mikä itse asiassa ei ollut edes vastuuni, vaan niiden jotka ottivat asian puheeksi. Mutta siitä jää paha maku suuhun. Yritin lähettää vastauksen missä ilmaisin, että asia olisi pitänyt hoitaa muualla, eikä odottaa että ikään kuin korjaan muiden jälkiä.

Poissa Soltero

  • Viestejä: 1685
Vs: Mietteitä
« Vastaus #32 : 10.05.19 - klo:11:20 »
Kaamean hiljaista täällä foorumilla.
Missähän ihmiset yleensä keskustelevat?
Ilmeisesti mm. Facebookissa on piirejä, jotka jakavat hengelisiäkin asioita keskenään.
Suhtaudun FB:in epäluuloisen välttelevästi.
En ole sitä koskaan oikein kunnolla oppinut käyttämäänkään.

Poissa sandia

  • Valvojat
  • Viestejä: 1526
Vs: Mietteitä
« Vastaus #33 : 10.05.19 - klo:20:09 »
Käytän FBtä hyvin rajoitetusti. Mutta olen saanut kontaktin sitä kautta joihinkin suomalaisiin vanhoihin ystäviin sitä kautta.
Itse olen koko tämän päivän jutellut hengellisen "isosiskoni" kanssa, siis niiltä ajoilta kun tulin uskoon. Olen heidän luonaan sunnuntaihin asti.

Poissa NanoK

  • Viestejä: 228
Vs: Mietteitä
« Vastaus #34 : 11.05.19 - klo:08:02 »
Tuosta kärsimysteemasta vielä ja maailman pahuudesta; siitä syytetään helposti Jumalaa ja uskontoja. Taas vähän aikaa sitten sain kuulla sellaisen kommentin että suurimmat kärsimykset maailmassa ovat uskontojen aiheuttamia. No entä ateistit sitten? minkälaista hyvää kommunismi on saanut aikaan? Onnellisia, vapaita ihmisiä? Eiköhän se ole ihminen ja syntiinlankeemus joka sen kärsimyksen tähän maailmaan on tuonut. Mutta kun ei sitä omassa povessaan koe, vaikka saa kärsimyksistä osansa. Ihmiset aika harvoin jaksaa ajatella objektiivisesti ja toista näkökulmaa ymmärtäen. (ilman että tarvitsee olla samaa mieltä) Siitä ne sodat syntyy.